{"id":247,"date":"2017-01-18T08:52:57","date_gmt":"2017-01-18T08:52:57","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/?p=247"},"modified":"2017-01-18T08:58:50","modified_gmt":"2017-01-18T08:58:50","slug":"terapeuttista-jaljittamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/2017\/01\/18\/terapeuttista-jaljittamassa\/","title":{"rendered":"Terapeuttista j\u00e4ljitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"

Kirjoittajat Suvi Salmenniemi, Harley Bergroth, Inna Perheentupa, Johanna Nurmi, Laura Kemppainen ja\u00a0Tatiana Tiaynen-Qadir ovat TRACKTHERA-tutkimushankkeen tutkijoita<\/strong><\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Erilaiset terveyden edist\u00e4misen, onnellisuuden ja henkisen hyvinvoinnin tavoittelun terapeuttiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t \u2013 esimerkiksi self-help, el\u00e4m\u00e4ntaitovalmennus, henkisen kasvun kurssit, itsenmittaus sek\u00e4 vaihtoehtoiset ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t hoitomuodot \u2013 ovat kasvattaneet suosiotaan eri puolilla maailmaa. N\u00e4iden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ymp\u00e4rille on muodostunut koko joukko uusia ammatteja ja asiantuntijuuden muotoja ja ne ovat monin tavoin l\u00e4sn\u00e4 ihmisten arkip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

Joulukuussa 2016 Turun yliopistossa j\u00e4rjestetty Travelling and transforming therapeutics: Subjectivity, materiality and inequality<\/em> -workshop pureutui t\u00e4h\u00e4n ilmi\u00f6\u00f6n monitieteisen ja kansainv\u00e4lisen tutkijajoukon voimin. Ty\u00f6pajassa j\u00e4ljitettiin \u2018terapeuttisen\u2019 k\u00e4sitteen kautta niit\u00e4 moninaisia psykologisia, henkisi\u00e4, hengellisi\u00e4 ja terveyteen liittyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joita ihmiset hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t itsens\u00e4 ja sosiaalisten suhteidensa muokkaamisessa. T\u00e4m\u00e4n kaltaista erilaisia terapeuttisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 j\u00e4ljitt\u00e4vi\u00e4 ja yhteen tuovia kokoontumisia ei ole liiemm\u00e4lti aiemmin j\u00e4rjestetty; ainakin t\u00e4llaista oli aistittavissa tutkijajoukon innostuneiden keskustelujen perusteella.<\/p>\n

Ty\u00f6pajan j\u00e4rjesti kaksi Sosiaalitieteiden laitoksen tutkimushanketta, Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n rahoittama Mielen arvoitus: Vertaileva tutkimus terapeuttisesta tiedosta ja minuudesta<\/em> (http:\/\/www.utu.fi\/fi\/yksikot\/soc\/yksikot\/sosiologia\/tutkimus\/tutkimus\/theraself\/Sivut\/home.aspx<\/u><\/a>) sek\u00e4 Suomen Akatemian rahoittama Terapeuttisen j\u00e4ljill\u00e4: Etnografinen tutkimus hyvinvoinnista, politiikasta ja eriarvoisuudesta <\/em>(http:\/\/trackthera.utu.fi\/<\/u><\/a>).<\/em> Hankkeiden taustalla on ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 terapeuttiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t voivat toimia havainnollisena linssin\u00e4 moniin yhteiskunnallisesti t\u00e4rkeisiin kysymyksiin, kuten vallank\u00e4yt\u00f6n, politiikan ja eriarvoisuuden muotoihin.<\/p>\n

Ty\u00f6pajan keynote-puhujina olivat Helen Lambert <\/strong>Bristolin yliopistosta, Ole Jacob Madsen<\/strong> Oslon yliopistosta sek\u00e4 Eeva Sointu<\/strong> Smith Collegesta. Tapahtuman aloitti Eeva Sointu, joka tarkasteli vallitsevia teoreettisia k\u00e4sityksi\u00e4 terapeuttisesta, jotka h\u00e4nen mukaansa usein ohittavat eletyn kokemuksen. Soinnun mukaan terapeuttista koskevan sosiologisen tutkimuksen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota siihen, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 ihmisille merkityksellisi\u00e4. H\u00e4n nosti esille erityisesti ruumiillisuuden, tunteiden ja rituaalien n\u00e4k\u00f6kulmat t\u00e4rkeiksi jatkotutkimukselle.<\/p>\n

