{"id":4171,"date":"2018-06-15T12:35:06","date_gmt":"2018-06-15T09:35:06","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=4171"},"modified":"2018-07-10T13:49:32","modified_gmt":"2018-07-10T10:49:32","slug":"silakan-rasvapitoisuus-ei-ole-sama-kuin-ennen-ja-se-johtuu-muuttuneista-ymparistoolosuhteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/06\/15\/silakan-rasvapitoisuus-ei-ole-sama-kuin-ennen-ja-se-johtuu-muuttuneista-ymparistoolosuhteista\/","title":{"rendered":"Silakan rasvapitoisuus ei ole sama kuin ennen ja se johtuu muuttuneista ymp\u00e4rist\u00f6olosuhteista"},"content":{"rendered":"

Mik\u00e4 mahdollistaa silakan menestyksen It\u00e4meren omalaatuisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa suolapitoisuus on alhainen ja vaihtelee alueellisesti ja ajallisesti? Kysymys on askarruttanut l\u00e4pi silakkaprojektimme reilun 30-vuotisen historian ja askarruttaa edelleen vaikka tied\u00e4mme silakan elosta Saaristomerell\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n paljon enemm\u00e4n kuin mit\u00e4 projektin alkuaikoina. T\u00e4ll\u00e4 viikolla otimme yhden askeleen kohti t\u00e4m\u00e4n moniosaisen palapelin ratkaisua, kun Turun yliopiston Biokemian laitoksen kanssa toteutettu tutkimuksemme hyv\u00e4ksyttiin julkaistavaksi Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences -lehdess\u00e4. Tutkimuksessa tarkastelimme\u00a0Saaristomerell\u00e4 kutevan silakan lihasrasvavarastojen vaihtelua vuosina 1987-2006 ja 2013-2014.<\/strong><\/p>\n

Rasvavarastot vaikuttavat kalan kaikissa el\u00e4m\u00e4nvaiheissa, niiden antama energia mahdollistaa muun muassa lis\u00e4\u00e4ntymisen, kasvun ja selviytymisen ep\u00e4edullisina ajankohtina. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien ymp\u00e4rist\u00f6muutosten odotetaan muuttavan kalojen energiapitoisuutta (fysiologisten vaikutusten ja ravinnon muutosten kautta), mik\u00e4 tekee aiheen tutkimisesta mielenkiintoista. Useimmat kalat varastoivat rasvaa huonon p\u00e4iv\u00e4n varalle lihaksiinsa tai sis\u00e4elimiins\u00e4. Saaristomeren rys\u00e4kalastajilta saamamme silakkan\u00e4ytteet osoittivat, ett\u00e4 touko-kes\u00e4kuussa Saaristomeren matalille rannoille kutemaan saapuvien silakoiden lihasrasvapitoisuus laski keskim\u00e4\u00e4rin 45% (5-6 prosentista 1.5 prosenttiin tuorepainosta). Sama suuntaus havaittiin my\u00f6s niiden silakoiden rasvoissa, jotka Selk\u00e4meren sijaan talvehtivat Saaristomerell\u00e4. Havaittua muutosta selitt\u00e4v\u00e4t parhaiten meriveden makeutuminen ja Selk\u00e4meren silakkakannan voimakas kasvu. My\u00f6s talvikauden (tammi-huhtikuu) veden l\u00e4mp\u00f6tilan nousu oli yksi rasvapitoisuuden pienentymist\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Matkalla kohti Selk\u00e4merta. Tutkijat Mikael Elfving ja Marjut Rajasilta Seili 1-veneen kyydiss\u00e4 matkalla etel\u00e4iselle Selk\u00e4merelle ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimuksessa hy\u00f6dynnettyj\u00e4 el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteit\u00e4. Kuva: Katja M\u00e4kinen.<\/p><\/div>\n

