{"id":656,"date":"2017-07-14T11:32:03","date_gmt":"2017-07-14T09:32:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=656"},"modified":"2017-09-22T00:19:47","modified_gmt":"2017-09-21T21:19:47","slug":"ymparistomonitorointi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/07\/14\/ymparistomonitorointi\/","title":{"rendered":"Seilin ymp\u00e4rist\u00f6monitoroinnilla on pitk\u00e4t perinteet"},"content":{"rendered":"

Yksi tutkimuslaitoksen\u00a0ydinteht\u00e4vist\u00e4 on ymp\u00e4rist\u00f6n, erityisesti meriymp\u00e4rist\u00f6n, monitorointi, jossa ajallista tarkkailua tehd\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4ll\u00e4 asemalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin aikav\u00e4lein samalla tavalla toistuvalla menetelm\u00e4ll\u00e4. Seilin vanhin monitorointiohjelma k\u00e4ynnistyi jo vuonna 1966, vain kaksi vuotta laitoksen perustamisen j\u00e4lkeen. Silloisen Merentutkimuslaitoksen kanssa aloitettiin tuolloin meriveden fysikaalisten ominaisuuksien seuraaminen Seilin P\u00e4iv\u00e4luodossa. Fysikaalisen seurantaohjelman ohessa k\u00e4ynnistyi my\u00f6s el\u00e4inplanktonyhteis\u00f6n koostumuksen seuranta, joka vuosina 1966-1985 toteutettiin my\u00f6s yhteisty\u00f6ss\u00e4 Merentutkimuslaitoksen kanssa. Mittaukset toistettiin 10 p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein vuodenajasta tai vallitsevasta kelist\u00e4 riippumatta. Kyseiset seurantaohjelmat ovat jatkuneet t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti ja niit\u00e4 tukemaan on tullut \u00a0my\u00f6s useita muita seurantaohjelmia. T\u00e4m\u00e4n kauaskatsoisen toiminnan seurauksena laitoksella on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n jopa yli 50 vuotta pitki\u00e4 aikasarjoja. N\u00e4m\u00e4 aineistot auttavat tutkijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n meriymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 jo tapahtuneita ja mallintamaan \u00a0tulevia suunnanmuutoksia.<\/p>\n

\"\"

Vesin\u00e4ytteenotossa yleisesti k\u00e4ytetty Limnos-n\u00e4ytteenotin on suomalaista designia.<\/p><\/div>\n

\"\"

N\u00e4ytteenotoilla k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vuodenajasta riippumatta. Talvipakkasilla matkaan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n moottorikelkoin.<\/p><\/div>\n

Vuosien saatossa meriymp\u00e4rist\u00f6n tilan seuranta P\u00e4iv\u00e4luodon asemalla on vaihettain laajentunut ja monipuolistunut ja monet seurantaohjelmat toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 useiden eri sidosryhmien kanssa. Vuonna 2006 P\u00e4iv\u00e4luodon n\u00e4ytteenottopoijun viereen asennettiin Turun ammattikorkeakoulun toimesta automaattinen vedenlaadun seuranta-asema, joka mittaa veden ominaisuuksia (sameutta, l\u00e4mp\u00f6tilaa, suola-, happi-, klorofylli- ja sinilev\u00e4pitoisuuksia) pinnasta pohjaan 4 kertaa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. \u00a0Automaattipoijun mittaustuloksia voi tarkastella reaaliaikaisesti tutkimuslaitoksen yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4lt\u00e4\u00a0Saaristomeri.utu.fi <\/a>sivustolta.<\/p>\n

\"\"

P\u00e4iv\u00e4luodon n\u00e4ytteenottopiste on osa kansainv\u00e4list\u00e4 ODAS (Oceanographic Data Acquisition System) monitorointiasemien verkostoa. Taustalla h\u00e4\u00e4m\u00f6tt\u00e4\u00e4 vedenlaadun automaattinen seuranta-asema.<\/p><\/div>\n

\"\"

Ilmatieteenlaitoksen kanssa toteutettava vedenlaadun seuranta sai uutta potkua kes\u00e4kuussa kun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettiin uusi CTD-sondi, joka mittaa meriveden l\u00e4mp\u00f6tilaa, suola- ja happipitoisuutta . Laitteen toimintaa testaamassa tutkimuslaitoksen preparaattori Markus.<\/p><\/div>\n

