{"id":4268,"date":"2018-06-21T09:24:34","date_gmt":"2018-06-21T06:24:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=4268"},"modified":"2018-06-21T09:24:34","modified_gmt":"2018-06-21T06:24:34","slug":"puutiaistutkimusta-seilissa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/06\/21\/puutiaistutkimusta-seilissa\/","title":{"rendered":"Puutiaistutkimusta Seiliss\u00e4 \u2013 puutiaisten aktiivisuuteen vaikuttavien tekij\u00f6iden j\u00e4ljill\u00e4"},"content":{"rendered":"

Puutiais- eli punkkitutkimusta on tehty Seilin saarella yht\u00e4jaksoisesti jo vuodesta 2012, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n kes\u00e4 tuo poikkeusta. Puutiaisten keruu aloitetaan vuosittain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin l\u00e4mp\u00f6tilat alkavat nousta. Viimeiset keruut tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 lokakuussa. Tutkimuksen kautta on saatu paljon uutta tietoa muiden muassa lajin kantamista taudinaiheuttajista, puutiaisille suotuisista elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden aktiivisuusvaihteluista saarella. Lis\u00e4tietoa n\u00e4ist\u00e4 ja puutiaistutkimuksesta julkaistuista artikkeleista on saatavilla esimerkiksi Turun yliopiston Puutiaisprojektin internetsivuilla<\/a>.<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/a>

Varjoisa havumets\u00e4 on suotuisa ymp\u00e4rist\u00f6 puutiaisille. Kuva: Niko Tanski<\/p><\/div>\n

Seiliss\u00e4 puutiaisia havaitaan lukum\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti eniten varjoisista metsist\u00e4. Varjoisuus merkitsee yleens\u00e4 ilmankosteuden parempaa s\u00e4ilymist\u00e4, ja mets\u00e4 onkin siten suotuisa ymp\u00e4rist\u00f6 puutiaisille. Laji pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n liian kuivia olosuhteita. T\u00e4ll\u00f6in se hakeutuu maanpinnan tasolle esimerkiksi lehtikarikkeen sekaan ja odottaa olosuhteiden muuttumista. Mustikkavaltaisissa havumetsiss\u00e4 taas esimerkiksi sammaleet pit\u00e4v\u00e4t ilmankosteuden korkeana maanpinnan tasolla. Laji kuitenkin siirtyy paikasta toiseen l\u00e4hinn\u00e4 kiinnittyneen\u00e4 toiseen el\u00e4imeen. Tultuaan kyll\u00e4iseksi se pudottautuu takaisin maanpinnalle. T\u00e4m\u00e4n vuoksi yksitt\u00e4inen puutiainen voi l\u00f6yty\u00e4 l\u00e4hes mist\u00e4 tahansa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, josta jokin el\u00e4in on kulkenut.<\/p>\n

\"\"<\/a>

Tyypillinen puutiaisen suosima elinymp\u00e4rist\u00f6. Kuva: Niko Tanski<\/p><\/div>\n

