{"id":1665,"date":"2020-12-18T11:03:55","date_gmt":"2020-12-18T09:03:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=1665"},"modified":"2020-12-17T13:07:49","modified_gmt":"2020-12-17T11:07:49","slug":"pandemia-ajan-prososiaalisella-leluleikilla-on-merkittavat-hyvinvointivaikutukset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/pandemia-ajan-prososiaalisella-leluleikilla-on-merkittavat-hyvinvointivaikutukset\/","title":{"rendered":"Pandemia-ajan prososiaalisella leluleikill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4t hyvinvointivaikutukset"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Photo by\u00a0Kristine Wook<\/a>\u00a0on\u00a0Unsplash<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Leikintutkija Brian Sutton-Smithin mielest\u00e4 olemme saapuneet leikin vuosisadalle. Sutton-Smith ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 modernin ajan leikin enemm\u00e4n individualistisena toimijuutena kuin kollektiivisena kokemuksena. Moni n\u00e4kee nykyajan leikin kytkeytyv\u00e4n vahvasti vapaa-ajanviettoon, viihteen kuluttamiseen ja pelaamisen kasvavaan suosioon. Leikkiess\u00e4\u00e4n ihmiset tekev\u00e4t kuitenkin paljon muutakin kuin kilpailevat tavoitteellisesti s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaan, eli pelaavat. Leikkiin sis\u00e4ltyv\u00e4t \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t \u2014 leikkiminen voi olla s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaista pelaamista, mutta se voi toteutua aikuisi\u00e4ll\u00e4kin my\u00f6s vapaana, luovana ja hieman anarkistisenakin toimintana.<\/p>\n\n\n\n

Pelaamisen ulkopuolelle sijoittuvaa avointa ja vapaata leikki\u00e4 ajatellaan usein pakona mielikuvitusmaailmoihin, mutta leikkiaines syntyy yht\u00e4 lailla maailman kanssa k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4mme vuoropuhelussa ja sosiaalisen mielikuvituksen tuloksena. Sutton-Smithin ajatusta mukaillen luomme leikkiess\u00e4mme kulttuuria. Emme siis leiki ainoastaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4ksemme ajatuksemme pois todellisuudesta, vaan osallistuaksemme siihen. Leikki aktivoi huomioimaan ymp\u00e4rist\u00f6n ja toiset leikkij\u00e4t. Yhteisleikki rakentuu my\u00f6t\u00e4tuntotekojen ymp\u00e4rille \u2014 leikkiess\u00e4mme osoitamme empatiaa, my\u00f6t\u00e4el\u00e4misen kyky\u00e4 ja kehit\u00e4mme siten sosioemotionaalisia kompetenssejamme, esimerkiksi tunne\u00e4ly\u00e4. Ilon ja hoivaamishalun v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4st\u00e4 leikist\u00e4 tulee prososiaalista toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Luomme leikkiess\u00e4mme kulttuuria. Emme siis leiki ainoastaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4ksemme ajatuksemme pois todellisuudesta, vaan osallistuaksemme siihen.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Prososiaalisuus tarkoittaa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, jossa toimitaan toisen ihmisen parhaaksi. Prososiaalisuuteen liittyy positiivinen vuorovaikutus \u2014 auttamishalu, empaattisuus ja yst\u00e4v\u00e4llisyys. Siksi leikki vaikuttaa my\u00f6nteisesti paitsi itseilmaisullisten valmiuksien vahvistumiseen, my\u00f6s sosiaaliseen hyvinvointiin.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksissa todetaan, miten sukupolvirajat ylitt\u00e4v\u00e4 leikki luo my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia eri-ik\u00e4isten v\u00e4lille. Hieman yll\u00e4tt\u00e4en tutkimus my\u00f6s osoittaa, miten digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutuva yhteisleikki on kuronut umpeen aikuisten ja lasten leikkimaailmojen v\u00e4list\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4. N\u00e4in ajankohtainen, ylisukupolvinen leikki muistuttaa enemm\u00e4n maatalousyhteiskuntien leikki\u00e4 ennen teollistumisen aikakautta, toteaa leikin historiallista kehityst\u00e4 tarkastellut (Jon-Paul Dyson, 2015).<\/p>\n\n\n\n

