{"id":3691,"date":"2018-02-14T16:38:56","date_gmt":"2018-02-14T13:38:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=3691"},"modified":"2018-02-14T16:38:56","modified_gmt":"2018-02-14T13:38:56","slug":"saaristomeren-talvi-kurkistus-jaatyneen-pinnan-alle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/02\/14\/saaristomeren-talvi-kurkistus-jaatyneen-pinnan-alle\/","title":{"rendered":"Saaristomeren talvi – kurkistus j\u00e4\u00e4tyneen pinnan alle"},"content":{"rendered":"

\"Seili<\/a>
\nSeili\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 merivesi on pakkasp\u00e4ivien ansiosta alkanut viimein j\u00e4\u00e4ty\u00e4 ja veden l\u00e4mp\u00f6tila n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 postilaiturilla noin 0 astetta. Mutta mit\u00e4 tapahtuu j\u00e4\u00e4tyneen pinnan alla? Seiliss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n seurantaa tehd\u00e4\u00e4n vuoden ymp\u00e4ri ja P\u00e4iv\u00e4luodon n\u00e4ytteenottopisteell\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n mahdollisuuksien mukaan my\u00f6s talvikuukausina. T\u00e4ll\u00e4 kertaa avaamme hieman sit\u00e4 mit\u00e4 Seilin l\u00e4hivesilt\u00e4 ker\u00e4tyt vesi- ja el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteet kertovat pinnan alla tapahtuvista vuodenaikaismuutoksista.<\/strong><\/p>\n

\"Seili

Seilin postilaiturin sumuiset maisemat perjantaina 9.2.2018<\/p><\/div>\n

Saaristomeren vesin on kes\u00e4isin kerrostunut l\u00e4mp\u00f6tilan mukaan. Syksyll\u00e4 pintavesi tulee j\u00e4\u00e4htyess\u00e4\u00e4n raskaammaksi ja painuu syvemm\u00e4lle sekoittaen samalla vesipatsasta syvyyssuuntaisesti. Syksyn myrskyt sekoittavat vesimassaa lis\u00e4\u00e4 ja lopulta l\u00e4mp\u00f6tilan harppauskerros eli termokliini hajoaa ja vesipatsas sekoittuu kauttaaltaan. T\u00e4m\u00e4n jokavuotisen prosessin seurauksena Seilin pohjoispuolella sijaitsevalla 50 metri\u00e4 syv\u00e4ll\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6seurantapisteell\u00e4 vesi on talvisin tasaisen kylm\u00e4 pinnasta pohjaan. My\u00f6s meriveden suolapitoisuus on talvisin pinnasta pohjaan noin 6\u2030 luokkaa. Saaristomeren keskisyvyys on vain 23 metri\u00e4, mink\u00e4 vuoksi alueelle ei synny varsinaista suolapitoisuuden harppauskerrosta eli halokliini\u00e4, joka est\u00e4isi veden sekoittumisen.<\/p>\n

\"ODAS<\/a>

Vuoden 2017 suolapitoisuus- ja l\u00e4mp\u00f6tilaprofiilit P\u00e4iv\u00e4luodon n\u00e4ytteenottoasemalla. Kuvista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyvin vesipatsaan syksyinen sekoittuminen. Vedenlaadun vuodenaikaisia muutoksia voit seurata sivulla\u00a0Saaristomeri.utu.fi. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tietojen yhteyteen lis\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s poijussa olevan s\u00e4\u00e4aseman tiedot.<\/p><\/div>\n

\"31.1.2018<\/a>

Tammi-helmikuun vaihteessa Ilmatieteenlaitoksen\u00a0 CTD-sondilla\u00a0 (vasemmalla; CTD = Conductivity-Temperature-Depth) vesipatsaasta otettu syvyysprofiili (oikealla). Punainen viiva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vesipatsaan l\u00e4mp\u00f6tilan (\u00b0C), vihre\u00e4 suolapitoisuuden (PSU) ja sininen ja violetti happipitoisuuden (ml\/L) ja saturaatioprosentin (%). Kuva: STL & IL.<\/p><\/div>\n

Meriveden j\u00e4\u00e4htymisen ja tarjolla olevan ruoan m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4henemisen my\u00f6t\u00e4 useat It\u00e4meren el\u00e4inplanktonlajeista\u00a0 viett\u00e4v\u00e4t talvensa joko toukkavaiheina tai pohjasedimentiss\u00e4 lepomunina. Joidenkin lajien aikuisvaiheita tavataan kuitenkin planktonn\u00e4ytteiss\u00e4 pieniss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s talvikuukausina. N\u00e4ist\u00e4 yleisimpi\u00e4 ovat It\u00e4meren runsaimpiin ja yleisimpiin hankajalkaislajeihin kuuluvat\u00a0Acartia bifilosa <\/em>ja Eurytemora affinis<\/em>. N\u00e4iden lis\u00e4ksi\u00a0 n\u00e4ytteiss\u00e4 havaitaan jonkin verran ratasel\u00e4imi\u00e4 sek\u00e4 esimerkiksi simpukoiden ja amerikansukasjalkaisen (Marenzelleria<\/em> spp.)\u00a0planktisia toukkavaiheita.<\/p>\n

