{"id":4053,"date":"2018-04-24T14:28:35","date_gmt":"2018-04-24T11:28:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=4053"},"modified":"2018-04-23T15:58:29","modified_gmt":"2018-04-23T12:58:29","slug":"yoperhosseurannan-pyyntikauden-aloitus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/04\/24\/yoperhosseurannan-pyyntikauden-aloitus\/","title":{"rendered":"Y\u00f6perhosseurannan pyyntikauden aloitus"},"content":{"rendered":"

Villakarvajalka, havununna, kuut\u00e4pl\u00e4, h\u00e4rk\u00e4p\u00e4\u00e4…siin\u00e4 muutamia Seiliss\u00e4 havaittuja y\u00f6perhoslajeja. Seiliss\u00e4 perhosseurantaa on tehty jo 1970 ja 1980-luvuilla henkil\u00f6kunnan toimesta ja laitos on osallistunut SYKEn ja Ely-keskusten koordinoimaan valtakunnalliseen y\u00f6perhosseurantaan<\/a> vuodesta 1993 l\u00e4htien. P<\/strong>\u00e4iv\u00e4- ja y\u00f6aktiivisia perhosia m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n Seilist\u00e4\u00a0 vuosittain Biologian laitoksen maaselk\u00e4rangattomien kentt\u00e4kurssilla. Seurantojen p\u00e4\u00e4tarkoituksena on saada tietoa siit\u00e4 millaisia perhosia Seiliss\u00e4 ja Suomessa esiintyy ja miten niiden runsaudet vaihtelevat. Seurannat kertovat\u00a0 my\u00f6s lajien levinneisyydest\u00e4 ja auttavat siten ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Seurantojen pitk\u00e4n historian aikana Seiliss\u00e4 on havaittu yli 600 makroperhoslajia ja alueelle uusia lajeja tavataan l\u00e4hes vuosittain.\u00a0<\/strong>Kev\u00e4t on saapunut vauhdilla Seiliin ja j\u00e4lleen on ollut aika aloittaa j\u00e4lleen y\u00f6perhosseuranta ja asentaa valorys\u00e4 paikalleen maastoon.<\/strong><\/p>\n

\"valopyydys<\/a>

Seiliss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 Jalas-mallinen (Jalas 1960) valorys\u00e4 syksymaisemassa. Valorys\u00e4n toiminta perustuu siihen, ett\u00e4 perhoset hakeutuvat valol\u00e4hteiden l\u00e4hettyville. Pyydys on paikallaan kev\u00e4\u00e4st\u00e4 syksyyn niin kauan kuin y\u00f6n l\u00e4mp\u00f6tila pysyy nollan yl\u00e4puolella. Rys\u00e4ss\u00e4 on tehokas sekavalolamppu, joka houkuttelee perhosia rys\u00e4lle iltah\u00e4m\u00e4r\u00e4st\u00e4 aamuvarhaiseen. Ker\u00e4ysastiassa sijaitsevan myrkyn vaikutuksesta perhoset tippuvat suppilon kautta ker\u00e4ysastiaan. Kartionmuotoisen katto ja ker\u00e4ysastian sis\u00e4ll\u00e4 oleva suppilo est\u00e4v\u00e4t n\u00e4ytteit\u00e4 kastumasta. Rys\u00e4 koetaan viikon v\u00e4lein ja n\u00e4ytteet s\u00e4il\u00f6t\u00e4\u00e4n pakkasessa m\u00e4\u00e4ritykseen asti.<\/p><\/div>\n

\"valopyydys\"<\/a>

Y\u00f6perhosrys\u00e4n asennusta tiistaina 17.4. Rys\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 tetrakloorietaani on my\u00f6s ihmiselle eritt\u00e4in haitallista, mink\u00e4 vuoksi rys\u00e4n l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 tarkastelua ei suositella ilman asianmukaisia suojavarusteita. Nykyinen valorys\u00e4 on tarkoitus korvata tulevaisuudessa pakasterys\u00e4ll\u00e4, jolloin tetrakloorietaanin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 voidaan luopua.<\/p><\/div>\n

