{"id":1821,"date":"2021-02-02T11:10:00","date_gmt":"2021-02-02T09:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=1821"},"modified":"2021-01-28T15:35:17","modified_gmt":"2021-01-28T13:35:17","slug":"onko-koronaepidemia-yhdestoista-lapsuusajan-haitallinen-kokemus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/onko-koronaepidemia-yhdestoista-lapsuusajan-haitallinen-kokemus\/","title":{"rendered":"Onko koronaepidemia yhdestoista lapsuusajan haitallinen kokemus?"},"content":{"rendered":"\n

Suomi oli valitettavasti uutisotsikoissa (yle.fi<\/a> ja Helsingin Sanomat<\/a> 18.12.) negatiivisessa merkityksess\u00e4, kun vanhemmuuden uupumusta vertailtiin kansainv\u00e4lisesti. Joku ehk\u00e4 ny\u00f6kk\u00e4ilee, joku toinen ehk\u00e4 turhautuu siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4 asia ylitt\u00e4\u00e4 uutiskynnyksen: \u201dvanhemmathan ovat kautta aikojen olleet v\u00e4h\u00e4n v\u00e4syneit\u00e4\u201d. Vanhemmuuden uupumus on kuitenkin muuta kuin vanhemmuuteen ajoittain kuuluvaa v\u00e4symyst\u00e4. Se on v\u00e4symyst\u00e4 joka ei l\u00e4hde huilaamalla, mutta ennen kaikkea se on jotain, joka ei koske vain vanhempaa itse\u00e4\u00e4n vaan on \u2013 ty\u00f6uupumuksesta poiketen \u2013 nimenomaan vanhemmuuteen liittyv\u00e4\u00e4, ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s lapsia koskettavaa.<\/p>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4 huomata, ett\u00e4 kyse ei ole rakkauden puutteesta: vanhempi voi olla sek\u00e4<\/em> uupunut ett\u00e4<\/em> rakastaa lapsiaan. Lapsilla on kuitenkin oikeus tuntea olevansa rakastettu ja vanhemmilla on oikeus jaksaa rakastaa.<\/p>\n\n\n\n

\"vesi,
Photo by\u00a0Emiliano Arano<\/a><\/strong>\u00a0from\u00a0Pexels<\/a><\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Uupumus on \u00a0syyt\u00e4 ottaa vakavasti, koska sen seurauksena laiminly\u00f6nnin ja kaltoinkohtelun riski kasvaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kauan ennen sit\u00e4 vanhemmuudesta tulee \u201dsuoritus\u201d \u2013 vanhempi tekee sen mik\u00e4 t\u00e4ytyy, ja pinnalla kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 olevan hyvin, mutta emotionaalinen et\u00e4isyys lapsen ja vanhemman v\u00e4lill\u00e4 kasvaa. T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s aiheuttaa sen, ett\u00e4 vanhempi ei en\u00e4\u00e4 koe iloa vanhemmuudesta (eli ne pienet kultaiset hetket, jotka ovat niin palkitsevia ja merkityksellisi\u00e4 katoavat tiskir\u00e4ttiarkeen). T\u00e4m\u00e4 on tietysti haavoittavaa, ei vain vanhemmalle, vaan ennen kaikkea lapselle.<\/p>\n\n\n\n

Uutiset ovat siis yht\u00e4 aikaa sek\u00e4 toivottomia ett\u00e4 toiveikkaita: vanhemmat ovat uupuneita. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tiedostamme ja tunnistamme t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n\u00e4 (mik\u00e4li tunnistat itsesi uupuneeksi, et ole yksin), mutta my\u00f6s tunnustamme t\u00e4m\u00e4n: voimme puuttua vain siihen, mink\u00e4 olemassaolosta tied\u00e4mme. Ent\u00e4 toiveikkuus? Uutisoinnista ei k\u00e4ynyt ilmi, ett\u00e4 vanhemmuuden uupumusta voi tuloksekkaasti my\u00f6s hoitaa \u2013 uupumuksen ohimenemist\u00e4 ei tarvitse odottaa. Emme aina voi muuttaa el\u00e4m\u00e4n kuormittavia tekij\u00f6it\u00e4, mutta kannattelevia tekij\u00f6it\u00e4 voimme vahvistaa tai jopa lis\u00e4t\u00e4. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 ilmi\u00f6st\u00e4 ollaan tietoisia, koska seuraukset voivat olla pitk\u00e4aikaiset.<\/p>\n\n\n\n

