{"id":2427,"date":"2017-10-17T12:00:34","date_gmt":"2017-10-17T09:00:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=2427"},"modified":"2017-10-28T22:24:14","modified_gmt":"2017-10-28T19:24:14","slug":"saaksikamera","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/10\/17\/saaksikamera\/","title":{"rendered":"Luonnon perhedraaman seurausta jo yli 10 vuotta"},"content":{"rendered":"<p style=\"text-align: justify\">Seilin saaren it\u00e4osassa, Lemberginlahden reunalla sijaitsevan linjamerkin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy tekopes\u00e4, jossa pesii kuuluisuudestaan autuaan tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n s\u00e4\u00e4ksipari. Haukkojen heimoon (Accipitridae) kuuluvien kalas\u00e4\u00e4skien eli s\u00e4\u00e4ksien (<em>Pandion haliaetus<\/em>) pesint\u00e4\u00e4 on seurattu reaaliaikaisesti jo vuodesta 2006 l\u00e4htien. Kamera pystytettiin Seiliin Turun ammattikorkeakoulun toimesta, osana NatureIT ja my\u00f6hemmin Saaristomeri.info ja BalticSeaNow-hankkeita. Vuodesta 2015 l\u00e4htien Saaristomeren tutkimuslaitos on osallistunut kuvayhteyksien tarjontaan ja lintujen pesint\u00e4\u00e4 on voinut seurata\u00a0<a href=\"http:\/\/saaristomeri.utu.fi\/osprey\/\">Saaristomeri.utu.fi<\/a>\u00a0sivustolta, jossa on my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Seilin vedenlaadun seuranta-, s\u00e4\u00e4- ja sinilev\u00e4aseman tietoja. Viime vuodesta l\u00e4htien livekuvan lis\u00e4ksi on ollut mahdollista my\u00f6s kuunnella lintujen \u00e4\u00e4ntely\u00e4.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" width=\"676\" height=\"380\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/bZkF2mdEyJk?feature=oembed\" frameborder=\"0\" gesture=\"media\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p style=\"text-align: justify\">Kuten muut s\u00e4\u00e4ksikamerat Suomessa ja Euroopassa, my\u00f6s Seilin kameraseuranta on alusta l\u00e4htien ollut hyvin suosittu ja kalas\u00e4\u00e4skien pesint\u00e4\u00e4 on seurannut parhaimmillaan jopa miljoonayleis\u00f6. S\u00e4\u00e4ksikamerasivuston kommenttiosioissa ja s\u00e4\u00e4ksikameroihin keskittyviss\u00e4 foorumeissa\u00a0katsojat el\u00e4v\u00e4t tiiviisti mukana s\u00e4\u00e4ksien\u00a0pesim\u00e4puuhissa ja linnunpoikasten\u00a0kasvussa\u00a0aina\u00a0lintujen etel\u00e4\u00e4n muuttoon\u00a0asti ja sen j\u00e4lkeenkin.\u00a0S\u00e4\u00e4ksikamera on toiminnassa ymp\u00e4rivuoden. Talvisin kamerasta voi seurata saariston vaihtelevaa s\u00e4\u00e4t\u00e4 ja satunnaisesti my\u00f6s muiden lintulajien kuten merikotkien, varisten ja korppien touhuja.<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" width=\"676\" height=\"507\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/ctsTcL45hj0?feature=oembed\" frameborder=\"0\" gesture=\"media\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p style=\"text-align: justify\">T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pes\u00e4ll\u00e4 on hiljaista, kaiuttimissa ulvoo vain tuuli. S\u00e4\u00e4ksikoiras Vasuri ja vanhimmat poikaset, ep\u00e4virallisilta nimilt\u00e4\u00e4n Pomo ja Kakkonen, aloittivat syysmuuttonsa kohti Afrikkaa jo elokuussa. Vuosi oli s\u00e4\u00e4ksiparille dramaattinen, Vasurin pitk\u00e4aikaista kumppania Tildaa ei en\u00e4\u00e4 kes\u00e4kuun j\u00e4lkeen havaittu pes\u00e4ll\u00e4. S\u00e4\u00e4ksipari oli pesinyt Seiliss\u00e4 jo vuodesta 2011 l\u00e4htien. Sit\u00e4 ennen linjamerkin p\u00e4\u00e4ll\u00e4 pesiv\u00e4t muun muassa Tapaniksi ja Liisaksi ristitty s\u00e4\u00e4ksipariskunta.