Ole Jacob Madsen puolestaan pohti kriittisesti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n yhteiskunnan psykologisoitumista; sit\u00e4, miten mit\u00e4 erilaisimmat asiat puetaan nykyisin psykologisen ja tunteita painottavan sanaston kaapuun. Madsen per\u00e4\u00e4nkuulutti psykologien ammattikuntaa syv\u00e4lliseen eettiseen pohdintaan omasta roolistaan tilanteessa, jossa psykologiasta on tullut populaarikulttuurin keskeinen ainesosa, ja rajalinja ammatillisen ja populaarin psykologian v\u00e4lill\u00e4 on h\u00e4m\u00e4rtynyt.<\/p>\n

Helen Lambert p\u00e4\u00e4tti tapahtuman kuljettamalla kuulijansa tarkastelemaan terapeuttisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 Intiassa. H\u00e4nen esityksens\u00e4 muistutti terapeuttisen moninaisuudesta; toisin sanoen, terapeuttinen ei palaudu vain psykologisen tiedon ja refleksiivisten min\u00e4projektien kulttuuriin. Psykologisen tiedon ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4misen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen sijaan Lambertin esityksen keski\u00f6ss\u00e4 oli \u201ckansanterapeutiikka\u201d, eli Lambertin useiden vuosien ajan tutkimat \u201cluutohtorit\u201d (bone doctors), suvussa periytyv\u00e4 ammattikunta joka toimii virallisen terveydenhuollon ulkopuolella. Lambertin etnografinen kuvaus luutohtoreiden praktiikasta ja tavoista mainostaa palveluitaan avasi kiinnostavan n\u00e4kym\u00e4n terveyden ja (itse)hoivan pluralismiin intialaisessa arjessa.<\/p>\n

Monimuotoinen ja muuntautuva terapeuttinen<\/strong><\/p>\n

Terapeuttiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat globaali ilmi\u00f6: yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 niiss\u00e4 on paljon yhteist\u00e4 mutta toisaalta ne my\u00f6s matkustavat paikasta toiseen ja saavat erilaisia merkityksi\u00e4 ja muotoja asettuessaan osaksi erilaisia historiallisia, kulttuurisia ja maantieteellisi\u00e4 konteksteja. Ty\u00f6paja pyrki ennen kaikkea tuomaan esille n\u00e4it\u00e4 terapeuttisen saamia moninaisia ilmenemismuotoja ja terapeuttisen liikkumista. Aihetta k\u00e4sittelev\u00e4 tutkimuskirjallisuus on toistaiseksi keskittynyt pitk\u00e4lti l\u00e4ntisiin j\u00e4lkiteollisiin yhteiskuntiin ja erityisesti Yhdysvaltoihin ja Iso-Britanniaan. Ty\u00f6pajassa k\u00e4\u00e4nnettiin katsetta anglo-amerikkalaista kontekstia laajemmaksi ja keskusteltiin siit\u00e4, miten terapeuttiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t toimivat muun muassa suomalaisessa, norjalaisessa, israelilaisessa, portugalilaisessa, ven\u00e4l\u00e4isess\u00e4, saksalaisessa ja intialaisessa kontekstissa, sek\u00e4 erilaisten materiaalisten toimijoiden v\u00e4lityksell\u00e4. N\u00e4in pyrittiin tavoittamaan n\u00e4k\u00f6kulmia terapeuttisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ylirajaiseen, materiaaliseen ja alati muotoutuvaan luonteeseen. Tarkastelemalla terapeuttisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kontekstissaan ty\u00f6paja monipuolisti ymm\u00e4rryst\u00e4 terapeuttisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen merkityksest\u00e4 ja seurauksista sek\u00e4 horjutti ajatusta terapeuttisesta jonakin yhten\u00e4isen\u00e4 ja selke\u00e4rajaisena.<\/p>\n

