{"id":200,"date":"2016-06-16T14:35:20","date_gmt":"2016-06-16T14:35:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/?p=200"},"modified":"2016-06-16T14:35:20","modified_gmt":"2016-06-16T14:35:20","slug":"pieni-sosiologinen-tutkimus-tilastotieteen-opiskelusta-ja-sukupuolesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/2016\/06\/16\/pieni-sosiologinen-tutkimus-tilastotieteen-opiskelusta-ja-sukupuolesta\/","title":{"rendered":"Pieni sosiologinen tutkimus tilastotieteen opiskelusta ja sukupuolesta"},"content":{"rendered":"

Kirjoittajat ovat sosiologian tohtorikoulutettavat Hannu Lehti ja Sanni Jalonen<\/strong><\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4 tarkastelemme, miten naiset ja miehet p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t tilastotieteen opiskelussa, ja saako \u201dyleinen luulo\u201d sukupuolten eroista matemaattistyyppisiss\u00e4 kyvyiss\u00e4 empiirist\u00e4 tukea.<\/p>\n

Olemme vet\u00e4neet kaikille pakollisen tilastotieteen peruskurssin demo-harjoituksia kahdelle vuosikurssille vuosina 2015 ja 2016. Opiskelijat harjoittelevat kurssilla laskemaan tilasto-ohjelmalla erilaisia tilastollisia suureita ja testej\u00e4 sek\u00e4 oppivat tilastotieteen perusk\u00e4sitteit\u00e4. Suurin osa kurssille osallistujista on sosiologian tai taloussosiologian ensimm\u00e4isen vuoden p\u00e4\u00e4aineopiskelijoita, joiden lis\u00e4ksi mukana on ollut muutama sivuaineopiskelija (n=8). Tarkastelun kohteina ovat kaikki kurssille osallistuneet, jotka tekiv\u00e4t sek\u00e4 kotitentin ett\u00e4 harjoitusty\u00f6n (N=68).<\/p>\n

Analyysimme kohdistuu sek\u00e4 opiskelijoiden kurssiarvosanoihin ett\u00e4 suoriutumiseen antamissamme kurssit\u00f6iss\u00e4. J\u00e4rjestimme opiskelijoille kaksi kotiteht\u00e4v\u00e4\u00e4: 1. Itsen\u00e4isesti teht\u00e4v\u00e4 kotitentti, jonka apuna sai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkea harjoituskurssilla\/luennoilla jaettua materiaalia, 2. Yksin tai parity\u00f6n\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 harjoitusty\u00f6, joka oli soveltavampi, ja jossa tilasto-ohjelman avulla t\u00e4ytyi selvitt\u00e4\u00e4 vastaukset tiettyihin kysymyksiin kuvailevilla menetelmill\u00e4 ja tilastollisilla testeill\u00e4. N\u00e4iden kahden erityyppisen suoritteen avulla pystymme analysoimaan, l\u00f6ytyyk\u00f6 naisten ja miesten v\u00e4lill\u00e4 eroja tarkkuutta vaativassa, koulumaisemmassa kotitentiss\u00e4 ja soveltavammassa harjoitusty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Olettamukset<\/strong><\/p>\n

Yleens\u00e4 ajatellaan, ett\u00e4 miehet p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t matemaattisissa aineissa naisia paremmin, ja ett\u00e4 naiset taas suoriutuvat paremmin kielellist\u00e4 kyvykkyytt\u00e4 vaativissa teht\u00e4viss\u00e4. Koeasetelmat ovat kuitenkin osoittaneet, ett\u00e4 naiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t matemaattisissa teht\u00e4viss\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 hyvin kuin miehet, kun naisille vakuutetaan, ett\u00e4 he eiv\u00e4t ole niiss\u00e4 miehi\u00e4 huonompia.<\/p>\n

Toinen olettamus liittyy miesten ja naisten eroavaisuuksiin tarkkuudessa. Naisten oletetaan yleens\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n miehi\u00e4 paremmin tarkkuutta vaativissa teht\u00e4viss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 hypoteesia voisi kutsua vaikka \u201dkympintytt\u00f6-syndroomaksi\u201d. Tyt\u00f6t p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t tutkitusti paremmin esimerkiksi peruskoulussa kuin pojat, ja ovat t\u00e4sm\u00e4llisempi\u00e4. Poikien keskuudessa esiintyy my\u00f6s enemm\u00e4n vaihtelua kuin tytt\u00f6jen. \u00a0T\u00e4h\u00e4n ohjaa esimerkiksi tiettyihin sukupuolirooleihin sosiaalistuminen, poikiin ja tytt\u00f6ihin kohdistuvat erilaiset oppimisvaatimukset ja oletetut<\/em> luontaiset taipumukset.<\/p>\n

