{"id":570,"date":"2017-07-13T13:05:21","date_gmt":"2017-07-13T11:05:21","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=570"},"modified":"2017-09-25T13:26:41","modified_gmt":"2017-09-25T10:26:41","slug":"limnocalanukset-eivat-nuku-oisin-emme-siis-mekaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/07\/13\/limnocalanukset-eivat-nuku-oisin-emme-siis-mekaan\/","title":{"rendered":"Limnocalanukset eiv\u00e4t nuku \u00f6isin, emme siis mek\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

Limnocalanus macrurus<\/em> on mielenkiintoinen eli\u00f6. Kyseinen el\u00e4inplanktonlaji on yksi suurikokoisimmista hankajalkaislajeista It\u00e4merell\u00e4 ja makeisiin vesiin sopeutuneena lajina sit\u00e4 tavataan vain Pohjois-It\u00e4meren ja rannikoiden alhaisissa suolapitoisuuksissa. Selk\u00e4merell\u00e4, jossa suolapitoisuus on noin 5, laji esiintyy nyky\u00e4\u00e4n hyvin runsaana. Saaristomeren tutkimuslaitoksella lajia on tutkittu jo useamman vuoden ajan. Lajin ekologia It\u00e4merell\u00e4 on huonosti tunnettu, vaikka sen merkitys ravintoverkossa on suuri. Limnocalanus<\/em> on t\u00e4rke\u00e4 ravintokohde silakalle ja sen onkin Saaristomeren tutkimuslaitoksen tutkimuksissa havaittu olevan Pohjois-It\u00e4merell\u00e4 silakan lis\u00e4\u00e4ntymisen ja kunnon kannalta merkityksellinen saalislaji \u00a0(Rajasilta ym. 2014, M\u00e4kinen ym. 2017).<\/p>\n

Viimeisimp\u00e4n\u00e4 Seiliss\u00e4 on tutkittu\u00a0Limnocalanuksen<\/em> vertikaalivaellusta, k\u00e4ytt\u00e4ytyminen, joka on tyypillist\u00e4 useille hankajalkaislajeille. El\u00e4inplanktonin vertikaalivaellus on biomassaltaan maailman suurin el\u00e4invaellus, joka tapahtuu joka y\u00f6 kaikilla maailman merill\u00e4. Tutkimuksemme tavoitteena on siis \u00a0ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 miten Limnocalanus<\/em> liikkuu vesipatsaassa suhteessa vuorokauden valorytmiin sek\u00e4 saalistajien ett\u00e4 ravinnon l\u00e4sn\u00e4oloon. Tutkimuksen ensimm\u00e4inen n\u00e4ytteenotto toteutettiin elokuussa 2016 ja t\u00e4n\u00e4 vuonna n\u00e4ytteenotto toistettiin nyt kun y\u00f6ll\u00e4 oli viel\u00e4 valoisampaa.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 tutkiakseen Seilin henkil\u00f6kunnan j\u00e4senet, vinssimies Markus, n\u00e4ytteenlaskija Jasmin ja kippari Tommy her\u00e4siv\u00e4t keskiviikkoaamuna aikaisin ja suuntasivat laitoksen Seili 1 -veneell\u00e4 kohti Airiston syv\u00e4nnett\u00e4. N\u00e4ytteenottomatka kesti kaikkiaan 24 tuntia ja n\u00e4ytteit\u00e4 k\u00e4ytiin ottamassa Airistolta aina 4 tunnin v\u00e4lein. V\u00e4liajat kuluivat Rym\u00e4ttyl\u00e4n Hankan rannassa, yhteysaluksen odotuskopissa.<\/p>\n

N\u00e4ytteenoton onnistumiseen voi joskus vaikuttaa yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4tkin asiat. T\u00e4ll\u00e4 kertaa Saaristoradio osottautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4nkin hy\u00f6dylliseksi. Airistolla n\u00e4ytteenottopaikan sijainti nimitt\u00e4in l\u00f6ytyi pime\u00e4ss\u00e4kin helposti kanavan kuuluvuuden avulla – se kun alkoi aina h\u00e4vit\u00e4 sopivasti kun pisteelt\u00e4 oltiin ajauduttu liian kauas. Ja eip\u00e4 n\u00e4ytteenotto olisi onnistunut muutenkaan ilman 1980-luvun klassikoita.<\/p>\n

\"\"

Aurinko paistaa ja p\u00e4iv\u00e4 on nuori! Vinssimiest\u00e4 hymyilytt\u00e4\u00e4.<\/p><\/div>\n

\"\"

