{"id":2052,"date":"2021-03-12T12:13:44","date_gmt":"2021-03-12T10:13:44","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=2052"},"modified":"2021-03-12T12:13:46","modified_gmt":"2021-03-12T10:13:46","slug":"terveytta-ikaantyville-monialaisella-yhteistyolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/terveytta-ikaantyville-monialaisella-yhteistyolla\/","title":{"rendered":"Terveytt\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyville monialaisella yhteisty\u00f6ll\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Pitk\u00e4ik\u00e4isyys on ihmiskunnan saavutus, joka on mahdollista yh\u00e4 useammalle meist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 olemme keskell\u00e4 historiallista muutosta, jossa v\u00e4est\u00f6 ik\u00e4\u00e4ntyy kaikkialla maailmassa. Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO:n mukaan kaikilla ihmisill\u00e4 t\u00e4ytyy olla mahdollisuus pitk\u00e4\u00e4n ja terveeseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Muut samanaikaiset megatrendit, kuten kaupungistuminen ja digitalisaatio, mahdollistavat yhteiskuntien muokkaamista ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisimmiksi. Parhaiten terveen ik\u00e4\u00e4ntymisen edellytyksi\u00e4 luodaan monialaisella yhteisty\u00f6ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sote-akatemiassa on tarjolla monitieteinen verkko-opintojakso Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 v\u00e4est\u00f6, terveys ja palvelut<\/em>. Opintojaksolla opiskelija voi muodostaa kokonaisk\u00e4sityksen ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 niin yksil\u00f6llisen\u00e4 kuin yhteiskunnallisenakin ilmi\u00f6n\u00e4. Opetus toteutetaan eri tiedekuntien, tieteenalojen tutkijoiden sek\u00e4 asiantuntijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4 ja esiin nouseekin monialaisen yhteisty\u00f6n merkitys ik\u00e4\u00e4ntyneiden palveluissa nyt ja tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Ihminen, ik\u00e4\u00e4ntyminen ja terveys<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyminen on ihmiselle lajityypillinen ilmi\u00f6, jota voi l\u00e4hesty\u00e4 monenlaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Esimerkiksi biologisten teorioiden mukaan ik\u00e4\u00e4ntyminen on geneettisesti ohjelmoitua tai elimist\u00f6n kulumista, kun taas sosiologia tarkastelee ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n yksil\u00f6n muuttuvaa suhdetta yhteiskuntaan. Vanheneminen voi olla my\u00f6s viisastumista ja transendenssia \u2013 kehityst\u00e4, jota el\u00e4m\u00e4nkokemuksemme muokkaavat. N\u00e4k\u00f6kulmasta riippumatta ik\u00e4\u00e4ntyminen on prosessina yksil\u00f6llinen, monitahoinen ja vaikeasti ennustettava.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Yksil\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 my\u00f6s erilaiset terveysongelmat ja sairaudet yleens\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t. Pitk\u00e4ik\u00e4isyyteen liittyvist\u00e4 tutkimuksista tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 terveysvalinnoilla on keskeinen yhteys siihen, miss\u00e4 kunnossa ik\u00e4\u00e4nnymme. Hyv\u00e4t terveysvalinnat ja elintavat ennustavat hyv\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Aivoterveyden yll\u00e4pito on merkityksellinen muistiongelmien ehk\u00e4isemiseksi ja on monia keinoja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 yleisi\u00e4 jalkaterveyden ongelmia. Ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyv\u00e4t muutokset voivat altistaa my\u00f6s mielenterveyden ongelmille, joissa ennaltaehk\u00e4isyn lis\u00e4ksi keskeist\u00e4 on ongelmien varhainen tunnistaminen ja niihin avun saaminen. Viime vuosina on yh\u00e4 enemm\u00e4n kiinnitetty huomiota my\u00f6s el\u00e4inten positiiviseen vaikutukseen ik\u00e4\u00e4ntyneiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ik\u00e4\u00e4ntynyt henkil\u00f6 saattaa olla aktiivisempi ja ottaa omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n vastuuta, kun h\u00e4nell\u00e4 on asuinkumppanina el\u00e4in. El\u00e4in voi mielenterveyden lis\u00e4ksi vaikuttaa positiivisesti siis my\u00f6s fyysiseen aktiivisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4k\u00f6kulmasta riippumatta ik\u00e4\u00e4ntyminen on prosessina yksil\u00f6llinen, monitahoinen ja vaikeasti ennustettava.