![\"IMG_0800\"](\"http:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2015\/12\/IMG_0800.jpg\")
<\/a>Kuvassa vasemmalta oikealle Laura Lyytik\u00e4inen, Suvi Keskinen, P\u00e4ivi Naumanen, Suvi Salmenniemi, Harley Bergroth ja Paul Jonker-Hoffr\u00e9n. Kameran takana Carita Lockmer.<\/p><\/div>\n
Paikallaolijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oli vaikea silm\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti arvioida, mutta mik\u00e4\u00e4n tuhatp\u00e4inen massa ei marssilla vellonut. Toisaalta, mielt\u00e4 osoitettiin samanaikaisesti monessa yliopistokaupungissa ja pienehk\u00f6tkin mielenosoitukset voivat toki olla alku jonkin suuren. Mihin tahansa yhteiskunnallisiin ep\u00e4kohtiin haluammekin vaikuttaa, on vaikea keksi\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja kauaskantoisempaa yhteiskunnallisen sivistyksen kanavaa kuin monimuotoinen, tuottavuuspaineesta vapaa koulutus ja tiede. Yksi mielenosoituksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 viesteist\u00e4 on se, ett\u00e4 koulutuksen tai tieteen arvoa ei voi mitata rahassa tai innovaatioissa, eik\u00e4 niiden teht\u00e4v\u00e4 ole palvella talouskasvua. Koulutuksen ja tieteen t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 on lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4mme el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja avata silmi\u00e4mme mahdollisille maailmoille. Se, ett\u00e4 el\u00e4mme, ajattelemme, opiskelemme ja teemme ty\u00f6t\u00e4 tuottaaksemme lopulta pelk\u00e4n tuottamisen takia, ei todellakaan ole ainoa mahdollinen maailma. Lis\u00e4ksi, mahdollisten maailmojen todellisuudessa koulutuksesta tai mist\u00e4 tahansa muusta asiasta leikkaaminen on ennen kaikkea poliittinen ja ideologinen valinta, ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 mik\u00e4\u00e4n objektiivinen \u201dpakko\u201d, jollaisena leikkaukset usein retorisesti esitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Yksi tilaisuuden puhujista oli kirjallisuustieteen professori Liisa Steinby, joka korosti sit\u00e4 paradoksia, ett\u00e4 nykyisess\u00e4 koulutuspolitiikassa tutkijoita vaaditaan tekem\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n ja parempaa ty\u00f6t\u00e4 entist\u00e4 nopeammin entist\u00e4 v\u00e4hemmill\u00e4 resursseilla. Yliopiston kontekstissa me mielenosoitukseen osallistuneet sosiologit toivomme, ett\u00e4 alla olevassa kuvassa yliopiston sein\u00e4ll\u00e4 komeileva teksti otetaan vakavasti. \u201dVapaan kansan lahja vapaalle tieteelle\u201d. Se tarkoittaa muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 meille yliopisto ei kokonaisuutena nyt eik\u00e4 koskaan ole tuloksentekolaitos eik\u00e4 erityisen notkea ja ketter\u00e4 yritt\u00e4jyysakatemia, jollaiseksi sit\u00e4 on viime aikoina yritetty br\u00e4nd\u00e4t\u00e4. P\u00e4invastoin, t\u00e4llaiset absurdit strategiat her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t meiss\u00e4 tarpeen vastarintaan.<\/p>\n