Puutiaisella on kolme kehitysvaihetta: toukka, nymfi ja aikuinen. Jokaisessa kehitysvaiheessa puutiainen tarvitsee veriaterian. Nymfivaiheen puutiainen voi selvit\u00e4 jopa parisen vuotta ilman veriateriaa, joten t\u00e4m\u00e4n alkukes\u00e4n kaltainen pitk\u00e4 kuiva kausi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole n\u00e4ille kohtalokas. Kuivuus voi kuitenkin hetkellisesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 n\u00e4iden aktiivisuutta.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tehty selvitys vahvistaa oletukset siit\u00e4, ett\u00e4 ilmankosteudella ja l\u00e4mp\u00f6tiloilla on yhteytt\u00e4 puutiaisten aktiivisuusvaihteluihin. Seiliss\u00e4 ker\u00e4tyn aineiston osalta tutkittiin, vaikuttavatko puutiaisten keruuajankohtaa edelt\u00e4neet s\u00e4\u00e4havainnot lajin aktiivisuuteen. Tulokseksi saatiin, ett\u00e4 keruuhetke\u00e4 edelt\u00e4neen viikon keskil\u00e4mp\u00f6tila ja sadem\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikuttivat erityisesti nymfien ja aikuisten aktiivisuuteen. Toukkien osalta l\u00e4hinn\u00e4 edelt\u00e4neen viikon keskil\u00e4mp\u00f6tilalla oli vaikutusta tuloksiin. Sade yleens\u00e4 nostaa hetkellisesti ilmankosteutta, mik\u00e4 puolestaan aktivoi puutiaisia. Korkeat l\u00e4mp\u00f6tilat eiv\u00e4t suoranaisesti suosi puutiaisia, mutta kev\u00e4isin ja syksyisin l\u00e4mpim\u00e4t olosuhteet saattavat pident\u00e4\u00e4 puutiaisten aktiivisuuskautta. L\u00e4mp\u00f6tilakehityst\u00e4 ja sadem\u00e4\u00e4r\u00e4tietoja seuraamalla voidaan jatkossa mahdollisesti ennustaa karkeasti Seilin saaren puutiaism\u00e4\u00e4ri\u00e4 tiettyn\u00e4 ajanhetken\u00e4. Kyseinen ennustemalli ei sellaisenaan anna olosuhteiden vaihdellessa ennustetta tulevaisuuteen, kuten koko kes\u00e4lle, mutta voi osaltaan selitt\u00e4\u00e4 kyseisen hetken havaintoja.<\/p>\n

Samalla on hyv\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4 on vain yksi puutiaisten aktiivisuuteen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Puutiaisten kannalta on ensisijaisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alueella esiintyy riitt\u00e4v\u00e4sti is\u00e4nt\u00e4el\u00e4imi\u00e4, joista ne voivat ime\u00e4 verta. N\u00e4in ollen esimerkiksi my\u00f6s myyr\u00e4kantojen vaihtelulla voi olla vaikutusta havaittuihin puutiaism\u00e4\u00e4riin. Seiliss\u00e4 ker\u00e4tyn aineiston perusteella voidaan kuitenkin sanoa, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4tekij\u00f6ill\u00e4kin on selv\u00e4sti vaikutusta puutiaisten aktiivisuuteen.<\/p>\n

Teksti ja kuvat: Niko Tanski, Turun yliopiston Puutiaisprojektin projektity\u00f6ntekij\u00e4<\/p>\n

Lue my\u00f6s:<\/strong><\/p>\n

N\u00e4in tunnistat puutiaisen ja m\u00e4\u00e4rit\u00e4t kalan i\u00e4n<\/a><\/span><\/p>\n

Puutiaistutkimusta tieteen ja tarinoiden saarella<\/a><\/span><\/p><\/blockquote>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Puutiais- eli punkkitutkimusta on tehty Seilin saarella yht\u00e4jaksoisesti jo vuodesta 2012, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n kes\u00e4 tuo poikkeusta. Puutiaisten keruu aloitetaan vuosittain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, jolloin l\u00e4mp\u00f6tilat alkavat nousta. Viimeiset keruut tehd\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 lokakuussa. Tutkimuksen kautta on saatu paljon uutta tietoa muiden muassa lajin kantamista taudinaiheuttajista, puutiaisille suotuisista elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden aktiivisuusvaihteluista saarella. Lis\u00e4tietoa n\u00e4ist\u00e4 ja puutiaistutkimuksesta julkaistuista artikkeleista […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[42,109],"tags":[115,69,121,112,26],"class_list":["post-4268","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-monitorointi","category-puutiaiset","tag-ixodes","tag-monitorointi","tag-punkit","tag-puutiaiset","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4268","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4268"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4268\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4280,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4268\/revisions\/4280"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4268"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4268"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4268"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}