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Suurin osa ik\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 on kotona asuvia ja hyv\u00e4kuntoisia, mutta viel\u00e4 avuntarpeidenkin ilmaantuessa voidaan preventiivisill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 ehk\u00e4ist\u00e4 toimintakyvyn heikkenemist\u00e4 ja uusien terveysongelmien ilmaantumista. Esimerkiksi liikunta, hyv\u00e4 terveellinen ravinto ja sosiaalinen toiminta eiv\u00e4t menet\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pysyv\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rivuorokautisessa hoidossakaan. Ihmisen yksil\u00f6llinen el\u00e4m\u00e4nkokemus ja tarpeet m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t esimerkiksi sit\u00e4, millaisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 h\u00e4n haluaisi ik\u00e4\u00e4ntyneen\u00e4 mieluiten el\u00e4\u00e4. Vuorovaikutus itselle t\u00e4rkeiden ihmisten ja my\u00f6s el\u00e4inten kanssa on merkityksellist\u00e4 aktiiviseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n kannustavassa hoivassa.<\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyneet, ymp\u00e4rist\u00f6 ja yhteiskunta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kaupungistumiskehitys on yleinen trendi maailmalla ja muuttoliike Suomessakin kohdistuu muutamiin kasvukeskuksiin suurten kaupunkien ymp\u00e4rille. Kasvavissa kaupungeissa ymp\u00e4rist\u00f6n ja tilojen suunnittelussa on otettava terveysn\u00e4k\u00f6kulma huomioon niin, ett\u00e4 kaikenik\u00e4isten ja -kuntoisten ihmisten turvallinen liikkuminen on mahdollista. Turvallisuuteen liittyy rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuuden lis\u00e4ksi kokemus yhteiskunnan ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyv\u00e4st\u00e4 arvomaailmasta sek\u00e4 se, miten ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 ja turvallisuudesta keskustellaan mediassa ja politiikassa. Houkuttelevaksi suunniteltu, esteettinen sek\u00e4 aistirikas ymp\u00e4rist\u00f6 kutsuu liikkumaan ja n\u00e4in voidaan luoda ns. terapeuttisia maisemia, joilla on tutkitusti my\u00f6nteisi\u00e4 terveysvaikutuksia ik\u00e4\u00e4ntyville. My\u00f6s helposti saavutettavissa olevat taide- ja kulttuuriel\u00e4mykset tuovat el\u00e4m\u00e4\u00e4n mielekkyytt\u00e4 ja hyvinvointia, samoin kuin mahdollisuus kokea luonnon ja el\u00e4inten l\u00e4sn\u00e4olo omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6n suhteessa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhteiskuntaan merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa on my\u00f6s media, joka vaikuttaa ihmisten jokap\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n j\u00e4sent\u00e4miseen ja merkityksellist\u00e4miseen. Nykyajan ilmi\u00f6 on yhteiskunnan medioituminen (engl. mediatization), johon liittyen suuri osa arkiel\u00e4m\u00e4n havainnoista ja vuorovaikutuksesta ovat mediav\u00e4litteisi\u00e4. V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ihmisen ja median suhdetta, koska mediakulttuuri on yksi keskeinen areena, jossa ik\u00e4\u00e4ntymiseen liittyvi\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 tuotetaan ja kierr\u00e4tet\u00e4\u00e4n. Asiajournalismissa ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 puhutaan usein ongelmakeskeisesti, mutta suurten ik\u00e4luokkien vanheneminen ja kaupalliset intressit ovat muokanneet mediakuvastoja my\u00f6nteisemmiksi. Lis\u00e4ksi sosiaalinen media tarjoaa varttuneemmalle v\u00e4est\u00f6lle areenan, jossa voi haastaa vallitsevia k\u00e4sityksi\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi aiheuttaa ik\u00e4\u00e4ntyneille my\u00f6s negatiiviseksi koettua painetta siit\u00e4, miten vastata median v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuvaan aktiivisesta, liikkuvasta ihmisest\u00e4, vaikka oma kunto ei sit\u00e4 sallisikaan.