Ennakoinnilla voidaan nostaa aallonpohjaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Koronaviruksen pitk\u00e4aikaisvaikutuksista ehk\u00e4 ennakoitavimmissa olevia ovat sen vaikutukset psyykkiseen hyvinvointiin (Carbone 2020). My\u00f6s Mirjam Kalland (2020) on tuonut esiin tilastojen tulkinnassa helposti tapahtuvan inhimillisen erehdyksen: keskim\u00e4\u00e4rin kaikki n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4t voivan hyvin. On ihmisi\u00e4 ja perheit\u00e4, joille koronakev\u00e4t ja -syksykin toivat kaivatun heng\u00e4hdystauon ja jotka nauttivat oravanpy\u00f6r\u00e4n hidastumisesta ja yhdess\u00e4olosta. Nyt tilanne on pitkittynyt, ja poikkeustilasta on tullut \u201duusi normaali\u201d. On my\u00f6s ihmisi\u00e4 ja perheit\u00e4, joiden psyykkinen hyvinvointi, talous ja terveys on romahtanut tai ainakin uhka on todellinen. Tilastollisesti tarkasteltuna keskiarvo saattaa siis olla hyvinkin tavanomainen. On kuitenkin ilmeist\u00e4, ett\u00e4 kuilu hyvin ja huonosti voivien ja p\u00e4rj\u00e4\u00e4vien v\u00e4lill\u00e4 on kasvanut entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Koronan keskell\u00e4 tulevaisuutta on vaikea ennakoida. T\u00e4t\u00e4 ep\u00e4varmuutta t\u00e4ytyy vain siet\u00e4\u00e4. Virus on uusi, emmek\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4 sit\u00e4 tarpeeksi hyvin voidaksemme ennakoida, mit\u00e4 tapahtuu seuraavaksi. Kuitenkin me ymm\u00e4rr\u00e4mme ihmisen mielt\u00e4 ja vointia tarpeeksi, jotta osaamme ennakoida tulevaa psyykkisen ja sosiaalisen huonovointisuuden aaltoa. T\u00e4m\u00e4 aalto on saatava matalaksi, ja t\u00e4ss\u00e4 ennakointi auttaa paljon.<\/p>\n\n\n\n

\"k\u00e4si
Photo by\u00a0Luca Nardone<\/a><\/strong>\u00a0from\u00a0Pexels<\/a><\/strong><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Meid\u00e4n on panostettava niin yksil\u00f6iden, kuin yhteis\u00f6jen hyvinvointiin, resilienssiin ja omahoitoon. Me kaikki olemme nyt tiukoilla. K\u00e4sill\u00e4 oleva ep\u00e4varmuus ja uhan ilmapiiri nostaa valitettavasti pinnalle my\u00f6s vanhoja traumoja, ja toivottomuuden ilmapiiri lis\u00e4\u00e4 laiminly\u00f6nnin ja kaltoinkohtelun riski\u00e4. Samanaikaisesti meill\u00e4 kaikilla on my\u00f6s suojaavia tekij\u00f6it\u00e4, joiden tunnistaminen ja vahvistaminen auttavat selviytym\u00e4\u00e4n korona-ajan yli.<\/p>\n\n\n\n

On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaamme tunnistaa ne ihmiset, joiden tulevaisuuteen korona-ajan \u201dpsyykkinen ja sosiaalinen aalto\u201d on vaarassa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pahimmat j\u00e4ljet.<\/p>\n\n\n\n

