Systeemisyydest\u00e4 keskustelemassa P\u00e4ivi Petrelius, Katariina Fagerstr\u00f6m, Pekka Aarninsalo ja Jukka Pyh\u00e4joki.<\/p>\n\n\n\n
Kuuntele podcastia my\u00f6s Osaamispuussa.<\/a><\/p>\n\n\n\n\n<\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Systeemisyys -podcast, tekstivastine<\/h3>\n\n\n\n<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. T\u00e4m\u00e4n jakson tuotti Sote-akatemia. <\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Meill\u00e4 on t\u00e4n\u00e4\u00e4n tarkoitus keskustella v\u00e4h\u00e4n systeemisyydest\u00e4. Se on tommonen hieno sivistyssana, joka joskus menee sekaisin systemaattisuuden kanssa, mutta t\u00e4ss\u00e4 on kysymys nyt ihan jostain muusta. Ja meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskustelemassa, meit\u00e4 on kaikkiaan t\u00e4ss\u00e4 nelj\u00e4. Haluisittekste esitt\u00e4yty\u00e4 vaikka vuoron per\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ket\u00e4 meit\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 keskustelemassa, jos vaikka sielt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: M\u00e4 oon Katariina Fagerstr\u00f6m. Oon sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 ja perheterapeutti, ja oon ollut mukana t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4n systeemisen toimintamallin kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Noniin. Ja sitten?<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: M\u00e4 oon Pekka Aarnisalo, ja m\u00e4 oon l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ja psykoterapeutti, ja m\u00e4 oon my\u00f6s ollu t\u00e4ss\u00e4 systeemisen toimintamallin kehitt\u00e4misess\u00e4, kuvioissa mukana.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Kyll\u00e4, ja nyt kun me puhutaan systeemisest\u00e4 toimintamallista, niin t\u00e4m\u00e4 viittaa t\u00e4mm\u00f6iseen erityiseen Suomessa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n otettuun lastensuojelun systeemiseen toimintamalliin, mut t\u00e4n\u00e4\u00e4n me jutellaan siit systeemisyydest\u00e4 v\u00e4h\u00e4n t\u00e4t\u00e4 laajemminkin, mutta t\u00e4h\u00e4n kuitenkin nyt t\u00e4ss\u00e4 viitattiin. No sitten meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 viel\u00e4 mukana\u2026?<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: M\u00e4 oon Pyh\u00e4joen Jukka, \u201dJukkis\u201d, ja perhepsykoterapeutti, ja t\u00e4ss\u00e4 systeemisen lastensuojelun, tai lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kouluttajakoulutuksen vastuukouluttajana.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: No niin ja m\u00e4 oon P\u00e4ivi Petrelius, ja m\u00e4kin oon sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 taustaltani. En mik\u00e4\u00e4n terapeutti, mutta oon tutustunut t\u00e4h\u00e4n systeemisyyteen nyt t\u00e4n lastensuojelun systeemisen toimintamallin my\u00f6t\u00e4 muutaman vuoden ajan. Mutta tota, jospas l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n keskustelemaan t\u00e4st\u00e4 systeemisyydest\u00e4 nytten. M\u00e4 mietin, ett\u00e4 haluisits\u00e4 vaikka Pekka aloittaa, ett\u00e4 mist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 systeemisyydess\u00e4 nyt sun ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4ksesi on kysymys?<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Jos me aatellaan niinku t\u00e4ll\u00e4st\u00e4 systeemiajattelua, niin systeemih\u00e4n tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4, voidaan niinku ajatella t\u00e4t\u00e4 hyvinkin yksinkertasesti silleen, et on joukko jotain osia, ne voi olla koneen osia tai ne voi olla ihmisi\u00e4, tai organisaation osia, ja ne toimii jollain lailla yhteisty\u00f6ss\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Ja on olemassa t\u00e4mm\u00f6nen sanonta, ett\u00e4 systeemi on enemm\u00e4n kuin osiensa summa, eli t\u00e4ss\u00e4 niinkun tavallaan systeemisess\u00e4 ajattelussa mietit\u00e4\u00e4n nimenomaan sit\u00e4, ett\u00e4 miten kokonaisuus toimii. Ja systeeminen ajattelu oli varmaan ehk\u00e4 semmonen 40, 50, 60, 70, jotain semmosta sanotaan 50-60 -luvun tietynlailla varmaan aika lailla niinku semmonen uusi idea katsella asioita ik\u00e4\u00e4n kuin sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 miten erilaiset toisaalta koneet toimii, miten yhteiskunta toimii, miten ihmisten ryhm\u00e4t toimii. Ja t\u00e4\u00e4 ajatteluhan tuli sitten mukaan my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6iseen psykoterapiaan, psykoterapiahommaan, jossa ehk\u00e4 yks kuvaava esimerkki on siis se, ett\u00e4 perinteisesti, ja ehk\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n taas v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ajatellaan, ett\u00e4 ongelma on hankala ihminen. Ja jos meill\u00e4 on esimerkiks hankala ihminen, joka sanoo vaikkapa nykyajan lempitermin narsisti itselleen, niin tottakai se vaikuttaa niinku l\u00e4hipiiriin, se vaikuttaa perheeseen, se vaikuttaa moneen muuhun ihmiseen siin\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4. Mutta systeemisess\u00e4 ajattelussa l\u00e4het\u00e4\u00e4n sit siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisiss\u00e4 on niinku monia puolia, ja joku puoli tulee n\u00e4kyviin sen takia, ett\u00e4 siin\u00e4 niinku tavallaan se vuorovaikutuskuvio, mik\u00e4 siell\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 on, niin se nostaa ehk\u00e4 n\u00e4it\u00e4 jotain teemoja esiin, mink\u00e4 takia jollekin voidaan iske\u00e4 sit joku t\u00e4mm\u00f6inen leima. Mut et se n\u00e4k\u00f6kulma on ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 siis se, ett\u00e4 me ei katota ik\u00e4\u00e4n kun ihmisen sis\u00e4\u00e4n silleen, vaan me katotaan sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu, siis puhutaan t\u00e4llasesta niinkun ihmissuhdeasioista, et mit\u00e4 tapahtuu siis suhteessa muihin ihmisiin, ja miten se kokonaisuus tavallaan luo sen jonkun jutun, josta sit tulee n\u00e4kyviin erilaisii ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: No t\u00e4\u00e4 systeemisyys tai systeemiajattelu, s\u00e4 sanoit, ett\u00e4 40-60, 40, 50, 60-luvulla l\u00e4hti kehittyyn, te kaikki taidatte tuntee aika hyvinkin t\u00e4t\u00e4 systeemisen ajattelun historiaa, niin mit\u00e4 siell\u00e4 alkuvaiheessa, mist\u00e4 t\u00e4\u00e4 niinku l\u00e4hti, kuka t\u00e4n keksi, tai mist\u00e4 se l\u00e4hti liikkeelle?<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: No perheterapian n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin oli semmonen tutkijaryhm\u00e4 paloautossa Kaliforniassa, jotka alko tutkimaan just n\u00e4it\u00e4 systeemej\u00e4, ja siell\u00e4 oli semmosia nimi\u00e4, kun Gregory Bateson, joka on ollut hyvin t\u00e4mm\u00f6nen keskeinen ajattelija perheterapian kehitt\u00e4misess\u00e4, sit siel oli my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 muita, Pekka autappa mua nyt, semmonen kun\u2026<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Jay Haley.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Jay Haley, joka on aika paljon t\u00e4mm\u00f6sen ratkaisukeskeisen terapian is\u00e4, jos n\u00e4in voi sanoa, ja sitten my\u00f6s, mik\u00e4 sen Fishin etunimi nyt oli?<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Richard Fish.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Richard Fish se oli, my\u00f6s yks nimi, ja ent\u00e4s muita?<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Tossahan oli siin\u00e4 alunalkaen siis t\u00e4\u00e4 Gregory Bateson, joka oli alun alkaen englantilainen antropologi, joka oli tutkinut siis t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 jotain Tyynenmeren kulttuureja, ja sitten h\u00e4n kiinnostu systeemiajattelusta, ja h\u00e4n sitten sai jonkun stipendin tutkia siis silloin muodissa olleita systeemi-ilmi\u00f6it\u00e4, miten delfiinit kommunikoi kesken\u00e4\u00e4n, tai siis hyvin laajalla skaalalla erilaisii asioita, ja h\u00e4n kokos sitten porukan, jossa oli siis muun muassa t\u00e4\u00e4 Jay Haley, joka sitten oli t\u00e4mm\u00f6nen perheterapian kehittelij\u00e4, ja sitten itseasiassa t\u00e4n Gregory Batesonin ty\u00f6ryhm\u00e4n puitteissa syntyi paloautoon t\u00e4mm\u00f6nen Breaf therapy center, joka, tai Mental research institute, jossa siis tutkittiin nimenomaan vuorovaikutusta, ja heille sit synty my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6nen Breaf therapy center, jossa ne l\u00e4hti tavallaan tutkimaan sit\u00e4, ett\u00e4 miten k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 katsoen nimenomaan vuorovaikutukseen voidaan ik\u00e4\u00e4n kuin koittaa saada jotain muutoksia ihmisten toiminnassa. Ja t\u00e4\u00e4 oli hirveen pitk\u00e4lle ik\u00e4\u00e4n kun semmosen tavallaan niinku psykoanalyyttisen ajattelun peilin aivan toi-, tai meneminen ik\u00e4\u00e4n kuin ihan toiseen reunaan. Ei katsota yksin prosesseja, vaan katsotaan ik\u00e4\u00e4n kun vuorovaikutusta, ja t\u00e4\u00e4 on ollut se l\u00e4ht\u00f6kohta n\u00e4ihin erilaisiin perheterapia-asioihin, mit\u00e4 sit on ollut.