Planktonhaavin k\u00e4sittely\u00e4 helpottamaan rakennettiin oma vinssi. Odottamattomilta tilanteilta ei kuitenkaan v\u00e4ltytty kun vinssi ei alussa toiminutkaan niinkuin odotettiin. Onneksi Tommyn MacGyver-taidoilla vinssi saatiin korjattua nippusiteit\u00e4, vanhaa henkaria ja laudankappaletta hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en. Jeesusteippi\u00e4 ei sent\u00e4\u00e4n tarvittu. Kipparin ja vinssimiehen saumattoman yhteisty\u00f6n ansiosta haavi laskeutui suoraan kuin pilkki avantoon!<\/p><\/div>\n

\"\"

Planktonhaavista n\u00e4yte talteen<\/p><\/div>\n

\"\"

”N\u00e4kyyk\u00f6 Limppareita?”<\/p><\/div>\n

\"\"

”Kukas se sielt\u00e4 kurkistaa?” N\u00e4ytteist\u00e4 l\u00f6ytyi my\u00f6s muutama massiais\u00e4yri\u00e4inen, latinankieliselt\u00e4 nimelt\u00e4\u00e4n Mysis spp.<\/p><\/div>\n

\"\"

Pikkuhiljaa alkoi h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4<\/p><\/div>\n

\"\"

Y\u00f6labran tunnelmaa Hankan yhteysaluksen odotustilassa. Jasmin ruiskii Eosiini-v\u00e4riainetta n\u00e4ytepulloihin.<\/p><\/div>\n

\"\"

Syvyysmerkkien seurausta taskulampun valossa<\/p><\/div>\n

\"\"

Viimeinen n\u00e4yte yl\u00f6s!<\/p><\/div>\n

\"\"

Kello 2 aamuy\u00f6ll\u00e4 n\u00e4ytteet oli ker\u00e4tty ja oli aika palata takaisin Seiliin<\/p><\/div>\n

Seiliin rantauduttiin seuraavana aamuna aamuauringon jo sarastaessa. Vaikka n\u00e4ytteit\u00e4 olisi tehnyt mieli menn\u00e4 analysoimaan heti, oli pakko malttaa mieli ja nukkua muutama tunti.<\/p>\n

N\u00e4ytteenottomatkan tunnelmia videolla<\/a>.<\/p>\n

Translation: The diel vertical migration of the glacial-relict copepod Limnocalanus macrurus\u00a0was studied by the Institute’s staff in the Archipelago Sea. Our brave staff members Markus, Jasmin and Tommy took samples during a 24-hour period in every 4-hours. Here are some pictures from the trip. Check also a video<\/a>\u00a0Tommy made from the sampling trip!<\/em><\/p>\n

Viitteet:<\/span><\/p>\n

M\u00e4kinen<\/a>, K., Elfving, M., H\u00e4nninen, J., Laaksonen, L., Rajasilta, M., Vuorinen, I., & Suomela, J. P. (2017). Fatty acid composition and lipid content in the copepod Limnocalanus macrurus during summer in the southern Bothnian Sea.\u00a0Helgoland Marine Research<\/i>,\u00a071<\/i>(1), 11.<\/p>\n

Rajasilta<\/a>, M., H\u00e4nninen, J., & Vuorinen, I. (2014). Decreasing salinity improves the feeding conditions of the Baltic herring (Clupea harengus membras) during spring in the Bothnian Sea, northern Baltic.\u00a0ICES Journal of Marine Science<\/i>,\u00a071<\/i>(5), 1148-1152.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Limnocalanus macrurus on mielenkiintoinen eli\u00f6. Kyseinen el\u00e4inplanktonlaji on yksi suurikokoisimmista hankajalkaislajeista It\u00e4merell\u00e4 ja makeisiin vesiin sopeutuneena lajina sit\u00e4 tavataan vain Pohjois-It\u00e4meren ja rannikoiden alhaisissa suolapitoisuuksissa. Selk\u00e4merell\u00e4, jossa suolapitoisuus on noin 5, laji esiintyy nyky\u00e4\u00e4n hyvin runsaana. Saaristomeren tutkimuslaitoksella lajia on tutkittu jo useamman vuoden ajan. Lajin ekologia It\u00e4merell\u00e4 on huonosti tunnettu, vaikka sen merkitys ravintoverkossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[33,35,38],"tags":[20,81,131,29,23,26],"class_list":["post-570","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elainplankton","category-naytteenotto","category-tutkimus","tag-elainplankton","tag-itameri","tag-merentutkimus","tag-naytteenotto","tag-saaristomeri","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=570"}],"version-history":[{"count":36,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1447,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570\/revisions\/1447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=570"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=570"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=570"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}