{"id":3831,"date":"2018-03-05T12:18:22","date_gmt":"2018-03-05T09:18:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=3831"},"modified":"2018-08-14T14:01:02","modified_gmt":"2018-08-14T11:01:02","slug":"uusien-tutkimuslaitteiden-avulla-uutta-tietoa-itameresta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/03\/05\/uusien-tutkimuslaitteiden-avulla-uutta-tietoa-itameresta\/","title":{"rendered":"Uusien tutkimuslaitteiden avulla uutta tietoa It\u00e4merest\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><strong>Korkeatasoinen, ymp\u00e4rivuotinen merentutkimus ja sen opetus tarvitsee hyvi\u00e4 tutkimuslaitteita ja toimivan tutkimusinfrastruktuurin.\u00a0 FINMARI eli kansallisen merentutkimuksen infrastruktuuriverkosto kehitt\u00e4\u00e4 alan toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4\u00a0tutkimuslaitteiden, tukipalveluiden sek\u00e4 mallien ja tietovarantojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomessa ja kansainv\u00e4lisesti. FINMARI-rahoituksen avulla my\u00f6s Seiliin on voitu hankkia monia uusia tutkimusv\u00e4lineit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogipostauksessa esittelemme muutamia n\u00e4ist\u00e4.<\/strong><\/p>\n<div id=\"attachment_4401\" style=\"width: 523px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-4401\" class=\"wp-image-4401\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/28377897_1817709491862161_4513754916391062069_n.jpg\" alt=\"\" width=\"513\" height=\"515\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/28377897_1817709491862161_4513754916391062069_n.jpg 956w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/28377897_1817709491862161_4513754916391062069_n-150x150.jpg 150w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/28377897_1817709491862161_4513754916391062069_n-300x300.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/28377897_1817709491862161_4513754916391062069_n-768x771.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/28377897_1817709491862161_4513754916391062069_n-676x679.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 513px) 100vw, 513px\" \/><p id=\"caption-attachment-4401\" class=\"wp-caption-text\">Viime viikolla vierailimme kahden p\u00e4iv\u00e4n ajan\u00a0FINMARI Tutkijap\u00e4ivill\u00e4, jotka j\u00e4rjestettiin kolmatta kertaa Tv\u00e4rminnen el\u00e4intieteellisell\u00e4 asemalla (Helsingin yliopisto). Tutkimusp\u00e4ivill\u00e4 esittelimme viimeisimpi\u00e4 tutkimusprojektejamme ja kuulimme mit\u00e4 tutkimusta tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 muissa FINMARI konsortion yhteisty\u00f6organisaatioissa. Kuvassa laitoksen preparaattorinakin toiminut Markus Weckstr\u00f6m esittelee osallistujille gradututkimustaan. Mikromuoviin keskittyv\u00e4n tutkielman aineistonker\u00e4ys toteutettiin osin FINMARI-rahoitetun v\u00e4lineist\u00f6n avulla. Lue Markuksen n\u00e4ytteenottomatkasta <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/tag\/mikromuovi\/\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/p><\/div>\n<blockquote><p><strong>Mik\u00e4 on FINMARI?<\/strong><\/p>\n<p>FINMARI\u00a0(<a href=\"https:\/\/www.finmari-infrastructure.fi\/\">Finnish Marine Research Infrastructure)\u00a0<\/a>on vuonna 2013 perustettu kansallisen merentutkimuksen infrastruktuuriverkosto, jota koordinoi Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (SYKE) merikeskus. FINMARI kehitt\u00e4\u00e4 alan toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4\u00a0tutkimuslaitteiden, tukipalveluiden sek\u00e4 mallien ja tietovarantojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomessa ja kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n<p>Suomen Akatemian rahoittamaan konsortioon kuuluu tutkimuslaitoksia (Syke, Luonnonvarakeskus, Geologian tutkimuskeskus ja Ilmatieteenlaitos), yliopistoja (Helsingin yliopisto, Turun yliopisto ja \u00c5bo Akademi) sek\u00e4 yksi valtio-omisteinen yritys (Arctia shipping). Laajalle alueelle ulottuva verkosto koostuu kentt\u00e4asemista, tutkimusaluksista, j\u00e4\u00e4nmurtajista, laboratoriotiloista, mm. matkustaja- ja kauppalaivoihin kiinnitett\u00e4vist\u00e4 ferrybox-j\u00e4rjestelmist\u00e4 sek\u00e4 kiinteist\u00e4 tutkimusalustoista ja poijuista.