{"id":4655,"date":"2019-07-26T12:41:14","date_gmt":"2019-07-26T09:41:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=4655"},"modified":"2019-07-26T12:41:14","modified_gmt":"2019-07-26T09:41:14","slug":"seilin-lintuhavainnot-ja-niissa-tapahtuneet-muutokset-kolmenkymmenen-vuoden-ajalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2019\/07\/26\/seilin-lintuhavainnot-ja-niissa-tapahtuneet-muutokset-kolmenkymmenen-vuoden-ajalta\/","title":{"rendered":"Seilin lintuhavainnot ja niiss\u00e4 tapahtuneet muutokset kolmenkymmenen vuoden ajalta"},"content":{"rendered":"

Saaristolinnuston ja sen kannanvaihteluiden tutkimus muodostaa perustan lintujen suojelulle. Seiliss\u00e4 on kirjattu lintuhavaintoja yl\u00f6s jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Aineiston keruuseen ovat osallistuneet Saaristomeren tutkimuslaitoksen henkil\u00f6kunta sek\u00e4 saarella vierailleet tutkijat ja opiskelijat. Lintuhavaintoja on kertynyt hyvin my\u00f6s Turun yliopiston biologian laitoksen vuotuisilla maaselk\u00e4rankaisten kentt\u00e4kursseilla. L\u00e4ht\u00f6kohtana on ollut hauska ajanviete ja harrastustoiminta eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tieteellinen l\u00e4hestymistapa. Aineistoa on kuitenkin jo niin paljon, ett\u00e4 sill\u00e4 on jo tieteellist\u00e4kin arvoa. Seilin lintuhavainnointiaineistoa tutkittiin t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 Saaristomeren tutkimuslaitoksen my\u00f6t\u00e4vaikutuksella tehdyss\u00e4 maantieteen LuK-tutkielmassa Seilin lintuhavainnot ja niiden muutokset vuosina 1981\u20132010<\/em>. Alkuper\u00e4inen, paperilla oleva aineisto digitoitiin tutkielmaa varten taulukoiksi ja sitten viel\u00e4 diagrammeiksi, jotka toimivat muutosten tarkastelun pohjana.<\/strong><\/p>\n

\"Miro<\/a>

Havaintojen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4n vuotuinen vaihtelu oli huomattavaa. Aineiston ajallinen katkonaisuus kuitenkin heijastui merkitt\u00e4v\u00e4sti tuloksiin, ja t\u00e4m\u00e4 katkonaisuus ilmenee diagrammissa Havainnointikk.-k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4.<\/p><\/div>\n

Seiliss\u00e4 havaittiin kolmenkymmenen vuoden aikana yhteens\u00e4 209 lintulajia. N\u00e4ist\u00e4 34 % havaittiin alle kymmenen kertaa. Lintulahkojen ja -lajien havaintom\u00e4\u00e4rien kehitys vuosien 1981\u20132010 aikana Seiliss\u00e4 oli aineiston perusteella enimm\u00e4kseen tasainen tai laskeva. Vain nelj\u00e4ll\u00e4 prosentilla lajeista havaintom\u00e4\u00e4r\u00e4t selke\u00e4sti yleistyiv\u00e4t tutkimusajan loppua kohden. Varpuslintujen ja rantalintujen havaintom\u00e4\u00e4r\u00e4t laskivat kokonaisuudessaan, ja erityisen voimakkaasti havaintom\u00e4\u00e4r\u00e4t laskivat kanalinnuilla. Moni yksitt\u00e4inen laji kuitenkin poikkesi havaintom\u00e4\u00e4rien kehitykselt\u00e4\u00e4n lahkon kehityssuunnasta. Esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4petolintujen lahkon havaintom\u00e4\u00e4r\u00e4t pysyiv\u00e4t suhteellisen tasaisina, vaikka suurin osa lajeista v\u00e4heni merikotkaa, kalas\u00e4\u00e4ske\u00e4 ja varpushaukkaa lukuun ottamatta.<\/p>\n

\"Miro<\/a>

Merimetso oli satunnaisesti havaittu laji 1990-luvun puoleen v\u00e4liin asti, mink\u00e4 j\u00e4lkeen havainnot yleistyiv\u00e4t Seiliss\u00e4.<\/p><\/div>\n

Saaristomeren runsaslukuisimman sorsalinnun eli haahkan kannanvaihtelu on ollut voimakasta viime vuosikymmenin\u00e4, mutta Seilin havaintom\u00e4\u00e4rien muutokset j\u00e4iv\u00e4t suhteellisen v\u00e4h\u00e4isiksi. Sen sijaan merikotkan ja merimetson havaintom\u00e4\u00e4r\u00e4t kasvoivat huomattavasti. Diagrammeista ilmenev\u00e4 havaintom\u00e4\u00e4rien kasvu kyseisill\u00e4 lajeilla on varsin yhtenev\u00e4inen suhteessa Saaristomeren alueen kannankehitykseen.<\/p>\n

\"Miro<\/a>

Merikotkan havaintojen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu alkoi jo 1980-luvulla. 2000-luvulla laji havaittiin Seiliss\u00e4 jo useimpina havainnointikuukausina.<\/p><\/div>\n

Varsin monen lintulajin ja -lahkon, kuten kanalintujen kohdalla havaintom\u00e4\u00e4rien muutokset ovat selke\u00e4sti yhtenev\u00e4isi\u00e4 muualla Varsinais-Suomessa tapahtuneisiin kannan muutoksiin. Havaintom\u00e4\u00e4rien vaihtelun taustalla ovat lis\u00e4ksi muiden muassa laidunnettujen rantaniittyjen h\u00e4vi\u00e4minen, merikotkan lis\u00e4\u00e4ntynyt kanta, lintujen mets\u00e4styksen muutokset sek\u00e4 ravinnon saatavuuden muutokset.<\/p>\n

Kuvat ja teksti: Miro Pietil\u00e4<\/p>\n

Kirjoitus perustuu LuK-tutkielmaan: Miro Pietil\u00e4 (2019) Seilin lintuhavainnot ja niiden muutokset vuosina 1981\u20132010, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Saaristolinnuston ja sen kannanvaihteluiden tutkimus muodostaa perustan lintujen suojelulle. Seiliss\u00e4 on kirjattu lintuhavaintoja yl\u00f6s jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Aineiston keruuseen ovat osallistuneet Saaristomeren tutkimuslaitoksen henkil\u00f6kunta sek\u00e4 saarella vierailleet tutkijat ja opiskelijat. Lintuhavaintoja on kertynyt hyvin my\u00f6s Turun yliopiston biologian laitoksen vuotuisilla maaselk\u00e4rankaisten kentt\u00e4kursseilla. L\u00e4ht\u00f6kohtana on ollut hauska ajanviete ja harrastustoiminta eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n tieteellinen l\u00e4hestymistapa. […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[42,63,36,165,38],"tags":[130,168,69,127,23,26,421],"class_list":["post-4655","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-monitorointi","category-perinteet","category-saaristomeri","category-seilin-luonto","category-tutkimus","tag-lajintunnistus","tag-luonto","tag-monitorointi","tag-pitkaaikaisseuranta","tag-saaristomeri","tag-tutkimus","tag-ymparistoseuranta","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4655","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4655"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4655\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4664,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4655\/revisions\/4664"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4655"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4655"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4655"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}