![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2017\/12\/prakti.jpg\")
<\/p>\nKirjoittaja on sosiologian tohtorikoulutettava ja innokas\u00a0opettaja Katja Pohjola<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 sain ilon vet\u00e4\u00e4 viimeisen praktikum-kurssin sosiologian 2.vuoden opiskelijoille. Praktikum-kurssi on pitk\u00e4\u00e4n ollut osana sosiologian opintoja, mutta nyt uuden sosiaalitieteiden kandiohjelman my\u00f6t\u00e4 on sen aika siirty\u00e4 historiaan.<\/p>\n
Kurssilla 25 opiskelijaa ty\u00f6skenteliv\u00e4t 5 hengen ryhmiss\u00e4 koko syksyn ajan. Jokaisella ryhm\u00e4ll\u00e4 oli oma ohjaaja, joka tuki tutkimuksenteossa ja seurasi aktiivisesti ty\u00f6n edistymist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n syksyn t\u00e4htiohjaajat; Sanna, Laura, Harley, Camilla ja Sampo, tekiv\u00e4t upeaa ty\u00f6t\u00e4. Ja niin tekiv\u00e4t opiskelijatkin!<\/p>\n
Praktikum-kurssi huipentui loppuseminaariin, jossa ryhm\u00e4t esittiv\u00e4t ensin tutkimuksensa muiden edess\u00e4 suuressa salissa. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen sai tehd\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4\u00e4 tuttavuutta tutkimustuloksiin ja tutkimusten tekij\u00f6ihin posteritilaisuudessa. Posterit ovat nyt n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 sosiologian k\u00e4yt\u00e4v\u00e4n sein\u00e4ll\u00e4. Hienoa ty\u00f6t\u00e4! Toivon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oppimiskokemus kantaa pitk\u00e4lle ja antaa opiskelijoille hyv\u00e4t valmiudet tarttua kandiin ja graduun, kun niiden aika tulee. Lis\u00e4ksi ryhm\u00e4ty\u00f6skentelytaidot ovat varmasti lis\u00e4\u00e4ntyneet kaikilla.<\/p>\n
Loppuseminaarissa jokaisella oli viel\u00e4 yksi rooli, rahoittajan rooli. Esitysten ja postereiden perusteella piti valita yksi tutkimus, jota l\u00e4htisi rahoittamaan. Omaa tutkimusta ei tietenk\u00e4\u00e4n voinut valita. My\u00f6s muutamat ulkopuoliset kuulijat saivat jakaa rahaa. Voittopotin vei niukasti terveyrk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksia tutkinut ryhm\u00e4 (Aleksi Pasma, Ella Korpinen, Jenni Saarenketo, Okko Kuisma, Janne Salminen). Onnittelut!<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 alla kaikkien ryhmien mediatiedotteet tutkimuksista:<\/p>\n
<\/p>\n
MASSAV\u00c4KIVALTA JA VIHOLLISKUVAT – MEDIAN OSALLISUUS KRIISIUUTISOINNISSA JA VASTAKKAINASETTELUIDEN TUOTTAJANA<\/strong><\/p>\n Riina Kauppinen, Milja Pihkola, Kirsi Pylv\u00e4n\u00e4inen, Aleksi Alila ja Oona Virtanen<\/p>\n Turun yliopiston sosiologian opiskelijoiden tutkimusryhm\u00e4 on tutkinut syksyn 2018 <\/strong>Praktikum-seminaarin yhteydess\u00e4 Turun puukotusten uutisointia. \u201cTutkitut mediat Yle ja Ilta-Sanomat osaltaan sek\u00e4 loivat ett\u00e4 kyseenalaistivat yhteiskunnallisia vastakkainasetteluja, ja tuottivat tapahtumaan liittyvi\u00e4 tunneohjeita esimerkiksi v\u00e4litt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 k\u00e4sinkosketeltavaa kauhua\u201d, toteaa tutkimusryhm\u00e4 harjoitustutkimuksessaan. Tunteet ja erilaiset mielikuvat le<\/strong>vi\u00e4v\u00e4t nopeasti eri uutismedioiden v\u00e4lityksell\u00e4 kriisitilanteen koittaessa. My\u00f6s terrorismi aiheena on omiaan aiheuttamaan voimakkaita tunnereaktioita ja kahtiajakoja.