{"id":4557,"date":"2018-09-26T14:46:26","date_gmt":"2018-09-26T11:46:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=4557"},"modified":"2018-09-26T14:46:26","modified_gmt":"2018-09-26T11:46:26","slug":"puutiaistutkimuksen-vuosi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2018\/09\/26\/puutiaistutkimuksen-vuosi\/","title":{"rendered":"Puutiaistutkimuksen vuosi"},"content":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n puutiaiskausi l\u00e4henee hiljalleen loppuaan l\u00e4mp\u00f6tilojen laskiessa. Puutiaisten aktiivisuuskausi kuitenkin p\u00e4\u00e4ttyy vasta, kun p\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilat laskevat noin 4-5 asteen alapuolelle.<\/strong><\/p>\n

Puutiaistutkimus Saaristomeren tutkimuslaitoksella on jatkunut aktiivisesti kuluvan kes\u00e4n ajan. K\u00e4ynniss\u00e4 on jo seitsem\u00e4s per\u00e4kk\u00e4inen kasvukausi, jolloin puutiaism\u00e4\u00e4ri\u00e4 on seurattu saarella. Puutiaiskeruu aloitetaan vuosittain toukokuussa ja p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n n\u00e4in syksyll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilojen laskiessa. Jokainen ker\u00e4tty puutiainen tuo arvokasta lis\u00e4tietoa esimerkiksi puutiaisten kantamista taudinaiheuttajista sek\u00e4 siit\u00e4, millaisissa olosuhteissa puutiaiset viihtyv\u00e4t. Puutiaisten keruutapa on kuvattu jo aiemmassa postauksessa<\/a>.<\/p>\n

\"p\u00e4hkin\u00e4lehto\"<\/a>

Varjoisilla alueilla, lehtikerroksen alla, ilmankosteuden voidaan olettaa s\u00e4ilyv\u00e4n korkeana hellekauden aikanakin.\u00a0Puutiaisten aktiivisuus paikallisesti yleens\u00e4 v\u00e4henee lajille heikkojen olosuhteiden my\u00f6t\u00e4, mutta ne pystyv\u00e4t selviytym\u00e4\u00e4n ja odottamaan kuivan kauden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 painautumalla esimerkiksi lehtikarikkeen alle.<\/p><\/div>\n

Saariston paikoin jopa kuuma ja kuiva keskikes\u00e4 sai aikaan sen, ett\u00e4 puutiaisten aktiivisuus oli Seiliss\u00e4 verrattain v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kes\u00e4-hein\u00e4kuussa. Kaikki maastossa olevat puutiaiset eiv\u00e4t kuitenkaan ole normaalitilanteessakaan samanaikaisesti aktiivisia, vaan ne voivat esimerkiksi kehitty\u00e4 aluskasvillisuuden suojissa toukasta nymfiksi saatuaan ensimm\u00e4isen veriateriansa. Vastaavasti puutiaisiin vaikuttavat my\u00f6s vallitsevat olosuhteet. Kuivuus ja kuumuus eiv\u00e4t tutkimusten mukaan suosi puutiaisia toisin kuin esimerkiksi korkea ilmankosteus. Toisaalta varjoisilla alueilla, lehtikerroksen alla, ilmankosteuden voidaan olettaa s\u00e4ilyv\u00e4n korkeana hellekauden aikanakin. Puutiaisten aktiivisuus paikallisesti yleens\u00e4 v\u00e4henee lajille heikkojen olosuhteiden my\u00f6t\u00e4, mutta ne pystyv\u00e4t selviytym\u00e4\u00e4n ja odottamaan kuivan kauden p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 painautumalla esimerkiksi lehtikarikkeen alle. Puutiaisella on kolme kehitysvaihetta (toukka, nymfi ja aikuinen), joista my\u00f6hemm\u00e4t kehitysvaiheet kest\u00e4v\u00e4t paremmin puutiaisille ep\u00e4edullisia olosuhteita.\u00a0 T\u00e4m\u00e4n seurauksena aktiivisia aikuisia yksil\u00f6it\u00e4 havaittiin my\u00f6s kes\u00e4n kuumimpina p\u00e4ivin\u00e4. Kaikki kehitysvaiheet puolestaan aktivoituivat elokuussa y\u00f6kosteuden lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ja hellel\u00e4mp\u00f6tilojen laskiessa.<\/p>\n

