{"id":3569,"date":"2018-01-10T16:31:42","date_gmt":"2018-01-10T13:31:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=3569"},"modified":"2018-01-10T16:35:31","modified_gmt":"2018-01-10T13:35:31","slug":"uusi-tutkimusprojekti-kartoittaa-silakoissa-havaittuja-loismatoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/01\/10\/uusi-tutkimusprojekti-kartoittaa-silakoissa-havaittuja-loismatoja\/","title":{"rendered":"Uusi tutkimusprojekti kartoittaa silakoissa havaittuja loismatoja"},"content":{"rendered":"

Saaristomeren tutkimuslaitos on tutkinut Airistolla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n silakkapopulaation ominaisuuksia<\/a> yli 30 vuotta, vuodesta 1984 alkaen. Viime vuosina olemme havainneet n\u00e4ytteiss\u00e4mme suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 loismadon toukkia, joita emme esimerkiksi viel\u00e4 2000-luvun alkupuolella havainneet kaloissa lainkaan. N\u00e4m\u00e4 pikkuruiset loismadot osoittautuivat It\u00e4-Suomen yliopiston tekem\u00e4ss\u00e4 DNA-analyysiss\u00e4 kahdeksi eri lajiksi (Corynosoma strumosum<\/em> ja C. semerme<\/em>), jotka kummatkin kuuluvat v\u00e4k\u00e4k\u00e4rs\u00e4matoihin (Acanthocephala). Alkaneessa tutkimusprojektissamme kartoitamme loisten esiintymist\u00e4 ja yleisyytt\u00e4 Saaristomerell\u00e4 kalastettavassa silakkakannassa sek\u00e4 selvitt\u00e4mme toimiiko merimetso loisten is\u00e4nt\u00e4lajina hallin eli harmaahylkeen ohella.<\/strong><\/p>\n

V\u00e4k\u00e4k\u00e4rs\u00e4madot ovat hyvin yleisi\u00e4 kalojen ja hylkeiden loisia, ja niit\u00e4 esiintyy Suomessa 11 eri lajia. Lajit eiv\u00e4t tartu ihmiseen. Havaituista loismadoista huolimatta silakka on edelleen turvallinen ja ravinteikas ruokakala eik\u00e4 sit\u00e4 tarvitse kylm\u00e4k\u00e4sitell\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n

Silakka on\u00a0Corynosoma<\/em>-v\u00e4k\u00e4k\u00e4rs\u00e4matojen elinkierrossa v\u00e4li-is\u00e4nt\u00e4, jossa mato ei lis\u00e4\u00e4nny. P\u00e4\u00e4is\u00e4nt\u00e4n\u00e4 toimii silakkaa ravintonaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 harmaahylje (Halichoerus grypus<\/em>) ja\/tai norppa (Pusa hispida<\/em>), joista harmaahylje on yleinen Selk\u00e4merell\u00e4 ja nyky\u00e4\u00e4n my\u00f6s Saaristomerell\u00e4. Viime vuosikymmenin\u00e4 harmaahyljekannan kasvu ja lajin levitt\u00e4ytyminen Saaristomeren sis\u00e4osiin ja v\u00e4lisaaristoon on saattanut aiheuttaa loisten siirtymisen silakkaan. V\u00e4k\u00e4k\u00e4rs\u00e4mato C. strumosum<\/em>:n tiedet\u00e4\u00e4n esiintyv\u00e4n my\u00f6s merimetsoilla. On siis mahdollista, ett\u00e4 loistartuntojen aiheuttaja on osaltaan my\u00f6s merimetso, jonka kannan kasvu ajoittui samaan aikaan kuin loistartunnat lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t silakassa.<\/p>\n

\"herring_sample\"<\/a>

Alustavien tutkimustulostemme mukaan esimerkiksi vuosina 2014-2015 Airistolla lis\u00e4\u00e4ntyvist\u00e4 silakoista keskim\u00e4\u00e4rin noin 15 % oli loisten infektoimia<\/p><\/div>\n