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: Ja ehk\u00e4 tosta voisi viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 se oli semmonen oikeestaan aikamoinen k\u00e4\u00e4nne tai t\u00e4lli, ja m\u00e4 muistelen niin, ett\u00e4, olikse psykiatri Bowenilla, kun h\u00e4n siihen asti oli ajatellu, et se ongelma on sen potilaan, silloin k\u00e4ytettiin sanaa potilas, niin potilaan sis\u00e4ll\u00e4, ja sit kun h\u00e4n huomas, kun t\u00e4n potilaan l\u00e4heiset tuli paikalle, niin potilaan oireet muuttu, ja silloin h\u00e4n ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 ahaa, t\u00e4ss\u00e4 on jostain muustakin kyse, kuin sen sis\u00e4ll\u00e4 olevasta problematiikasta, vaan ett\u00e4 n\u00e4\u00e4 on suhteissa n\u00e4it\u00e4 juttuja, ja ett\u00e4 kun paikalle tulee jotakin muita tyyppej\u00e4, henkil\u00f6it\u00e4 t\u00e4n ihmisen, potilaan l\u00e4hipiirist\u00e4, niin oireet voivat muuttua. Ja t\u00e4\u00e4 oli yks k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4 ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 ongelma on suhteessa, joka liittyy t\u00e4h\u00e4n systeemiseen ajatteluun.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Eli kuulostaa silt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4n systeemisyyden jotenkin se historiallinen virta on aika paljon t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 terapiassa tai psykososiaalisen auttamisen maailmassa. Mut tuleeks teille mieleen muita t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin juonteita, ett\u00e4 miss\u00e4 muualla systeeminen ajattelu on saanu jalansijaa, tai vaikuttanut jollain tavalla?<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: No m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 yks juttu, joka on tietysti ollut olemassa, et jos me aatellaan, et miten biologia tai ekologia, siis silleen, ett\u00e4 miten luonto toimii, miten ihan solut toimii kesken\u00e4\u00e4n, miten elimist\u00f6ss\u00e4 erilaiset, siis ihmisen elimist\u00f6ss\u00e4, tai mink\u00e4 tahansa eli\u00f6n elimist\u00f6ss\u00e4 niinku erilaiset asiat vaikuttaa toisiinsa, niin seh\u00e4n on nimenomaan t\u00e4t\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4, et me ajatellaan, et n\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4iset osaset muodostavat kokonaisuuden, ja se kokonaisuus voi olla ihminen, se voi olla joukko ihmisi\u00e4, se voi olla koko luonto, se voi olla koko maapallo. Sith\u00e4n on olemassa esimerkkej\u00e4 vaikka luonnosta, ett\u00e4 jonkun el\u00e4inlajin hyvin tehokas mets\u00e4st\u00e4minen esimerkiks saattaa keikauttaa sen koko ekosysteemin niinku aivan toiseen asentoon. Ett\u00e4 sillon jonkun luonnollisen pedon poistaminen saa jonkun toisen el\u00e4inlajin kasvamaan, joka sitten esimerkiks tekeekin valtavan muutoksen sinne kasvillisuuteen ja aiheuttaa ties mit\u00e4, tulvia tai maanvy\u00f6ryj\u00e4, mit\u00e4 tahansa, et siis voi tapahtuu hirveen isoja asioita, ett\u00e4 siis tavallaan, niinkun sanotaan, ett\u00e4 kaikki liittyy kaikkeen, siis asiat vaikuttaa toisiinsa, ja t\u00e4n niinku tavallaan n\u00e4k\u00f6kulman n\u00e4keminen, niin on varmaan se semmonen systeemisen ajattelun keskeinen pointti.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Ja m\u00e4 aattelen, et yks semmonen ajattelija, jos nyt heitet\u00e4\u00e4n nimi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, niin t\u00e4\u00e4 Bronfenbrenner on kans yks semmonen, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon tommosis terveyden edist\u00e4misess\u00e4 esimerkiks, et ajatellaan sit\u00e4, ett\u00e4 asiat on niinkun, toimii mikrotasolla, ja sit ne toimii semmosella mesotasolla, joka voi olla ehk\u00e4 perhe just, ja sit t\u00e4mm\u00f6set pienemm\u00e4t yhteis\u00f6t, ja sit just niinkun makrotasolla ihan yhteiskunnassa, ja et n\u00e4\u00e4 niinku on riippuvaisia toisistaan, ett\u00e4 se, mit\u00e4 tapahtuu siell\u00e4 mikrotasolla, niin se heijastuu my\u00f6s sinne meso- ja makrotasolle, ja p\u00e4invastoin, et se mit\u00e4 yhteiskunnassa tapahtuu, niin se my\u00f6s vaikuttaa ihmisten v\u00e4lisiin suhteisiin my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Tulee mieleen ihan nyt v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6sen\u00e4 huolestuttavana systeemisen\u00e4 asiana t\u00e4\u00e4 eli\u00f6kato, ett\u00e4 kun meilt\u00e4 on nyt ilmeisesti hirve\u00e4n monia eli\u00f6it\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jotenkin kuolemassa, ett\u00e4 mik\u00e4 sen se semmonen systeeminen vaikutus sitten on sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ihmisten sosiaalinen systeemi, ja sitten t\u00e4\u00e4 ekologinen, niin on my\u00f6s t\u00e4llain yhteyksiss\u00e4 toisiinsa, ja sill\u00e4 lailla.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Mehil\u00e4iset on t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Mehil\u00e4iset on t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: Mutta luontohan on siin\u00e4 mieless\u00e4 j\u00e4nn\u00e4, ett\u00e4 se toimii jatkuvasti, ett\u00e4 se luovuttaa, pudottaa lehtens\u00e4 ja alottaa uudelleen kasvunsa, ja kukoistaa ja himmenee, ja kukoistus himmenee, ja taas alkaa, et se on jatkuvassa kiertokulussa, jatkuvassa liikkeess\u00e4, ja t\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 my\u00f6s se iso mahdollisuus t\u00e4ss\u00e4 systeemisess\u00e4 ajattelussa, se mahdollisuus, ett\u00e4 me ollaan jatkuvassa liikkeess\u00e4, me voidaan tehd\u00e4 jonkunlaisia interventiota, ja ett\u00e4 se pyrkii tietynlaiseen balanssiin, tasapainoon, mutta samanaikaisesti ne rullat py\u00f6rii eteenp\u00e4in, ja se mahdollistaa sopivien interventioidenkin tekemisen tilanteissa. Ja saadaan aikaan muutoksia, kehityst\u00e4, edistymist\u00e4, mutta samanaikasesti kun me tehd\u00e4\u00e4n jotain, sattuu sellaista, ett\u00e4 me menetet\u00e4\u00e4n jotakin. Maailman historiassa on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 lajeja kadonnut, ja katoo joka p\u00e4iv\u00e4, m\u00e4 en muista sit\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mut se on ihan valtava, et miten paljon eli\u00f6lajeja joka p\u00e4iv\u00e4 katoaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Mut jos me ajatellaan n\u00e4it\u00e4 muita soveltamisen lajeja, niin m\u00e4 aattelen, et my\u00f6s tossa oppimisen teoriassa on paljon, t\u00e4mm\u00f6set palautteen merkitys just t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 palautteella voi korjata sit\u00e4 systeemi\u00e4, sitten sit\u00e4 oppimissysteemi\u00e4 kans silleen, ett\u00e4 kun tulee sitten palaute, niin sitten voidaan tehd\u00e4 joku korjausliike, ottaa se palaute vastaan, niin sitten muuttaa v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 toimintatapaa, ja sen my\u00f6t\u00e4 se systeemi niinku jatkuu sitten ja korjaa itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Joo, toi palaute, mulle tulee mieleen t\u00e4mm\u00f6nen englanninkielinen sana kun feedback loop, onks se semmonen palautekeh\u00e4, vai mik\u00e4 se on, mut ett\u00e4 jotenkin, ett\u00e4 asiat on tavallaan t\u00e4n niinku keskin\u00e4isten vaikutusten kautta koko ajan suhteessa toisiinsa, ja se palaute ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n systeemisyydess\u00e4 just t\u00e4mm\u00f6seks niinku jatkuvien eri suuntaisten palautekehien ik\u00e4\u00e4n kun yhteispeliks tai t\u00e4lleen. Tekis mieli viel\u00e4 teilt\u00e4 kysy\u00e4, ollaan nyt ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikki v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 psykososiaalisen puolen ihmisi\u00e4, niin miten te kuvailisitte t\u00e4t\u00e4 systeemisen ajattelun niinkun ihmisk\u00e4sityst\u00e4, ja ehk\u00e4 my\u00f6s niinku k\u00e4sityst\u00e4 muutoksesta, kun mietit\u00e4\u00e4n vaikka terapioita, niin siell\u00e4h\u00e4n on jonkunlainen muutos usein tavoitteena, niin miten ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n ihminen ja miten muutos systeemisess\u00e4 ajattelussa?<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: No m\u00e4 aattelen ainakin, et ihminen on osa ryhm\u00e4\u00e4, tai ihminen on laumael\u00e4in, niinku jos haluaa el\u00e4imist\u00e4 puhua, silleen niin, ett\u00e4 ihminen tarvitsee muita ihmisi\u00e4. Ja ett\u00e4, systeemisess\u00e4 ajattelussa ollaan kiinnostuneista niist\u00e4 suhteista just n\u00e4itten ihmisten v\u00e4lill\u00e4, ja ett\u00e4 my\u00f6s jos on jotain niinku pahoinvointia, psyykkist\u00e4 pahoinvointia, niin se korjaantuu my\u00f6s niiss\u00e4 suhteissa. Ett\u00e4 se, ett\u00e4 tarvitaan muita ihmisi\u00e4, ja muut ihmiset voi olla avuks sitten, kun joku voi huonosti.