{"id":177,"date":"2016-03-22T10:46:06","date_gmt":"2016-03-22T10:46:06","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/?p=177"},"modified":"2016-03-22T10:49:46","modified_gmt":"2016-03-22T10:49:46","slug":"voiko-asumista-teorioida-sosiologisesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/2016\/03\/22\/voiko-asumista-teorioida-sosiologisesti\/","title":{"rendered":"Voiko asumista teorioida sosiologisesti?"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja on sosiologian professori Hannu Ruonavaara<\/span><\/strong><\/p>\n

Turun yliopiston sosiologia juhlii 90-vuotissyntt\u00e4reit\u00e4\u00e4n paljolti ty\u00f6n merkeiss\u00e4. Vuoden aikana j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n useita juhlavuoteen liittyvi\u00e4 seminaareja. Keskiviikkona 9.3. pidettiin symposiumi aiheesta Housing and Social Theory. Tilaisuudessa puhui vierailija Readingin yliopistosta, professori David Clapham, sek\u00e4 omasta v\u00e4est\u00e4mme Hannu Ruonavaara ja Tuukka Kaidesoja. Paikalla esityksi\u00e4 kuuntelemassa ja niist\u00e4 keskustelemassa oli parisenkymment\u00e4 tutkijaa ja opiskelijaa.<\/p>\n

\"david\"<\/a> \"hannu\"<\/a> \"tuukka\"<\/a><\/p>\n

Kuvissa David Clapham, Hannu Ruonavaara ja Tuukka Kaidesoja<\/p>\n

Asumistutkimus oli pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa palveleva tutkimusala, jossa kriittisell\u00e4 teoreettisella pohdinnalla oli v\u00e4h\u00e4inen osuus. Vi\u00edmeisen 20\u201430 vuoden aikana t\u00e4m\u00e4 tilanne on muuttunut. Asumisen tutkijat ovat l\u00f6yt\u00e4neet teorian ja teoreetikot asumisen tutkimuksen.<\/p>\n

Yksi merkki teoreettisen pohdiskelun elpymisest\u00e4 on Housing, Theory and Society \u2013aikakauskirjan (HTS) perustaminen vuonna 1999. HTS on edelleen tutkimusalan ainoa teoreettiseen ja teoreettisesti valistuneeseen empiiriseen tutkimukseen suuntautunut tieteellinen aikakauskirja. Symposiumin puhujista Clapham on entinen (2004-2014) ja Ruonavaara nykyinen HTS:n p\u00e4\u00e4toimittaja (2015-).<\/p>\n

Yksi tutkimusalan kiistakysymyksist\u00e4 on se, voidaan asumista sellaisenaan<\/em> teorioida vai onko niin, ett\u00e4 asuminen on siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yhteiskunnallisiin suhteisiin ja rakenteisiin upotettu, ett\u00e4 sit\u00e4 ei voi irrottaa yhteiskunnallisesta kontekstistaan.\u00a0 Alan tutkijoitten keskuudessa tunnetaan HTS:n perustajan, Jim Kemenyn, tokaisu, ett\u00e4 HTS:n nimess\u00e4 t\u00e4rkein on sanojen \u201dHousing\u201d ja \u201dTheory\u201d v\u00e4liss\u00e4 oleva pilkku. Ei voi olla mit\u00e4\u00e4n sellaista kuin \u201dhousing theory\u201d, asumisen teoria.<\/p>\n

Sek\u00e4 Clapham ett\u00e4 Ruonavaara ottivat toisistaan riippumatta l\u00e4ht\u00f6kohdakseen Kemenyn asumisen teorian kritiikin p\u00e4\u00e4tyen jossain m\u00e4\u00e4rin erilaisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin. Clapham korosti asumisen erityisyytt\u00e4 tutkimuskohteena k\u00e4ytt\u00e4en esimerkkin\u00e4 asumisen taloustiedett\u00e4: mik\u00e4\u00e4n uusklassisen taloustieteen perustavista oletuksista ei pid\u00e4 paikkaansa asuntomarkkinoitten kohdalla. Clapham ep\u00e4ili, ett\u00e4 asia voisi olla samoin my\u00f6s sosiologiassa. Kohteen erityisyydess\u00e4 on asumisen teorian mahdollisuus. H\u00e4nen esityksens\u00e4 p\u00e4\u00e4asia kuitenkin oli teorian ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa palvelevan tutkimuksen suhteen pohdinta.<\/p>\n

Ruonavaara oli taipuvainen hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n Kemenyn asumisen teorian kritiikin, joskin eri syist\u00e4 kuin Kemeny. Se, ett\u00e4 asuminen on uppoutunut (embedded) yhteiskunnallisiin suhteisiin, ei ole peruste sille, ett\u00e4 asuminen sin\u00e4ns\u00e4 ei voisi olla teorioimisen kohde. Ruonavaaran teesi oli se, ett\u00e4 asuminen<\/em> ei ole tutkimuksen kohde vaan yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 monille erilaisille tutkimuskohteille: asunnon valinta, asumissegregaatio, asuntopolitiikka, asunnon k\u00e4ytt\u00f6, kodin merkitys ja niin edelleen.<\/p>\n

Tuukka Kaidesojan esityksess\u00e4 teesin\u00e4 oli, ett\u00e4 asumista olisi l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 kehitellen keskitason teorioita<\/em> (middle-range theories). N\u00e4ill\u00e4 tarkoitetaan teorioita, jotka ovat jossain m\u00e4\u00e4rin yleisi\u00e4, jotain rajattua kohdetta selitt\u00e4vi\u00e4 ja empiirisesti testattavia. Keskitason teoriat Kaidesoja liitti mekanismeilla selitt\u00e4misen ideaan, joka vaatii, ett\u00e4 v\u00e4itteit\u00e4 kausaalisista yhteyksist\u00e4 ei voi hyv\u00e4ksy\u00e4, jos ei pystyt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mink\u00e4 mekanismin kautta yhteys toteutuu. N\u00e4it\u00e4 ajatuksia Kaidesoja havainnollisti Robert J. Sampsonin tutkimusryhm\u00e4n naapurustovaikutuksia koskevilla tutkimuksilla.<\/p>\n

Jos symposiumin esitysten tarkempi sis\u00e4lt\u00f6 kiinnostaa, niin niitten diat ovat luettavissa sosiologian juhlavuoden internetsivulta http:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/soc\/yksikot\/sosiologia\/juhlavuosi\/Sivut\/home.aspx<\/u><\/a>. Housing, Theory and Society \u2013aikakuskirjaa voi lukea Educariumin kirjastossa ja TY:N kirjaston Nelli-portaalista.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja on sosiologian professori Hannu Ruonavaara Turun yliopiston sosiologia juhlii 90-vuotissyntt\u00e4reit\u00e4\u00e4n paljolti ty\u00f6n merkeiss\u00e4. Vuoden aikana j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n useita juhlavuoteen liittyvi\u00e4 seminaareja. Keskiviikkona 9.3. pidettiin symposiumi aiheesta Housing and Social Theory. Tilaisuudessa puhui vierailija Readingin yliopistosta, professori David Clapham, sek\u00e4 omasta … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-177","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=177"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":187,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/177\/revisions\/187"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=177"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=177"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=177"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}