{"id":4472,"date":"2018-09-03T15:24:16","date_gmt":"2018-09-03T12:24:16","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=4472"},"modified":"2018-09-03T15:29:47","modified_gmt":"2018-09-03T12:29:47","slug":"meribiologian-opetusta-ja-havainnointia-pohjanmerella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/09\/03\/meribiologian-opetusta-ja-havainnointia-pohjanmerella\/","title":{"rendered":"Meribiologian opetusta ja havainnointia Pohjanmerell\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"Bergen-Shetlannin<\/a><\/p>\n

Joskus ty\u00f6 vie mielenkiintoisiin paikkoihin. Kun kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tarjottiin mahdollisuutta osallistua tutkimuslaitoksen edustajana Norjan Bergenist\u00e4 Shetlannin saarille ja takaisin kulkevalle purjehdusmatkalle kolmimastoparkki Statsraad Lehmkuhlin kyydiss\u00e4, en miettinyt vastaustani kahta kertaa. TSYK:n merilukion j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 6-p\u00e4iv\u00e4isell\u00e4 10-vuotisjuhlapurjehduksella saimme oppia niin purjehduksesta kuin my\u00f6s havainnoimme monin eri tavoin miten Pohjanmeri eroaa It\u00e4merest\u00e4. Purjehdukselle osallistui kaikkiaan noin 80 henke\u00e4. Statsraad Lehmkuhlin miehist\u00f6n lis\u00e4ksi laivaan astui muun muassa TSYK:n merilukion opettajia sek\u00e4 nykyisi\u00e4 ja entisi\u00e4 merilukion oppilaita, Aboa Maren ja Novian opiskelijoita ja henkil\u00f6kuntaa, Forum Marinumin tutkijoita sek\u00e4 kaksi kadettia merisotakoulusta.<\/strong><\/p>\n

26-27.8 Purjehdusoppia ja navigointia<\/strong><\/p>\n

Purjehdusmatkalle l\u00e4hdettiin sunnuntaina 26.8. Olimme sopineet, ett\u00e4 laivalle ilmoittaudutaan klo 10 aamulla, joten saavuin Bergeniin jo edellisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Bergenin sateinen ja \u00a0varsin kolea keli ei haitannut sill\u00e4 satamassa vastassa oli komea n\u00e4ky. Vuonna 1914 rakennettu Statsraad Lehmkuhl on s\u00e4ilytetty alkuper\u00e4isess\u00e4 asussaan ja henkii historiaa. Toisin kuin luulimme, ei k\u00f6ysi\u00e4 irrotettukaan pian saapumisemme j\u00e4lkeen vaan saimme ensin tutustua rauhassa laivaan ja sen turvallisuusk\u00e4yt\u00e4nteisiin ja -s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin ennen l\u00e4ht\u00f6\u00e4. K\u00f6ydet irrotettiin lopulta klo 14.00 ja hiljalleen aloitimme matkamme kohti avomerta.<\/p>\n

<\/div>\n
\"Bergen-Shetlannin<\/a>

Sunnuntaina ensimm\u00e4inen mastoon kiipe\u00e4misharjoitus sai adrenaliinin liikkeelle. Aluksen mastot ovat noin 48 m korkeita.<\/p><\/div>\n

\"Bergen-Shetlannin<\/a>

Purjehduksen aikana y\u00f6vyimme perinteiseen tyyliin riippumatoissa.<\/p><\/div>\n

Statsraad Lehmkuhl on koulutusalus ja purjehduksen ajan toimimme osana laivan miehist\u00f6\u00e4. Heti matkan alussa koko porukka jaettiinkin valkoiseen, punaiseen ja siniseen vahtivuoroon, ja vahtivuorot py\u00f6riv\u00e4t koko matkan ajan vuorokauden ymp\u00e4ri. Jokaisella vahtivuorolla oli nelj\u00e4n tunnin pituisia vahtivuoroja p\u00e4iv\u00e4n aikana kaksi. Itse p\u00e4\u00e4sin osaksi sinist\u00e4 vahtivuoroa, jonka klo 20.00-24.00 ja 08.00-12.00 v\u00e4lille osuvat vuorot olivat valkoiseen ja punaiseen ryhm\u00e4\u00e4n verrattuna varsin inhimilliset. Vahtivuorojen aikana osa porukasta teki ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4ttyj\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4, jotka kulkivat nimell\u00e4 helmswatch (ruorimies), look-out (t\u00e4hyst\u00e4j\u00e4), bouy-watch (mies yli laidan vahti) ja firewatch (tulivahti). Ryhm\u00e4n loput j\u00e4senet osallistuivat tarpeen mukaan purjeiden k\u00e4sittelyyn, tekiv\u00e4t muita laivan yll\u00e4pitoon ja huoltoon liittyvi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 tai saivat opetusta erin\u00e4isist\u00e4 purjehdukseen liittyvist\u00e4 asioista.<\/p>\n