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: Ja tohon vois viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 laajemminkin, sinne esimerkiks, ett\u00e4 eik\u00f6 systeemisess\u00e4 ajattelussa vaikkapa fysioterapeutti ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja tutkii kokonaisuutta, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oiretta. Eli h\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 okei, kipu voi olla niskassa, mutta se voi johtua varpaista, ja silloin hoidetaan varvasta, ja sitten se katoaakin se niskakipu. Ja t\u00e4\u00e4 on mun mielest\u00e4 sill\u00e4 tavoin erilainen, kun taas ehk\u00e4 siin\u00e4 normaalissa ajattelussa, tai sellasessa ajatuksessa, ett\u00e4 hoidetaan puhtaasti vaan sit\u00e4 oiretta, niin t\u00e4ss\u00e4 tutkitaan hyvin erilailla systeemisess\u00e4 ajattelussa, niinkun my\u00f6s, ett\u00e4 sen oireen ulkopuolisia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Joo, toi oli hyv\u00e4 esimerkki, et jos on niska kipe\u00e4, niin se voi oikeasti korjaantua hoitamalla varvasta, tai ehk\u00e4 se joku fysioterapeutti voi sanoa, ettei se nyt ihan tolleen mee, mutta kuitenkin ajatus on t\u00e4n suuntanen. Haluisittekste hei viel\u00e4 sanoa jotakin t\u00e4st\u00e4, tavallaan t\u00e4st\u00e4 systeemisen ajattelun t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 historiasta tai t\u00e4st\u00e4, kun jos se on l\u00e4htenyt sielt\u00e4 40-50-luvulta, niin sitten siin\u00e4 on varmaan ollut my\u00f6s semmosia vaiheita siin\u00e4 niinkun ajatteluperinteen kehityksess\u00e4, niin tuleeko teill\u00e4 viel\u00e4 mieleen jotain, mit\u00e4 ois jotenkin t\u00e4rkee. Onks siin\u00e4 ollu jotain k\u00e4\u00e4nteit\u00e4 tai semmosta niinku kehityst\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Ennen kun menn\u00e4\u00e4n siihen, niin m\u00e4 mietin, tossa s\u00e4 kysyit \u00e4sken my\u00f6s sit\u00e4 ajatusta siit\u00e4 niinku muutoksesta, ja m\u00e4 mietin silleen, ett\u00e4 systeemisen ajattelun yks puolihan on siis ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 se on ik\u00e4\u00e4n kun n\u00e4iden keskin\u00e4isten osien vuorovaikutusta, ja voidaan ajatella, ett\u00e4 muutos siell\u00e4 jossain osassa, niin se vaikuttaa jollain lailla n\u00e4ihin muihin osiin, eli tavallaan joku muutos, et me ollaan itseasiassa koko ajan niinkun muutoksessa, ja me tavallaan niinkun ajatellaan, ett\u00e4 asiat on pysyvi\u00e4, mut ett\u00e4 asiathan on koko ajan ik\u00e4\u00e4n kun muutoksessa. Ja se, ett\u00e4 joku muutos sit ik\u00e4\u00e4n kun l\u00e4htee voimakkaammin liikkeelle, niin se varmaan liittyy just n\u00e4ihin, mit\u00e4 s\u00e4 puhuit n\u00e4ist\u00e4 feedback loopeista, siis silleen, ett\u00e4 miten muut reagoi sit siihen. Et joku muutos sit vaan yht\u00e4kki\u00e4 l\u00e4htee, ja se, ett\u00e4 miks aina sitten, miks se tapahtuu nyt vaikka nyt, miksei se tapahtunu viis vuotta sitten, tai jotain, niin se varmaan on niin, ett\u00e4 miten ne erilaiset osat ovat sitten reagoineet niihin joihinkin muutoksiin, mit\u00e4 siel on, et se muutos on niinkun tietyll\u00e4 lailla aina v\u00e4h\u00e4n sit semmonen ennakoimatonkin siis siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en joku juttu onkin sitten kauheen iso asia, ja se saa niinkun ilmaa siipiens\u00e4 alle, ja tavallaan t\u00e4\u00e4 idea siit\u00e4, ett\u00e4 miten me ollaan sosiaalisia, ja ett\u00e4 miten muiden ihmisten mielipide vaikuttaa meihin kauheen paljon, ja n\u00e4kee my\u00f6s sen, et miten joku asia on muodissa, tai joku asia yht\u00e4kki\u00e4 onkin kauheen iso ilmi\u00f6 vaikka samat asiat on olleet pitk\u00e4\u00e4n olemassa. Ja sit yht\u00e4kki\u00e4 niinku tapahtuu jotain, et siin\u00e4 on joku t\u00e4mm\u00f6nen tietynlainen, ett\u00e4 jostain syyst\u00e4 vaan feedback loopit osuvat ik\u00e4\u00e4n kun sopivaan asentoon, ett\u00e4 ne niinku tavallaan l\u00e4htee tukemaan sit\u00e4 muutosta siin\u00e4 hommassa. Mut mit\u00e4s s\u00e4 Kati sanoisit t\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4, niinkun systeemisen terapian kohdalla?<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Tai ajattelun-<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Niin no joo-<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Niin no ehk\u00e4 t\u00e4n psykososiaalisen alueen, systeemisen ajattelun kehityksest\u00e4, joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: No m\u00e4 aattelen, itseasias paloauto on nyt ollut se yks semmonen l\u00e4hde, jossa tota, mist\u00e4 n\u00e4\u00e4 ajatukset sai alkunsa. Ja jos me hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n nyt ihan suoraan sitten my\u00f6hemmin ihan niinku tonne 80-luvulle melkeen, tai onks se nyt 80-luvun puoliv\u00e4li\u00e4 jotain, kun Australiassa oli semmonen sosiaality\u00f6ntekij\u00e4, kun Michael White, joka alkoi sitten kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 narratiivista l\u00e4hestymistapaa. H\u00e4n oli sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 my\u00f6s koulutukseltaan, ja h\u00e4n alko puhuu t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4 niinkun tarinallisuudesta, ja siis narratiivisuudesta siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 on niinkun t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 vallassa olevia tarinoita, ja sitten on n\u00e4it\u00e4 vaiettuja tarinoita ja h\u00e4n toi esiin sitten, ja toi niinkun t\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa, ett\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6sii valtarakenteita n\u00e4iss\u00e4, mitk\u00e4 tarinat on vallassa, ja mitk\u00e4 vaietaan, ja sitten tausta-ajattelijana h\u00e4nell\u00e4 oli paljon Michel Foucaultin ajatukset niinkun vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Ja ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 h\u00e4n niinku toi t\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 konteksti, tai t\u00e4\u00e4 tilanne, miss\u00e4 asiat tapahtuu, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kans hyvin paljon t\u00e4t\u00e4 tapaa, et kuka voi puhua ja miten voi puhua. Ja siin\u00e4, jos nyt puhutaan taas terapiamaailmasta ja perheterapiasta, niin ajatuksena oli my\u00f6s t\u00e4rkeet\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, niinku ottaa huomioon t\u00e4mm\u00f6set eri rakenteet yhteiskunnassa, jotka vaikuttaa siihen, ett\u00e4 kenell\u00e4 on mandaattia puhua ja kenell\u00e4 ei. Ja t\u00e4st\u00e4 nousi my\u00f6s esimerkiksi feministinen ja sitten t\u00e4mm\u00f6nen my\u00f6s niinkun, jos aattelee nyt t\u00e4mm\u00f6st\u00e4, niinku rodullisia asioita, etnisyytt\u00e4 ja kaikkia t\u00e4mm\u00f6sii tekij\u00f6it\u00e4, jotka my\u00f6s vaikuttaa siihen, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6set yhteiskunnalliset rakenteet, jotka niinkun yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 semmosii valtarakenteita, niin ett\u00e4 on hyv\u00e4 tiedostaa niit\u00e4, et ne my\u00f6s on l\u00e4sn\u00e4 siin\u00e4 vuorovaikutuksessa ihmisten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni.-<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: T\u00e4ss\u00e4 on muuten nyt monta kertaa puhuttu t\u00e4st\u00e4 vuorovaikutuksesta, mutta siin\u00e4 meill\u00e4 j\u00e4i vissiin alussa v\u00e4h\u00e4n puhumatta tavallaan t\u00e4\u00e4 tietty t\u00e4mm\u00f6nen tiedonsosiologinen t\u00e4rkee sitoumus, et mik\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 systeemisyyden pohjana, elik\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen ajatus t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4, ett\u00e4 me niinkun tuotetaan maailmaa puhumalla siit\u00e4 jollain tavalla, ja eiks niin Kati, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 narratiivisuuskin ik\u00e4\u00e4n kuin juontaa siihen kielen keskeisyyteen, niin t\u00e4st\u00e4 ehk\u00e4 vois v\u00e4h\u00e4n jutella, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 kielen keskeisyys nyt on t\u00e4h\u00e4n systeemiajatteluun tullut, tai systeemiseen\u2026<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Ehk\u00e4 vois viel\u00e4 puhua, menn\u00e4 v\u00e4h\u00e4n takaisin siihen systeemiseen ajatteluun viel\u00e4, koska ensin, kun systeemiteoriaa alettiin niinkun kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, niin silloin oli v\u00e4h\u00e4n semmonen ajatus, ett\u00e4 se n\u00e4k\u00f6kulma, kuka katsoo sit\u00e4 systeemi\u00e4, oli v\u00e4h\u00e4n ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen. Et mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsotaan, ett\u00e4 aateltiin, et se on joku semmonen universaali systeemi, joka toimii vaan siin\u00e4, mut siin\u00e4 ei ajateltu sit\u00e4, ett\u00e4 kuka sit\u00e4 havaitsee tai kuka sit\u00e4 havainnoi, ja sit tuli t\u00e4mm\u00f6nen niin sanottu toisen asteen muutos silleen, ett\u00e4 ajateltiin, ett\u00e4 muutos voi tapahtua systeemiss\u00e4 vaan, kun jotain muutetaan. Mutta sitten alettiin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 heti, kun tulee mukaan siihen systeemiin itse niinkun vuorovaikutussuhteeseen tai vuorovaikutussysteemiin, niin on mukana muuttamassa sit\u00e4 systeemi\u00e4, tai vaikuttamassa siihen systeemiin. Ja silloin alettiin puhua t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 toisen asteen muutoksesta, jos\u2026<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Toisen asteen kybernetiikasta ehk\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Niin toisen asteen kybernetiikasta siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 havaitsija on yht\u00e4 paljon mukana siin\u00e4 ja silleen h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olo, tai meid\u00e4n l\u00e4sn\u00e4olo tihkuu sinne systeemiin kuitenkin, ett\u00e4 ollaan niinku mukana siin\u00e4 luomassa, ja silloin my\u00f6s ymm\u00e4rrettiin, ettei voi seist\u00e4 miss\u00e4\u00e4n ulkopuolella neutraalina tarkkailijana, vaan heti, kun ollaan ihmisten kanssa tekemisiss\u00e4, niin ollaan my\u00f6s mukana luomassa sit\u00e4 todellisuutta siin\u00e4 yhdess\u00e4 n\u00e4itten ihmisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Eli havaitsija vaikuttaa havaittuun.