Viimeisin lis\u00e4ys tutkimuslaitoksen seurantatoimintaan oli t\u00e4ll\u00e4 viikolla Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 K\u00e4ld\u00f6n saaren l\u00e4heisyyteen asennettu HydroCycle-sensori, jonka avulla on tarkoitus seurata syv\u00e4nteiden fosfaattipitoisuuksia. Seurannan avulla voidaan tutkia sis\u00e4ist\u00e4 kuormitusta eli ravinteiden noidankeh\u00e4\u00e4, jossa pohjasedimenttiin varastoituneet ravinteet vapautuvat takaisin veteen hapen v\u00e4hetess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 prosessi kiihdytt\u00e4\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n rehev\u00f6itymiskehityst\u00e4. Sis\u00e4isen kuormituksen merkitys matalilla rannikkoalueilla on suuri.<\/p>\n

\"\"

Heidi ja Jan Turun ammattikorkeakoulusta keskittyv\u00e4t HydroCycle-sensorin asennukseen. Pieni sade ei asennusta haitannut ja laite saatiin turvallisesti paikalleen.<\/p><\/div>\n

\"\"

Siell\u00e4 lep\u00e4\u00e4! Sensori asennettiin painon ja poijujen avulla merenpohjaan, jolloin se ei haittaa veneliikennett\u00e4.<\/p><\/div>\n

Translation: Environmental and at-sea monitoring is one of the main activities of the Archipelago Research Institute. The earliest monitoring programs started in P\u00e4iv\u00e4luoto sampling station in 1966, just 2 years after the Institute was founded. Back then, the Institute started monitoring the physical quality of the water in 10-day intervals in collaboration with the former Finnish Institute of Marine Research. Concurrently, the Institute started monitoring zooplankton abundance and species composition. The monitoring programs have been operating to this day and thanks to this forethought action, the Institute has now access to over 50-year long time series that help researchers to understand and predict environmental changes. <\/em><\/p>\n

Since then, the monitoring programs in Seili have become more diverse and advanced. In 2006, an automated monitoring buoy was installed near the P\u00e4iv\u00e4luoto station, which measures turbidity, temperature, salinity, oxygen content, chlorophyll-a and blue-green algae content 4 times a day. You can see the online results from\u00a0Saaristomeri.utu.fi<\/a> website (in Finnish). <\/em><\/p>\n

The latest addition to the monitoring programs\u00a0is a HydroCycle sensor, which was installed near the island of K\u00e4ld\u00f6 this week. The sensor measures the phosphate concentration near the sea bottom and is used to study internal loading, a phenomenon where\u00a0phosphorus pools accumulated in the sediments of the sea bed are released back to the water under anoxic conditions. The internal loading will often determine the eutrophication status of the area and it has a significant effect especially in shallow coastal areas. The program is run together with the Turku University of Applied Sciences and ELY-Center.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yksi tutkimuslaitoksen\u00a0ydinteht\u00e4vist\u00e4 on ymp\u00e4rist\u00f6n, erityisesti meriymp\u00e4rist\u00f6n, monitorointi, jossa ajallista tarkkailua tehd\u00e4\u00e4n kiinte\u00e4ll\u00e4 asemalla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin aikav\u00e4lein samalla tavalla toistuvalla menetelm\u00e4ll\u00e4. Seilin vanhin monitorointiohjelma k\u00e4ynnistyi jo vuonna 1966, vain kaksi vuotta laitoksen perustamisen j\u00e4lkeen. Silloisen Merentutkimuslaitoksen kanssa aloitettiin tuolloin meriveden fysikaalisten ominaisuuksien seuraaminen Seilin P\u00e4iv\u00e4luodossa. Fysikaalisen seurantaohjelman ohessa k\u00e4ynnistyi my\u00f6s el\u00e4inplanktonyhteis\u00f6n koostumuksen seuranta, joka vuosina 1966-1985 toteutettiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":184,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[33,42,35,36,38],"tags":[20,131,69,29,127,23,26],"class_list":["post-656","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elainplankton","category-monitorointi","category-naytteenotto","category-saaristomeri","category-tutkimus","tag-elainplankton","tag-merentutkimus","tag-monitorointi","tag-naytteenotto","tag-pitkaaikaisseuranta","tag-saaristomeri","tag-tutkimus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/184"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=656"}],"version-history":[{"count":19,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1446,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/656\/revisions\/1446"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=656"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=656"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=656"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}