Samassa jutussa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 akateemisista perheist\u00e4 tulevilla lapsilla on kahdeksan kertainen todenn\u00e4k\u00f6isyys p\u00e4\u00e4ty\u00e4 yliopisto-opiskelijaksi. T\u00e4m\u00e4 tieto ei sent\u00e4\u00e4n pid\u00e4 paikkaansa, koska jutussa sekoitetaan todenn\u00e4k\u00f6isyyden ja vetosuhteen (odds ratio) k\u00e4sitteet toisiinsa. Oikea suhde on v\u00e4h\u00e4n alle nelj\u00e4, jonka voi laskea esimerkiksi t\u00e4st\u00e4<\/a> artikkelista. On kuitenkin harvinaisen selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yliopistoon p\u00e4\u00e4see suhteellisesti enemm\u00e4n akateemisten perheiden lapsia kuin ei-akateemisten, se ei kuitenkaan viel\u00e4 tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 yliopistossa my\u00f6s opiskelisi enemm\u00e4n akateemisten perheiden lapsia. Suomen v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 akateemisten perheiden lapsia on absoluuttisesti paljon v\u00e4hemm\u00e4n kuin ei-akateemisten perheiden lapsia. Vaikka he kaikki p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t yliopistoon opiskelemaan, heit\u00e4 voi silti olla v\u00e4hemm\u00e4n opiskelijoina kuin ei-akateemisten perheiden lapsia. Esimerkiksi Vipunen.fi<\/a> tilastopalvelusta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 vuonna 2015 noin 88 prosentilla toisen asteen opiskelijoista \u00e4iti ei ollut akateemisesti koulutettu. Yli 60 prosentilla (63 %) toisen asteen opiskelijoiden \u00e4ideist\u00e4 oli korkeintaan vain toisen asteen koulutus. Toisen asteen opiskelijoista vain noin 12 prosentilla oli siis akateemisesti koulutettu \u00e4iti. Jos akateemisesti koulutettuja \u00e4itej\u00e4 on melko v\u00e4h\u00e4n populaatiossa, ei heid\u00e4n lapsiakaan voi olla yliopistoissa ylen m\u00e4\u00e4rin.<\/p>\n Ent\u00e4 pelaako Suomen yliopistojen kentill\u00e4 enimm\u00e4kseen akateemisten perheiden lapset? Olen hakenut tiedot vuoden 2015 yliopisto-opiskelijoista \u00e4idin koulutustaustan mukaan opetushallinnon vipunen.fi tilastopalvelusta tarkastellakseni t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4. Palvelusta l\u00f6ytyy tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja opetushallituksen ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4 tietoa koulutuksesta eri tasoilla ja aloilla. K\u00e4yt\u00e4n \u00e4idin koulutusta, koska se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n puuttuvia arvoja kuin is\u00e4n. Kannattaa huomioida, ett\u00e4 en voi yhdist\u00e4\u00e4 \u00e4idin ja is\u00e4n koulutusta tilastopalvelussa, joten mittarini ei kuvaa t\u00e4ydellisesti opiskelijoiden perhetaustoja. Suomessa homogamia<\/a> koulutuksen mukaan on kuitenkin verrattain yleist\u00e4.<\/p>\n Alla oleva kuvio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yliopisto-opiskelijoiden prosenttiosuudet \u00e4idin koulutuksen mukaan eri yliopistoaloilla. Siit\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ettei akateemisen taustan omaavia opiskelijoita ole miss\u00e4\u00e4n alalla, jotka olen ottanut vertailuun mukaan, enemm\u00e4n kuin ei-akateemisien taustan omaavia opiskelijoita. Kaikista yliopisto-opiskelijoista noin 28 prosentilla on \u00e4iti, jolla on akateeminen koulutus. Sosiaalitieteiss\u00e4 opiskelijoita, joilla on akateeminen \u00e4iti, on noin 35 prosenttia ja niill\u00e4, joilla toisen asteen koulutus tai alempi, on hieman enemm\u00e4n 38 prosenttia. My\u00f6s oikeustieteess\u00e4, kansantaloustieteess\u00e4, filosofiassa ja psykologiassa akateemisten \u00e4itien lapsia on 30 prosenttia tai hieman enemm\u00e4n. Historiassa ja arkeologiassa, valtiotieteess\u00e4 biologiassa ja fysiikassa opiskelijoita, joiden \u00e4idill\u00e4 on toisen asteen koulutus, on taas suhteellisesti eniten. Kasvatustieteen opiskelijoissa (ei OKL) on suhteellisesti v\u00e4hiten akateemisten \u00e4itien lapsia, kun taas l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 suhteellisesti selv\u00e4sti eniten.<\/p>\n Kuviosta voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 yliopisto-opiskelijoissa ei ole akateemisten \u00e4itien j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 kuin ei-akateemisten. N\u00e4in ollen yliopisto-opiskelijat eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4ydy \u2013 ainakaan \u00e4idin koulutustaustan mukaan \u2013 kovinkaan homogeeniselt\u00e4 joukolta. Tilastojen mukaan yliopiston kentill\u00e4 eiv\u00e4t pelaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n keskiluokkaiset ja korkeasti koulutettujen lapset, vaan \u00e4itien koulutustaustalla mitaten opiskelijoiden taustat n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t moninaisilta. On kuitenkin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yliopisto-opiskelijoissa akateemisten perheiden lapsilla on selv\u00e4 yliedustus, kun verrataan, kuinka paljon heit\u00e4 on Suomen v\u00e4est\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n Yliopisto-opiskelija, kun katsot ymp\u00e4rillesi ja mietit kaverisi vanhempien koulutustaustaa, on se todenn\u00e4k\u00f6isemmin ei-akateeminen kuin akateeminen. Hyv\u00e4\u00e4 alkanutta lukuvuotta kaikille, luokkaan katsomatta!<\/p>\n Kirjoittaja Hannu Lehti tekee v\u00e4it\u00f6skirjaa ylisukupolvisista vaikutuksista sosiologian oppiaineessa ja on perhetaustaltaan ty\u00f6v\u00e4enluokkainen. Uusi lukuvuosi py\u00f6r\u00e4hti taas k\u00e4yntiin ja yliopiston ovat vallanneet opiskelijat. Varsinkin uusista opiskelijoista yliopistomaailman k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja tavat saattavat tuntua aluksi vierailta. Yksi kysymys, mit\u00e4 uudet opiskelijat mahdollisesti … Lue loppuun ![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/sosioblogi\/wp-content\/uploads\/sites\/36\/2018\/10\/kuva.png\")
<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"