\"Bergen<\/a>

Matkan aikana opimme mm. aluksessa k\u00e4ytett\u00e4vien purjeiden nimist\u00f6\u00e4 ja purjehdusteoriaa.<\/p><\/div>\n

\"Bergen-Shetlannin

Purjeiden k\u00e4sittelyyn ja muihin aluksella teht\u00e4viin t\u00f6ihin sai osallistua niin paljon kuin halusi ja pystyi.<\/p><\/div>\n

Avomerelle p\u00e4\u00e4sty\u00e4mme osoitti meri voimansa. Eip\u00e4 aikakaan kun ensimm\u00e4iset ryhm\u00e4st\u00e4mme tulivat merisairaiksi. Vaikka vellova meri teki olon ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ksi, selvisin\u00a0onneksi itse ilman sen suurempaa pahoinvointia.\u00a0 Ensimm\u00e4inen y\u00f6vuoro oli varmasti kaikille osallistujille mieleenpainuva kokemus ja seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 laivan kannella ja penkeill\u00e4 n\u00e4kyi yksi jos toinenkin v\u00e4synyt hahmo. Onneksi matkan jatkuessa keli parani yht\u00e4 matkaa ryhm\u00e4mme merimieskunnon kanssa ja loppumatka jatkui varsin iloisissa tunnelmissa.<\/p>\n

28.8 Pys\u00e4hdys Lerwickiss\u00e4, Shetlannin saarilla<\/strong><\/p>\n

Saavuimme Lerwickiin, Shetlannin saarten ainokaiseen kaupunkiin, aikaisin tiistaiaamulla. Maissa kaikilla muilla paitsi lukiolaisilla oli noin yhdeks\u00e4n tuntia vapaa-aikaa, joten p\u00e4\u00e4timme muutaman muun kanssapurjehtijan kanssa vuokrata auton ja l\u00e4hte\u00e4 kiertoajelulle. Kierroksemme ensimm\u00e4inen etappi suuntautui kohti Shetlannin saarten etel\u00e4isint\u00e4 k\u00e4rke\u00e4, joka tunnetaan Shetlannin saarten vanhimman majakan lis\u00e4ksi hyv\u00e4n\u00e4 merilintubongauspaikkana. Ep\u00e4onneksemme lunnit olivat jo muutama viikko sitten ehtineet l\u00e4hte\u00e4 pesim\u00e4luodoiltaan avomerelle, mutta matka tarjoili onneksi paljon muuta n\u00e4ht\u00e4v\u00e4\u00e4. Jylhien kalliorantojen ja alavien skottimaisemien lis\u00e4ksi n\u00e4imme muun muassa runsaasti shetlannin poneja, lampaita, myrskylintuja (Fulmarus glacialis<\/em>) ja suulia (Morus bassanus<\/em>).<\/p>\n

Paluumatkalla pys\u00e4hdyimme my\u00f6s St. Ninian’s Islella, jossa sijaitsee Iso-Britannian suurin tombolo-muodostelma. T\u00e4m\u00e4n hiekkakannaksen varrelta ker\u00e4simmekin useita lev\u00e4- ja selk\u00e4rangatonn\u00e4ytteit\u00e4 lukiolaisten ihmetelt\u00e4viksi. Liek\u00f6 ryhm\u00e4mme vahvasta biologipainotuksesta johtuen, ei n\u00e4ytteiden ker\u00e4yksest\u00e4 meinannut tulla loppua ja pian olikin jo kiire ehti\u00e4 takaisin satamaan, laivasta kun ei sovi my\u00f6h\u00e4st\u00e4!<\/p>\n

29-31.8 Rutiineja ja upeita luontoel\u00e4myksi\u00e4<\/strong><\/p>\n

\"Bergen-Shetlannin<\/a>

Puomille kiipe\u00e4minen ja purjeiden k\u00e4sittely osottautui hyvin suosituksi teht\u00e4v\u00e4ksi matkan varrella.<\/p><\/div>\n