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Ja silloin se havaittukin muuttuu, kun se havaitsija on ik\u00e4\u00e4n kun siin\u00e4 mukana.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Niin ja jos aatellaan t\u00e4t\u00e4 niinkun vuorovaikutusty\u00f6t\u00e4 ja ihmissuhdety\u00f6t\u00e4, niin t\u00e4\u00e4h\u00e4n oli hirveen valtava muutos siin\u00e4 niinku k\u00e4sityksess\u00e4, ettei me ammatti-ihmisin\u00e4 voida olla mitenk\u00e4\u00e4n neutraaleja vaan havainnoimassa ihmisten perheit\u00e4, tai ryhmi\u00e4 tai systeemej\u00e4 silleen, ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4, vaan me ollaan mukana siin\u00e4. Ja siin\u00e4 mieless\u00e4 niin ei voi olla, my\u00f6s t\u00e4\u00e4 asiantuntijuuspositio niinku muuttu silleen, ett\u00e4 ois semmonen systeemien asiantuntija, niin se tuntuu jotenkin hullulta, koska on mukana siin\u00e4 luomassa sit\u00e4 systeemi\u00e4, niin miten voi samalla olla sit joku asiantuntija?<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Joku ulkopuolinen asiantuntija.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Niin.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: No sit\u00e4 vois ehk\u00e4 kuvata k\u00e4sitteellisesti ehk\u00e4 semmosena, ett\u00e4 meill\u00e4 oli siin\u00e4 ehk\u00e4 siin\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa, kun ongelma oli viel\u00e4 ihmisen sis\u00e4ll\u00e4, ja ne oli selkeit\u00e4 ja yksinkertaisia probleemeja, niin siihen liitty t\u00e4mm\u00f6nen asian asiantuntija. Mut kun tullaan t\u00e4nne systeemiseen ajatteluun, niin meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 tutkia sit\u00e4 todellisuutta, ja jollonka se asia onkin suhdeasiantuntijuutta, et me saadaan yhdess\u00e4, vaikka sen ihmisen, jonka el\u00e4m\u00e4\u00e4 siin\u00e4 tutkitaan, niin tai jos se on joku organisaatio ja organisaation eri asiantuntijat yhdess\u00e4 voivat tutkia sit\u00e4, ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kaut-, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 todellisuutta niinkun yhdess\u00e4 uudella tavalla ja l\u00f6yt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n siit\u00e4, koska se on kompleksinen, monimutkanen se todellisuus. Se ei ole vain semmonen lineaarinen yksin\u00e4k\u00f6kulmainen, joka tarkoittaa silloin ihan uutta asiantuntijak\u00e4sityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Ja siin\u00e4 tulee just se, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 kielen merkitys, ett\u00e4 miten puhutaan, ja siin\u00e4 ehk\u00e4, m\u00e4 en tied\u00e4 hypp\u00e4\u00e4nk\u00f6 m\u00e4 nyt hirveesti t\u00e4h\u00e4n dialogisuuteen, koska m\u00e4 aattelen, et se on my\u00f6s se, ett\u00e4 kun luodaan sit\u00e4 todellisuutta yhdess\u00e4, niin ett\u00e4 oikeesti halutaan my\u00f6s n\u00e4\u00e4 kuunnella muiden n\u00e4k\u00f6kulmia, halutaan kuulla, miten muut ajattelee. Et siit ei tuu v\u00e4ittely\u00e4 silleen ett\u00e4 vaan odottaa, ett\u00e4 saa sen oman yksitt\u00e4isen totuuden paasattua niinku l\u00e4pi, vaan ett\u00e4 siit\u00e4 muodostetaan sit\u00e4 uutta k\u00e4sityst\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: M\u00e4 voisin t\u00e4h\u00e4n pys\u00e4hty\u00e4 sen verran, siis sen verran oon itsekin t\u00e4n systeemisyyden \u00e4\u00e4rell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viime vuosina ollut, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n usein liittyy niinku muita t\u00e4llasia l\u00e4hestymistapoja, jotka siis kytkeytyy tavalla tai toisella t\u00e4h\u00e4n systeemisyyteen, mutta on kuitenkin eri nimisi\u00e4, eli puhutaan systeemisyydest\u00e4, ja sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mainittiin jos se narratiivisuus ja dialogisuus, ja sitten on viel\u00e4 puhuttu reflektiivisyydest\u00e4. Ja sitten itsell\u00e4 viel\u00e4 py\u00f6rii mieless\u00e4 tosiaan t\u00e4\u00e4 sosiaalinen konstruktionismi, joka on se semmonen tiedollinen niinkun asetelma t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kaikkien n\u00e4iden takana yhdist\u00e4m\u00e4ss\u00e4 niit\u00e4, ja sitten on viel\u00e4 semmonenkin hieno k\u00e4site, kun konstruktivismi tai psykologinen konstruktivismi, niin mit\u00e4 jos v\u00e4h\u00e4n aikaa juteltas n\u00e4ist\u00e4, et miten n\u00e4\u00e4 kaikki nyt liittyy toisiinsa, tai mimmosessa suhteessa n\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteet on? Ne on kaikki t\u00e4t\u00e4 systeemist\u00e4 perhett\u00e4, mutta Kati s\u00e4 alotitkin jo tosta narratiivisuudesta, ja se liittyy t\u00e4h\u00e4n kielen keskeisyyteen ja t\u00e4h\u00e4n ajatukseen siit\u00e4 sosiaalisen todellisuuden rakentamisesta kielellisesti. Tekeeks se just niinku tarinoista t\u00e4rkeit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ajatus?<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Kyll\u00e4. Ja se, ett\u00e4 miten me puhutaan, sill\u00e4 on vaikutusta, koska me luodaan sit\u00e4 todellisuutta koko ajan sanoilla, sanavalinnoilla, niin luodaan tarinaa. Ja my\u00f6s se, ett\u00e4 miten me kerrotaan asioita, mist\u00e4 me aloitetaan ja mihin me p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, sekin luo tarinaa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Ja mit\u00e4 me j\u00e4tet\u00e4\u00e4n tarinaista ulos kokonaan. Eli tavallaan tarinat on niinkun valintojen tuottamia konstruktioita todellisuudesta jonkunlaisena, ja sit vois olla ihan erilaisiakin tarinoita.<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Joo ja m\u00e4 aattelin et semmonen yks ajatus, joka mun mielest\u00e4 on kauheen hyv\u00e4, on se, ett\u00e4 kun me, semmonen ik\u00e4\u00e4n kuin perus arkiajattelu, arkipsykologinen ajatteluhan on se, ett\u00e4 menneisyys selitt\u00e4\u00e4 nykyhetke\u00e4. Mutta t\u00e4st\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sen konstruktionistis-narratiivisesta n\u00e4k\u00f6kulmastahan nykyhetki selitt\u00e4\u00e4 menneisyytt\u00e4. Siis silleen, ett\u00e4 jos mulla menee nyt hyvin, niin m\u00e4 kerron erilaista tarinaa mun el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni, kun nyt, jos m\u00e4 oon suurissa vaikeuksissa, niin m\u00e4 herk\u00e4sti n\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 n\u00e4inh\u00e4n t\u00e4\u00e4 on mennyt koko ajan t\u00e4\u00e4 juttu kohti t\u00e4t\u00e4 suurta vaikeutta. Ja kai se semmonen vieh\u00e4tys t\u00e4n sosiaalisen konstruktionismin kohdalla se ero, mit\u00e4 s\u00e4 tossa kyselit, niin kai se yleinen ajatus on se, ett\u00e4 konstruktivismi tarkottaa sit\u00e4 niinkun yksil\u00f6n sis\u00e4ist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 maailmasta, ett\u00e4 koko ajan ik\u00e4\u00e4n kuin muokataan sit\u00e4 meid\u00e4n omaa k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 millanen maailma on, ja miten m\u00e4 toimin, miten m\u00e4 opin, millanen tyyppi m\u00e4 oon. Ja sosiaalinen konstruktionismihan on sit l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 t\u00e4t\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 systeemist\u00e4 ajattelua siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se l\u00e4ht\u00f6kohta on se, ett\u00e4 se, mit\u00e4 me keskustellaan muiden ihmisten kanssa, niin me muokataan koko ajan sit\u00e4 todellisuutta johonkin toisenlaiseen, niinkun uudenlaiseen n\u00e4k\u00f6kulmaan sit\u00e4 kautta, kun me k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sit\u00e4 keskustelua. N\u00e4\u00e4h\u00e4n menee v\u00e4h\u00e4n niinku toki lomittain n\u00e4\u00e4 konstruktivismi ja konstruktionismi, mutta konstruktionismi siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 me tavallaan katsotaan sit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kun useiden ihmisten tai vallitsevan mediajulkisuuden kautta, tai mit\u00e4 tahansa, miten me tavallaan muokataan, miten n\u00e4\u00e4 toimijat t\u00e4ss\u00e4 niinkun muokkaa t\u00e4t\u00e4 asiaa. Ja mun mielest sosiaalisen konstruktionismin yks vieh\u00e4tys on ollut siin\u00e4, ett\u00e4 ollaan perinteisesti, sanat joita nyky\u00e4\u00e4n harvoin kuulee, oli ennen oli t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 termej\u00e4, kun moderni ja postmoderni. Ja modernihan tarkoittaa siis sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on yksi oikea vastaus siihen, miten n\u00e4\u00e4 asiat on. Ja tavallaan t\u00e4\u00e4 sosiaalinen konstruktionismihan on t\u00e4mm\u00f6nen postmoderni ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 miten me puhutaan siit\u00e4, miss\u00e4 me puhutaan siin\u00e4, mik\u00e4 t\u00e4\u00e4 tilanne on, et ei oo olemas ik\u00e4\u00e4n kuin yksitt\u00e4isi\u00e4 oikeita vastauksia t\u00e4llasiin esimerkiksi sosiaalisiin tilanteisiin tai ihmisten keskin\u00e4isiiin asioihin liittyviin asioihin. Ja seh\u00e4n on kauheen helpottavaa siis siin\u00e4 mieless\u00e4, koska meh\u00e4n perinteisesti aina tyk\u00e4t\u00e4\u00e4n, vaikka me kuinka ajatellaan, et on olemassa monia n\u00e4k\u00f6kulmia, niin me aina tyk\u00e4t\u00e4\u00e4n kuitenkin jostain siit\u00e4 meid\u00e4n omasta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja herk\u00e4sti juututaan siihen sitten k\u00e4den v\u00e4\u00e4nt\u00e4miseen siit\u00e4, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 asia oikeasti on. Et me voidaan niinkun ehk\u00e4 helpommin ajatella t\u00e4t\u00e4 kautta, ett\u00e4 meill\u00e4 on erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia t\u00e4h\u00e4n asiaan, ja et se pointti on enemm\u00e4n siin\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 ois ehk\u00e4 hy\u00f6dyllist\u00e4 sit sen suhteen, mit\u00e4 t\u00e4s tavoitellaan, et mill\u00e4 tavalla voidaan keskustella n\u00e4ist\u00e4 asioista.