ACEt apuna aallokon kartoittamisessa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lapsuuden haitalliset kokemukset (Adverse Childhood Experiences eli ACEt) ovat taustatekij\u00f6it\u00e4, jotka saattavat lis\u00e4t\u00e4 riskik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Viime aikoina keskustelua on ollut paljon siit\u00e4, onko haitallisia lapsuusajan kokemuksia mielek\u00e4st\u00e4 seuloa yksil\u00f6tasolla, ennustaako ACE-m\u00e4\u00e4r\u00e4 yksil\u00f6n kohdalla mit\u00e4\u00e4n? Sek\u00e4 fyysisest\u00e4 ett\u00e4 psyykkisest\u00e4 hyvinvoinnista huolehtiminen on taloudellisesti ja eettisesti kannattavampaa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti, siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa kohonneen riskin v\u00e4hent\u00e4misen tapahtuvan yksil\u00f6tasolla.<\/p>\n\n\n\n

On ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaamme tunnistaa ne ihmiset, joiden tulevaisuuteen korona-ajan \u201dpsyykkinen ja sosiaalinen aalto\u201d on vaarassa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pahimmat j\u00e4ljet.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kollektiivisella tasolla ACEjen voidaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4n paitsi riskik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 (tupakointi, alkoholin k\u00e4ytt\u00f6, ep\u00e4terveelliset ruokatavat) my\u00f6s yleist\u00e4 sairastavuutta. Etenkin fyysisten pitk\u00e4aikaisvaikutusten ajatellaan johtuvan stressikuormasta, niin sanotusta toksisesta stressist\u00e4, ja palautumisen puutteesta. Koronan keskell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 huomata, ett\u00e4 lapsuusajan haitallisiin kokemuksiin liittyv\u00e4 riskik\u00e4ytt\u00e4ytyminen on osaltaan my\u00f6s pyrkimyst\u00e4 stressin hallintaan, joskin ep\u00e4terveellisin keinoin. Vaikka haittavaikutuksia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yksil\u00f6tasolla voida ennustaa, yksil\u00f6 itse voi omilla valinnoillaan ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4\u00e4n kuitenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riski\u00e4 sille, ett\u00e4 COVIDin aikainen stressinhallinta kostautuu my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 fyysisten elintapasairauksien muodossa. Samoin voi pohtia my\u00f6s muiden riskitekij\u00f6iden tiedostamista yleisell\u00e4 tasolla ja kartoittamista yksil\u00f6tasolla: Jos tied\u00e4mme ett\u00e4 yksil\u00f6ll\u00e4 on esimerkiksi sukurasitteena korkea verenpaine, on varsin perusteltua seurata verenpainetta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti, jotta tarvittaessa voidaan reagoida nopeasti verenpaineen nousuun.\u00a0Selviytymist\u00e4 ja toiveikkuutta edist\u00e4\u00e4 my\u00f6s yst\u00e4vilt\u00e4 ja yhteis\u00f6lt\u00e4 saatu tuki. Ammattilaisten tarjoama asiatieto, my\u00f6t\u00e4tuntoinen kohtaaminen ja tsemppaus tukevat tarvittavaa muutosta.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kisimme, ett\u00e4 psyykkisten ja sosiaalisten haittavaikutusten suhteen p\u00e4tee sama: emme voi ennalta tiet\u00e4\u00e4 kuka kuuluu juuri siihen ryhm\u00e4\u00e4n, jolla ACEjen my\u00f6t\u00e4 ilmenee esimerkiksi psyykkisi\u00e4 oireita, emmek\u00e4 tietenk\u00e4\u00e4n my\u00f6s, johtuvatko mahdolliset oireet juuri ACEista. Tiedet\u00e4\u00e4n kuitenkin my\u00f6s, ett\u00e4 stressi on yksi merkitt\u00e4v\u00e4 v\u00e4kivallan riskitekij\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vuoksi meid\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa riski.   <\/p>\n\n\n\n