Vaikka rasvapitoisuuden laskun ja suolapitoisuuden, l\u00e4mp\u00f6tilan ja populaatiokoon v\u00e4lisi\u00e4 syy-seuraussuhteita ei voidakaan havaintoaineistostamme p\u00e4\u00e4tell\u00e4 (t\u00e4h\u00e4n pystyv\u00e4t vain kokeelliset tutkimusasetelmat), on kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 noin 20-vuotta kest\u00e4neen tutkimusjakson aikana silakan elinymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut. Vuoden 1987 j\u00e4lkeen pintaveden suolapitoisuus on laskenut Selk\u00e4merell\u00e4 noin 10 prosenttia ja meriveden l\u00e4mp\u00f6tila talvikaudella noussut keskim\u00e4\u00e4rin 1.5 asteen verran. Silakoiden lihasrasvapitoisuuden lasku saattaakin liitty\u00e4 kasvaneeseen energiankulutukseen: veden makeutumisen seurauksena silakat joutuvat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n energiaa ruumiinsa nestetasapainon s\u00e4\u00e4telyyn (osmoregulaatioon) ja talvien l\u00e4mpenemisen vuoksi energiaa kuluu my\u00f6s muun muassa lis\u00e4\u00e4ntyneeseen uintiaktiivisuuteen. Rasvapitoisuuden suuri yksil\u00f6iden v\u00e4linen vaihtelu ja Selk\u00e4meren silakkakannan kasvu viittaavat my\u00f6s siihen, ett\u00e4 kalat joutuvat kilpailemaan aiempaa enemm\u00e4n ravinnosta.<\/p>\n

On mahdollista, ett\u00e4 makean veden hankajalkainen Limnocalanus macrurus on yksi syy silakan rasvojen hyv\u00e4\u00e4n laatuun ja, toisaalta my\u00f6s silakkakannan kasvuun Selk\u00e4merell\u00e4. Kala on sit\u00e4, mit\u00e4 se sy\u00f6.<\/em><\/p><\/blockquote>\n

\"Silakka\"<\/a>

Saaristomeren silakoita. Kuva: Johannes Sahlsten<\/p><\/div>\n

Mielenkiintoista oli havaintomme, ett\u00e4 vaikka lihasrasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on laskenut, oli rasvojen laatu sen sijaan pysynyt hyv\u00e4n\u00e4 ja jopa parantunut aiempiin tutkimuksiin verrattaessa (Linko ym. 1985). Tutkimamme silakat sis\u00e4lsiv\u00e4t paljon t\u00e4rkeit\u00e4 omega-3 rasvahappoja EPA:a ja DHA:ta sek\u00e4 muita monityydytt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 rasvahappoja (engl. Polyunsaturated fatty acids; PUFA). On mahdollista, ett\u00e4 suolapitoisuuden laskusta Selk\u00e4merell\u00e4 yleistynyt makenveden hankajalkainen Limnocalanus macrurus <\/em>on yksi syy silakan rasvojen hyv\u00e4\u00e4n laatuun ja, toisaalta my\u00f6s silakkakannan kasvuun Selk\u00e4merell\u00e4. Kala on sit\u00e4, mit\u00e4 se sy\u00f6. Toisin kuin kasvit ja muut omavaraiset eli\u00f6t, toisenvaraiset eli\u00f6t eiv\u00e4t pysty itse tuottamaan ns. t\u00e4rkeit\u00e4 rasvahappoja (engl. Essential fatty acids, EFA) vaan ne t\u00e4ytyy saada ravinnosta. Limnocalanus<\/em> on saalislajiksi otollinen runsautensa, suuren kokonsa ja suurien rasvavarastojensa vuoksi (M\u00e4kinen ym. 2017). Se my\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon hyvi\u00e4 rasvahappoja sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 vahaestereit\u00e4. Vuonna 2015 julkaistussa tutkimuksessamme (Rajasilta ym. 2015) osoitimme, ett\u00e4 Limnocalanus<\/em> on Selk\u00e4merell\u00e4 suosittu ja t\u00e4rke\u00e4 saalislaji touko-kes\u00e4kuussa, ajankohtana jolloin kalat valmistautuvat kutemaan.<\/p>\n