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify\">S\u00e4\u00e4kset aloittavat pesint\u00e4ns\u00e4 yleens\u00e4 huhtikuussa. S\u00e4\u00e4ksen pes\u00e4 on sammalilla, turpeilla, j\u00e4k\u00e4lill\u00e4 ja oljilla sisustettu suuri risulinna, joka sijaitsee puun latvassa, merimerkiss\u00e4 tai kolmiomittaustornissa. Pesim\u00e4paikan valinnan kannalta ratkaisevaa on saalistusvesien rauhallisuus ja l\u00e4heisyys sek\u00e4 sopivan tukevalatvaisen pes\u00e4puun l\u00f6ytyminen. Lajin suosimat vanhat, tasalatvuiset m\u00e4nnnyt ovat mets\u00e4talouden tehostuessa v\u00e4hentyneet ja sopivien pes\u00e4puiden puuttuminen on ollut suuri uhka s\u00e4\u00e4ksikannoille, ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen ja muutonaikaisen vainon lis\u00e4ksi &#8211; s\u00e4\u00e4ksikantojen maailmanlaajuinen romahdus tiedostettiin jo 1960-luvun lopussa. Tekopesien ahkeran rakentamisen, vainon v\u00e4henemisen ja myrkkykuorman keventymisen vuoksi Suomen s\u00e4\u00e4ksikannan kehitys on kuitenkin viime vuosikymmenien aikana ollut suotuisa. Suomessa pesii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 arviolta noin 1300 s\u00e4\u00e4ksiparia, pesim\u00e4kanta on 3. suurin Euroopassa.<\/p>\n<p style=\"text-align: justify\">Huhtikuun lopulta alkaen s\u00e4\u00e4kset munivat 1-4 munaa. Tilda ja Vasuri saivat t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 3 poikasta, jotka rengastettiin kes\u00e4kuussa hautomisen loputtua. Tildan katoamisen j\u00e4lkeen todellista luonnon perhedraamaa koettiin uudestaan hein\u00e4kuussa kun ravintokilpailun seurauksena poikueen kuopus pudotettiin pes\u00e4lt\u00e4 alas kohtalokkain seurauksin. T\u00e4llainen k\u00e4yt\u00f6s (engl. siblicide) on suhteellisen yleist\u00e4 linnuilla etenkin tilanteissa joissa resursseja kuten ravintoa on rajoitettu m\u00e4\u00e4r\u00e4. Kuten t\u00e4ss\u00e4kin tapauksessa, poikasten aggressiivinen k\u00e4yt\u00f6s kohdistuu yleens\u00e4 poikueen nuorimpaan ja sen on havaittu\u00a0muun muassa parantavan j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4neiden poikasten selviytymist\u00e4 (lis\u00e4tietoja ilmi\u00f6st\u00e4 englanniksi esim.\u00a0<a href=\"https:\/\/www.researchgate.net\/profile\/Douglas_Mock\/publication\/253293389_Avian_Siblicide\/links\/53d8f9180cf2e38c6331cc47\/Avian-Siblicide.pdf\">Mock et al. 1990<\/a>).<\/p>\n<p><iframe loading=\"lazy\" width=\"676\" height=\"380\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/iGBRZaWqWQ0?feature=oembed\" frameborder=\"0\" gesture=\"media\" allowfullscreen><\/iframe><\/p>\n<p style=\"text-align: justify\">Ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4, s\u00e4\u00e4ksien palatessa maalis-huhtikuussa, j\u00e4nnitysn\u00e4ytelm\u00e4 jatkuu ja n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4\u00e4 ketk\u00e4 pesiv\u00e4t tekopes\u00e4ll\u00e4 jatkossa &#8211; palaako Vasuri takaisin vai tavataanko pes\u00e4ll\u00e4 kenties t\u00e4ysin uusi s\u00e4\u00e4ksipari?