On silti perusteltua panostaa \u201dennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n hoitoon\u201d \u2013 t\u00e4m\u00e4n voisi ajatella olevan ihmisoikeus. Suojaavien tekij\u00f6iden tunnistamisessa ja vahvistamisessa riitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6sarkaa. Voimme muuttaa ainoastaan asioita joiden olemassaolon tiedostamme ja tunnustamme.<\/p>\n\n\n\n

\"kaksi
Photo by\u00a0Toa Heftiba<\/a>\u00a0on\u00a0Unsplash<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

ACEjen seulomisen ei ole tarkoitus toimia \u201dviite-arvoina\u201d kliinisesti, eik\u00e4 ACEja ole tarkoituksenmukaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 palvelunohjaamisessa tai ohjautumisessa ratkaisevana tekij\u00e4n\u00e4 siten, ett\u00e4 jokin palvelu ev\u00e4tt\u00e4isiin matalan ACE-pistem\u00e4\u00e4r\u00e4n takia tai ett\u00e4 johonkin palveluun ohjattaisiin automaattisesti tietyn ACE-pistem\u00e4\u00e4r\u00e4n t\u00e4yttyess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

ACEt ovat kuitenkin osa kokonaiskuvaa ja tapa j\u00e4sennell\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 jotain, joka monesti on tapahtuessaan ollut yksin kannettavana, ja usein salaisuus ja siihen mahdollisesti liittyv\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 on lis\u00e4nnyt taakkaa entisest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Voimme tarjota korjaavia kokemuksia toinen toisillemme joka kohtaamisessa. ACEjen ja stressivasteen kumulatiivinen vaikutus on se, mik\u00e4 aiheuttaa haitallisia vaikutuksia \u2013 kumulatiivinen korjaavien kokemusten tarjoaminen on siis elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. Tarvitaan monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, ja kansalaisrohkeuttakin: tarvitsemme riitt\u00e4v\u00e4n monta, jotka uskaltavat kysy\u00e4, puuttua ja kannatella. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee my\u00f6s yksil\u00f6tasolla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ne palvelut, joissa esimerkiksi lapset, nuoret ja perheet normaalisti asioivat, korona-aikana normaaliin tapaan tai pikemminkin vahvistaa palveluja.<\/p>\n\n\n\n

Tarvitaan monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4, ja kansalaisrohkeuttakin: tarvitsemme riitt\u00e4v\u00e4n monta, jotka uskaltavat kysy\u00e4, puuttua ja kannatella.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Stephen Carbone (2020) kehottaa panostamaan sek\u00e4 yksil\u00f6n ett\u00e4 kollektiivisen resilienssin kohottamiseen. T\u00e4h\u00e4n sopisi uudenlainen laumasuojan k\u00e4site: \u201dsosiaalinen ja emotionaalinen aalto\u201d taltutetaan kollektiivisesti kannatellen niit\u00e4, joiden voimat ovat olleet\u00a0jo ennalta v\u00e4hiss\u00e4, tai joiden kohdalla aallokko on k\u00e4ynyt liian haastavaksi p\u00e4rj\u00e4t\u00e4 yksin. On t\u00e4rke\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 emme luota siihen, ett\u00e4 kaikki uimakoulun k\u00e4yneet osaavat ja jaksavat uida, vaikka keskim\u00e4\u00e4rin t\u00e4m\u00e4 onkin totta. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 on muistaa, ett\u00e4 emme syyt\u00e4 mahdollisesta uupumisesta yksil\u00f6n uimataitoja, vaan pid\u00e4mme huolta siit\u00e4, ett\u00e4 vaikka uimataitoja opetetaan kaikille, pelastusrenkaita on my\u00f6s tarjolla niit\u00e4 tarvitseville. Pelastusrenkaat toivottavasti olemassaolollaan my\u00f6s lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kollektiivista turvallisuuden kokemusta, vaikka juuri omasta uimataidosta ei olisikaan huolta.<\/p>\n\n\n\n