<\/p><\/blockquote>\n<div id=\"attachment_399\" style=\"width: 533px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-399\" class=\"wp-image-399\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/07\/DSCN2973-1024x768.jpg\" alt=\"\" width=\"523\" height=\"392\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/07\/DSCN2973-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/07\/DSCN2973-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/07\/DSCN2973-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/07\/DSCN2973-676x507.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 523px) 100vw, 523px\" \/><p id=\"caption-attachment-399\" class=\"wp-caption-text\">Turun yliopiston Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimusalus r\/v Aurelia on osa FINMARI-infrastruktuuria. 18,1 m pitk\u00e4 alus pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n pienen vesi- ja kuivalaboratorion, useita erilaisia tutkimusv\u00e4lineit\u00e4 (mm. CTD-noudin, GEMAX ja Van Veen sedimenttin\u00e4ytteenottimet,\u00a0 l\u00e4pivirtausfluorometri ja akustinen Doppler-virtausmittari (<em>ADCP<\/em>) ja sedimenttikaikuluotain).\u00a0 Kes\u00e4ll\u00e4 2017 r\/v Aureliaan lis\u00e4ttiin my\u00f6s n\u00e4ytteenottoa helpottava A-puomi. Tutkimusalus liikkuu p\u00e4\u00e4asiassa Saaristomeren alueella, johon se soveltuu rakenteensa puolesta erinomaisesti. Lue lis\u00e4\u00e4 aluksesta <a href=\"http:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/biodiversiteettiyksikko\/saaristomeren-tutkimuslaitos\/esittely\/Sivut\/Tutkimusalus.aspx\">kotisivuillamme<\/a><\/p><\/div>\n<p>Viime vuosina Seilin tutkimuslaitteistokokoelmaa ovat rikastuttaneet muun muassa Hydro-Bios Multinet Mini planktonhaavi sek\u00e4 Manta-haavi. Multinet sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viisi 100 um silm\u00e4koolla varustettua planktonhaavia. Haavi mahdollistaa 1-5 vertikaalisen tai horisontaalisen planktonn\u00e4ytteet ottamisen joko samanaikaisesti tai per\u00e4kk\u00e4in ja siten tehostaa\u00a0planktonn\u00e4ytteenottoa merkitt\u00e4v\u00e4sti. 335 um silm\u00e4koolla varustetulla Manta-haavilla voidaan sen sijaan ker\u00e4t\u00e4 mikromuovia ja planktonia pintavesist\u00e4.<\/p>\n<div id=\"attachment_1309\" style=\"width: 532px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1309\" class=\" wp-image-1309\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/09\/IMG_20170905_090802-1024x768.jpg\" alt=\"\" width=\"522\" height=\"391\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/09\/IMG_20170905_090802-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/09\/IMG_20170905_090802-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/09\/IMG_20170905_090802-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/09\/IMG_20170905_090802-676x507.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 522px) 100vw, 522px\" \/><p id=\"caption-attachment-1309\" class=\"wp-caption-text\">Multinet k\u00e4ytt\u00f6valmiina r\/v Aurelian kannella. Kuvassa n\u00e4kyy my\u00f6s vuonna 2017 alukseen lis\u00e4tty A-puomi.<\/p><\/div>\n<div id=\"attachment_1086\" style=\"width: 530px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-1086\" class=\"wp-image-1086\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/08\/WP_20170818_13_26_15_Pro-e1503563803889-1024x943.jpg\" alt=\"\" width=\"520\" height=\"478\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/08\/WP_20170818_13_26_15_Pro-e1503563803889-1024x943.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/08\/WP_20170818_13_26_15_Pro-e1503563803889-300x276.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/08\/WP_20170818_13_26_15_Pro-e1503563803889-768x707.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/08\/WP_20170818_13_26_15_Pro-e1503563803889-676x623.jpg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2017\/08\/WP_20170818_13_26_15_Pro-e1503563803889.jpg 1850w\" sizes=\"auto, (max-width: 520px) 100vw, 520px\" \/><p id=\"caption-attachment-1086\" class=\"wp-caption-text\">N\u00e4ytteenottoa Manta-haavilla. Tiesitk\u00f6, ett\u00e4 Manta-haavi on nimetty paholaisrauskun mukaan (Manta ray)?<\/p><\/div>\n<div id=\"attachment_3941\" style=\"width: 505px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3941\" class=\"wp-image-3941\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/20150112_103702-768x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"495\" height=\"660\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/20150112_103702-768x1024.