{"id":902,"date":"2017-08-04T14:32:38","date_gmt":"2017-08-04T12:32:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/?p=902"},"modified":"2017-09-22T11:22:10","modified_gmt":"2017-09-22T08:22:10","slug":"kenttakurssi-tutustuttaa-ymparoivaan-luontoon","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/seili\/2017\/08\/04\/kenttakurssi-tutustuttaa-ymparoivaan-luontoon\/","title":{"rendered":"Kentt\u00e4kurssi tutustuttaa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon"},"content":{"rendered":"

Kentt\u00e4kurssit ovat keskeinen osa\u00a0biologian ja sen l\u00e4hitieteiden opetusta yliopistossa. Kurssit ovat t\u00e4rkeit\u00e4, sill\u00e4 ne kehitt\u00e4v\u00e4t opiskelijan tieteenalan teoreettist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, parantavat n\u00e4kemyst\u00e4 suomalaisesta luonnosta ja tutustuttavat opiskelijat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittaviin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ntaitoihin. \u00a0Ne my\u00f6s luovat yhteishenke\u00e4 ja ei ihme, ovathan ne usein mielenkiintoisimpia ja hauskimpia kursseja niin opiskelijoiden kuin opettajienkin mielest\u00e4!<\/strong><\/p>\n

Kentt\u00e4kursseja on perinteisesti j\u00e4rjestetty biologisilla tutkimusasemilla, sill\u00e4 ne mahdollistavat erinomaiset puitteet monipuoliselle opettamiselle: kentt\u00e4asemat tarjoavat kursseille sek\u00e4 t\u00e4ysihoidon ett\u00e4 tutkimus- ja opetusinfrastruktuurin -ja palvelut. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kentt\u00e4asemat on perustettu usein my\u00f6s erityisten elinymp\u00e4rist\u00f6jen l\u00e4heisyyteen, jotka jo itsess\u00e4\u00e4n tarjoavat hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat kurssille. Seiliss\u00e4 kentt\u00e4kursseja on j\u00e4rjestetty tutkimuslaitoksen perustamisesta l\u00e4htien. Ensimm\u00e4iset kurssit j\u00e4rjestettiin entisess\u00e4 hevostallissa, joka t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toimii tutkimuslaitoksen verstaana. N\u00e4ist\u00e4 varhaisista kurssiajoista on edelleen muistuttamassa verstaan sein\u00e4ll\u00e4 oleva liitutaulu.<\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 pidett\u00e4vi\u00e4 kentt\u00e4kursseja ovat muun muassa Turun yliopiston luonnonmaantieteen kentt\u00e4kurssi, y\u00f6perhosiin ja muihin hy\u00f6nteisiin keskittyv\u00e4 maaselk\u00e4rangattomien kurssi, niin sanottu ”lintukurssi” eli maaselk\u00e4rankaisten kentt\u00e4kurssi sek\u00e4 tutkimuslaitoksen itse j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 el\u00e4inplanktonlajien tunnistamiseen keskittyv\u00e4 kurssi. Vuosien saatossa my\u00f6s muut suomalaiset yliopistot kuten esimerkiksi Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto ovat pit\u00e4neet kentt\u00e4kurssejaan Seiliss\u00e4.<\/p>\n

Parhaillaan Seiliss\u00e4 on k\u00e4ynniss\u00e4 murtovesiekologian kentt\u00e4kurssit I ja II, joiden opettajina toimii Saaristomeren tutkimuslaitoksen henkil\u00f6kunta. Kurssi on j\u00e4rjestetty nykyisess\u00e4 muodossaan jo 15 vuoden ajan ja kurssin aikana ker\u00e4tty aineisto auttaa osaltaan tutkijoita ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n mik\u00e4 on Saaristomeren tila t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Esimerkiksi Secchi-levyll\u00e4 ker\u00e4tyst\u00e4 n\u00e4kysyvyys -aineistosta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuinka Saaristomeri on viimeisten 15 vuoden aikana kirkastunut.<\/p>\n

\"\"

Murtovesikurssilaisten matka alkoi alkuluennon j\u00e4lkeen Aurajoesta r\/v Aurelian kyydiss\u00e4. Tunnelma on odottava kun ensimm\u00e4isell\u00e4 pys\u00e4hdyspisteell\u00e4 opiskelijat saavat ensikosketuksensa merentutkimuksessa yleisesti k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4n n\u00e4ytteenottov\u00e4lineist\u00f6\u00f6n.<\/p><\/div>\n