<\/strong><\/p>\n Poikkeuksellisena yhteis\u00f6\u00e4 koskevana kriisin\u00e4 Turun puukotukset aiheuttivat voimakkaan, valtakunnanlaajuisen reaktion. Tutkimuksessa analysoitiin, mill\u00e4 keinoin Turun puukotuksiin liittyv\u00e4ss\u00e4 uutisoinnissa niin kutsuttua moraalipaniikkia tuotettiin ja v\u00e4litettiin. Keskeisiksi analyysin kohteiksi nousivat ne kielelliset ja kuvalliset keinot, joiden kautta yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja yhteis\u00f6st\u00e4 poikkeamista uutisoinnissa kuvattiin ja miten kuvaa yhteis\u00f6st\u00e4 tai sen ulkopuolisuudesta n\u00e4in ollen rakennettiin. Tutkijaryhm\u00e4 paikansi aineistosta esimerkiksi kansalaisuuteen, uskonnollisuuteen, \u201dradikaaliuteen\u201d ja moraaliseen toimijuuteen liittyvi\u00e4 yhteis\u00f6n rakentamisen tapoja ja diskursseja. N\u00e4iden pohjalta ryhm\u00e4 pohti kriisiuutisoinnin yhteiskunnallisia vaikutuksia.Tutkijat tarkastelivat my\u00f6s uutisoinnin tapoja tuoda esille tunteita ja vedota tunteisiin.<\/p>\n Tutkimuksessa pohditaan tunnerikkaiden uutiskuvausten yhteiskunnallista merkityst\u00e4 ja vaikutusta yhteiskunnallisten tapahtumien ja jakojen kokemiseen muun muuassa pelon, kauhun, surun ja toisaalta toivon kautta. Pikkutarkat kuvaukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t voimakkaita tunteita, ja tutkijaryhm\u00e4 on analysoinut, mill\u00e4 keinoin lukijoiden tunteisiin pyrittiin vaikuttamaan. N\u00e4in analyysin kohteena ovat olleet my\u00f6s ne tavat, joilla lukijoita ja kansalaisia ohjataan tapahtuman johdosta tuntemaan. Tapahtuneen j\u00e4lkeen media-aineistossa oli huomattavissa paljon liennyttely\u00e4 suomalaisilta arvojohtajilta, ja kotimaan turvallisuuden ja jatkuvuuden korostamista.<\/p>\n YKSINHUOLTAJAT- MODERNIN YHTEISKUNNAN UHRIT<\/strong><\/p>\n Anna Lagerroos, Enni Lavonius, Anna-Riikka Lotti, Susanna Meusel, Ella Snellman<\/p>\n Yksinhuoltajat ovat suuremmassa riskiss\u00e4 syrj\u00e4yty\u00e4 yhteiskunnasta v\u00e4h\u00e4isten taloudellisten resurssien takia 2010-luvun Suomessa. Perheen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat taloudelliset resurssit vaikuttavat yksil\u00f6iden kykyyn osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan ja odotettuun elintasoon. Yksinhuoltajaksi voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 esimerkiksi avioeron tai puolison kuoleman johdosta, mutta usein yksinhuoltajuus on my\u00f6s omavalintaista. <\/strong><\/p>\n K\u00e4yt\u00e4mme Praktikum-tutkimuksessamme syrj\u00e4ytymisen m\u00e4\u00e4rittelemiseen apuna Towsendin ja Bourdieun teorioita. Syrj\u00e4ytymisell\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan teorian mukaan monta eri tasoa, jotka kaikki vaikuttavat yksil\u00f6ihin. N\u00e4it\u00e4 syrj\u00e4ytymisen eri osa-alueita ovat Towsendin mukaan taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen. Tutkimuskysymyksemme on yksinhuoltajien yhteys syrj\u00e4ytymiseen ja k\u00f6yhyyteen Suomessa 2010-luvulla.<\/p>\n Syrj\u00e4ytyminen voidaan n\u00e4hd\u00e4 moniulotteisena ilmi\u00f6n\u00e4, jolla on vahvoja vaikutuksia niin yksil\u00f6\u00f6n kuin yhteiskuntaan. Se on yksil\u00f6n subjektiivinen kokemus, mutta sill\u00e4 on my\u00f6s laajempia vaikutuksia makrotasolla. Yksil\u00f6iden ja perheiden syrj\u00e4ytyminen on yhteiskunnan kest\u00e4vyyden kannalta ongelma, joka on t\u00e4rke\u00e4 tiedostaa.<\/p>\n Perhemuotojen moninaisuus on viime vuosikymmenten aikana lis\u00e4\u00e4ntynyt. Perinteisen ydinperheen rinnalle on muodostunut erilaisia perhemuotoja ja keskustelu yksinhuoltajaperheist\u00e4 on muuttunut my\u00f6nteisemm\u00e4ksi.