Leikki heijastelee Thomas Henricksin mukaan yhteis\u00f6jen arvoja, ongelmia ja sosiaalista jakautumista. Ekonomisti ja yhteiskuntatieteilij\u00e4 Herbert Gintisin mukaan ihmislaji ei kuitenkaan ole menestynyt erinomaisen kilpailuviettins\u00e4 ansiosta, vaan koska ihmiset ovat erityisen hyvi\u00e4 yhteisty\u00f6n tekij\u00f6it\u00e4. Yhteisleikki auttaa ratkaisemaan konflikteja tai palvelemaan yhteis\u00f6n tarpeita. Siin\u00e4 miss\u00e4 paratelinen leikki<\/em> palvelee leikki\u00e4 itse\u00e4\u00e4n, palvelee autotelinen leikki<\/em> leikkij\u00f6iden omia tarpeita. Leikki\u00e4 niin sen paratelisessa kuin autotelisess\u00e4kin mieless\u00e4 tarvitaan kipe\u00e4sti kriisitilanteissa. Olen aiemmassa taiteellisessa toiminnassani k\u00e4sitellyt sodanaikaista leikki\u00e4 ja todennut leikin elvytt\u00e4v\u00e4n voiman h\u00e4d\u00e4n keskell\u00e4 (Heljakka, 2015). Leikill\u00e4 on paikkansa terapian v\u00e4lineen\u00e4, mutta esimerkiksi sodanaikainen leikki osoittaa, miten ihmiset k\u00e4sittelev\u00e4t leikiss\u00e4 fantasian lis\u00e4ksi tosiel\u00e4m\u00e4n ajankohtaisia aiheita.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Photo by\u00a0Sarah Kilian<\/a>\u00a0on\u00a0Unsplash<\/a><\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Nallejahti kuroo umpeen et\u00e4isyytt\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO julisti kansainv\u00e4lisen terveydellisen h\u00e4t\u00e4tilan 30. tammikuuta 2020. Helmikuun 11. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 organisaatio julkaisi nimen uudelle koronavirukselle, joka on sittemmin tunnettu maailmanlaajuisen pandemian, eli yli maanosien ulottuvan epidemian, aiheuttaneena COVID-19-viruksena. Miten leikki on aktivoinut ja osallistanut eri-ik\u00e4isi\u00e4 poikkeusaikana\u2014mist\u00e4 muistamme leikin vuoden 2020?<\/p>\n\n\n\n

Nallejahti on yksi esimerkki pandemian aikaisesta, ylisukupolvisesta leikkitoiminnasta, jossa leikkij\u00e4t reagoivat kekseli\u00e4\u00e4sti ja ripe\u00e4sti henkist\u00e4 hyvinvointia uhkaavaan kriisiin. Maaliskuun 2020 alkupuolella suomalaiset ryhtyiv\u00e4t asettamaan nalleja kotiensa ikkunoihin ohikulkijoita ilahduttaakseen. Niin lapsia kuin aikuisiakin leluasetelmien tekemiseen ja niiden ihailuun perustuvan leikin pariin houkuttelevasta, maailmanlaajuisesta leikkitoiminnasta tuli nopeasti suosittu ja kansallisen median laajasti huomioima ilmi\u00f6, kun nalleja tuotiin ikkunoihin yht\u00e4 aikaa Uudessa Seelannissa, Australiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. T\u00e4h\u00e4n leluasetelmiin perustuvaan ja sosiaalisen median alustoilla jaettuun leikkiin liitettiin my\u00f6s varhaisessa vaiheessa pelillistetty tavoite \u2014 leluhahmojen bongaamiseen perustuva nallehaaste.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Katriina Heljakka<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Suomalaisia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 uutisartikkeleita sek\u00e4 sosiaalisessa mediassa jaettuja nallejahtikuvia ja nallejahtiin liittyvi\u00e4 twiittej\u00e4 tutkimusaineistona hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni katsausartikkelissa tulkitsin pandemian aikaisen leluleikin toteutuvan nallehahmoilla tapahtuvan esineleikin, sosiaalisesti ja teknologia-avusteisesti jaetun ruutuleikin ja hyvinvointia tukevan, yhteis\u00f6llisen leikin yhteisvaikutuksesta. Katsausartikkelissa todetaan, miten sosiaalinen mielikuvitus, osallistavuus ja yhteis\u00f6llisyys nousevat t\u00e4rkeimmiksi nallejahtiin liittyviksi piirteiksi. Tutkimus osoittaa poikkeusolojen aikaiseen leluleikkiin kuuluvan kaksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tekij\u00e4\u00e4, jotka kurovat umpeen leikkij\u00f6iden kokemaa et\u00e4isyytt\u00e4 \u2014 leikkij\u00f6iden neuvokkuuden ja leikillisen resilienssin, jonka voimin leikit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 ja yhteisen hyv\u00e4n puolesta fyysisen erist\u00e4ytymisen tuomien haasteiden vaikutusta vastaan.<\/p>\n\n\n\n

Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvinvointia leikist\u00e4 -tapahtumassa<\/a> marraskuun alussa esiintynyt, osaamisen kehitt\u00e4j\u00e4 Liisa Lappalainen Suomen Voimisteluliitosta tarjosi esityksess\u00e4\u00e4n oivallisen ty\u00f6kalun tutkimusaiheen visualisointiin. Mallin avulla on mahdollista j\u00e4sent\u00e4\u00e4 ja siten ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llisemmin my\u00f6s leikkitoiminnallisia ilmi\u00f6it\u00e4, kuten pandemianaikaista nallehaastetta eri ulottuvuuksiin kohdistuvine hyvinvointivaikutuksineen. Sovelsin Voimisteluliiton piirakkamallia eritell\u00e4kseni nallehaasteleikin hyvinvointivaikutusten eri ulottuvuudet (ks. kuvio alla).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio: Nallehaasteleikin hyvinvointimalli: Kognitiivinen, fyysinen, eettinen, esteettinen ja kollektiivinen hyvinvointi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Voimaa antava leikki<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Sutton-Smith kuvaili 1990-luvulla leluja lasten populaarikulttuurin instrumenteiksi, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 koko perheen yhteis\u00f6llisiksi v\u00e4lineiksi, jollaisia ne olivat aiemmin. Leikkiv\u00e4lineiden siirtym\u00e4 yksil\u00f6n toimijuuden ty\u00f6kaluiksi on Sutton-Smithin mukaan tarkoittanut my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 lelut tukevat enemm\u00e4n yksin- kuin yhteisleikki\u00e4. Modernia aikaa kuvaa toisaalta sekin, etteiv\u00e4t lapset ja vanhemmat el\u00e4 niin et\u00e4\u00e4ll\u00e4 toisistaan kuin aiempien sukupolvien edustajat tekiv\u00e4t. Nykyleikin tila voi siis olla yhteinen, toisinaan my\u00f6s siin\u00e4 k\u00e4ytetty lelu. Pandemianaikainen leluleikki osoittaakin, miten tunnetun hahmolelun muodossa edustettuna lelumedia voidaan valjastaa ylisukupolvisen, yhteis\u00f6llisen leikin viestinviej\u00e4ksi ja n\u00e4in leluaktivisimin airueeksi edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kognitiivista, fyysist\u00e4, eettist\u00e4, esteettist\u00e4 ja kollektiivista hyvinvointia. Nallehaaste toimii my\u00f6s havainnollistavana esimerkkin\u00e4 siit\u00e4, miten leikin kategoriat\u2014avoin (paedinen) ja tavoitteellinen (ludistinen) leikki\u2014voivat yhdisty\u00e4 leikin hybridiksi, jossa my\u00f6s fyysinen ja digitaalinen leikkiaines, kodin intiimi tila ja julkisesti sosiaalisen median kautta jaettu leikki, sek\u00e4 eri ik\u00e4polvien leikkij\u00e4t kohtaavat.<\/p>\n\n\n\n

Lelumedia voidaan valjastaa ylisukupolvisen, yhteis\u00f6llisen leikin viestinviej\u00e4ksi ja n\u00e4in leluaktivisimin airueeksi edist\u00e4m\u00e4\u00e4n kognitiivista, fyysist\u00e4, eettist\u00e4, esteettist\u00e4 ja kollektiivista hyvinvointia.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Sosiaalinen mielikuvitus, empatia ja leikillinen resilienssi\u2014n\u00e4ist\u00e4 muistamme leikin vuoden 2020. Sallimalla leikin, tekem\u00e4ll\u00e4 sen n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi ja antamalla sille ansaitsemansa arvon osoitamme tuleville sukupolville, ettemme ole menett\u00e4m\u00e4ss\u00e4 luottamusta ihmisen kykyyn ratkoa aiheuttamansa ongelmat, emme tiukassakaan paikassa. Leikki luo toivoa paremmasta ja valaa meihin tulevaisuususkoa. Leikkiv\u00e4 ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tai tulevien aikojenkaan haasteita ratkota yksin, vaan yhdess\u00e4 etsim\u00e4ll\u00e4, kokeilemalla, testaamalla ja keskustelemalla. T\u00e4rkeint\u00e4 on yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 kanssakulkijoihimme\u2014v\u00e4litt\u00e4\u00e4 virtuaalihali, kopauttaa kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4t\u00e4, iske\u00e4 leikkis\u00e4sti silm\u00e4\u00e4 kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Tai asettaa lelu leikkij\u00e4n jatkeeksi n\u00e4kyv\u00e4\u00e4n paikkaan kertomaan kanssakulkijoille\u2014t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ollaan, eik\u00e4 antauduta ep\u00e4toivolle. Yksi leikkivuoden 2020 tarjoama mahdollisuus siihen ovat nallehaasteeksi muotoutuneen yhteisleikin my\u00f6t\u00e4 jaetut leluyst\u00e4v\u00e4t ja niist\u00e4 syntynyt valokuvallinen leikki, kuvaleikki. Ikkunoiden l\u00e4pi ja ruutujen kautta ne kanavoivat yksinkertaisin elein t\u00e4rke\u00e4\u00e4 viesti\u00e4: Niin kauan kuin on empatiaa, solidaarisuutta ja my\u00f6t\u00e4tuntoa, niin kauan on lupa ajatella kaiken muuttuvan paremmaksi.<\/p>\n\n\n\n