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: Ja tosta Pekka tekee mieli jatkaa siin\u00e4 mieless\u00e4, et me ollaan liikkeess\u00e4, koko ajan muutoksessa, ja niin Ricoeurilla, filosofilla oli, ett\u00e4 on kolme nykyisyytt\u00e4, nykyisyyden menneisyys, nykyisyyden nykyisyys, mit\u00e4 tapahtuu juuri nyt, ja nykyisyyden tulevaisuus, ja sill\u00e4 tavalla me voidaan liikkua koko ajan ajassa ja jopa muuttaa meid\u00e4n historiaa, koska me kerrotaan, voidaan kertoa siit\u00e4 historiasta erilainen tarina t\u00e4ss\u00e4 nykyisyydess\u00e4, ja sit me voidaan my\u00f6s vaikuttaa siihen tulevaisuuteen, seh\u00e4n el\u00e4\u00e4 se tulevaisuus jo meill\u00e4 uskomuksissa, pelkoina, toiveina, huolina se tulevaisuus t\u00e4ss\u00e4 nykyisyyden nykyisyydess\u00e4, jolloin se on nykyisyyden tulevaisuutta. Me voidaan haaveilla, unelmoida, menn\u00e4 sit\u00e4 kohti, jolloin me, t\u00e4\u00e4 systeemisess\u00e4 ajattelussa on niinkun yks keskeinen koko ajan mahdollisuus liikkua menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden v\u00e4lill\u00e4 ajassa, ja samalla muokata sit\u00e4 todellisuutta koko ajan, kun me ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Kun me nyt py\u00f6ritell\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, niin s\u00e4 mainitsit my\u00f6s t\u00e4n reflektiivisyyden, ja m\u00e4 jotenkin oon itse mielt\u00e4nyt omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni n\u00e4in, ett\u00e4 kun puhutaan t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 psykologisesta konstruktivismista, niin silloin m\u00e4 oon aatellut, et se on enemm\u00e4n sit\u00e4, et miten min\u00e4 ajat-, mist\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 tied\u00e4n, tai et me niinkun omassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 mietit\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 min\u00e4, mitk\u00e4 minun uskomukseni ovat t\u00e4st\u00e4 asiasta, miten min\u00e4 ajattelen t\u00e4st\u00e4 asiasta, ja mit\u00e4 kokemuksia minulla on t\u00e4st\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n, ja mit\u00e4 m\u00e4 nyt ajattelen t\u00e4st\u00e4. Kun taas sit se sosiaalinen konstruktionismi on sit\u00e4, et m\u00e4 jaan n\u00e4it\u00e4 ajatuksiani muiden kanssa, ja sitten voin niinkun ehk\u00e4 muuttaakin niit\u00e4 sis\u00e4isi\u00e4 ajatuksia sen my\u00f6t\u00e4, et m\u00e4 oon puhunut sun kanssa P\u00e4ivi, ja s\u00e4 sanoit jotain muuta, tai Jukkis sanoi jotain muuta, ni sit m\u00e4 aattelen, et aijaa, te aattelettekin noin, niin sitten k\u00e4yn sen oman sis\u00e4isen konstruktivismin kautta, niinkun mietin sit\u00e4, ett\u00e4 voisinkin ajatella n\u00e4in. Et ne on niinku, ne on erilaisia prosesseja, et se menee ihmisten v\u00e4liss\u00e4, ja sit se menee meid\u00e4n oman ajatuksen kautta, ja sit taas ulos muiden ihmisten kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Eiks n\u00e4\u00e4 sek\u00e4 sosiaalinen konstruktionismi ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 konstruktivismi, ne molemmat tekee sitten taas t\u00e4n dialogisuuden eritt\u00e4in mielekk\u00e4\u00e4ksi, koska jos jokainen ik\u00e4\u00e4n kuin el\u00e4\u00e4 oman mielens\u00e4 n\u00e4k\u00f6isess\u00e4 maailmassa, ja toisaalta my\u00f6s niinkun luodaan sit\u00e4 todellisuutta yhdess\u00e4, niin tavallaan, jotta me voitais ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 toista ja sen maailmaa, niin me tarvitaan siihen sit\u00e4 dialogia, ja sitten toisaalta me tarvitaan tavallaan dialogia siihen, ett\u00e4 kaikki p\u00e4\u00e4sis mukaan ik\u00e4\u00e4n kuin tuottamaan sit\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4 todellisuudesta tai asiasta tai ilmi\u00f6st\u00e4, mink\u00e4 \u00e4\u00e4rell\u00e4 me ollaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Joo joo, just noin. Ja sitten m\u00e4 aattelen, ett\u00e4 dialogihan siis tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4 sanon jotain, s\u00e4 niinku kommentoit sit\u00e4, ja m\u00e4 kommentoin taas sit\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4 sanot, siis silleen et me niinku tavallaan heitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 palloa. Ja hirveen useinhan keskustelut voi olla t\u00e4mm\u00f6si\u00e4 niinkun monologeja, ett\u00e4 m\u00e4 puhun jotain, s\u00e4 puhut sun omaa agendaa, Kati puhuu omaa juttuaan, ja et siis silleen, ja hetkitt\u00e4in me ehk\u00e4 puhutaan suht samasta asiasta, mut et seh\u00e4n on, se niinkun tavallaan dialogi sill\u00e4 lailla, et siin\u00e4 on kaksi tyyppi\u00e4, jotka niinkun vaihtaa n\u00e4it\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmiaan ja ajatuksia t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in, ja siit\u00e4 kehkeytyy jotain uudenlaista. Et jos me aatellaan, niin hirveen usein on silleen, et niinkun sanotaan, ett\u00e4 meill\u00e4 on kaks korvaa ja yks suu, et sen pit\u00e4is olla niinku t\u00e4\u00e4 suhde t\u00e4ss\u00e4 asiassa siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 me oikeesti niinku kuunnellaan, kuunnellaan mit\u00e4 sanotaan ja jatketaan siit\u00e4, sen sijaan, ett\u00e4 m\u00e4 koko ajan vaan mietin, et mit\u00e4 m\u00e4 seuraavaksi sanon t\u00e4h\u00e4n juttuun. Koska seh\u00e4n on, t\u00e4n tyyppisi\u00e4 tilanteita ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 tavallisessa keskustelussa on vaikka kuinka paljon, et me ei oikeen p\u00e4\u00e4st\u00e4 semmoseen dialogiseen moodiin.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Pekka, tosta mit\u00e4 s\u00e4 sanot, mulle tulee mieleen ett\u00e4, t\u00e4\u00e4 on hauska mun mielest\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen pieni fraasi, m\u00e4 oon oppinut t\u00e4n yhdess\u00e4 koulutuksessa, ett\u00e4 tosta, mit\u00e4 s\u00e4 sanoit, mulle tulee mieleen, ett\u00e4 eli tavallaan just se, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lauseeseen kiteytyy aika kivasti se dialogi, ett\u00e4 kuullaan se, mit\u00e4 toinen sanoo, ja sitten k\u00e4v\u00e4ist\u00e4\u00e4n siell\u00e4 omassa maailmassa kuuntelemassa, et mit\u00e4 se minussa her\u00e4tt\u00e4\u00e4, ja sit se palautetaan sille toiselle. Musta se on ihan hauska kiteytys niinkun dialogisuudesta keskustelussa. Mutta m\u00e4 oon ihan samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 joskushan keskustelut on semmoisia per\u00e4kk\u00e4isi\u00e4 monologeja.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Ja m\u00e4 aattelen, et se, ett\u00e4 saisi oikeasti semmosen dialogisuuden aikaiseksi, niin ne on semmosii hetki\u00e4. Ne on niinkun vaan pieni\u00e4 hetki\u00e4, jolloin se tuntuu silt\u00e4, et oikeesti se uppoaa ihan minuun, ja sitten m\u00e4 voin jakaa sit\u00e4 toiseen, ja tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 se uppoaa my\u00f6s siihen henkil\u00f6\u00f6n, jonka kans m\u00e4 juttelen. Mut m\u00e4 aattelen, et se ei oo mik\u00e4\u00e4n staattinen tila, vaan se on semmonen, joka el\u00e4\u00e4, ja v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n siihen silleen niinku tasolle, ja sitten taas ollaan jossain niin sanotusti tavallisessa keskustelussa. Et dialogisuushan on jotain semmosta extraa, joka my\u00f6s on hyvin hoitavaa mun mielest\u00e4, siin\u00e4 niinku my\u00f6s tapahtuu jotain muutosta ihmisten sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Ne on v\u00e4h\u00e4n semmosia taikahetki\u00e4 jotenkin, kun on joskus ollut hetken mukana semmoisessa, niin ne on jotenkin sellasia.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni.-<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Niin me ollaan t\u00e4ss\u00e4 nyt k\u00e4sitelty ainakin t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 nelj\u00e4\u00e4, systeemisyys, narratiivisuus, dialogisuus ja reflektiivisyys.