{"id":163,"date":"2015-12-21T12:04:20","date_gmt":"2015-12-21T12:04:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/?p=163"},"modified":"2015-12-21T12:04:20","modified_gmt":"2015-12-21T12:04:20","slug":"kreikka-suomi-ja-arvonmuodostus-heinakuusta-joulukuuhun","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/2015\/12\/21\/kreikka-suomi-ja-arvonmuodostus-heinakuusta-joulukuuhun\/","title":{"rendered":"Kreikka, Suomi ja arvonmuodostus – hein\u00e4kuusta joulukuuhun"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja on sosiologian dosentti Ismo Kantola.<\/strong><\/p>\n

T\u00e4n\u00e4 vuonna Suomi ei ollutkaan hein\u00e4kuun kiinni, vaan taisteli ankarasti Kreikan irroittamiseksi eurosta. Iltap\u00e4iv\u00e4lehdet selostivat taustoja kummalliseen tilanteeseen. Samaan aikaan villisiat eteniv\u00e4t it\u00e4rajalta kohti Sis\u00e4-Suomea. Kaiken kukkuraksi sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 Afrikan helteet antoivat silloin viel\u00e4 odottaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Helteit\u00e4 odottaessa otin valokuvia ja johduin miettim\u00e4\u00e4n semioottisen sosiologian kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

\"ismo2\"<\/a><\/p>\n

Kuva 1. Valo,\u00a0 valokuvaus, tulkinta, teoria, oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n

Valo ja pimeys, n\u00e4k\u00f6 ja sokeus.\u00a0 Narratiivin syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n saakka sokea n\u00e4kee n\u00e4\u00f6n saatuaan ihmiset ensin k\u00e4velevin\u00e4 puina. N\u00e4enk\u00f6 min\u00e4 oikein, narratiivi kysyy? N\u00e4enk\u00f6 mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4 on (kreik. ontos oon) vai onko n\u00e4kem\u00e4ni vain kuvitelmaani? Tuntoaisti tulee avuksi. P\u00e4\u00e4t\u00e4 sein\u00e4\u00e4n, puutap\u00e4in, muurahaisia munaskuihin. Zombi juoksee p\u00e4\u00e4 kuhmuilla, muurahaisia tippuen. Mutta k\u00e4yk\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 niin, ett\u00e4 sadomasokismi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 lopulta t\u00e4m\u00e4n viimeisenkin totuuden koetinkiven niin, ett\u00e4 vain Pilatuksen kysymys j\u00e4\u00e4 k\u00e4teen.<\/p>\n

Autenttisuus auttoi, tekoreippaus osoittautui huijaukseksi. Mutta valitettavasti kaikki autenttinen tapahtuu mikroilmastoissa, tavallaan tuuletuskanavissa, jotka olisi niiss\u00e4 loisivien mikrobien takia nykyl\u00e4\u00e4ketieteen normein saneerattava m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin. Autenttisuuden autuas yhteismitattomuus on kaltevalla pinnalla kapitalismissa,\u00a0 kun saneerauksiin tarvittava raha yhteismitallistaa kaiken. Mitattomuus h\u00e4vi\u00e4\u00e4, ja mittaamattomuus. Ik\u00e4v\u00e4 j\u00e4\u00e4. Tervetuloa turtumus. Kovan biletyksen per\u00e4st\u00e4 huomasin p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni mustan aukon kvantitatiivisen elvytyksen ja deflaation v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Tutkittuani ansaitsemani delirium tremensin j\u00e4lkeen hieman asiaa, muistin ett\u00e4 Merkelin Saksa on aina pel\u00e4nnyt hyperinflaatiota – siis Weimarin tasavallan traagisen talouden j\u00e4lkeen. Vaan ei h\u00e4t\u00e4\u00e4 nyt, pelko pois, ymm\u00e4rsin my\u00f6s. Keskuspankkien runsaat tarjoumat menev\u00e4t tyyten derivatiivien ostoon. Kun paljon ostetaan, paljon my\u00f6s kurssit nousevat. Rahan arvo ei inflatoidu, kun se on oston kohteena. Ja kun samaan aikaan tavallisille kuluttajille tarjotaan ankaruutta, tavisten ostovoima heikkenee ja tavaroiden hinnat laskevat.<\/p>\n

Mutta metropolialueiden kiinte\u00e4 omaisuus on poikkeus t\u00e4st\u00e4 hintojen halpuuttamisesta – etenkin pienenev\u00e4n keskiluokan kasvutodellisuudessa – mietin. Alan lehti\u00e4 (Jallu ja Kalle) silm\u00e4ilty\u00e4ni huomasin, ett\u00e4 toden totta, finanssimaailma sijoittaa derivatiivien ohella hieman my\u00f6s kiinte\u00e4\u00e4n omaisuuteen, ik\u00e4\u00e4nkuin pit\u00e4\u00e4kseen tuntumaa materiaaliseen todellisuuteen. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa vanha malli rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja hintojen suhteesta n\u00e4ytt\u00e4isi viel\u00e4 toimivan.<\/p>\n

Elokuulla ne helteet sitten tulivat, Turkuun ja Prahaan, meille sosiologeille. (T\u00e4ss\u00e4 en voi olla sivuhuomauttamatta, ett\u00e4 meille sosiologeille kes\u00e4-, hein\u00e4- ja elokuu ovat usein ne tieteellisesti tuottoisimmat.) Turussa Lisa Adkins valotti finanssimarkkinoita ja Prahassa Agnes Heller investoijien ja politiikan yhteyksi\u00e4. Academian poliittinen her\u00e4tys vahvistui syksyn mittaan, kuten voimme lukea edellisist\u00e4 blogeista.<\/p>\n

Her\u00e4tyksess\u00e4 ei ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni ole ensisijainen kyse siit\u00e4, miten ty\u00f6mme arvotetaan monetaarisesti, vaan enemm\u00e4n digniteetist\u00e4. Olemme indignados t\u00e4ss\u00e4 nykyhallitusten operoimassa diskursiivisessa konstellaatiossa maailmanlaajuisesti.<\/p>\n

”J\u00e4tt\u00e4k\u00e4\u00e4mme hallitukset avaruuteen\u2026” (Suomen talvisota)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja on sosiologian dosentti Ismo Kantola. T\u00e4n\u00e4 vuonna Suomi ei ollutkaan hein\u00e4kuun kiinni, vaan taisteli ankarasti Kreikan irroittamiseksi eurosta. Iltap\u00e4iv\u00e4lehdet selostivat taustoja kummalliseen tilanteeseen. Samaan aikaan villisiat eteniv\u00e4t it\u00e4rajalta kohti Sis\u00e4-Suomea. Kaiken kukkuraksi sek\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n ett\u00e4 Afrikan helteet antoivat silloin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-163","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=163"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":167,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/163\/revisions\/167"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=163"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=163"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=163"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}