Mit\u00e4 merkityst\u00e4 muutoksilla on?<\/strong><\/p>\n

Rasvat ovat vesiekosysteemien p\u00e4\u00e4polttoaine. Korkea rasvapitoisuus muun muassa parantaa selviytymist\u00e4 ja mahdollistaa lis\u00e4\u00e4ntymisen ep\u00e4edullisina aikoina. Lihasrasvapitoisuuden lasku voi jatkuessaan siten vaikeuttaa esimerkiksi silakan lis\u00e4\u00e4ntymismenestyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan ole varmaa, sill\u00e4 toisaalta rasvojen hyv\u00e4 laatu (t\u00e4rke\u00e4t rasvahapot, EFA) on lis\u00e4\u00e4ntymisen onnistumisen kannalta rasvapitoisuutta t\u00e4rke\u00e4mpi tekij\u00e4. Selk\u00e4merell\u00e4 tapahtuneet ymp\u00e4rist\u00f6muutokset voivat t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 olla silakan kannalta suotuisia, koska rasvojen laatu n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 parantuneen.<\/p>\n

Selkein merkki It\u00e4meren muuttuneista energiavirroista on silakan koon pieneneminen viimeisten vuosikymmenien aikana. Koon pienentyminen on yksi tapa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 energiankulutusta, mutta kalat voivat mahdollisesti my\u00f6s s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 energiaa muilla tavoin, esimerkiksi muuttamalla vaellusreittej\u00e4\u00e4n tai pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4st\u00e4 kunnes energiavarastot ovat elpyneet. Silakkakannan rasvapitoisuuden pieneneminen ei\u00a0 vaikuta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silakoihin vaan lihasrasvapitoisuuden lasku yhdess\u00e4 siit\u00e4 seuranneiden ilmi\u00f6iden kanssa voi\u00a0 mahdollisesti vaikuttaa laajemmin ravintoverkossa – silakka on t\u00e4rke\u00e4 saalislaji esimerkiksi lohikaloille, harmaahylkeelle kuin my\u00f6s monille merilinnuillekin. Silakka\u00a0on my\u00f6s yksi kaupallisen kalastuksen\u00a0t\u00e4rkeimmist\u00e4\u00a0saalislajeista. Konkreettisimmin silakan k\u00e4\u00e4pi\u00f6ityminen ja laihtuminen n\u00e4kyykin ruokalautasella: 1980-luvun alussa Airistolta kalastettu nelivuotias silakka oli keskim\u00e4\u00e4rin 21-senttinen, nyt noin 16-senttinen. Vastaavasti paino oli 80-luvulla keskim\u00e4\u00e4rin 45 grammaa, nyt noin 25 grammaa.<\/p>\n

Lihasrasvapitoisuuden laskulla voi toisaalta olla positiivisiakin vaikutuksia. Esimerkiksi PCB:t ja dioksiinit ovat rasvaliukoisia yhdisteit\u00e4 ja rasvapitoisuuden lasku on voinut osaltaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4iden aineiden m\u00e4\u00e4ri\u00e4 silakoissa vaikka alentuneet pitoisuudet silakassa heijastavat my\u00f6s toki aineiden pitoisuuksien pienentymist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

Julkaisu:<\/strong><\/p>\n

Rajasilta, M., H\u00e4nninen, J., Laaksonen, L., Laine, P., Suomela, J.-P., Vuorinen, I. & M\u00e4kinen, K. 2018. Influence of environmental conditions, population density, and prey type on the lipid content in Baltic Herring (Clupea harengus membras<\/em>) from the northern Baltic Sea. Canadian Journal of Fisheries and Aquatic Sciences (hyv\u00e4ksytty julkaistavaksi)<\/strong><\/span><\/a><\/p>\n

Muut l\u00e4hteet:<\/strong><\/span><\/p>\n