V\u00e4k\u00e4k\u00e4rs\u00e4madot ovat hyvin yleisi\u00e4 kalojen ja hylkeiden loisia, ja niit\u00e4 esiintyy Suomessa 11 eri lajia. Ihmiseen n\u00e4m\u00e4 loiset eiv\u00e4t tartu ja silakka on havainnosta huolimatta edelleen turvallinen ruokakala. Loisista aiheutuva haitta koskee sen sijaan etenkin silakan rys\u00e4pyynti\u00e4. Silakan rys\u00e4pyynti Saaristomerell\u00e4 ty\u00f6llist\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n noin 20-25 kalastajaa ja osan jalostusketjusta. Runsaana esiintyess\u00e4\u00e4n loiset voivat vaikeuttaa m\u00e4din hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, koska loiset esiintyv\u00e4t kalan vatsaontelossa kehittyv\u00e4n m\u00e4din seassa. Molemmista loislajeista voi lis\u00e4ksi aiheutua ongelmia turkistarhauksessa – esimerkiksi minkeill\u00e4 on raportoitu kyseisten loisten aiheuttama vakava epidemia 1960-luvulla Lounais-Suomen saaristossa (Nuorteva 1966<\/a>). My\u00f6s kaloille itselleen loisista on haittaa, koska ne kuluttavat kalan energiavaroja ja heikent\u00e4v\u00e4t immuunipuolustusta, voiden siten lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi ymp\u00e4rist\u00f6myrkkyjen haittavaikutuksia.<\/p>\n

\"herring_sample\"<\/a>

Loismadot voivat heikent\u00e4\u00e4 silakkasaaliin k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia ja taloudellista arvoa,\u00a0 siksi on kalastuksen toimintaedellytysten kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6n laajuus sek\u00e4 tunnistaa my\u00f6s syyt loisten levi\u00e4miseen.<\/p><\/div>\n

2-vuotinen tutkimushanke on Saaristomeren kalatalouden toimintaryhm\u00e4n<\/a> rahoittama ja se toteutetaan yhdess\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopiston Ymp\u00e4rist\u00f6- ja Biotieteiden laitoksen molekyyliekologian tutkimusryhm\u00e4n<\/a> kanssa. Ensi kes\u00e4n\u00e4 alkavassa tutkimuksessa tarkoituksenamme on kartoittaa loisten esiintymist\u00e4 ja yleisyytt\u00e4 Saaristomerell\u00e4 kalastettavassa silakkakannassa sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 toimiiko merimetso loisten is\u00e4nt\u00e4lajina harmaahylkeen ohella.<\/p>\n

Voit seurata projektin edistymist\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 blogissa, kentt\u00e4t\u00f6iden kuulumisia luvassa tulevana kes\u00e4n\u00e4!<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4: Silakassa loisii v\u00e4k\u00e4k\u00e4rs\u00e4mato<\/a>, Turun sanomat 10.1.2018<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saaristomeren tutkimuslaitos on tutkinut Airistolla lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n silakkapopulaation ominaisuuksia yli 30 vuotta, vuodesta 1984 alkaen. Viime vuosina olemme havainneet n\u00e4ytteiss\u00e4mme suuria m\u00e4\u00e4ri\u00e4 loismadon toukkia, joita emme esimerkiksi viel\u00e4 2000-luvun alkupuolella havainneet kaloissa lainkaan. N\u00e4m\u00e4 pikkuruiset loismadot osoittautuivat It\u00e4-Suomen yliopiston tekem\u00e4ss\u00e4 DNA-analyysiss\u00e4 kahdeksi eri lajiksi (Corynosoma strumosum ja C. semerme), jotka kummatkin kuuluvat v\u00e4k\u00e4k\u00e4rs\u00e4matoihin (Acanthocephala). Alkaneessa tutkimusprojektissamme […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[107,42,36,38],"tags":[23,647,653],"class_list":["post-3569","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-itameri","category-monitorointi","category-saaristomeri","category-tutkimus","tag-saaristomeri","tag-silakka","tag-vakakarsamato","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3569","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3569"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3569\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3609,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3569\/revisions\/3609"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3569"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3569"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3569"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}