{"id":235,"date":"2016-11-08T10:14:31","date_gmt":"2016-11-08T10:14:31","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/?p=235"},"modified":"2016-11-08T10:14:31","modified_gmt":"2016-11-08T10:14:31","slug":"amerikkalaista-sosiologin-unelmaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/2016\/11\/08\/amerikkalaista-sosiologin-unelmaa\/","title":{"rendered":"Amerikkalaista (sosiologin) unelmaa?"},"content":{"rendered":"

Kirjoittaja on sosiologian projektitutkija ja fulbrighter Heta P\u00f6yli\u00f6
\n<\/strong><\/p>\n

\"hetankuva\"<\/a><\/p>\n

Yhdysvallat on historiallisesti n\u00e4hty maana, jossa unelmat toteutuvat. Ihmiset l\u00e4htiv\u00e4t Euroopasta paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa Atlantin yli suurten lupauksien maahan. Edelleenkin Yhdysvallat koetaan mahtipontisena maana, jossa kaikki on suurta ja mahdollista. Niinp\u00e4 ajattelin jakaa muutamia ajatuksia el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Piilaaksossa \u2013 sosiologisten lasien l\u00e4pi katsoen tietenkin.<\/p>\n

\u00a0Tohtorikoulutettava fulbrighterina<\/strong><\/p>\n

Ensin pari sanaa siit\u00e4, miten olen oikein p\u00e4\u00e4tynyt viett\u00e4m\u00e4\u00e4n puoli vuotta yhdess\u00e4 mailman kuuluisimmista ja parhaimmista yliopistoista. Viime vuonna hain ASLA-Fulbright apurahaa tutkijavaihtoon Yhdysvaltoihin, ja onnekseni sain sen! Fulbright on kansainv\u00e4linen j\u00e4rjest\u00f6, jonka tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 vastavuoroista ymm\u00e4rryst\u00e4 Yhdysvaltojen ja muiden maiden v\u00e4lille. Fulbright Center (Suomen Fulbright) on akateemiseen vaihtoon erikoistunut voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tarjoaa monen tasoisia ja pituisia ohjelmia opiskelijoille, tutkijoille sek\u00e4 ammattilaisille.<\/p>\n

Suomessa ei mielest\u00e4ni viel\u00e4 olla tajuttu kuinka suuresta organisaatiosta ja merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 mahdollisuudesta on kyse. Fulbright toimii melkein jokaisessa valtiossa (yli 160 maassa), ja joka vuosi tuhansia ihmisi\u00e4 toimii fulbrighterina, joko Yhdysvaltoihin suuntaavana tai Yhdysvalloista muihin maihin. N\u00e4in\u00e4 kahtena kuukautena, jotka olen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 nyt viett\u00e4nyt, olen tavannut joka viikko uusia ihmisi\u00e4, jotka ovat nyt tai ovat olleet fulbrightereita – Fulbright verkosto on j\u00e4rjet\u00f6n! T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi, ett\u00e4 ohjelma on todella laaja, siihen osallistuvat ovat my\u00f6s usein tehneet eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4n uran; yli 80 fulbrighteria on saanut Pulitzerin, yli 50 Nobelin palkinnon ja yli 30 on toiminut valtion johtajina!!<\/p>\n

Vaikka Fulbright n\u00e4kee minut kategoriassa \u201cVisiting Scholar\u201d (mik\u00e4 vaikuttaa esim. sosiaalinumeron hakuun yms.), Stanfordissa olen kategoriassa \u201cStudent\u201d. Maisteriopiskelijat ja tohtorikoulutettavat miellet\u00e4\u00e4n useassa tiedekunnassa samaksi porukaksi. V\u00e4it\u00f6skirjaprosessi koostuu kahden vuoden maisteriopinnoista, mink\u00e4 j\u00e4lkeen keskityt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n itse tutkimukseen. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimus on kuitenkin hyvin erilaista kuin Suomessa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 professorit ohjaavat tiiviisti opiskelijoiden t\u00f6it\u00e4 ja tutkimus jaotellaan vuosiin. Se, ett\u00e4 oletko toisen vai nelj\u00e4nnen vuoden grad student, kertoo my\u00f6s sinun tutkimuksellisista taidoista sek\u00e4 itsen\u00e4isyyden tasosta. Tietylle tasolle p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen on teht\u00e4v\u00e4 erilaisia kokeita ja kirjoitelmia, mitk\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen aihetta, rajausta, menetelmi\u00e4 yms. Julkaisut tulevat mahdollisesti kuvaan usein vasta v\u00e4it\u00f6skirjan viimeisin\u00e4 vuosina.<\/p>\n

