{"id":2865,"date":"2017-10-27T11:10:14","date_gmt":"2017-10-27T08:10:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=2865"},"modified":"2017-10-27T09:29:37","modified_gmt":"2017-10-27T06:29:37","slug":"keep-calm-and-keep-monitoring","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/10\/27\/keep-calm-and-keep-monitoring\/","title":{"rendered":"Keep calm and keep monitoring – ymp\u00e4rist\u00f6n tilan seurannan luonteesta ja merkityksest\u00e4"},"content":{"rendered":"

Viime viikolla kotimaisissa ja ulkomaisissa tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 (mm. t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>\u00a0ja\u00a0t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>) uutisoitiin laajasti Saksassa tehdyst\u00e4 pitk\u00e4aikaistutkimuksesta, jossa lent\u00e4vien hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n havaittiin v\u00e4hentyneen vuodesta 1989 l\u00e4htien per\u00e4ti 76 prosentilla. T\u00e4ss\u00e4 Plos One- lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa <\/a>hy\u00f6nteisten biomassam\u00e4\u00e4ri\u00e4 seurattiin 27 vuoden ajan 63 eri luonnonsuojelualueella. Tutkimuksen tulokset hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n rajusta v\u00e4henemisest\u00e4 ovat h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 useilla hy\u00f6nteislajeilla, kimalaisten ja mehil\u00e4isten lis\u00e4ksi, on t\u00e4rke\u00e4 rooli niin kasvien p\u00f6lytt\u00e4misess\u00e4 kuin my\u00f6s lintujen ja muiden el\u00e4inten ravintona. Hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemisen vaikutukset ovat siten kauaskantoisia ja ulottuvat lopulta my\u00f6s ihmisiin asti. <\/strong><\/p>\n

Hy\u00f6nteiskadon vaikutusten lis\u00e4ksi, tutkimus sai minut ajattelemaan ymp\u00e4rist\u00f6n tilan seurantaa ja niiss\u00e4 ker\u00e4ttyjen pitk\u00e4aikaisaineistojen merkityst\u00e4. Suurin osa ekologisesta tutkimuksesta tehd\u00e4\u00e4n lyhytaikaisen projektiperusteisen rahoituksen turvin ja seurantaohjelmia kritisoidaan usein siit\u00e4, ett\u00e4 ne ”maksavat liian paljon ja tuottavat liian v\u00e4h\u00e4n”. Niinp\u00e4 miksi ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa kannattaa seurata? Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6seurannasta on ihmiskunnalle?<\/strong><\/p>\n

\"\"

Lent\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 ker\u00e4ttiin saksalaistutkimuksessa telttamaisten Malaise-pyydysten avulla. Kuvassa Seilin\u00a0 etel\u00e4osiin pystytetty Malaise-pyydys ja maaselk\u00e4rangattomat kentt\u00e4kurssin opiskelijoita tutkimassa n\u00e4ytteit\u00e4. Kuva: STL:n arkisto.<\/p><\/div>\n

Ymp\u00e4rist\u00f6seurannalla tarkoitetaan pitk\u00e4aikaista ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tapahtuvaa tutkimusta, mill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa ja erottamaan ihmisen toimien aiheuttamat ymp\u00e4rist\u00f6muutokset luonnon omista mekanismeista.\u00a0Seurantaa eli monitorointia tehd\u00e4\u00e4n useista eri syist\u00e4 ja tavoitteet voivat erota ohjelmien kesken, seurantaohjelman tavoitteena voi olla esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6n tilan l\u00e4ht\u00f6tilanteen selvitt\u00e4minen tai ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvien kehitysuuntien eli trendien tutkiminen. T\u00e4st\u00e4 johtuen, my\u00f6s monitoroinnin ajallinen ja alueellinen laajuus voi vaihtella my\u00f6s suuresti eri ohjelmien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Seurannan yhteydess\u00e4 puhutaan usein seurannan\/tutkimuksen pitk\u00e4aikaisuudesta, mutta mit\u00e4 pitk\u00e4aikaisuudella loppujen lopuksi t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkoitetaan? M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on moniselitteinen ja eroaa tutkimusaiheiden ja -kohteiden v\u00e4lill\u00e4. Ekologeille ja muille ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa tutkiville biologeille k\u00e4site kuitenkin viittaa yleens\u00e4 aineistoihin, jotka ulottuvat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 5 vuoden ja parhaimmillaan useita vuosikymmeni\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4lle ajanjaksolle.<\/p>\n

\"\"