<\/p>\n Tutkimuksemme tulokset tukevat hypoteesiamme, ett\u00e4 perhemuoto korreloi syrj\u00e4ytymisen riskin kanssa. Yksinhuoltajaperheet saivat tutkimuksessamme enemm\u00e4n syrj\u00e4ytymist\u00e4 kuvaavia arvoja kuin kahden vanhemman perheiss\u00e4 olevat huoltajat. He ovat siis suuremmassa riskiss\u00e4 kuin muut perheet. Yksinhuoltajat ovat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti k\u00f6yhempi\u00e4, mik\u00e4 on er\u00e4s syrj\u00e4ytymiselle altistava tekij\u00e4. Suhteellinen k\u00f6yhyys koskettaa yleisemmin yksinhuoltajaperheilt\u00e4.<\/p>\n MUUTOKSET POLIITTISELLA KENT\u00c4LL\u00c4 JA JULKISESSA KESKUSTELUSSA MAHDOLLISTIVAT PERHEVAPAAUUDISTUKSEN ETENEMISEN<\/strong><\/p>\n Simo Arhippainen, Katri Janerko, Johanna Lahtela, Veera Tuominen, Heikki Vehmas<\/p>\n Tutkimuksessa tarkastellaan seikkoja, jotka mahdollistivat perhevapaauudistuksen nousemisen politiikan keski\u00f6\u00f6n hallitusohjelman ulkopuolelta t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella. Julkinen keskustelu ja puolueiden her\u00e4nnyt aktiivisuus on luonut paineita<\/strong> muutoksen tekemiselle. Erityisesti perussuomalaiset ovat jarruttaneet uudistuksen ajamista, mutta lopulta puolueen hajoaminen mahdollisti uudistuksen etenemisen.<\/strong><\/p>\n Perhevapaiden uudistaminen on saanut kuluvalla hallituskaudella paljon huomiota, vaikka kauden alussa siit\u00e4 ei juurikaan puhuttu. Tutkimuksessa selvitettiin, mitk\u00e4 asiat mahdollistivat uudistuksen nousemisen hallituksen pohdittavaksi t\u00e4ll\u00e4 kaudella. Aineistona k\u00e4ytettiin p\u00e4\u00e4asiassa puolueiden ja j\u00e4rjest\u00f6jen uudistusmalleja esittelykirjoituksineen, sek\u00e4 Helsingin Sanomien ja YLE:n uutisointia aiheesta. Useimpien toimijoiden ehdotukset ovat variaatioita ns. 6+6+6 -mallista. Nyt keskustelussa esiintyy tasa-arvon lis\u00e4ksi vahvasti ty\u00f6llisyyden n\u00e4k\u00f6kulma, jota ei aikaisemmin tuotu t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 esille. Asenteet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t median johdolla kehittyneet sellaiseen suuntaan, ett\u00e4 tasa-arvoon ja ty\u00f6llisyyteen liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmat ovat yh\u00e4 relevantimpia. My\u00f6s valinnanvapauteen liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia tuodaan esiin. Erityisesti perussuomalaiset korostavat perheiden itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta.<\/p>\n Puolueista perussuomalaiset, keskusta ja kristillisdemokraatit ovat olleet perinteisesti v\u00e4hiten innostuneita uudistamaan perhevapaaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Perussuomalaisten Timo Soinin v\u00e4istyminen puolueen johdosta ja sittemmin puolueen hajoaminen yhdistettyn\u00e4 tasa-arvoon, valinnanvapauteen ja ty\u00f6llisyyteen liittyviin perusteluihin n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t mahdollistaneen uudistuksen nousemisen asialistalle. Uudistuskeskustelussa esiintyy usein haluttomuutta leikata kotihoidon tukea. Tuki on suosittu ja sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hes kaikki perheet. Hallituskauden alussa puolueet eiv\u00e4t juurikaan puhuneet perhevapaista, mutta nyt poikkeuksellisen useat tahot ovat tehneet uudistusehdotuksen ja useimmat toimijat jakaisivat vapaat tasan molempien vanhempien kesken. T\u00e4m\u00e4 asennemuutos kantanee my\u00f6s perhevapaauudistusta pitemm\u00e4lle.