N\u00e4in ollen hypotetisoimme, ett\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Miehet p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t paremmin tilastotieteen teht\u00e4viss\u00e4, joten heill\u00e4 on korkeampi yleisarvosana (eli kurssiarvosana) kuin naisilla.<\/li>\n
  2. Naiset suoriutuvat paremmin enemm\u00e4n tarkkuutta vaativassa kotitentiss\u00e4, kun taas miehet suoriutuvat paremmin harjoitusty\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n
  3. Naisilla on v\u00e4hemm\u00e4n yksil\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 vaihtelua suorituksissa kuin miehill\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

    Tulokset <\/strong><\/p>\n

    Tarkastellaan tekemi\u00e4mme havaintoja hypoteeseittain. Kurssin arvosteluasteikko on 0\u20135 (0=hyl\u00e4tty).<\/p>\n

    Kuviosta 1 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 analyysimme ei tue hypoteesia miesten paremmasta yleisarvosanasta tilastotieteess\u00e4. Suoriutuminen on eritt\u00e4in tasavahvaa, tosin naisten yleisarvosanojen keskiarvo (3,1) on aineistossamme miehi\u00e4 (2,8) korkeampi<\/em>.<\/p>\n

    Analyysimme ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tue hypoteesia, jonka mukaan naiset p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t paremmin tarkkuutta vaativassa kotitentiss\u00e4 ja miehet soveltavassa harjoitusty\u00f6ss\u00e4. Eroja sukupuolten v\u00e4lill\u00e4 ei ole k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ollenkaan; miehet p\u00e4rj\u00e4siv\u00e4t kotitentiss\u00e4<\/em> vaivaiset 0,1 yksikk\u00f6\u00e4 naisia paremmin, ja naiset 0,08 yksikk\u00f6\u00e4 paremmin harjoitusty\u00f6ss\u00e4<\/em>.<\/p>\n

    Koska luottamusv\u00e4lit (virhemarginaalit) menev\u00e4t toistensa p\u00e4\u00e4lle, \u201deroja\u201d ei voi yleist\u00e4\u00e4 perusjoukkoon.<\/p>\n

    \"ku1\"<\/a><\/p>\n

    Kuvio 1. Kurssin arvosanat sukupuolen mukaan<\/strong><\/p>\n

    Kolmas hypoteesi naisten pienemm\u00e4st\u00e4 vaihtelusta suorituksissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saavan tukea, ja erityisesti harjoitusty\u00f6n osalta (ks. kuvio 2). Naisten arvosanojen keskihajonta on kotitentiss\u00e4 1,33 ja harjoitusty\u00f6ss\u00e4 1,34, kun miesten vastaavat luvut samassa j\u00e4rjestyksess\u00e4 ovat 1,5 ja 1,74. Yleisarvosanan osalta miesten ja naisten keskihajonnat ovat kuitenkin melko l\u00e4hell\u00e4 toisiaan.<\/p>\n

    \"ku2\"<\/a><\/p>\n

    Kuvio 2. Kurssin arvosanojen keskihajonnat sukupuolen mukaan<\/strong><\/p>\n

    Final words<\/strong><\/p>\n

    T\u00e4m\u00e4n pienimuotoisen empiirisen tarkastelun p\u00e4\u00e4tteeksi toteamme, ett\u00e4 sukupuolistereotypiat matemaattistyyppisten kykyjen osalta eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 pit\u00e4v\u00e4n paikkaansa ainakaan turkulaisten sosiologian ja taloussosiologian opiskelijoiden populaatiossa. Vaikka pieni \u201dkaula\u201d tilasto-p\u00e4rj\u00e4\u00e4misess\u00e4 naisten hyv\u00e4ksi l\u00f6ytyi, sit\u00e4 ei voi yleist\u00e4\u00e4 perusjoukkoon, emmek\u00e4 n\u00e4in ollen l\u00f6yd\u00e4 eroja naisten ja miesten tilastotieteellisess\u00e4 suoriutumisessa t\u00e4m\u00e4n otoksen perusteella.<\/p>\n

     <\/p>\n

    Kirjoittajat Hannu Lehti & Sanni Jalonen ovat tohtorikoulutettavia sosiologian oppiaineessa. Hannu tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa kompensaatiomekanismista ylisukupolvisessa liikkuvuudessa, ja Sanni tutkii terveyteen ja varhaiskehitykseen liittyvi\u00e4 sosioekonomisen aseman ylisukupolvisia mekanismeja.<\/p>\n

     <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Kirjoittajat ovat sosiologian tohtorikoulutettavat Hannu Lehti ja Sanni Jalonen T\u00e4ss\u00e4 merkinn\u00e4ss\u00e4 tarkastelemme, miten naiset ja miehet p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t tilastotieteen opiskelussa, ja saako \u201dyleinen luulo\u201d sukupuolten eroista matemaattistyyppisiss\u00e4 kyvyiss\u00e4 empiirist\u00e4 tukea. Olemme vet\u00e4neet kaikille pakollisen tilastotieteen peruskurssin demo-harjoituksia kahdelle vuosikurssille vuosina 2015 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":114,"featured_media":212,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-200","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=200"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":215,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/200\/revisions\/215"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/212"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=200"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=200"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=200"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}