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Jos me tuodaan v\u00e4h\u00e4n tommost teoriaa viel tohon dialogisuuteenkin, niin vois sanoa sen, ett\u00e4 dialogisuuden teoriapohjahan tulee yht\u00e4kki\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4, ja kirjallisuustieteeteest\u00e4. Et Mihail Bahtin on ollu semmonen niinkun teoreettinen l\u00e4ht\u00f6kohta, ja h\u00e4n tutki paljon Dostojevskin romaaneja, ja niist\u00e4 niinku h\u00e4n kehitti semmosen k\u00e4sitteen kun polyfonia, tai semmonen niinkun moni\u00e4\u00e4nisyys, ja siin\u00e4 on just ideana se, ett\u00e4 kaikki totuudet on rinnakkain, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in samaan aikaan totta. Ja m\u00e4 aattelen, et se on hirveen hyv\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta semmoseen esimerkiks moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n kans, ettei taistella siit\u00e4, et kuka m\u00e4\u00e4rittelee niinkun, et mik\u00e4 on totta, vaan et kaikki on niinku totta p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Pekka sulla on hyv\u00e4 vertauskuva siit\u00e4, Tintiss\u00e4 on semmonen, mik\u00e4 Tintti-kirja se nyt on, miss\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen niinkun arvoitus on se, ett\u00e4 se ratkaisu jollekin arvoitukselle on se, et siin\u00e4 on niinkun monta monta kuvaa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in, ja se muodostaa sen vastauksen, mist\u00e4 on kyse. Ja m\u00e4 aattelen, et se on hirveen t\u00e4rkeet\u00e4, kun tehd\u00e4\u00e4n tommosta moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4, ettei tuu semmosta niinkun kamppailua siit\u00e4, et kuka m\u00e4\u00e4rittelee diskurssin, vaan ett\u00e4 aidosti ollaan kiinnostuneita, miten muut ajattelee, ja sitten yritet\u00e4\u00e4n siin\u00e4 luoda semmosii dialogisia tiloja, miss\u00e4 voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisia ja kunnioittaa toisten ty\u00f6tapaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Joo, Tintin seikkailut, Sarviaisen salaisuus.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Sarviaisen salaisuus, hyv\u00e4 l\u00e4hdekirja nyt muistettavaks t\u00e4st\u00e4. Tota, tekee mieli, mulla muistuu joku, m\u00e4 en tied\u00e4 oliko se ton Kirsi Juhilan, vai kuka jostain Tampereelta, siis olikse artikkeli, jonka nimi oli \u201dFakta on sosiaalinen konstruointi\u201d. Siis jotenkin se, ett\u00e4 tavallaan meh\u00e4n uskotaan, ett\u00e4 faktat on muuttumattomia tosiasioita, ja silti niit\u00e4kin konstruoidaan, ja sitten jotenkin voi aina kysy\u00e4, ett\u00e4 no mink\u00e4slainen konstruktio t\u00e4\u00e4 on, ja onks t\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyllinen, ja onko muita vaihtoehtoisia tapoja ajatella jostain. Mutta m\u00e4 oon joskus kyll\u00e4, kun tuolla lastensuojelun kontekstissa oon toiminut, niin joskus muistan, kun olin oikein t\u00e4n konstruktionismin sy\u00f6vereiss\u00e4, niin mietin, ett\u00e4 no, ett\u00e4 kyll\u00e4 vaikka lapsen joku fyysinen vamma on vaan fyysinen vamma, eik\u00e4 se ole mik\u00e4\u00e4n konstruktio, et sitten tullaan v\u00e4h\u00e4n t\u00e4llasiin, niinkun semmosille rajapinnoille, ett\u00e4 on vaan my\u00f6s jotenkin niinku todettava, ett\u00e4 kaikki on suhteellista, my\u00f6s se niinku todellisuuden sosiaalinen konstruoituminen, sill\u00e4kin on rajat, et on my\u00f6s fyysinen todellisuus, ja tottakai, mutta et mit\u00e4 merkityksi\u00e4 sitten sille annetaan sille fyysiselle, niin se on taas tietenkin t\u00e4t\u00e4. Mutta Jukkis.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: Joo, viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n ajatuksia, kun kuuntelin teit\u00e4, niin semmonen tuli mieleen, ett\u00e4 hyv\u00e4 kontakti, hyv\u00e4 suhde, niin se jotenkin, et se rakentuu sellaisista asioista, mit\u00e4 systeemiss\u00e4 ty\u00f6otteessa, ett\u00e4 siin\u00e4 ihminen kokee aidosti ihan kehollisesti, ett\u00e4 h\u00e4n tulee kuulluksi. Ja sit\u00e4 auttaa aika paljon, kun se ammattilainen kohtaa, niinkun filosofi Kirkegaard sanoo, kohtaa ihminen siin\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4n on, \u00e4l\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 toivot h\u00e4nen olevan. Jolloinka silloin s\u00e4 oot siin\u00e4 hetkess\u00e4 sen ihmisen tilassa, ja silloin siihen rakentuu semmonen niin sanottu dialoginen tila, joka voi avautua johonkin, jollonka s\u00e4 et pyri mihink\u00e4\u00e4n, s\u00e4 et oo viem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 asiakasta tai ihmist\u00e4 johonkin suuntaan, vaan s\u00e4 antaudut sille hetkelle, ja mit\u00e4 se hetki her\u00e4tt\u00e4\u00e4 sinussa ja t\u00e4ss\u00e4 toisessa ihmisess\u00e4. Ja m\u00e4 aattelen, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on siin\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sess\u00e4 suhdeperustaisessa ty\u00f6otteessa on ihan keskeist\u00e4. T\u00e4\u00e4 kytkeytyy reflektiivisyyteen ja narratiivisuuteen ja dialogisuuteen niin keskeisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Tosta reflektiivisyydest\u00e4 me ei oo taidettu viel\u00e4, jos sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n py\u00f6rittelis, ett\u00e4 mit\u00e4s se nyt t\u00e4h\u00e4n systeemisen ajattelun perheeseen t\u00e4m\u00e4 k\u00e4site, reflektiivisyys liittyy.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: No m\u00e4 aattelen ainakin asiakasty\u00f6ss\u00e4 ja tolleen, kun kohtaa ihmisi\u00e4, niin se tuo semmosta l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4, et kerrotaan, miten ajatellaan, et se ei oo mik\u00e4\u00e4n salaisuus, ettei silleen olla edes asiantuntijoita, jotka niinku omaa sen tiedon ja salaa sit\u00e4, ja osaa lukea ihmisi\u00e4 niinku silleen l\u00e4pi vaan, ett\u00e4 kertoo, ett\u00e4 mulle tuli t\u00e4mm\u00f6inen ajatus, ett\u00e4 voisko olla kyse t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4st\u00e4. Ja sit kerrotaan vaan, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ajatus tuli siit\u00e4, et m\u00e4 oon tavannut samantyyppisi\u00e4 ihmisi\u00e4 ennen, ja siit\u00e4 kokemuksesta niin mulle tuli mieleen, ett\u00e4 voisko olla kyse t\u00e4mm\u00f6sest\u00e4. Ja silloin m\u00e4 vaan kerron, et m\u00e4 oon nyt tehny t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 jonkin verran, ja oon tavannut ihmisi\u00e4, ja nyt t\u00e4\u00e4 alkaa muituttaa semmosta, mit\u00e4 m\u00e4 oon tavannut ennen, tai sitten et m\u00e4 kerron, et m\u00e4 oon lukenu t\u00e4st\u00e4 hiljattain, ja oli yks tutkimus, miss\u00e4 sanottiin n\u00e4in ja n\u00e4in, ja aattelets\u00e4, et t\u00e4\u00e4 on jotenkin niinkun semmosta, mik\u00e4 on sulle tuttua, ja sitten k\u00e4yd\u00e4\u00e4n sit\u00e4 keskustelua. Et se on niinkun l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4\u00e4, et se ei oo mit\u00e4\u00e4n salaper\u00e4ist\u00e4, et meill\u00e4 on jotain maagisia taitoja, mit\u00e4 asiakkaat ei tiet\u00e4is, vaan ett\u00e4 me voidaan kertoa, miks me ajatellaan n\u00e4in ja mihin se pohjautuu.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Toi miksi me ajatellaan n\u00e4in, siit\u00e4 mulla tulee mieleen my\u00f6s toinen reflektiivisyyteen liittyv\u00e4 k\u00e4site, eli itsereflektiivisyys. Onks se kans jotenkin aika t\u00e4rke\u00e4 asia t\u00e4ss\u00e4 systeemiseks ammattilaiseks asettumisessa, ett\u00e4 on jotenkin my\u00f6s, yritt\u00e4\u00e4 pysy\u00e4 tietoisena ja tavallaan l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4n\u00e4 itselleen siit\u00e4, ett\u00e4 miks m\u00e4 ajattelen n\u00e4in, tai miten m\u00e4 oon oppinut tulkitsemaan jotain asioita n\u00e4in?