{"id":1512,"date":"2020-12-04T15:37:50","date_gmt":"2020-12-04T13:37:50","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=1512"},"modified":"2020-12-04T15:48:09","modified_gmt":"2020-12-04T13:48:09","slug":"kommentti-hyvinvointia-ja-tyoelamataitoja-kulttuuritoiminnasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/kommentti-hyvinvointia-ja-tyoelamataitoja-kulttuuritoiminnasta\/","title":{"rendered":"Kommentti: Hyvinvointia ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja kulttuuritoiminnasta"},"content":{"rendered":"\n

Anna-Mari Rosenl\u00f6f & Liisa H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kirjoittivat kulttuurihyvinvoinnista<\/a> osana Dialogiblogin hyte-sarjaa<\/a>. He toivat esille kysymyksen \u201dEnt\u00e4p\u00e4 jos omassa ammatissa voisi nykyist\u00e4 enemm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 omaa harrastuneisuutta ja vaikkapa aiemmassa koulutuksessa opittuja taitoja?\u201d <\/em> Tartun t\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 erityisesti harrastuneisuuden kautta hankittujen taitojen tunnustamiseen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4en, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavoin voisimme edist\u00e4\u00e4 paitsi kulttuurihyvinvointia, my\u00f6s ty\u00f6hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointi on asiana niin kokonaisvaltainen ja kokemuspohjainen, ett\u00e4 miten tahansa sen m\u00e4\u00e4rittelemme, aina jotakin j\u00e4\u00e4 puuttumaan. Hyvinvointi on joskus taidekokemuksen kaltainen tila: se pakenee m\u00e4\u00e4rittelyj\u00e4. Varmaa on, ett\u00e4 yksil\u00f6n kokemaa hyvin- tai pahoinvointia ei voida irrottaa koskemaan vain yht\u00e4 el\u00e4m\u00e4n osa-aluetta, kuten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ty\u00f6hyvinvointi vaikuttaa muussa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 koettuun hyvinvointiin, muun el\u00e4m\u00e4n hyvinvointi heijastuu ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Varmaa on my\u00f6s, ett\u00e4 kulttuurilla on syv\u00e4 yhteys ihmisen hyvinvointiin, kuten Rosenl\u00f6f & H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen kirjoittavat. \u201dTaide ja kulttuuri ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n osana hyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua ja elinik\u00e4ist\u00e4 oppimista.\u201d<\/em> (Lilja-Viherlampi & Rosenl\u00f6f, 2019). Esimerkiksi teatterin lavalla esiintyminen voi kehitt\u00e4\u00e4 itsereflektiotaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Se lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 maailmasta ja muista ihmisist\u00e4 empatian kautta. (esim. Kinnunen 2013, Aaltola & Keto 2018, 40.) Melko yleishy\u00f6dyllisi\u00e4 taitoja, sanoisin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Oona Paukkonen. Esityksest\u00e4 Kakaja raznitsa (TYT, 2016, ohjaus Juha Hurme.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Peilaamme omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4mme tarinoihin, esityksiin ja teoksiin niin tekij\u00f6in\u00e4 kuin yleis\u00f6n\u00e4kin. Niin kuin teatterin, my\u00f6s esimerkiksi hoivaty\u00f6n voi ajatella olevan kohtaamisen taidetta, joka tarvitsee jaetun tilan, niin psyykkisen kuin fyysisenkin tilan (ks. Arlander 1998). Empatian tunteminen on helpompaa, kun kohtaamme toisen kanssa samassa tilassa. Silloin emme p\u00e4\u00e4se pakenemaan stereotypioiden taakse, meid\u00e4n on tunnustettava toisen yksil\u00f6ys ja n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 h\u00e4ness\u00e4 my\u00f6s se mit\u00e4 n\u00e4emme itsess\u00e4mme. (Aaltola & Keto, 2018.) N\u00e4in\u00e4 aikoina kovin harvinaiset live-tilanteet muistuttavat sosiaali-, terveys- ja sivistysaloillakin keski\u00f6ss\u00e4 olevan inhimillisen kohtaamisen t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ryhm\u00e4ss\u00e4 toimiminen ja