<\/p>\n<p><span style=\"font-size: 10pt\"><strong>L\u00e4hteit\u00e4 ja lis\u00e4tietoa:<\/strong><\/span><\/p>\n<ul>\n<li><span style=\"font-size: 10pt\"><a href=\"https:\/\/wcd.coe.int\/com.instranet.InstraServlet?command=com.instranet.CmdBlobGet&amp;InstranetImage=2964814&amp;SecMode=1&amp;DocId=2389776&amp;Usage=2\">Convention on the conservation of European wildlife and natural habitats <\/a>&#8211; 36th meeting of the Standing Committee &#8211; Strasbourg, 15 &#8211; 18 November 2016 &#8211; Plan for the Recovery and Conservation of Ospreys in Europe and the Mediterranean Region in particular<\/span><\/li>\n<li><span style=\"font-size: 10pt\"><a href=\"http:\/\/www.pklty.fi\/?wpfb_dl=125\">Kontkanen &amp; Nevalainen, 2002<\/a>. Petolinnut ja mets\u00e4talous.\u00a0Siipirikko 29(2): 1-80.<\/span><\/li>\n<li><span style=\"font-size: 10pt\"><a href=\"http:\/\/www.luontoportti.com\/suomi\/fi\/linnut\/saaksi\">Luontoportti.com<\/a><\/span><\/li>\n<li><span style=\"font-size: 10pt\"><a href=\"https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/253293389_Avian_Siblicide\">Mock<\/a> et al. 1990. Avian siblicide.\u00a0American scientist 78:438-449.<\/span><\/li>\n<li><span style=\"font-size: 10pt\"><a href=\"http:\/\/saaristomeri.utu.fi\/osprey\/\">Seilin s\u00e4\u00e4ksikamera<\/a><\/span><\/li>\n<\/ul>\n<p><span style=\"font-size: 10pt\">Edit: tekstist\u00e4 korjattu virheellinen vuosiluku<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Seilin saaren it\u00e4osassa, Lemberginlahden reunalla sijaitsevan linjamerkin p\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy tekopes\u00e4, jossa pesii kuuluisuudestaan autuaan tiet\u00e4m\u00e4t\u00f6n s\u00e4\u00e4ksipari. Haukkojen heimoon (Accipitridae) kuuluvien kalas\u00e4\u00e4skien eli s\u00e4\u00e4ksien (Pandion haliaetus) pesint\u00e4\u00e4 on seurattu reaaliaikaisesti jo vuodesta 2006 l\u00e4htien. Kamera pystytettiin Seiliin Turun ammattikorkeakoulun toimesta, osana NatureIT ja my\u00f6hemmin Saaristomeri.info ja BalticSeaNow-hankkeita. Vuodesta 2015 l\u00e4htien Saaristomeren tutkimuslaitos on osallistunut kuvayhteyksien tarjontaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[107,42,171,36,165],"tags":[177,168,69,180,127,174,23],"class_list":["post-2427","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-itameri","category-monitorointi","category-saaksikamera","category-saaristomeri","category-seilin-luonto","tag-kalasaaski","tag-luonto","tag-monitorointi","tag-osprey","tag-pitkaaikaisseuranta","tag-saaksi","tag-saaristomeri","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2427","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2427"}],"version-history":[{"count":50,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2427\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3183,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2427\/revisions\/3183"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2427"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2427"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2427"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}