Ty\u00f6pajan esitykset toivat hyvin esille terapeuttisen laaja-alaisuutta. Esityksiss\u00e4 k\u00e4siteltiin muun muassa mindfulness-k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, uushenkisyyden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, uskonnollisuuden roolia ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, vaihtoehtoiseen l\u00e4\u00e4ketieteeseen nojaavaa tiedontuotantoa sek\u00e4 itsen ja oman terveyden tarkkailun teknologisia ja digitaalisia sovelluksia. My\u00f6s teoreettiset l\u00e4hestymiskulmat terapeuttiseen vaihtelivat: terapeuttista tulkittiin ja otettiin haltuun esimerkiksi intersektionaalisen teorian, affektiivisen ty\u00f6n, sosiaalisten liikkeiden, foucault\u2019laisen valta-analytiikan, feministisen ruumiillisuusteorian sek\u00e4 toimijaverkostoteorian avulla. Yleisell\u00e4 tasolla ty\u00f6pajassa puhutti erityisesti se, mit\u00e4 kaikkea \u201cterapeuttinen\u201d sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ja merkitsee, sek\u00e4 se, miten terapeuttisen ja poliittisen v\u00e4linen suhde tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Kohti nyansoidumpaa ymm\u00e4rryst\u00e4 terapeuttisesta<\/strong><\/p>\n

Vaikka terapeuttisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen tutkimus on kasvanut merkitt\u00e4v\u00e4sti viime aikoina, katveeseen on j\u00e4\u00e4nyt monia merkitt\u00e4vi\u00e4 kysymyksi\u00e4, joita tutkimalla on mahdollista tuottaa kattavampi ja yksityiskohtaisempi ymm\u00e4rrys ilmi\u00f6st\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 tutkimusta kaivataan erityisesti terapeuttisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen eletyst\u00e4 ja ruumiillisesta kokemisesta, ja t\u00e4h\u00e4n monet ty\u00f6pajan esityksist\u00e4 toivatkin valaistusta. Tutkimalla sit\u00e4, miksi ihmiset hakeutuvat erilaisten terapeuttisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen \u00e4\u00e4relle ja mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t heille merkitsev\u00e4t, voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin syit\u00e4 n\u00e4iden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen suosion taustalla.<\/p>\n

Terapeuttista kulttuuria (therapeutic culture<\/em>) koskevissa keskusteluissa terapeuttinen uhkaa ajoittain j\u00e4hmetty\u00e4 ja muodostua varsin totalisoivaksi kertomukseksi. Voisi olla paikallaan etsi\u00e4 hienovaraisempia teoreettisia ja k\u00e4sitteellisi\u00e4 ty\u00f6kaluja terapeuttisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen j\u00e4sent\u00e4miseen. Sommitelmia (assemblage<\/em>) koskeva teoretisointi voisi tarjota yhden hedelm\u00e4llisen tavan l\u00e4hesty\u00e4 terapeuttista nostaen keski\u00f6\u00f6n erilaisten inhimillisten ja ei-inhimillisten toimijoiden vuorovaikutuksen sek\u00e4 ne prosessit joiden kautta erilaiset tilanteiset ja kontekstuaaliset sommitelmat kehkeytyv\u00e4t. Sommitelman k\u00e4site auttaa my\u00f6s ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n monia dikotomisia jakoja. Etnografisen, ihmisten arkiseen kokemukseen pureutuvan ja tutkijan osaksi terapeuttisen kentt\u00e4\u00e4 sitovan tutkimuksen keinoin voidaan my\u00f6s tuottaa hienovaraisempia tulkintoja, jotka julkisten diskurssien ja hallinnan pyrkimysten analyysiss\u00e4 j\u00e4\u00e4v\u00e4t pi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjoittajat Suvi Salmenniemi, Harley Bergroth, Inna Perheentupa, Johanna Nurmi, Laura Kemppainen ja\u00a0Tatiana Tiaynen-Qadir ovat TRACKTHERA-tutkimushankkeen tutkijoita \u00a0 Erilaiset terveyden edist\u00e4misen, onnellisuuden ja henkisen hyvinvoinnin tavoittelun terapeuttiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t \u2013 esimerkiksi self-help, el\u00e4m\u00e4ntaitovalmennus, henkisen kasvun kurssit, itsenmittaus sek\u00e4 vaihtoehtoiset ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t hoitomuodot … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-247","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=247"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":250,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/247\/revisions\/250"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=247"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=247"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=247"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}