sen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 osana oleminen luo osallisuuden tunnetta, joka kantaa pitk\u00e4lle muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n itseluottamuksen ja toimijuuden tunteen my\u00f6t\u00e4. Osallisuuden tunteella on tutkitusti my\u00f6nteinen vaikutus mielenterveyteen. Sisote-alojen n\u00e4k\u00f6kulmasta harrastus- ja vapaaehtoistoiminta on siis usein ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ja aktivoivaa ty\u00f6t\u00e4. J\u00e4rjest\u00f6jen t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 saralla on muistettava, kun puhutaan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisesta. (esim. Terveyden edist\u00e4misen keskus, 2011.)<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli my\u00f6s ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kasvattamisessa. Nuo taidot ovat usein sidoksissa hyvinvointia tukeviin taitoihin, kuten vuorovaikutustaitoihin ja itsereflektioon. Kun minut valittiin harjoittelijaksi Sote-akatemiaan kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2019, esihenkil\u00f6ni kertoi, ett\u00e4 keskeisin peruste valinnalleni oli monipuolisuuteni. Olen vakuuttunut, ett\u00e4 ilman varsinaisen opiskelun ulkopuolella tapahtunutta harrastus- ja vapaaehtoistoimintaa en olisi tullut valituksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Harrastukset ja vapaaehtoisty\u00f6 tuottavatkin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen kannalta kovaa osaamista.<\/a> Omalla kohdallani ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitoja on kummunnut erityisesti Turun ylioppilasteatterin<\/a> puheenjohtajuudesta (2015-2017), joka opetti muun muassa kokousk\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4, tiiminjohtamista, verkostoty\u00f6t\u00e4, yhdistyksen taloudenhoitoa ja organisointitaitoja. Nuo kaksi vuotta olivat poikkeuksellisen intensiivist\u00e4 aikaa, niin uusien taitojen opettelun, kuin ihmisen\u00e4 kasvamisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Jouni Kuru. Esityksest\u00e4 Haurela \u2013 hankalien laulu (TYT, 2014, ohjaus Anni Mikkelsson.)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n taitoja, jotka kertyv\u00e4t yhdistystoiminnassa vaikkapa kiinteist\u00f6huoltoon ja teatteritekniikkaan perehtymisen my\u00f6t\u00e4, ei tule v\u00e4heksy\u00e4 yliopistoymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kaikki toimintamme, teoreettinenkin, on kiinni materiaalisessa ja konkreettisessa maailmassa. Kun oma maailma myrsky\u00e4\u00e4  p\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 ja ymp\u00e4rill\u00e4, lopulta jokin muihin ihmisiin, tilaan ja konkreettisiin tuloksiin sidoksissa oleva toiminta voi pit\u00e4\u00e4 maailmassa kiinni. <\/p>\n\n\n\n

Konkreettisen tekemisen tai materiaalisten objektien v\u00e4lityksell\u00e4 taide kommunikoi tietoa, joka on usein hyvin vaikeasti sanoitettavaa, kokemuksellista tietoa (esim. Eisner, 2008). T\u00e4m\u00e4n hiljaisen tiedon tunnustaminen on hyvin oleellista kulttuurihyvinvoinnin ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taitojen tunnistamisen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Oletko kiinnostunut kulttuurin ja terveyden tutkimuksesta? Tule mukaan Sote-akatemian kulttuurin ja terveyden tutkimusverkostoon! Ota yhteytt\u00e4 Annastiina M\u00e4kil\u00e4\u00e4n (<\/strong>aemaki@utu.fi<\/strong><\/a>)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on toiminut Turun ylioppilasteatterissa vuodesta 2011 alkaen lavalla, lavan ulkopuolella ja teatterin johtokunnassa. <\/em>Pro gradu \u2013tutkielmansa<\/em><\/a> h\u00e4n teki TYT:n esityksest\u00e4 Lauma (2017). Lis\u00e4ksi kirjoittaja on ollut mukana Turun yliopiston kuoron toiminnassa vuodesta 2013 alkaen ja toimii t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhdistyksen taloudenhoitajana.<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n