\"havumets\u00e4\"<\/a>

Kosteat ja varjoisat olosuhteet lis\u00e4\u00e4v\u00e4t puutiaisten aktiivisuutta, kun taas aurinkoisilla ja kuivilla paikoilla n\u00e4m\u00e4 saattavat hakeutua suojaan l\u00e4helle maanpintaa.<\/p><\/div>\n

Seilin saarella ker\u00e4tyn aineiston ja aiemman tutkimustiedon perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ettei kuivan keskikes\u00e4n voida suoranaisesti sanoa v\u00e4hent\u00e4neen puutiaism\u00e4\u00e4ri\u00e4. Puutiaisten aktiivisuus vaihtelee kasvukauden aikana sek\u00e4 n\u00e4ille otollisten olosuhteiden mukaisesti. Kosteat ja varjoisat olosuhteet suosivat n\u00e4it\u00e4, kun taas aurinkoisilla ja kuivilla paikoilla n\u00e4m\u00e4 saattavat hakeutua suojaan l\u00e4helle maanpintaa. Maastossa liikkuessa niin kutsuttu puutiais- eli punkkisyyni onkin suositeltavaa l\u00e4pi kasvukauden. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4in puutiaistutkijan n\u00e4k\u00f6kulmastakin edelleen ylivoimaisesti paras ja varmin keino suojautua puutiaisilta suojaavan vaatetuksen ohella.<\/p>\n

Kaiken kaikkiaan kulunut kes\u00e4 on ollut mainio saaristossa liikkumisen ja my\u00f6s maastotutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja Seiliss\u00e4kin syksyn v\u00e4rikk\u00e4imm\u00e4t hetket alkavat olla jo k\u00e4sill\u00e4. Saaristomeren tutkimuslaitoksen toiminta jatkuu ymp\u00e4ri vuoden, vaikka t\u00e4m\u00e4n vuoden puutiaiskeruu kohta jo p\u00e4\u00e4ttyykin.<\/p>\n

Kuvat ja teksti: Niko Tanski, Turun yliopiston puutiaistutkimuksen projektity\u00f6ntekij\u00e4<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

T\u00e4m\u00e4n kes\u00e4n puutiaiskausi l\u00e4henee hiljalleen loppuaan l\u00e4mp\u00f6tilojen laskiessa. Puutiaisten aktiivisuuskausi kuitenkin p\u00e4\u00e4ttyy vasta, kun p\u00e4iv\u00e4l\u00e4mp\u00f6tilat laskevat noin 4-5 asteen alapuolelle. Puutiaistutkimus Saaristomeren tutkimuslaitoksella on jatkunut aktiivisesti kuluvan kes\u00e4n ajan. K\u00e4ynniss\u00e4 on jo seitsem\u00e4s per\u00e4kk\u00e4inen kasvukausi, jolloin puutiaism\u00e4\u00e4ri\u00e4 on seurattu saarella. Puutiaiskeruu aloitetaan vuosittain toukokuussa ja p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n n\u00e4in syksyll\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilojen laskiessa. Jokainen ker\u00e4tty puutiainen tuo arvokasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[109,38],"tags":[115,127,121,112,26],"class_list":["post-4557","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-puutiaiset","category-tutkimus","tag-ixodes","tag-pitkaaikaisseuranta","tag-punkit","tag-puutiaiset","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4557","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4557"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4557\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4560,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4557\/revisions\/4560"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4557"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4557"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4557"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}