Murtovesikurssin aikana 1-3 vuosikurssin yliopisto-opiskelijat tutustuvat It\u00e4meren erityispiirteisiin, lajistoon, ymp\u00e4rist\u00f6ongelmiin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Kurssin painotus on Saaristomerell\u00e4 tapahtuvassa runsaassa\u00a0retkeilyss\u00e4, jonka lomassa \u00a0edell\u00e4 mainittuja teemoja tarkastellaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4: opiskelijat viett\u00e4v\u00e4t kolme ensimm\u00e4ist\u00e4 kurssip\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 tutkimuslaitoksen alusten r\/v Aurelian ja Seili 5:n kyydiss\u00e4 merell\u00e4. Ohjelmaan kuuluu muun muassa vesi-, pohjael\u00e4in-, plankton- ja kalan\u00e4ytteidenottoa erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja jokainen opiskelija p\u00e4\u00e4see kokeilemaan kaikkia menetelmi\u00e4. N\u00e4ytteenoton lomassa opiskelijat oppivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4 tarkoittavat ja merkitsev\u00e4t esimerkiksi sellaiset k\u00e4sitteet kuin ”termokliini”, ”hapellinen kerros” tai ”n\u00e4k\u00f6syvyys”. My\u00f6s lajintunnistus on keskeisess\u00e4 osassa ja viikon aikana tunnistetaan kaikki vastaan tulleet It\u00e4meren kasvi- ja el\u00e4inlajit. N\u00e4ytteenotto- ja labramenetelmien lis\u00e4ksi kurssilaiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t my\u00f6s usein ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa harjoittelemaan tieteellist\u00e4 kirjoittamista kun he ryhmiss\u00e4 kirjoittavat kurssit\u00f6ist\u00e4\u00e4n raportin. Ja niin, ovatpa ahkerat ja motivoituneet opiskelijat saaneet kursseista my\u00f6s toisenlaista hy\u00f6ty\u00e4 – jo yksi jos toinenkin on l\u00f6yt\u00e4nyt itsens\u00e4\u00a0seuraavana kes\u00e4n\u00e4 uudestaan Seilist\u00e4 joko opinn\u00e4ytetekij\u00e4n\u00e4, harjoittelijana tai tutkimusapulaisena.<\/p>\n

\"\"

Opiskelijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kunnolla tutustumaan kentt\u00e4ekologin joskus rankkaankin arkeen kun vuorossa oli pohjael\u00e4inn\u00e4ytteenotto Van Veen -noutimella. N\u00e4ytteenottomenetelm\u00e4 tunnetaan my\u00f6s nimell\u00e4 ”kuraterapia”.<\/p><\/div>\n

\"\"

Toisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 \u00a0otettiin suunta kohti v\u00e4lisaaristoa. Ensimm\u00e4inen pys\u00e4hdys oli P\u00e4iv\u00e4luodon intensiiviasemalla, josta tutkimuslaitos k\u00e4y 10-p\u00e4iv\u00e4n v\u00e4lein ottamassa seurantan\u00e4ytteit\u00e4. Tutkimuslaitoksen asemanjohtaja Jari H\u00e4nninen kertoo oppilaille paikan historiasta ennen vesin\u00e4ytteenoton aloitusta.<\/p><\/div>\n

\"\"

Ohjelma jatkui el\u00e4inplanktonn\u00e4ytteenoton opettelulla. Opiskelijat ottivat sulkuhaavilla n\u00e4ytteit\u00e4 4 eri syvyydest\u00e4 ja siten havannoivat miten el\u00e4inplanktonlajiston koostumusta ja esiintyvyytt\u00e4 \u00a0suhteessa vesipatsaan suolapitoisuuteen, l\u00e4mp\u00f6tilaan ja syvyyteen.<\/p><\/div>\n

\"\"

Mit\u00e4p\u00e4 kentt\u00e4kurssit olisivat ilman luontoel\u00e4myksi\u00e4. Matkalla Iso-Kuusisen saarelle bongailtiin muun muassa harmaahylkeit\u00e4.<\/p><\/div>\n

\"\"

Iso-Kuusisen saarella etsit\u00e4\u00e4n kahluuhaalareiden, vesikiikareiden, siivil\u00e4n ja lapion avulla pohjaan kaivautuneita simpukoita. Osuipa silm\u00e4\u00e4n yksi merisukasjalkainenkin (Hediste diversicolor) –\u00a0<\/em>monisukasmato, jonka lajim\u00e4\u00e4r\u00e4t It\u00e4merell\u00e4 ovat laskeneet vieraslaji Amerikansukasjalkaisen (Marenzelleria\u00a0<\/em>spp.) vaikutuksesta.<\/p><\/div>\n

\"\"

Yksi j\u00e4nnitt\u00e4vimpi\u00e4 aktiviteettej\u00e4 kurssilla on rantanuottaaminen, jonka tarkoituksena on ker\u00e4t\u00e4 tarkasteltavaksi litoraali- eli rantavy\u00f6hykkeen lajistoa. Pieni vastatuuli ei haitannut vaan rantanuottaus onnistui ensikertalaisilta hienosti!<\/p><\/div>\n

\"\"

Rantanuottauksen j\u00e4lkeen kurssilaiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tunnistamaan ja vertailemaan pehmeiden ja kovien pohjien kasvi- ja el\u00e4inlajistoa.<\/p><\/div>\n

\"\"

Kurssilla tarkastellaan my\u00f6s kalalajistoa ja niiden sijoittumista vesipatsaassa. T\u00e4t\u00e4 varten opiskelijat laskivat kolme yleiskatsausverkkoa Saunasaaren edustalle pinta-, v\u00e4li- ja pohjaveteen. Kalasaalista saatiin seuraavana aamuna tarkastella aurinkoisessa keliss\u00e4.<\/p><\/div>\n

Kentt\u00e4kurssin tunnelmia:
\n