{"id":2264,"date":"2017-10-11T15:05:18","date_gmt":"2017-10-11T12:05:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=2264"},"modified":"2017-10-19T18:47:51","modified_gmt":"2017-10-19T15:47:51","slug":"luonto1","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/10\/11\/luonto1\/","title":{"rendered":"Seilin luontoymp\u00e4rist\u00f6t osa 1."},"content":{"rendered":"

Tervetuloa virtuaalimatkalle Seilin kerrokselliseen ja mosaiikkimaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 juttusarjassa kokoamme yhteen Seilin luontoon liittyv\u00e4\u00e4 tietoa keskittyen sen v\u00e4hemm\u00e4n tunnetuihin erityispiirteisiin. Nyt ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa kerromme yleisesti saarella tavattavista luontoymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4. Tulevissa osissa syvennymme saaren ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelu- ja ennallistamistoimiin, inventointity\u00f6h\u00f6n ja uhanalaiseen lajistoon.\u00a0Ota siis vinkit talteen ja ensi kerralla saareen saapuessasi katso maisemia uusin silmin! <\/strong><\/p>\n

\"\"

N\u00e4kym\u00e4 Fodgebyn p\u00e4\u00e4rakennukselta Lemberginlahdelle.<\/p><\/div>\n

Seilin luonto edustaa monipuolista ja vaihtelevaa v\u00e4lisaaristoluontoa, joka tarjoaa saarella matkailevalle monenlaisia luontokokemuksia. Maisemalle on leimallista viimeist\u00e4\u00e4n uuden ajan alussa syntynyt talonpoikaisasutus, jota seurasi 1600-luvulta 1960-luvulle jatkunut hospitaali- ja mielisairaalatoiminta.<\/p>\n

Oman erityispiirteens\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on j\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s l\u00e4hihistoria. Sairaalan suljettua 1962 jaettiin maa- ja vesialueet rakennuksineen Turun yliopiston, maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n alaisen Mets\u00e4ntutkimuslaitosken (Metla) ja muinaistieteellisen toimikunnan kesken. Jakomenettelyn my\u00f6t\u00e4 Seilin mets\u00e4alueet liitettiin osaksi Metlan Solb\u00f6len tutkimusaluetta ja entisille niityille ja pelloille istutettiin useita Suomelle vieraita puulaleja, joista osa kasvaa Seiliss\u00e4 edelleen.<\/p>\n

Seilin valtiomaat olivat Metlan hallinnassa aina vuoteen 1995, jolloin hallinta siirtyi Mets\u00e4hallituksen Etel\u00e4-Suomen luontopalveluille liitett\u00e4v\u00e4ksi osaksi Saaristomeren kansallispuistoon omana kokonaisuutenaan ja tieteellist\u00e4 tutkimusta varten suojeltuna alueena. Nykyisin saari kuuluu my\u00f6s Natura 2000-alueeseen, rantojensuojeluohjelmaan ja luetaan osaksi valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. My\u00f6s alueen rakennukset ovat suojeltuja ja kiinte\u00e4t muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6kset muinaismuistolain rauhoittamia. Saaren ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 hoidetaan ja ennallistetaan luonnon ja kulttuuriperinn\u00f6n monimuotoisuutta suojellen.<\/p>\n

Kierros Seilin rikkaisiin ja omintakeisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin<\/strong><\/p>\n

Yhteysaluslaiturilta Fodgebyn p\u00e4\u00e4rakennuksen (Valkoisen talon) nurkille saavuttaessa vastassa olevat maisemat ovat rakennetun kulttuuriymp\u00e4rist\u00f6n, niittyjen ja peltojen luonnehtimia. Saaren keskiosissa kulkiessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kyy hyvin saaren historia \u2013 Seili on perinteisesti ollut laidunnettu. Kuten muuallakin Saaristomerell\u00e4, oli laidunk\u00e4ytt\u00f6 t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin avointa, karja kulki vapaasti saarella. Vain pihapiirit ja viljelm\u00e4t oli aidattu jottei karja p\u00e4\u00e4sisi niihin k\u00e4siksi. Laiduntaminen jatkui perinteisen kaltaisena aina 1990-luvulle. Noin kahdenkymmenen lampaan katrasta laidunnettiin ymp\u00e4ri saarta (Mikkola 1993).<\/p>\n

\"\"

Professori Mikko Niemen lampaat laidunsivat Seiliss\u00e4 vapaasti 1990-luvulla. Kuva p\u00e4\u00e4rakennuksen sis\u00e4pihalta.<\/p><\/div>\n

\"\"

Vuodesta 2013 l\u00e4htien Seiliss\u00e4 on j\u00e4lleen laidunnettu. Laidunnus aloitettiin osana Mets\u00e4hallituksen ymp\u00e4rist\u00f6nhoitosuunnitelmaa, jossa maisema pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n 1800-luvun tasolla.<\/p><\/div>\n

\"\"

Seilin niityill\u00e4 ja muilla perinnemaisemilla kasvaa paikoin rauhoitettua peltomaitikkaa (Melampyrum<\/i> arvense)<\/i><\/em>. T\u00e4m\u00e4 aikaisemmin kiusallinen peltorikkaruoho h\u00e4visi viljelysmailta olet viljelytapojen muututtua. Maank\u00e4yt\u00f6n muutosten takia muutkin kasvupaikat ovat Suomessa ja my\u00f6s muualla Pohjoismaissa k\u00e4yneet v\u00e4hiin. Peltomaitikan viimeiset pysyv\u00e4t kasvupaikat Suomessa l\u00f6ytyv\u00e4t lounaissaaristosta Nauvosta ja Ahvenanmaalta.<\/p><\/div>\n