N\u00e4ihin teemoihin palattiin ja niit\u00e4 syvennettiin seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, keskiviikkona 2.12., kun sosiologian oppiaineen \u201dpolitiikan tilat ja taktiikat\u201d-kurssilla j\u00e4rjestettiin paneelikeskustelu, jossa pohdittiin yliopistoa politiikan ja poliittisen vaikuttamisen tilana. Keskustelijoina olivat Mikko Mononen (TYY:n hallituksen puheenjohtaja), Suvi Auvinen (TeM, anarkisti), Karoliina Lehtola (Index ry:n opintosihteeri), Rauli Mickelsson (VTT, poliittisen vaikuttamisen tutkija) ja Mona Mannevuo (FT, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja tietoty\u00f6n tutkija).<\/p>\n Paneelissa keskusteltiin yliopiston roolista ja tulevaisuudesta sek\u00e4 opiskelijoiden ja henkil\u00f6kunnan mahdollisuuksista vaikuttaa yliopiston kehitykseen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Keskustelua her\u00e4tti erityisesti jo mielenilmauksen yhteydess\u00e4 puhuttanut muutos sivistysyliopistosta \u201dyritt\u00e4jyysyliopistoon\u201d. Ajatus yliopistosta yritysmaailman toimintalogiikkaa j\u00e4ljittelev\u00e4n\u00e4 organisaationa, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on sivistysyliopiston kriittisen ja valistuneen kansalaisen sijaan tuottaa \u201doman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 yritt\u00e4ji\u00e4\u201d kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n talouskasvua ja kilpailukyky\u00e4 her\u00e4tti kritiikki\u00e4 niin panelisteilta kuin yleis\u00f6st\u00e4kin. Keskustelussa kannettiin huolta tutkimuksen vapaudesta. Index ry:n opintosihteeri Karoliina Lehtola kritisoi \u201dputkitutkintoja\u201d ja oli huolissaan tutkimuksen kaupallistamisen seurauksista. Tutkimustiedolle asetettavat \u201dhy\u00f6dyllisyyden\u201d kriteerit n\u00e4htiin keskustelussa ongelmallisina. Kuka m\u00e4\u00e4rittelee mit\u00e4 \u201dhy\u00f6ty\u201d on? Hy\u00f6tyn\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 usein vain ne paljon puhutut \u201dkaupalliset innovaatiot\u201d (joita valtausbanderolleissa on kehotettu tunkemaan erin\u00e4isiin paikkoihin) ja suoraan hallintoa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa palveleva tieto. Mutta ilman esimerkiksi humanististen ja yhteiskuntatieteiden tuottamia \u201dmaailman kuvittelemisen\u201d v\u00e4lineit\u00e4 emme olisi tietoisia historiasta ja miten se vaikuttaa nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4, emme pystyisi tulkitsemaan mit\u00e4 maailmassa tapahtuu ja miksi, emmek\u00e4 pystyisi kuvittelemaan toisin n\u00e4kemisen ja tekemisen tapoja.<\/p>\n Tieteen yhteis\u00f6llinen luonne on varassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 sivuraiteelle kun meit\u00e4 kaikkia tiedeyhteis\u00f6n j\u00e4seni\u00e4 puhutellaan yksil\u00f6yritt\u00e4jin\u00e4, joiden teht\u00e4v\u00e4 on valmistua nopeasti ja tuottaa \u201dhuippututkimusta\u201d. Koulutus n\u00e4ytt\u00e4ytyy entist\u00e4 vahvemmin yksil\u00f6llisen\u00e4 arvonker\u00e4\u00e4misen projektina yhteiskunnallisen, kollektiivisen sivistysprojektin sijaan, kuten yleis\u00f6kommentti tiivisti. Luovuus ja sivistys edellytt\u00e4v\u00e4t tasa-arvoa, poliittista vaikuttamista tutkinut Rauli Mickelsson painotti. TYY:n hallituksen puheenjohtaja Mikko Mononen n\u00e4ki yritt\u00e4jyysyliopiston ajatuksessa my\u00f6s my\u00f6nteisi\u00e4 puolia, joskin h\u00e4nkin painotti yliopiston teht\u00e4v\u00e4\u00e4 kriittisten kansalaisten kouluttajana.