Y\u00f6perhosilla\u00a0tarkoitetaan y\u00f6aktiivisia perhosia. Y\u00f6perhoset ovat vaihtol\u00e4mp\u00f6isi\u00e4, niiden sukupolvien v\u00e4li on lyhyt ja ne pystyv\u00e4t liikkumaan pitki\u00e4kin et\u00e4isyyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi ne reagoivat nopeasti ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 tapahtuviin erilaisiin muutoksiin.\u00a0 25 vuotta toimineen valtakunnallisen y\u00f6perhosseurannan aikana perhosten vuosittain havaittu lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 on noussut erityisesti etel\u00e4-Suomessa. My\u00f6s useat etel\u00e4ist\u00e4 alkuper\u00e4\u00e4 olevat lajit ovat runsastuneet samalla kun pohjoiset lajit ovat v\u00e4hentyneet.\u00a0 Y\u00f6perhosten runsaus- ja lajisuhteissa tapahtuvat muutokset voivat johtua esimerkiksi muutoksista l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n maank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tai ilmansaasteiden tasossa tapahtuneista muutoksista, mutta todenn\u00e4k\u00f6isimp\u00e4n\u00e4 syyn\u00e4 havaituille muutoksille pidet\u00e4\u00e4n kuitenkin ilmastonl\u00e4mpenemist\u00e4 (Leinonen ym. 2016, 2017).<\/p>\n

\"rys\u00e4n\u00e4yte<\/a>

Seilin y\u00f6perhosn\u00e4ytteiden lajeja m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n muun muassa Turun yliopiston Biologian laitoksen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n maaselk\u00e4rangattomien kentt\u00e4kurssin aikana. Viimeisen 10 vuoden aikana uusia y\u00f6perhoslajeja ovat olleet rantapikkumittari\u00a0 (Eupithecia orphnata<\/em>) (2015), tarharengaskehr\u00e4\u00e4j\u00e4 (Malacosoma neustria<\/em>) (2012) sek\u00e4\u00a0 villakarvajalka (Calliteara pudibunda)<\/em> (2017).<\/p><\/div>\n

Y\u00f6perhoseuranta on ELY-keskuksen ja SYKEn koordinoima seurantahanke. Valopyynti hoidetaan Saaristomeren tutkimuslaitoksen henkil\u00f6kunnan toimesta ja lajim\u00e4\u00e4rityksen toteuttaa Turun yliopiston Biologian laitoksen lehtori Kai Ruohom\u00e4ki.<\/p>\n

L\u00e4hteet ja lis\u00e4tietoa Suomen perhosista ja valtakunnallisesta y\u00f6perhosseurannasta<\/strong><\/p>\n

Suomen-perhoset.fi<\/a><\/p>\n

Suomen Perhostutkijain Seura ry<\/a><\/p>\n

Leinonen Reima,\u00a0 P\u00f6yry Juha,\u00a0 S\u00f6derman Guy &\u00a0 Tuominen-Roto Liisa (2017) Suomen y\u00f6perhosyhteis\u00f6t muutoksessa \u2014 valtakunnallisen y\u00f6perhosseurannan keskeisi\u00e4 tuloksia 1993\u20132012. Baptria 3\/2017<\/p>\n

Leinonen Reima;\u00a0P\u00f6yry Juha,\u00a0S\u00f6derman Guy &\u00a0 Tuominen-Roto Liisa (2016) Suomen y\u00f6perhosseuranta (Nocturna) 1993\u20132012. Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen raportteja 15\/2016<\/span><\/a><\/p>\n

Valtakunnallinen y\u00f6perhosseuranta (Nocturna) Facebookissa<\/a><\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Villakarvajalka, havununna, kuut\u00e4pl\u00e4, h\u00e4rk\u00e4p\u00e4\u00e4…siin\u00e4 muutamia Seiliss\u00e4 havaittuja y\u00f6perhoslajeja. Seiliss\u00e4 perhosseurantaa on tehty jo 1970 ja 1980-luvuilla henkil\u00f6kunnan toimesta ja laitos on osallistunut SYKEn ja Ely-keskusten koordinoimaan valtakunnalliseen y\u00f6perhosseurantaan vuodesta 1993 l\u00e4htien. P\u00e4iv\u00e4- ja y\u00f6aktiivisia perhosia m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n Seilist\u00e4\u00a0 vuosittain Biologian laitoksen maaselk\u00e4rangattomien kentt\u00e4kurssilla. Seurantojen p\u00e4\u00e4tarkoituksena on saada tietoa siit\u00e4 millaisia perhosia Seiliss\u00e4 ja Suomessa esiintyy ja […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[42],"tags":[125,719,421,713],"class_list":["post-4053","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-monitorointi","tag-kenttakurssi","tag-valorysa","tag-ymparistoseuranta","tag-yoperhoset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4053","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4053"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4053\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4107,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4053\/revisions\/4107"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4053"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4053"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4053"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}