\"Acartia<\/a>

\u00a0Acartia bifilosa<\/em> hankajalkaisen eri kehitysvaiheita Seilist\u00e4 ker\u00e4tyss\u00e4 n\u00e4ytteess\u00e4.\u00a0\u00a0Kuva:\u00a0All rights reserved, (c)<\/span>Satu Zwerver, Zwerver.fi<\/a><\/p><\/div>\n

Seilin l\u00e4hivesien j\u00e4\u00e4tyminen ei vain vaikeuta Nauvon ja Seilin v\u00e4list\u00e4 meriliikennett\u00e4 vaan vaikuttaa muun muassa veden virtauksiin, ilman kanssa tapahtuvaan kaasujen vaihtoon kuin my\u00f6s vedess\u00e4 ja sen l\u00e4heisyydess\u00e4 el\u00e4viin eli\u00f6ihin. Ei heti uskoisi, mutta j\u00e4\u00e4peitekin pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n piilevist\u00e4, panssarilevist\u00e4, sinilevist\u00e4, ratasel\u00e4imist\u00e4, plankton\u00e4yri\u00e4isten toukkavaiheista ja bakteereista koostuvan eli\u00f6yhteis\u00f6n. N\u00e4m\u00e4 lajit el\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 j\u00e4\u00e4n reunoilla ett\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4 ja yhteis\u00f6n lajikokoonpano ja biomassa vaihtelevat j\u00e4\u00e4n muuttuessa talven mittaan.<\/p>\n

Viime talvet ovat olleet Seiliss\u00e4 v\u00e4h\u00e4lumisia ja meri on ollut suuren osan talvesta avoin. Talven olosuhteilla on suuri merkitys kev\u00e4\u00e4n kannalta sill\u00e4 j\u00e4\u00e4t ja niiden l\u00e4ht\u00f6 vaikuttavat muun muassa jokien virtaumien ajoittumiseen ja voimakkuuteen,\u00a0 kev\u00e4tkukinnan alkamisen ajankohtaan ja lajikoostumukseen, ja edelleen esimerkiksi el\u00e4inplanktoniin ja kaloihin.\u00a0L\u00e4mpimien talvien yleistyminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aikasarjoissa muun muassa kev\u00e4\u00e4n kasviplanktonkukinnan ja tiettyjen el\u00e4inplanktonlajien runsaushuippujen aikaistumisena.<\/p>\n

\"Seili<\/a>

N\u00e4ytteenotto P\u00e4iv\u00e4luodolla maaliskuussa 2006.<\/p><\/div>\n

\"Hydrokopteri<\/a>

Hydrokopteri saapuu Seiliin vuonna 1986. Kuva: (c) Veikko Rinne, juhlakirjasta\u00a0Seili – Saaristomeren tutkimusta 50 vuotta<\/a><\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Seili\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 merivesi on pakkasp\u00e4ivien ansiosta alkanut viimein j\u00e4\u00e4ty\u00e4 ja veden l\u00e4mp\u00f6tila n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 postilaiturilla noin 0 astetta. Mutta mit\u00e4 tapahtuu j\u00e4\u00e4tyneen pinnan alla? Seiliss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n seurantaa tehd\u00e4\u00e4n vuoden ymp\u00e4ri ja P\u00e4iv\u00e4luodon n\u00e4ytteenottopisteell\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n mahdollisuuksien mukaan my\u00f6s talvikuukausina. T\u00e4ll\u00e4 kertaa avaamme hieman sit\u00e4 mit\u00e4 Seilin l\u00e4hivesilt\u00e4 ker\u00e4tyt vesi- ja el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteet kertovat pinnan alla tapahtuvista vuodenaikaismuutoksista. Saaristomeren […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[33,42,36],"tags":[20,69,29,127,23,546,421],"class_list":["post-3691","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elainplankton","category-monitorointi","category-saaristomeri","tag-elainplankton","tag-monitorointi","tag-naytteenotto","tag-pitkaaikaisseuranta","tag-saaristomeri","tag-talvi","tag-ymparistoseuranta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3691","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3691"}],"version-history":[{"count":53,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3691\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3796,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3691\/revisions\/3796"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3691"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3691"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3691"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}