<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Ehdottomasti. M\u00e4 aattelen, ett\u00e4 toi on ihan tosi t\u00e4rkeet\u00e4, ja viel\u00e4 kun tulee tunteet mukaan, ja omat just niinku Jukkis puhu noista kehoreaktioista, et me osataan niinkun kuunnella itse\u00e4mme. Ja et me tunnetaan sen verran niinkun omaa el\u00e4m\u00e4nhistoriaa, ett\u00e4 me ei aleta sekottaa meid\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 niinkun muitten ihmisten asioihin, ja sen takia on niin t\u00e4rkeet\u00e4, ett\u00e4 me ollaan v\u00e4h\u00e4n mietitty my\u00f6s omia taustoja, miks me halutaan tehd\u00e4 ihmissuhdety\u00f6t\u00e4, mimmosia niinku kokemuksia meil on omasta lapsuudestamme tai omasta nuoruudesta, ja omia el\u00e4m\u00e4nkokemuksia, ja koska ne on niinkun t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 ollaan eletty el\u00e4m\u00e4\u00e4, ja meill\u00e4 on my\u00f6s omia henkil\u00f6kohtaisia kokemuksia, jotka voi olla hy\u00f6dyksi siin\u00e4 ty\u00f6tilanteessa. Mutta m\u00e4 aattelin, et se on tosi t\u00e4rkeet\u00e4, et me ollaan tietosia siit\u00e4, et miks me tuodaan niit\u00e4 esiin, ja et me my\u00f6s tunnistetaan ne. Joskus ne voi olla estein\u00e4 meille, et me ei n\u00e4hd\u00e4, mit\u00e4 asiakkaalle tapahtuu, kun meid\u00e4n oma olemus t\u00e4yttyy sill\u00e4 omalla el\u00e4m\u00e4nkokemuksella. Tai sitten voi olla niin, et me voidaan olla hyvinkin empaattisia, koska me ollaan koettu jotain vastaavaa, ja me voidaan jakaa sit\u00e4 meid\u00e4n asiakkaiden kanssa. Mutta siin\u00e4 pit\u00e4\u00e4 todella olla niinku itsereflektiivinen ja mietti\u00e4, ja olla aika tietoinen siit\u00e4, ett\u00e4 on aika varmoilla vesill\u00e4 sit my\u00f6s itsens\u00e4 kanssa, ett\u00e4 voi sitten p\u00e4\u00e4tell\u00e4, et koska m\u00e4 haluun jakaa t\u00e4t\u00e4 asiakkaiden kanssa, ja koska m\u00e4 pid\u00e4n sit\u00e4 vaan omana tietona, ja koska on joku semmonen asia niin kipe\u00e4, et m\u00e4 en haluu niinku tavata t\u00e4m\u00e4n tyyppist\u00e4 problematiikkaa, et m\u00e4 voin omassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4ni sanoa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on niin, et mulla on nyt t\u00e4mm\u00f6nen kriisi mun omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni, niin m\u00e4 en oikein voi kohdata t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 asiakkaita t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Ja sit m\u00e4 aattelen, ett\u00e4 se yks itsereflektion puoleen liittyy siihen, miten me puhutiin t\u00e4ss\u00e4 aikaisemmin t\u00e4st\u00e4 niinkun toisen asteen kybernetiikasta, eli siis silleen, ett\u00e4 kun me ik\u00e4\u00e4n kuin katsotaan systeemi\u00e4, eli me ei katota sit\u00e4 itsemme ulkopuolella olevana juttuna, vaan me ollaan mukana siin\u00e4, ja ett\u00e4 sit jos ihmiset toimii jollain lailla jotenkin, niin se voi liitty\u00e4 siihen, ett\u00e4 mill\u00e4 fiiliksell\u00e4 m\u00e4 oon esimerkiks siin\u00e4 tilanteessa, et aattelenks m\u00e4\u00e4, et n\u00e4\u00e4 oon niinku (naurua) ik\u00e4vi\u00e4 ihmisi\u00e4 ja et ne k\u00e4ytt\u00e4ytyy huonosti. Niin ei mik\u00e4\u00e4n ihme, et n\u00e4in on. Et jos m\u00e4 sitten taas niinku aattelen, et ok, l\u00e4het\u00e4\u00e4n nyt avoimesti ja l\u00e4het\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 me halutaan saada t\u00e4\u00e4 asia jollain lailla eteenp\u00e4in, niin luultavasti t\u00e4\u00e4 vuorovaikutus on erilaista, niin kun sanotaan, ett\u00e4 se ik\u00e4\u00e4n kuin kasvaa, mihin suuntaan me k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n katse. Et jos me katotaan katse siihen, ett\u00e4 me halutaan saada t\u00e4\u00e4 homma toimiin, ja sit jos t\u00e4\u00e4 ei niinkun toimi, niin onks siin\u00e4, miten m\u00e4 toimin, niin onks t\u00e4s jotain, mit\u00e4 mun pit\u00e4\u00e4 viel mietti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Ja ehk\u00e4 on syyt\u00e4 niinku viritt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 siihen tapaamiseen kans, et onpa mielenkiintoista, et mielenkiintoisia ihmisi\u00e4. J\u00e4nn\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6st\u00e4kin voi olla, et oikeesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaa siihen ennen kun tapaa, menee tapaamiseen, niin sitten on v\u00e4h\u00e4n aikaan niinkun ittens\u00e4 kanssa silleen, ett\u00e4 on tietonen siit\u00e4, et miten m\u00e4, mit\u00e4 m\u00e4 tuon siihen huoneeseen, mimmosii fiiliksi\u00e4, ja mill\u00e4 asenteella m\u00e4 meen sinne.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: M\u00e4 mietin, et meill\u00e4 alkaa kohta aika k\u00e4\u00e4ntyy loppuun, mutta olis kiva ehk\u00e4 kuulla teilt\u00e4 viel\u00e4 ihan t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 niinkun tosiel\u00e4m\u00e4n tarinoita tai jotakin esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 tulee teid\u00e4n ihan arkity\u00f6h\u00f6n tai johonkin t\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen systeemisyys, ja kaikki n\u00e4\u00e4, mit\u00e4 nyt t\u00e4ss\u00e4 puhuttiin. Ehk\u00e4 n\u00e4\u00e4 dialogisuus ja muutkin, ett\u00e4 onks teill\u00e4 jotakin kivoja esimerkkej\u00e4 kerrottavana siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 on niinku arjessa tai omassa ty\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Jukkis, aloita s\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: No rupesin miettiin, ett\u00e4 mink\u00e4 tarinan m\u00e4 haluaisin kertoa. Mutta ehk\u00e4, m\u00e4 kerron sellasen, mik\u00e4 oli mulle omanlainen t\u00e4lli, tai ett\u00e4 t\u00e4\u00e4, miss\u00e4 t\u00e4\u00e4 systeeminen ajattelu her\u00e4tti, ja niinku tuli taas se oma todellisuus ja uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4t. Mulla oli semmonen, tein aikoinani, oon tehnyt aika paljon nuorten kanssa t\u00f6it\u00e4, ja ollut semmonen ajatus, ett\u00e4 nuoria voi auttaa, kun nuoria kohdataan ja tavataan ja jutellaan, tai tehd\u00e4\u00e4n jotain tai toimitaan, tai j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4toimintaa, niin no se on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti ihan hyvin toimii niinkin, mutta sitten se uskomus joutui isolle koetukselle, kun nuori ei halunnut tavata minua, mutta \u00e4iti suostui tapaamaan. Ja t\u00e4ll\u00e4 nuorella pojalla oli ongelmia koulunk\u00e4ynnin kanssa, v\u00e4h\u00e4n kotiintuloaikojen ja oli p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6, p\u00e4ihdekokeiluja, ja aika monen toimijan huoli. Ja kun menen ensimm\u00e4iselle kotik\u00e4ynnille, ja siin\u00e4 m\u00e4 n\u00e4\u00e4n sen, nuori tulee ovesta vastaan aika vauhdilla, ja l\u00e4htee ulko-ovesta ulos, ja se on ainoon kerran, kun m\u00e4 tapasin t\u00e4\u00e4n, ja menin istumaan \u00e4idin kanssa siin\u00e4, ja ruvettiin \u00e4idin kanssa juttelee ja puhumaan tilanteesta, asioista, ja milt\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4ytyy, ja joka kerta pyydettiin, ett\u00e4 poika vois liitty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n keskusteluun mukaan. Mut h\u00e4n ei koskaan tullut, mutta pikkuhiljaa h\u00e4nen oireensa v\u00e4heniv\u00e4t, h\u00e4n alkoi k\u00e4yd\u00e4 koulua, ja rupesi noudattaan kotiintuloaikoja ja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kotona, ja t\u00e4mm\u00f6set p\u00e4ihdekokeilutkin v\u00e4heni, ja oudot iltapoissaolot niinku v\u00e4henee, ja se on nyt puolisen vuotta, ja sitten todettiin, ett\u00e4 eik\u00f6h\u00e4n t\u00e4\u00e4 ollut t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 muutos on riitt\u00e4v\u00e4n vakaalla pohjalla, ett\u00e4 perhe voi jatkaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ilman minuakin. Ja t\u00e4\u00e4 oli semmonen hyvin opettavainen itselle, ett\u00e4 muutokset todellakin voivat tapahtua v\u00e4h\u00e4n niinkun kulman takaa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Eli s\u00e4 keskustelit \u00e4idin kanssa, ja pojassa alkoi n\u00e4kym\u00e4\u00e4n muutoksia?<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: Niin, juuri n\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: M\u00e4 voisin oikeestaan ottaa yhden esimerkin, joka v\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 on hyvin tyypillinen arkiel\u00e4m\u00e4n vuorovaikutustilanne, mut m\u00e4 otan t\u00e4n esimerkin kirjasta, koska m\u00e4 en halua mainostaa ainoastaan erinomaista Sarviaisen salaisuutta, vaan my\u00f6s vanhaa systeemiajattelun keskeist\u00e4 kirjaa. Paul Watzlawickin ja Richard Fishin kirjaa Muutoksen avaimet, joka on siis t\u00e4mm\u00f6nen t\u00e4n paloauton, Mental research instituten t\u00e4mm\u00f6nen keskeinen kirja seitkytluvulta. Ja siin\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6nen esimerkki, jossa on perhe, is\u00e4, \u00e4iti ja teini-ik\u00e4inen lapsi. Ja teini-ik\u00e4inen lapsi ja \u00e4iti riitelee koko ajan hyvinkin kova\u00e4\u00e4nisesti ja ilke\u00e4sti, ja se tuo kaikenlaista sinne. Ja perheen is\u00e4, sit kun n\u00e4\u00e4 on kiinnostuneita, et no mit\u00e4s is\u00e4 tekee, n\u00e4k\u00f6kulma on siis se, et mit\u00e4 t\u00e4s vuorovaikutuksessa tapahtuu, \u00e4iti ja teini nahistelee kesken\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 is\u00e4 tekee? No is\u00e4 ajattelee, ett\u00e4 h\u00e4n ei osallistu t\u00e4h\u00e4n, h\u00e4n on niinkun neutraali, h\u00e4n ei osallistu t\u00e4h\u00e4n juttuun. Ja sit n\u00e4\u00e4 terapeutit sanoo t\u00e4lle is\u00e4lle, ett\u00e4 heill\u00e4 on nyt ehdotus, mit\u00e4 is\u00e4 vois tehd\u00e4 t\u00e4n ja seuraavan kerran v\u00e4lill\u00e4. Ja se ehdotus on se, ett\u00e4 seuraavan kerran, kun \u00e4iti ja teini alkaa riiteleen, niin is\u00e4 ei sano yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tyylilleen uskollisesti, h\u00e4n ei sano yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, mutta h\u00e4n antaa t\u00e4lle teinille viiden dollarin setelin. Sit ne on kaikki v\u00e4h\u00e4n, et mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 on olevinaan. Ja sit, kun tulee seuraava kerta, niin n\u00e4it riitoja ei en\u00e4\u00e4 oo silleen ollut. Eli t\u00e4\u00e4 homman nimih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 on siis se, ett\u00e4 se joka luulee olevansa neutraali, on itseasiassa asettuu jonkun puolelle, koska stereotyyppisess\u00e4 asetelmassa vanhemmat on kuitenkin ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4\u00e4 kaksikko, ja teini on ik\u00e4\u00e4n kuin kamppailemassa n\u00e4iden ik\u00e4\u00e4n kuin vanhempiensa kanssa, jos jompikumpi vanhempi ei osallistu t\u00e4h\u00e4n, niin h\u00e4n ei oo neutraali, vaan h\u00e4n itseasiassa asettuu t\u00e4h\u00e4n. T\u00e4\u00e4 on sosiaalinen konstruktio, monessa perheess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4in, mutta sen ei tarvii olla siis ik\u00e4\u00e4n kun totta, siis sill\u00e4 lailla, et se on aina n\u00e4in. Mut se on hyv\u00e4 esimerkki siis siit\u00e4, et me niin usein kuvitellaan, et me ei olla mukana jossain jutussa, vaikka t\u00e4ss\u00e4 on, ja sitten ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4\u00e4, mit\u00e4 siin\u00e4 tapahtuu, tehd\u00e4\u00e4n avoimeksi, niin se ik\u00e4\u00e4n kuin tuo sen ajatuksen, ett\u00e4 ei me t\u00e4t\u00e4 peli\u00e4 en\u00e4\u00e4 pelata. Ja jotenkin tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4\u00e4 hommat pois alta.