El\u00e4inplanktonyhteis\u00f6n tilaa seurattaessa voi kaksikymment\u00e4kin vuotta olla viel\u00e4 kohtuullisen lyhyt aika paljastamaan populaatioiden kehityssuunnat. Vuosikymmeni\u00e4 jatkuneeseen seuranta-aineistoon sis\u00e4ltyy monta n\u00e4ytepulloa. Kuvassa tutkimuslaitoksen Airistolta ker\u00e4\u00e4mi\u00e4 el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteit\u00e4.<\/p><\/div>\n

Hy\u00f6nteiskadon osoittaneessa\u00a0 tutkimuksessa aineisto oli ker\u00e4tty pitk\u00e4lti vapaaehtoisten hy\u00f6nteisharrastajien (Entomological Society Krefeld) ty\u00f6panoksen ansiosta. Luontoharrastajien ker\u00e4\u00e4m\u00e4t havainnot ja kokoelman\u00e4ytteet kuin my\u00f6s muu yhteisty\u00f6kumppaneiden tuki onkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luonnossa tapahtuvien muutosten seurannassa. T\u00e4st\u00e4 hieno esimerkki saatiin j\u00e4lleen t\u00e4ll\u00e4 viikolla turkulaistutkijoiden julkaisemassa peltovirnaperhosen identiteetti\u00e4 ja levinneisyytt\u00e4 selvitt\u00e4neess\u00e4\u00a0tutkimuksessa<\/a>.<\/p>\n

\"\"

Ymp\u00e4rist\u00f6seurantaa on perinteisesti harjoitettu kentt\u00e4asemilla, joiden luonnonl\u00e4heinen sijainti, infrastruktuuri ja asemalla ymp\u00e4rivuoden ty\u00f6skentelev\u00e4 henkil\u00f6kunta mahdollistavat ymp\u00e4rivuotisen ja tihe\u00e4n n\u00e4ytteenoton toteuttamisen. Seiliss\u00e4 on seurattu punkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 vuodesta 2012 l\u00e4htien. Tavoitteena on saada aikasarja my\u00f6s puutiaisista. Kuva: Esko Keski-Oja.<\/p><\/div>\n

\"\"

Seiliss\u00e4 on tutkittu silakkakannan vaihteluiden syit\u00e4 jo yli 30 vuosikymmenen ajan ja yhteisty\u00f6n\u00e4 on saatu aikaan It\u00e4meren piiriss\u00e4kin ainutlaatuisia tutkimusaineistoja. Airiston silakankalastajat ovat vieneet tutkimusta eteenp\u00e4in omalta osaltaan, sill\u00e4 ilman kalastajien apua olisi kalan\u00e4ytteiden hankkiminen vaikeaa. Kuva: Juha K\u00e4\u00e4ri\u00e4.<\/p><\/div>\n

Millaista on laadukas ymp\u00e4rist\u00f6seuranta? Vertailukelpoisten ja luotettavien tulosten kannalta aineiston j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ker\u00e4ys niin n\u00e4ytteenottomenetelmien kuin my\u00f6s ajallisen t\u00e4sm\u00e4llisyyden osalta on pitk\u00e4aikaistutkimuksissa keskeist\u00e4 ja niist\u00e4 piittaamatta j\u00e4tt\u00e4minen voi pahimmassa tapauksessa tehd\u00e4 ker\u00e4tyst\u00e4 aineistosta k\u00e4ytt\u00f6kelvotonta. Hy\u00f6nteiskadosta raportoivassa tutkimuksessa t\u00e4m\u00e4 tarkoitti muun muassa hy\u00f6nteispyydyksen koon, muotoilun ja v\u00e4rin, pyydyksen sijoittelun ja sijainnin yhdenmukaistamista. My\u00f6s n\u00e4ytteiden s\u00e4il\u00f6nt\u00e4 ja k\u00e4sittely biomassan mittaamisen ja lajintunnistuksen suhteen t\u00e4ytyi olla yhdenmukaista. Vaatimus ei ole helppo ja vaatii j\u00e4rjestelm\u00e4llisyytt\u00e4, sill\u00e4 vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6seurannan aineiston keruuseen ja k\u00e4sittelyyn osallistuu l\u00e4hes poikkeuksetta useita kymmeni\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n

\"\"

Vertailukelpoisten ja luotettavien seurantatulosten kannalta aineiston j\u00e4rjestelm\u00e4llinen ker\u00e4ys niin n\u00e4ytteenottomenetelmien kuin my\u00f6s ajallisen t\u00e4sm\u00e4llisyyden osalta on pitk\u00e4aikaistutkimuksissa keskeist\u00e4. Kuvassa Seilin lent\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 ker\u00e4\u00e4v\u00e4n valorys\u00e4n aineistoa m\u00e4\u00e4ritett\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p><\/div>\n