<\/p>\n TY\u00d6TT\u00d6M\u00c4T IS\u00c4T TEKEV\u00c4T V\u00c4HEMM\u00c4N KOULUTETTUJA TYTT\u00d6LAPSIA<\/strong><\/p>\n Anna Kuusela, Venla Savola, Roosa Klemel\u00e4, Justus Mahonen, Meeri Kivinen<\/p>\n Turun yliopiston sosiologian opiskelijoiden Praktikum-tutkimusty\u00f6 osoittaa is\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myyden ja lapsen koulutusvuosien v\u00e4lisen yhteyden Suomessa. Lapset, joiden is\u00e4t ovat olleet ty\u00f6tt\u00f6min\u00e4 heid\u00e4n ollessa 14-vuotiaita, ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti v\u00e4hemm\u00e4n kouluttautuneita kuin ne lapset, joiden is\u00e4t ovat olleet silloin ty\u00f6markkinoilla. T\u00e4m\u00e4 yhteys koskee yll\u00e4tt\u00e4en vain tytt\u00f6lapsia.<\/strong><\/p>\n Ty\u00f6tt\u00f6myys on piinannut suomalaista yhteiskuntaa ja koko l\u00e4ntist\u00e4 maailmaa jo vuosikymmeni\u00e4. Koska ty\u00f6tt\u00f6myys on lis\u00e4\u00e4ntynyt, on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia ty\u00f6tt\u00f6myyden ylisukupolvisia vaikutuksia. Jo monet aikaisemmat tutkimukset ovat osoittaneet is\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myyden olevan yhteydess\u00e4 lapsen tulevaisuuden koulutustasoon. T\u00e4m\u00e4n yhteyden sukupuolittaisia eroja ei ole aikaisemmin laajasti tutkittu.<\/p>\n Tutkimusaineistomme koostui European Social Survey-poikkileikkausaineistosta vuosilta 2004\u20132014, ja siihen sis\u00e4ltyv\u00e4t kaikki kyselyyn n\u00e4in\u00e4 vuosina vastanneet 25-55 vuotiaat suomalaiset. Tutkimme is\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myyden ja lapsen koulutuksen yhteytt\u00e4 lineaarisella regressioanalyysilla. Analyysi osoitti, ett\u00e4 is\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myydell\u00e4 on negatiivinen yhteys lapsen koulutusvuosiin. Jatkoanalyyseissamme selvisi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 yhteys on tilastollisesti merkitsev\u00e4 vain tytt\u00f6lapsien kohdalla.<\/p>\n Pierre Bourdieun P\u00e4\u00e4oma-teorialla voidaan selitt\u00e4\u00e4 vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myyden ja lapsen koulutuksen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Perheen taloudellinen, sosiaalinen ja inhimillinen p\u00e4\u00e4oma ennustavat lapsen sosiaalista liikkuvuutta ja sosioekonomisen aseman periytymist\u00e4. On oletettavaa, ett\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t vanhemmat eiv\u00e4t voi taata lapsilleen samanlaisia resursseja kuin ty\u00f6markkinoilla olevat vanhemmat. T\u00e4m\u00e4 mekanismi selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, kuinka vanhemman ty\u00f6tt\u00f6myys vaikuttaa negatiivisesti lapsen tulevaisuuden koulutukseen.<\/p>\n Mielenkiintoinen l\u00f6yt\u00f6 tutkimuksessamme on se, ett\u00e4 is\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myys on yhteydess\u00e4 vain tytt\u00f6lasten tulevaisuuden koulutusvuosiin, mik\u00e4 on ristiriidassa Vanttajan (2005) tutkimuksen kanssa. Mahdollinen selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 meid\u00e4n l\u00f6yd\u00f6ksellemme voi olla se, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4mme ty\u00f6tt\u00f6myys-muuttuja on mitattu juuri ennen lapsen ensimm\u00e4ist\u00e4 koulutusvalintaa lukion ja ammattikoulun v\u00e4lill\u00e4. On mahdollista, ett\u00e4 is\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myys t\u00e4llaisessa siirtym\u00e4vaiheessa vaikuttaa lapsen koulutusvalintaan. Poikien reagointi is\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6myyteen saattaa olla tytt\u00f6jen reagointia lievemp\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 pojat kouluttautuvat jo alkujaan tytt\u00f6j\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n.