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4k\u00f6kulmia palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kaikkeen ei voi aina omilla toimillaankaan vaikuttaa ja i\u00e4n my\u00f6t\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isyys erilaisille terveysongelmille kasvaa. T\u00e4ll\u00f6in saavutettavien terveys- ja sosiaalipalveluiden rooli on merkitt\u00e4v\u00e4, jotta tukea ja apua on tarjolla matalalla kynnyksell\u00e4. Nykyisess\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4mistarpeita on tunnistettu ja tulevaisuuden palveluissa tavoitellaan nykyist\u00e4 paremmin toteutuvaa asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Asiakasraadit ja kokemusasiantuntijat ovat aktiivisesti mukana asiakasl\u00e4ht\u00f6isten palveluiden suunnittelussa. Palveluiden sis\u00e4lt\u00f6 puolestaan perustuu tieteelliseen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, jota hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yksil\u00f6llisesti asiakkaan tueksi. Terveydenhuollon digitalisaatio, teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen ja muut teknologian ratkaisut tarjoavat uusia keinoja hoidon tueksi ja palveluketjujen sujuvoittamiseksi. Haasteita voi kuitenkin nousta esimerkiksi ik\u00e4\u00e4ntyneiden digitaalisesta osaamisesta, joka voi vaikeuttaa esimerkiksi laboratorio- ja l\u00e4\u00e4k\u00e4riaikojen itsen\u00e4ist\u00e4 varaamista. Teknologinen kehitys voi kuitenkin my\u00f6s mahdollistaa monia ik\u00e4\u00e4ntyneiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 helpottavia toimia, joissa ihmisen itsens\u00e4 ei tarvitse olla aktiivisena toimijana: esimerkiksi \u00e4lylattiat ja -sein\u00e4t tai erilaiset automaattiset et\u00e4yhteyslaitteet voivat tulevaisuudessa entist\u00e4 enemm\u00e4n vaikuttaa ik\u00e4\u00e4ntyneiden el\u00e4m\u00e4\u00e4 helpottavasti.<\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuuden palveluissa tavoitellaan nykyist\u00e4 paremmin toteutuvaa asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 muistiongelmat ja -sairaudet ovat yleisimpi\u00e4 syit\u00e4 kasvavalle sote-palveluiden tarpeelle. Kotiin viet\u00e4vi\u00e4 palveluita kehitet\u00e4\u00e4n ja tavoitteena on kotona asuminen mahdollistaminen, \u201daging-in-place\u201d. Pitk\u00e4aikaisessakin hoivassa asukkaan hyvinvointia voidaan tukea hoitoty\u00f6n toimintojen lis\u00e4ksi toimivalla ja kodinomaisella tilasuunnittelulla, jossa asukas voi toimia mahdollisimman itsen\u00e4isesti. Mit\u00e4 pidemm\u00e4lle muistisairaus etenee, sit\u00e4 merkityksellisempi rooli ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on. T\u00e4h\u00e4n liittyy palveluiden saatavuuden ja sosiaalisen tuen lis\u00e4ksi fyysinen ymp\u00e4rist\u00f6, joka parhaimmillaan tukee asukkaan itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeutta ja auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n miss\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyminen tuo mukanaan monenlaisia muutoksia el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisess\u00e4 yhteiskunnassa varttuneemmatkin yhteis\u00f6n j\u00e4senet voivat olla aktiivisia ja arvostettuja toimijoita sek\u00e4 saavat apua tarvitessaan. Ik\u00e4yst\u00e4v\u00e4llisen yhteiskunnan ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n perustana on yhteinen arvopohja, jonka avulla luodaan mahdollisuuksia terveen\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntymiseen meille kaikille.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 nostetaan esiin n\u00e4k\u00f6kulmia Sote-akatemian Ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 v\u00e4est\u00f6, terveys ja palvelut -opintojakson asiantuntijaluennoista. Opintojaksolla aihetta tarkastellaan maantieteen, hoitotieteen, l\u00e4\u00e4ketieteen, kansanterveystieteen, oikeustieteen, maatalous- ja mets\u00e4tieteen, kulttuurin ja tulevaisuudentutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmista. Opintojakson j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 on Turun yliopiston hoitotieteen laitos, joka vahvistaa voimakkaasti gerontologisen hoitotieteen asiantuntija- ja johtamiskoulutusta<\/a> my\u00f6s kev\u00e4\u00e4n 2021 yhteishaussa.<\/em><\/p>\n\n\n\n