<\/p>\n Monissa puheenvuoroissa ilmaistiin huoli siit\u00e4, ettei yliopisto arvosta ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4\u00e4n eik\u00e4 itse\u00e4\u00e4n. Ideoita t\u00e4hyill\u00e4\u00e4n h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n kritiikitt\u00f6m\u00e4sti yritysmaailmasta. Miksi tasa-arvon ja sivistyksen ideat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ydy tavoittelemisen arvoisina? Mickelsson tuskaili, miksi Suomeen mahtuu aina vain yksi n\u00e4kemys kerrallaan; t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on uusliberalistinen managerialismi, jonka seurauksena perinteinen sivistyseetos on k\u00e4\u00e4ntynyt p\u00e4\u00e4laelleen. Kun aiemmin pyrittiin kasvattamaan resursseja jotta saataisiin laajennettua koulutusmahdollisuuksia, on nuoli k\u00e4\u00e4ntynyt nyt toiseen suuntaan: koulutus on valjastettu rahan tuottamisen v\u00e4lineeksi. T\u00e4st\u00e4 puhui my\u00f6s tutkija Mona Mannevuo. H\u00e4n nosti esille sen, kuinka yliopisto n\u00e4ytt\u00e4ytyy ty\u00f6ntekij\u00f6illeen yrityksen\u00e4, jolla on tulostavoitteet, jotka ty\u00f6ntekij\u00f6iden tulisi kuuliaisesti t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Ihanteeksi meille kaikille tarjotaan start up-yritt\u00e4j\u00e4n hahmoa, jonka k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena n\u00e4ytt\u00e4ytyy vanhanaikainen \u201dpalkansaaja\u201d, joka on laiska \u2013 ja tietysti, mik\u00e4 pahinta, \u201dinnovointikyvyt\u00f6n\u201d. Koska humanistin\/kriittisen yhteiskuntatieteilij\u00e4n ty\u00f6 ja tutkimus on tosiasiassa tietysti kaikkea muuta kuin startup-p\u00f6hin\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ll\u00e4 tsempill\u00e4 hoituvaa, originaaliudessaan huikaisevien ideoiden tulvaa, seuraus on, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n on usein todella vaikea hahmottaa, mit\u00e4 ty\u00f6nantaja h\u00e4nelt\u00e4 oikeastaan odottaa ja vaatii.<\/p>\n Keskustelua kaivattaisiin my\u00f6s viime vuosien kilpailua ja ep\u00e4varmuutta synnytt\u00e4neen yliopistopolitiikan negatiivisista seurauksista, etenkin sen emotionaalisista kustannuksista. Ruuvin jatkuva kirist\u00e4minen on ajanut henkil\u00f6kunnan ja opiskelijat \u00e4\u00e4rirajoille. S\u00e4\u00e4st\u00f6jen sijaan nyt suunnitellut leikkaukset tulevat tuottamaan uupumusta, masennusta, keskeytettyj\u00e4 opintoja ja lis\u00e4\u00e4ntyneit\u00e4 sairauspoissaoloja. Kuten edellisest\u00e4 lamasta tiedet\u00e4\u00e4n, s\u00e4\u00e4st\u00f6t yhdess\u00e4 kohtaa tuottavat usein kustannukset moninkertaisina toisessa kohtaa. Yliopiston mankelista tuskin saadaan en\u00e4\u00e4 lis\u00e4tehoja irti vaikka kuinka puristettaisiin, p\u00e4invastoin.<\/p>\n Monissa puheenvuoroissa pohdittiin my\u00f6s yliopistodemokratian tilaa. Yliopiston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessit n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t ep\u00e4selvin\u00e4 ja salamyhk\u00e4isin\u00e4 ja kolmikantaa toivottiin vahvemmin mukaan. Mickelsson toi esille, kuinka managerialismi on luonut otollisen maaper\u00e4n diktatoriselle ja ep\u00e4demokraattiselle hallintakulttuurille. Yliopiston tuoreen ty\u00f6hyvinvointikyselyn tuloksissa nousee my\u00f6s selke\u00e4sti esille henkil\u00f6st\u00f6n keskuudessa vallitseva ep\u00e4tietoisuus yliopiston johtamisen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon prosesseista. T\u00e4m\u00e4 demokratiavaje tulisi ottaa vakavasti.