\"kuuuba\"<\/a><\/p>\n

Stanfordin rajattomat mahdollisuudet<\/strong><\/p>\n

Vierailevana v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana (Visiting Student Researcher) en virallisesti ole oikeutettu osallistumaan kursseille ja saamaan opintopisteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi kuulostaa hurjalta \u2013 mit\u00e4 sitten saan irti t\u00e4st\u00e4 ajastani n\u00e4in mahtavassa yliopistossa? Yhdysvalloissa yliopistot jakautuvat usein melko selv\u00e4sti opetus- ja tutkimusyliopistoihin. Stanford kuuluu j\u00e4lkimm\u00e4isiin; tutkimuksellinen osaaminen kaikilla tieteen aloilla on maan huippua!<\/p>\n

\"tttt\"<\/a><\/p>\n

Stanfordin campus ja Hoover Tower<\/em><\/p>\n

Pystyisin t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n jokaisen viikonp\u00e4iv\u00e4n erilaisilla tapahtumilla, akateemisilla ja sosiaalisilla. Eri tiedekunnat, oppiaineet, opiskelijaj\u00e4rjest\u00f6t, tiede- ja taideyhdistykset sek\u00e4 erilaiset tukipalvelut (kansainv\u00e4liset palvelut, uraohjaus, kirjastot yms.) j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t seminaareja, workshoppeja, luentoja, konferensseja, ty\u00f6pajoja ja kaikkea n\u00e4iden v\u00e4lilt\u00e4 ja enemm\u00e4n. T\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 olen kuunnellut luentoja maan huipuilta ymp\u00e4ri maata sosiologian ja muiden kiinnostavien tiedekuntien aiheista, ja osallistunut tukijan identiteettiin, tutkimussuunnitelmaan ja aineistonk\u00e4sittelyyn liittyviin ty\u00f6pajoihin. Sosiaaliset ja verkostoitumista edist\u00e4v\u00e4t tapahtumat ovat viel\u00e4 erikseen (vaikka usein akateemisissakin tapahtumissa yhten\u00e4 keskeisen\u00e4 on verkostoituminen, tutustuminen saman alan tutkijoihin ja opiskelijoihin ja ideoiden jakaminen). Opiskelijoille (joihin v\u00e4it\u00f6skirjatutkijat luetaan) j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n todella monipuolisesti erilaisia aktiviteetteja; urheilutapahtumia, illallisia, elokuvailtoja, taiden\u00e4yttelyit\u00e4, musiikkiesityksi\u00e4, eri kansallisuuksien juhlallisuuksia yms.<\/p>\n

\"pelikuva\"<\/a><\/p>\n

Stanfordin kotipeli<\/em><\/p>\n

Joten, vaikka en virallisesti pysty ansaitsemaan opintopisteit\u00e4 kursseilta, on yliopiston tarjoama kurssien ulkopuolinen tarjonta niin monipuolista ett\u00e4 kokemus on varmasti yht\u00e4 antoisa. Kaikkien aktiviteettien lis\u00e4ksi minulla on mahdollisuus hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sosiologian alan huippujen tietoja ja taitoja keskustelujen kautta sek\u00e4 seminaareissa, joissa esittelen omaa tutkimustani.<\/p>\n