Seurantaohjelmia kritisoidaan usein siit\u00e4, ett\u00e4 ne ”maksavat liian paljon ja tuottavat liian v\u00e4h\u00e4n” ja rahoituksen puute onkin\u00a0 monesti johtanut joko n\u00e4ytteenottov\u00e4lien tai -paikkojen harventamiseen tai koitunut kokonaisten seurantaohjelmien kohtaloksi. Pitk\u00e4aikainen, laadukas ymp\u00e4rist\u00f6n seuranta ja tutkimus on kuitenkin olennaista ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuvien pitk\u00e4aikaisten trendien eli kehityssuuntien havaitsemiseksi. Erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia tutkiessa, on menneiden suunnanmuutosten ja lajien sopeutumiskyvyn ymm\u00e4rt\u00e4minen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia voidaan ennustaa ja mahdollisiin vaikutuksiin osataan varautua. Hyv\u00e4 esimerkki ymp\u00e4rist\u00f6seurannan merkityksest\u00e4 on yhdysvaltalaisen tutkijan Charles David Keelingin Mauna Loan saarella Havaijilla vuonna 1958 aloittama ilmakeh\u00e4n hiilidioksidipitoisuuden seurantaohjelma, jonka ansiosta saatiin aikanaan ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa tutkittuja todisteita ihmisen vaikutuksesta ilmaston l\u00e4mpenemiseen (kuuluisa Keelingin k\u00e4yr\u00e4). Muun muassa t\u00e4m\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteisen ty\u00f6n ansiosta ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yleisesti hyv\u00e4ksytty tieteellinen fakta!<\/p>\n

Pitk\u00e4j\u00e4nteinen ymp\u00e4rist\u00f6n seuranta on my\u00f6s keskeist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa – seurantahankkeiden avulla saavutettu tieto antaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle pohjatason, jonka p\u00e4\u00e4lle esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelutoimia voidaan suunnitella ja niiden vaikutuksia arvioida. Seurantaohjelmien aineistoja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n jatkuvasti my\u00f6s taustatietoina muissa tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeissa.<\/p>\n

\"\"

Kustannustehokkuus vaatii monitorointiohjelmia tehostamaan n\u00e4ytteenottoaan. Tulevaisuutta on monitoroinnin automatisoituminen, jolloin aineistoa saadaan reaaliaikaisesti vuorokauden ymp\u00e4ri. Kuvassa Seilin automaattinen vedenlaadun seuranta-asema, joka mittaa meriveden ominaisuuksi pinnasta pohjaan nelj\u00e4sti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Vuonna 2015 seuranta-aseman yhteyteen asennettiin ilman l\u00e4mp\u00f6tilaa, ilmanpainetta, ilmankosteutta, sadantaa sek\u00e4 tuulen nopeutta ja suuntaa mittaavia antureita. Lis\u00e4tietoa: Saaristomeri.utu.fi<\/a><\/p><\/div>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Seilin ymp\u00e4rist\u00f6monitoroinnilla on pitk\u00e4t perinteet<\/a><\/p>\n

Teksti ja kuvat: Katja M\u00e4kinen, tutkimusteknikko ja pitk\u00e4aikaisten ymp\u00e4rist\u00f6- ja el\u00e4inplanktonaineistojen parissa ty\u00f6skentelev\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikolla kotimaisissa ja ulkomaisissa tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 (mm. t\u00e4\u00e4ll\u00e4\u00a0ja\u00a0t\u00e4\u00e4ll\u00e4) uutisoitiin laajasti Saksassa tehdyst\u00e4 pitk\u00e4aikaistutkimuksesta, jossa lent\u00e4vien hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n havaittiin v\u00e4hentyneen vuodesta 1989 l\u00e4htien per\u00e4ti 76 prosentilla. T\u00e4ss\u00e4 Plos One- lehdess\u00e4 julkaistussa tutkimuksessa hy\u00f6nteisten biomassam\u00e4\u00e4ri\u00e4 seurattiin 27 vuoden ajan 63 eri luonnonsuojelualueella. Tutkimuksen tulokset hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4n rajusta v\u00e4henemisest\u00e4 ovat h\u00e4lytt\u00e4vi\u00e4, sill\u00e4 useilla hy\u00f6nteislajeilla, kimalaisten ja mehil\u00e4isten lis\u00e4ksi, […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[42,38],"tags":[427,433,69,26,421],"class_list":["post-2865","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-monitorointi","category-tutkimus","tag-aikasarjat","tag-hyonteiskato","tag-monitorointi","tag-tutkimus","tag-ymparistoseuranta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2865","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2865"}],"version-history":[{"count":43,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2865\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3122,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2865\/revisions\/3122"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2865"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2865"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2865"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}