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Eli me ei olla ikin\u00e4 neutraaleja, tai ei voida olla, ett\u00e4 kulmakarvan nostollakin me ollaan jollain tavalla mukana.<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Kyll\u00e4, varsinkin sill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: No ehk\u00e4 m\u00e4 nopeesti voisin, tuli mieleen t\u00e4mm\u00f6nen, vaan just n\u00e4\u00e4 pienet hetket, jotka voi kuitenkin luoda jonkinlaisen suhteen. T\u00e4\u00e4 esimerkki tulee lastensuojelusta, m\u00e4 oon toiminut siell\u00e4 nyt perheterapeuttina, ja oon my\u00f6s ollut sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6parina, ja tulee mieleen t\u00e4mm\u00f6inen kotik\u00e4ynti, joka me tehtiin semmoiseen perheeseen, jossa riideltiin siis niin paljon, ne riiteli niin paljon, ett\u00e4 piti vaan huutaa siell\u00e4, et hiljaa, poikki! Ja siell\u00e4 oli varmaan hyvin ik\u00e4vi\u00e4 kokemuksia ollut ja sitten se aina niinkun johti siihen, ett\u00e4 siell\u00e4 kaikki huus toisilleen ja loukkaantu, ja joku l\u00e4hti huoneesta pois, ja se oli ihan t\u00e4ys kaaos, kun me tultiin sinne. Ja oli sit t\u00e4mm\u00f6nen tytt\u00f6, joka viilteli itteens\u00e4, ja \u00e4iti oli niinku ihan raivona ja onneton, mutta h\u00e4n osoitti sen niinku raivona ja huutamisella, ett\u00e4 sun on pakko menn\u00e4 terapiaan, ja tytt\u00f6 pongahti ulos huoneesta, ja sitten tytt\u00f6 tuli silleen hirve\u00e4n hitaasti sinne sis\u00e4\u00e4n huoneeseen ja piti niinku t\u00e4mm\u00f6set korvaluurit korvassa. Ja sitten \u00e4iti komentaa siell\u00e4, ett\u00e4 korvaluurit pois, nyt kaikki on t\u00e4\u00e4ll\u00e4, ja sitten \u00e4iti oli antanut luvan meille kuitenkin, et me saadaan keskeytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, et h\u00e4n ei tykk\u00e4\u00e4 n\u00f6ss\u00f6ist\u00e4, et me saadaan sanoo h\u00e4nelle, ett\u00e4 oo hiljaa. Ja sitten me sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kanssa sitten sanottiin, ett\u00e4 nyt on n\u00e4in, et h\u00e4n saa olla t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja h\u00e4n ehk\u00e4 tarvitsee noi kuulokkeet korvissa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 on tuskallista olla t\u00e4\u00e4ll\u00e4, niin se on yks tapa olla l\u00e4sn\u00e4. Ja siin\u00e4 se tytt\u00f6 heti huokaisi, ja laittoi ne korvakuulokkeet korviin, ja sitten h\u00e4n istui siell\u00e4 v\u00e4h\u00e4n aikaa, ja sitten istunnon aikana h\u00e4n otti toisen pois. Ja sitten h\u00e4n on ollut mukana siell\u00e4. Ja nyt tosiaan me ollaan ty\u00f6skennelty t\u00e4m\u00e4n perheen kanssa, ja sitten tossa syksyll\u00e4 niin t\u00e4\u00e4 tytt\u00f6 kuiskas meille ennen, kuin muut tuli, siin\u00e4 h\u00e4n oli v\u00e4h\u00e4n etuajassa, et h\u00e4n on nyt aloittanut terapian. Ja se meni niinkun h\u00e4nen ehdoillaan, eik\u00e4 \u00e4idin ehdoilla. Ja m\u00e4 aattelen, et kaikki t\u00e4mm\u00f6set pienet eleet on ihan hirveen t\u00e4rkeit\u00e4 siin\u00e4 sen suhteen luomisessa, ja sitten se menee niinku omalla painollaan. Et pieni muutos siihen systeemiin saa sen niinku muutoksen k\u00e4yntiin.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Pieni muutos systeemiin voi saada ensiksi jonkun pienen seuraavan muutoksen, ja se saa seuraavan, ja sitten se koko systeemi voi muuttua. Eli t\u00e4\u00e4 on se, ehk\u00e4 se systeemisyyden semmonen tietty toiveikkuuttakin tuova idea. Onks teill\u00e4 jollakin viel\u00e4 joku ajatus t\u00e4ss\u00e4 lopuksi jotenkin mielen p\u00e4\u00e4ll\u00e4, vai joko me ollaan tyhjennetty pankki? T\u00e4\u00e4 taitaa kyll\u00e4 olla semmonen pankki, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4 ei ihan nopeesti tyhjene, t\u00e4s on aika niinkun\u2026<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Ehk\u00e4 me avattiin vasta yks tallelokero, ja viel\u00e4 j\u00e4i sinne niit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Viel\u00e4 j\u00e4i muutama avaamatta. Okei, no mut sit me varmaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n. Kiitoksia tosi paljon keskustelusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Pekka: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Katariina: Kiitoksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Jukka: Kiitos teille.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni.-<\/p>\nSeuraa meit\u00e4: <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu: <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947&t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys&s=100&p[url]=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947&p[images][0]=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2021%2F02%2Fusgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-scaled.jpg&p[title]=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947&text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947&title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947&media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2021%2F02%2Fusgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-scaled.jpg&description=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947&title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&v=3&t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys&u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys&body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F1947\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. T\u00e4m\u00e4n jakson tuotti Sote-akatemia.<\/p>\n<p>Systeemisyydest\u00e4 keskustelemassa P\u00e4ivi Petrelius, Katariina Fagerstr\u00f6m, Pekka Aarninsalo ja Jukka Pyh\u00e4joki.<\/p>\n<p>Kuuntele jakso my\u00f6s Osaamispuussa.<\/p>\n","protected":false},"author":5186,"featured_media":1950,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51,45],"tags":[144,87,243,141],"class_list":["post-1947","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","category-yhteistyo","tag-aani","tag-podcast","tag-systeemisyys","tag-yhteinen"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-scaled.jpg",2560,2560,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-300x300.jpg",300,300,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-768x768.jpg",768,768,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-1024x1024.jpg",1024,1024,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-400x400.jpg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-1536x1536.jpg",1536,1536,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-2048x2048.jpg",2048,2048,true],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-300x300.jpg",300,300,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-382x300.jpg",382,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-1300x300.jpg",1300,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-800x300.jpg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-512x300.jpg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-650x600.jpg",607,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/02\/usgs-35Z2ylLRCO8-unsplash-480x600.jpg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. T\u00e4m\u00e4n jakson tuotti Sote-akatemia.<\/p>\n<p>Systeemisyydest\u00e4 keskustelemassa P\u00e4ivi Petrelius, Katariina Fagerstr\u00f6m, Pekka Aarninsalo ja Jukka Pyh\u00e4joki.<\/p>\n<p>Kuuntele jakso my\u00f6s Osaamispuussa.<\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/yhteistyo\/\" rel=\"category tag\">Yhteisty\u00f6<\/a>","author_info_v2":{"name":"Dialogiblogi","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/sumaput\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1947","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5186"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1947"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1947\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1959,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1947\/revisions\/1959"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1947"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1947"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1947"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}