Tarkkasilm\u00e4inen voi havainnoida saaren keskiosissa ja vanhan mielisairaalarakennuksen eli p\u00e4\u00e4rakennuksen ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vanhan kulttuurin seuralaiskasveja, kuten vadelmaa (Rubus idaeus<\/em>), ukkomansikkaa (Fragaria moschata<\/em>), suopayrtti\u00e4 (Saponaria officinalis<\/em>), juhannusruusua (Rosa spinosissima<\/em>) ja luumu- ja kirsikkapuita, joiden runsaus kielii Seilin pitk\u00e4st\u00e4\u00a0asutushistoriasta. P\u00e4\u00e4rakennuksen pohjoispuolella on 1800-luvulla sijainnut kokonainen sairaalan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut puisto- ja hy\u00f6tykasvipuutarha.<\/p>\n

\"\"

Entisen puisto- ja hy\u00f6tykasvipuutarhan kallioisesta rinteest\u00e4 erottuu kiviaidan j\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja mahdollinen porttirakenne. Tulevaisuudessa k\u00e4vij\u00f6iden on mahdollista sukeltaa k\u00e4sinkosketeltavasti t\u00e4h\u00e4n 1800-luvun maisemaan, sill\u00e4 suunnitelmissa on ennallistaa alue vanhaan loistoonsa yhdess\u00e4 Biodiversiteettiyksik\u00f6n muiden yksik\u00f6iden ja saaren muiden toimijoiden kanssa. Kuvat: Mikko Helminen\u00a0 2012\/Seilin arkeologia hanke.<\/p><\/div>\n

Saaren keskelt\u00e4 etel\u00e4osiin siirrytt\u00e4ess\u00e4 muuttuvat n\u00e4kym\u00e4t saaristolaisittain pienpiirteisiksi. Laaksoissa ja rinteiden alaosissa luonto on rehev\u00e4\u00e4.\u00a0Lehtoja on paljon. Mets\u00e4lehmus (Tilia cordata<\/em>) ja p\u00e4hkin\u00e4pensas (Corylus avellana<\/em>) esiintyv\u00e4t verrattain runsaina. My\u00f6s tammia (Quercus robur<\/em>) on harvakseen muutamassa paikassa – Nauvon saaristo sijaitsee tammivy\u00f6hykkeell\u00e4 toisin kuin muu Suomi. Kedoilta ja rantaniityilt\u00e4 tapaa vaateliaita niittykasveja, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t laidunk\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Seilin etel\u00e4osien rehev\u00e4\u00e4 p\u00e4hkin\u00e4pensaslehtoa.<\/p><\/div>\n

Kirkkoniemeen kulkiessa, ennen kirkkoa, vastassa on maantieteellisesti merkitt\u00e4v\u00e4 erityiskohde, saarelle harvinaiset avoimet hiekka-alueet ja niin kutsuttu tombolo-muodostelma, joka on muodostunut paikalleen aallokon ja maankohoamisen yhteisvaikutuksesta. T\u00e4m\u00e4 maakangas yhdist\u00e4\u00e4 Seilin p\u00e4\u00e4saareen kirkkoniemeen.<\/p>\n

\"\"

N\u00e4kym\u00e4\u00a0 tombolo-muodostelman yli museokirkolle p\u00e4in. Viel\u00e4 1800-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohden virtasi meri. Kuva: Milla Aironsalmi.<\/p><\/div>\n

Seilin pohjoisosiin siirrytt\u00e4ess\u00e4 maisema on karu. Kalliot ja kalliokedot muodostavat pienipiirteisen mosaiikin. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 kalliom\u00e4nnik\u00f6t sek\u00e4 kuivat ja tuoreet havupuuvaltaiset kankaat ovat yleisimm\u00e4t luontotyypit. Silikaattikallioilla on paikoin melko runsaasti kuollutta puuta ja osa kalliom\u00e4nnik\u00f6ist\u00e4 onkin luokiteltu luonnonmetsiksi tai on hiljalleen kehittym\u00e4ss\u00e4 sellaisiksi.<\/p>\n

\"\"<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/strong><\/p>\n

Pohjoisosissa maasto on vain v\u00e4h\u00e4n kulunut ja roskaantunut l\u00e4hinn\u00e4 rantojen osalta, josta voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 virkistysk\u00e4ytt\u00f6 on t\u00e4h\u00e4n asti ollut melko v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 Postilaituri-Fogdebyn-p\u00e4\u00e4rakennus-Kirkkoniemen alueen ulkopuolella. Seiliss\u00e4 luontotyyppien, lajien, kulttuurimaiseman ja muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6sten suojelu ja hoito on keskeinen osa toimintaa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi leiriintyminen, tulenteko ja\/tai ymp\u00e4rist\u00f6n vahingoittaminen on Seiliss\u00e4 kielletty. Kulumisen ehk\u00e4isemiseksi, k\u00e4vij\u00f6iden toivotaan kunnioittavan saaren omintakeista ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ja liikkuvan hiekkateiden ja polkujen varrella. Tulevaisuudessa vierailijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tutustumaan Seilin monimuotoisiin luontoymp\u00e4rist\u00f6ihin my\u00f6s\u00a0 luontopolun varrella, joka suunnitellaan ja toteutetaan yhdess\u00e4 saaren muiden toimijoiden kanssa.<\/p>\n

Syyskuinen Seili Timo Oksanen Productionsin kuvaamana:<\/p>\n