Eriarvoisuuden kehto<\/strong><\/p>\n

N\u00e4in presidentin vaalien alla eriarvoisuuden eri muodot Yhdysvalloissa ovat olleet esill\u00e4 niin presidenttiehdokkaiden kampanjoissa, \u00e4\u00e4nest\u00e4jien mielipiteiss\u00e4, median kommenteissa kuin poliittisissa analyyseiss\u00e4. Sosiologisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna Yhdysvallat ei ole eriarvoisuuden mallimaita \u2013 sosiaalinen liikkuvuus ei ole yht\u00e4 korkeaa kuin esimerkiksi Euroopan maissa, konservatiiviset sukupuoliroolit niin ty\u00f6markkinoilla kuin kotitalouksissa ovat vahvoja ja tuloerot ovat mielett\u00f6mi\u00e4. Mutta presidentinvaalit (ja luultavasti enemm\u00e4nkin herra Trumpin kommentit) ovat nostaneet my\u00f6s etnisyyteen liittyv\u00e4n eriarvoisuuden pinnalle. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 rotuun ja etniseen taustaan liittyv\u00e4 eriarvoisuus on aivan eri sf\u00e4\u00e4reiss\u00e4 kuin koto-Suomessa. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 melkein jokaisella on jonkinlaisia sukujuuria muualla kuin Yhdysvaltojen maaper\u00e4ll\u00e4 mutta silti iso osa kansalaisista tekee jaon \u201cmeihin\u201d ja \u201cheihin\u201d (miten sen sitten kukanenkin m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 nuo ryhm\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t). Amerikan alkuper\u00e4iskansat ja heid\u00e4n roolinsa t\u00e4m\u00e4n maan historiassa on my\u00f6s aivan oma lukunsa.\u00a0 Lokakuun puolessa v\u00e4liss\u00e4 iso osa amerikkalaisista vietti Kolumbuksen p\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in juhlitaan Kolumbuksen saavutuksia ja Amerikan l\u00f6ytymist\u00e4. Alkuper\u00e4iskansoille t\u00e4m\u00e4 p\u00e4iv\u00e4 kuitenkin edustaa jotain aivan muuta kuin iloa ja juhlaa. Heille se on muistutus kaikista riistoista ja ep\u00e4oikeudenmukaisesta kohtelusta, jota he ovat kohdanneet vuosisatojen aikana, mink\u00e4 vuoksi he viett\u00e4v\u00e4t kyseist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 nimell\u00e4 Native Americans\u2019 Day.<\/p>\n

\"lehdet\"<\/a><\/p>\n

Center on Poverty and Inequality:n lehti Pahtways<\/em><\/p>\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 teknologian kultakehdossa sanotaan, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 elet\u00e4\u00e4n kuplan kuplassa (\u201cA bubble in a bubble\u201d) eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden suhteen, mik\u00e4 luultavasti pit\u00e4\u00e4 hyvinkin paikkansa. Suuret tekniikkayritykset ovat nostaneet asumisen kulut taivaisiin, samoin kuin palkkatason, mik\u00e4 on ajanut matalasti koulutetut ja matalapalkkaty\u00f6laiset pois alueelta; iso osa palvelu- ja ravintola-alan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 matkustaa pitki\u00e4 aikoja edullisemmalta asuinalueelta Piilaaksoon t\u00f6ihin p\u00e4ivitt\u00e4in. Mutta ei kaikilla ole ollut t\u00e4t\u00e4 vaihtoehtoa eik\u00e4 kodittomuus, v\u00e4h\u00e4varaisuus ja huono-osaisuus ole mitenk\u00e4\u00e4n h\u00e4vinneet alueelta, p\u00e4invastoin. Mutta olen ollut positiivisesti yll\u00e4ttynyt ihmisten suhtautumisesta v\u00e4h\u00e4varaisiin \u2013 Palo Alton keskustassa kaduilla ruokaa pyyt\u00e4v\u00e4t asunnottomat saavat usein hymyj\u00e4, toivotuksia ja pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ruokaa tuntemattomilta ohikulkijoilta.<\/p>\n

 <\/p>\n

Linkkej\u00e4, joihin kannattaa tutustua:<\/p>\n

Center on Poverty and Inequality, Stanford University http:\/\/inequality.stanford.edu\/<\/a><\/p>\n

Department of Sociology, Stanford University https:\/\/sociology.stanford.edu\/<\/a><\/p>\n

Fulbright Center Stipendiohjelmat http:\/\/www.fulbright.fi\/fi\/stipendiohjelmat<\/a><\/p>\n

Hetan oma blogi https:\/\/dropsofblog.wordpress.com\/<\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittaja on sosiologian projektitutkija ja fulbrighter Heta P\u00f6yli\u00f6 Yhdysvallat on historiallisesti n\u00e4hty maana, jossa unelmat toteutuvat. Ihmiset l\u00e4htiv\u00e4t Euroopasta paremman el\u00e4m\u00e4n toivossa Atlantin yli suurten lupauksien maahan. Edelleenkin Yhdysvallat koetaan mahtipontisena maana, jossa kaikki on suurta ja mahdollista. Niinp\u00e4 ajattelin … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-235","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/235","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=235"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/235\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":245,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/235\/revisions\/245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=235"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=235"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=235"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}