<\/p>\n Tutkimustulokset vahvistavat sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 lasten v\u00e4liseen mahdollisuuksien tasa-arvoon tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 suurempaa huomiota my\u00f6s Suomessa.<\/p>\n TERVEYSK\u00c4YTT\u00c4YTYMISEN MUUTOS EI KAVENNA SOSIOEKONOMISIA TERVEYSEROJA SUOMESSA<\/strong><\/p>\n Aleksi Pasma, Ella Korpinen, Jenni Saarenketo, Okko Kuisma, Janne Salminen<\/p>\n Turun yliopiston sosiologian opiskelijoiden praktikum \u2013ryhm\u00e4n tutkimus osoittaa, ett\u00e4 terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muuttaminen ei ole yhteydess\u00e4 koettuun terveyteen sosioekonomisten asemien v\u00e4lill\u00e4.<\/strong><\/p>\n Tutkimuksessa k\u00e4ytettiin UKK-instituutin ja Tampereen kaupungin yhdess\u00e4 tuottamaa ja UKK-instituutin toteuttamaa Tampereen terveys- ja sosiaalikyselyiden aineistoa vuosilta 1999, 2005 ja 2008. Kolmelta vuodelta ker\u00e4tyss\u00e4 oli mukana yhteens\u00e4 6858 yli 18-vuotiasta henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n Aineistosta selvitettiin vastaajien koetun terveyden, terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen ja sen muutospyrkimysten eroja sosioekonomisen aseman perusteella. Lis\u00e4ksi selvitettiin koetun terveyden ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen sek\u00e4 sen muutospyrkimysten yhteytt\u00e4. Koettua terveytt\u00e4 tarkasteltiin viisiportaisella Likert-asteikolla. Terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tarkasteltiin ylipainon, alkoholin kulutuksen, tupakoinnin ja liikunnan avulla. Sosioekonomista asemaa m\u00e4\u00e4riteltiin koulutuksen ja ty\u00f6markkina-aseman avulla. Koulutusmuuttuja luokiteltiin kolmeen luokkaan, perusasteeseen, keskiasteeseen ja korkeaan asteeseen. Perusaste pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n peruskoulutuksen, keskiaste toisen asteen koulutuksen, kuten lukion, ammattikoulun tai opistotason koulutuksen ja korkea-asteeseen lukeutuvat korkeakouluopinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Ty\u00f6markkina-asema jaettiin luokkia yhdistelem\u00e4ll\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n luokkaan: ty\u00f6llisiin, ty\u00f6tt\u00f6miin, el\u00e4kel\u00e4isiin ja muihin. Taustamuuttujista ik\u00e4 ja sukupuoli vakioitiin.<\/p>\n Koettu terveys on yhteydess\u00e4 koulutukseen ja ty\u00f6markkina-asemaan. Korkeammin koulutetut ja ty\u00f6ss\u00e4 olevat kokevat terveytens\u00e4 paremmaksi. Terveyshuolet heikent\u00e4v\u00e4t koettua terveytt\u00e4 ja ne ovat yleisempi\u00e4 alemmin koulutettujen keskuudessa. Terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 tupakointi heikent\u00e4\u00e4 koettua terveytt\u00e4 ja liikunta taas parantaa sit\u00e4. Kuitenkin terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksilla ei ole merkitsev\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 koettuun terveyteen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kirjoittaja on sosiologian tohtorikoulutettava ja innokas\u00a0opettaja Katja Pohjola T\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 sain ilon vet\u00e4\u00e4 viimeisen praktikum-kurssin sosiologian 2.vuoden opiskelijoille. Praktikum-kurssi on pitk\u00e4\u00e4n ollut osana sosiologian opintoja, mutta nyt uuden sosiaalitieteiden kandiohjelman my\u00f6t\u00e4 on sen aika siirty\u00e4 historiaan. Kurssilla 25 opiskelijaa … Lue loppuun
\n
\n
\n
\n