<\/p>\n Solidaarisuutta koko koulutuskent\u00e4n, eri tieteenalojen, eri ammattiryhmien ja laajemmin koko yhteiskunnan tasolla per\u00e4\u00e4nkuulutettiin useissa paneeli- ja yleis\u00f6puheenvuoroissa. Helsingin yliopiston valtauksissa mukana ollut aktivisti Suvi Auvinen painotti sit\u00e4, ett\u00e4 leikkauspolitiikassa on keskeisesti kyse luokkapolitiikasta. H\u00e4n paikansi koulutuslakkoliikkeen osaksi globaalia talouskuri- ja leikkauspolitiikkaa vastustavaa liikehdint\u00e4\u00e4. H\u00e4n my\u00f6s muistutti liikkeen vastustavan kaikkia koulutukseen ehdotettuja leikkauksia, joista yliopistojen rahoitusleikkaukset ovat vain osa. TYY:n j\u00e4tt\u00e4ytyminen koulutuslakkoliikkeen ulkopuolelle her\u00e4tti runsaasti kysymyksi\u00e4 sek\u00e4 panelistien ett\u00e4 yleis\u00f6n taholta. TYY:n hallituksen puheenjohtajaa pyydettiin useaan otteeseen perustelemaan sit\u00e4, miksi TYY ei l\u00e4htenyt mukaan liikkeeseen.<\/p>\n Sek\u00e4 paneelikeskustelu ett\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 olevat mielenilmaukset vaativat ottamaan kantaa tieteen vapauteen ja yliopiston sivistys- ja yhteiskuntakriittiseen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, millaisille arvoille tulevaisuuden yliopisto rakentuu. Meit\u00e4 hy\u00f6dytt\u00f6miksi leimattuja humanisteja ja yhteiskuntatieteilij\u00f6it\u00e4 tarvitaan tarkastelemaan kriittisesti tehostamisen, kilpailun, innovoinnin, profiloinnin ja poisvalinnan viimeaikaista newspeakia. Nyt jos koskaan kaivataan sivistysyliopiston koulimaa toisin kuvittelemisen ja tekemisen taitoa sek\u00e4 aktiivista vastarintaa, etenkin kun maata johdetaan sivistyst\u00e4 halventavalla asenteella, joka kiteytyy surullisella tavalla p\u00e4\u00e4ministerin eilisess\u00e4 lausahduksessa: \u201cl\u00f6ytyy kaikenmaailman dosenttia, jotka kertovat, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 ei saa tehd\u00e4\u201d.<\/p>\n Linkkej\u00e4:<\/p>\n Suvi Auvisen blogi, josta l\u00f6ytyy h\u00e4nen alustuksensa paneelikeskusteluun: http:\/\/suviauvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi<\/p>\n Koulutuslakko-liikkeen Turun haaran Facebook-ryhm\u00e4: https:\/\/www.facebook.com\/koulutuslakkoturku\/<\/p>\n <\/p>\n Harley Bergroth & Suvi Salmenniemi<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Viikkoa 49 on Suomen yliopistoissa leimannut aktivismi hallituksen politiikkaa vastaan. Tiistaina 1.12.2015 j\u00e4rjestettiin Turussa koulutuslakko-liikkeen masinoima mielenosoitus, jossa protestoitiin koulutukseen suuntautuvia leikkauksia ja laajemmin niin koulutuspolitiikan kuin inhimillisen el\u00e4m\u00e4n alistamista talouskasvun eetokselle. Kulkue kokoontui taidemuseonm\u00e4ell\u00e4 puolenp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen, ja mielenosoittajien reitti … Lue loppuun <\/a><\/p>\n<\/a><\/p>\n