Paluumatkalla toiminta laivalla alkoi jo sujua rutiininomaisesti ja purjeiden ja k\u00f6ysien k\u00e4sittely (ja siihen liittyv\u00e4t norjankieliset k\u00e4skyt) alkoivat jo sujua jouhevasti. Lukiolaisten kanssa kertasimme It\u00e4meren ja Pohjanmeren erityispiirteit\u00e4 ja meribiologikollega Heidi Arposen kanssa aloitin ker\u00e4\u00e4miemme n\u00e4ytteiden l\u00e4pik\u00e4ynnin laivan kurssisalissa. Omien n\u00e4ytteidemme lis\u00e4ksi pari lukiolaista oli my\u00f6s pys\u00e4hdyksemme aikana k\u00e4ynyt Lerwickin sataman l\u00e4heisyydess\u00e4 snorklaamassa ja l\u00f6yt\u00e4nyt hienoja lev\u00e4n\u00e4ytteit\u00e4 meille ihmetelt\u00e4viksi. Vaihtelevan mainingin ja vahtivuorojen vuoksi ei keinuvassa kurssisalissa voinut viett\u00e4\u00e4 kerralla kauaa aikaa ja oppitunnit pidettiin tietoiskutyyppisesti pieniss\u00e4 ryhmiss\u00e4. N\u00e4it\u00e4 tietoiskuja kertyikin tiistain ja keskiviikon aikana useita ja meill\u00e4 opettajilla oli hauskaa kun oppitunnin aikana kerrotut tarinat tuntuivat nousevan uusiin ulottuvuuksiin joka kerran yhteydess\u00e4.<\/p>\n

\"Bergen-Shetlannin<\/a>

Britannian saarten suurimman hiekkakannaksen varrelta l\u00f6ytyi paljon n\u00e4ytteit\u00e4 lukiolaisten ihmetelt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p><\/div>\n

\"Bergen-Shetlannin<\/a>

Maljakotiloita, simpukoita, rusko-, puna- ja viherlevi\u00e4, merirokkoa, sieniel\u00e4imi\u00e4, merisiilien ja rapujen osia.. vaikka n\u00e4ytteit\u00e4 oli paljon n\u00e4imme vasta murto-osan Pohjanmerest\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4st\u00e4 lajistosta. Suolapitoisuuden vaikutus lajien kokoon ja monimuotoisuuteen oli k\u00e4sinkosketeltavaa.<\/p><\/div>\n

Paluumatka tarjoili merimaisemien ohella hienoja luontoel\u00e4myksi\u00e4. Laivan miehist\u00f6n mukaan Bergenin ja Lerwickin v\u00e4lill\u00e4 havaitaan vain harvoin valaita, delfiinej\u00e4 ja haita, Shetlannin saarten l\u00e4nsipuolella olisi enemm\u00e4n havainnoitavaa. Liek\u00f6 kyse ollut siis tuurista, suuresta havaitsijajoukostamme tai harjaantuneesta silm\u00e4st\u00e4, kun p\u00e4\u00e4simme matkan aikana n\u00e4kem\u00e4\u00e4n niin meduusoja kuin saalistavia miekkavalaitakin. Havaittiinpa laivan l\u00e4heisyydess\u00e4 ilmeisesti j\u00e4ttil\u00e4ishaikin (Cetorhinus maximus<\/em>) ja delfiinihavainnostakin ilmoitettiin.<\/p>\n

\"Bergen-Shetlannin<\/a>

Paluumatkalla horisontissa n\u00e4kyi useita \u00f6ljynporauslauttoja<\/p><\/div>\n

Loppumatkasta j\u00e4iv\u00e4t erityisesti mieleen \u00f6iden upeat t\u00e4htitaivaat ja \u00f6ljynporauslauttojen suunnaton m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja loiste horisontissa. My\u00f6t\u00e4tuuleen ment\u00e4ess\u00e4 oli kannella hetkitt\u00e4in kuumakin. Koska aikaa oli paluumatkalla reilusti purjehdimme Bergeni\u00e4 kohti rauhassa ja kiertoreittej\u00e4 tehden. P\u00e4\u00e4simmep\u00e4 my\u00f6s kokeilemaan millaista on tehd\u00e4 jiippi eli my\u00f6t\u00e4k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja venda eli vastak\u00e4\u00e4nn\u00f6s kolmimastoparkilla. Matkan l\u00e4hestyess\u00e4 loppuaan oli tunnelma haikea pienest\u00e4 matkav\u00e4symyksest\u00e4 huolimatta. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 kuitenkaan viimeiseksi purjehdukseksi Statsraad Lehmkuhlin kyydiss\u00e4. Hyv\u00e4 yhteisty\u00f6mme TSYK:n merilukion kanssa jatkuu ja ennen kuin olimme p\u00e4\u00e4sseet edes satamaan suunnitelussa olivat jo uudet seikkailut UN Ocean Science 2021-2013 \u00a0ja Agenda 2030 teemojen parissa.<\/p>\n

 <\/p>\n

Iso kiitos TSYK:n merilukion opettajille Christiane Ala-Nissil\u00e4lle ja Nina Branderille matkan j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 sek\u00e4 kutsusta tulla mukaan t\u00e4lle ikimuistoiselle ja opettavaiselle matkalle!<\/p>\n

 <\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4:<\/strong><\/p>\n