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/20150112_103702-225x300.jpg 225w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/20150112_103702-676x901.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 495px) 100vw, 495px\" \/><p id=\"caption-attachment-3941\" class=\"wp-caption-text\">Vuonna 2015 Seiliin hankittiin FINMARI-rahoituksella 10 kuvassa olevaa akvaarior\u00e4kki\u00e4. Jokainen r\u00e4kki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 12 monipuoliseen kokeelliseen tutkimukseen soveltuvaa akvaariota . Viime aikoina akvaarioita on k\u00e4ytetty muun muassa tutkimuksessa, jossa selvitettiin suolapitoisuusmuutosten vaikutuksia rakkolev\u00e4n perim\u00e4ss\u00e4 (<em>Fucus vesiculosus<\/em>).<\/p><\/div>\n<div id=\"attachment_3915\" style=\"width: 529px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3915\" class=\"wp-image-3915\" style=\"color: #666666;font-family: Raleway, 'Helvetica Neue', sans-serif\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/DSC_0259-1024x576.jpg\" alt=\"\" width=\"519\" height=\"291\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/DSC_0259-1024x576.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/DSC_0259-300x169.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/DSC_0259-768x432.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/DSC_0259-676x380.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 519px) 100vw, 519px\" \/><p id=\"caption-attachment-3915\" class=\"wp-caption-text\">Vuodesta 2016 l\u00e4htien Seiliss\u00e4 vierailevat yliopiston kentt\u00e4kurssit ja lukiolaiset ovat voineet tutkia merest\u00e4 ker\u00e4ttyj\u00e4 eli\u00f6it\u00e4 uusien, tehokkaalla valaistuksella\u00a0 ja suurennoksella varustettujen stereomikroskooppien avulla.<\/p><\/div>\n<p>Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Seilin laitteisto kasvaa mataliin rannikkovesiin soveltuvalla viistokaikuluotainj\u00e4rjestelm\u00e4, jonka avulla voidaan tutkia esimerkiksi kalojen lis\u00e4\u00e4ntymisalueiden pohjamorfologiaa. Luotain mahdollistaa my\u00f6s uudet tutkimusavaukset esimerkiksi meriarkeologian parissa.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-3913 size-medium\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/Finmari_logo_1280x1010-300x237.png\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"237\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/Finmari_logo_1280x1010-300x237.png 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/Finmari_logo_1280x1010-768x606.png 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/Finmari_logo_1280x1010-1024x808.png 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/Finmari_logo_1280x1010-676x533.png 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-content\/uploads\/sites\/116\/2018\/03\/Finmari_logo_1280x1010.png 1280w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Korkeatasoinen, ymp\u00e4rivuotinen merentutkimus ja sen opetus tarvitsee hyvi\u00e4 tutkimuslaitteita ja toimivan tutkimusinfrastruktuurin.\u00a0 FINMARI eli kansallisen merentutkimuksen infrastruktuuriverkosto kehitt\u00e4\u00e4 alan toimijoiden yhteisty\u00f6t\u00e4\u00a0tutkimuslaitteiden, tukipalveluiden sek\u00e4 mallien ja tietovarantojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Suomessa ja kansainv\u00e4lisesti. FINMARI-rahoituksen avulla my\u00f6s Seiliin on voitu hankkia monia uusia tutkimusv\u00e4lineit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 blogipostauksessa esittelemme muutamia n\u00e4ist\u00e4. Mik\u00e4 on FINMARI? FINMARI\u00a0(Finnish Marine Research Infrastructure)\u00a0on vuonna 2013 perustettu [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[696,42,35,38],"tags":[701,69,29,26],"class_list":["post-3831","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-finmari-fi","category-monitorointi","category-naytteenotto","category-tutkimus","tag-finmari","tag-monitorointi","tag-naytteenotto","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3831","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3831"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3831\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4404,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3831\/revisions\/4404"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3831"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3831"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3831"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}