{"id":2169,"date":"2021-03-23T11:00:00","date_gmt":"2021-03-23T09:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=2169"},"modified":"2021-03-18T16:08:03","modified_gmt":"2021-03-18T14:08:03","slug":"kohti-hyvinvoivaa-kasvuyhteisoa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/kohti-hyvinvoivaa-kasvuyhteisoa\/","title":{"rendered":"Kohti hyvinvoivaa kasvuyhteis\u00f6\u00e4!"},"content":{"rendered":"\n

Hyvinvointity\u00f6 on esill\u00e4 kaikkialla. Joku on maininnut sen olevan uusi \u201d<\/a>uunifetapasta<\/a>\u201d.<\/em><\/strong>\u00a0Iiss\u00e4 sek\u00e4 varhaiskasvatuksen ett\u00e4 opetuksen puolella halusimme pelkkien sanojen ja trendien sijasta tehd\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteisemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja tarttua konkreettiseen toimintaan.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 on kyse?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hyvinvoivan kasvuyhteis\u00f6n juuret l\u00f6ytyv\u00e4t valtakunnallisesta Lape<\/a>-ty\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 vuosina 2012-2016 Oulussa pilotoidusta hyvinvointikoulumallista. Kaiken ytimen\u00e4 on ajatus, ett\u00e4 hyvinvointia voidaan luoda ja siihen voidaan parhaiten vaikuttaa niiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, jossa ihmisten, erityisesti lasten, nuorten ja perheiden, arki tapahtuu. Iiss\u00e4 lis\u00e4simme t\u00e4h\u00e4n pakettiin my\u00f6s varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkil\u00f6st\u00f6n hyvinvoinnin sek\u00e4 hyvinvointijohtamisen. Ajattelemme, ett\u00e4 kun vahvistamme kunnan opetuksessa ja varhaiskasvatuksessa ty\u00f6skentelevien hyvinvointia ja tietoa hyvinvointiin liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, hyvinvointi laajenee heid\u00e4n kauttaan my\u00f6s kuntamme lapsille ja nuorille. Avainsanoja ovat vahvistaminen, varhainen v\u00e4litt\u00e4minen, osallisuus, l\u00e4pin\u00e4kyvyys, moniammatillisuus sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja yhdess\u00e4 tekeminen. N\u00e4m\u00e4 ohjaavat kaikkea toimintaamme. Hyvinvoivassa kasvuyhteis\u00f6ss\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kyse projektista tai hankkeesta, joissa p\u00e4\u00e4ttymisp\u00e4iv\u00e4 on usein ennakkoon jo m\u00e4\u00e4ritelty. Prosessissa viimeist\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei l\u00f6ydy \u2013 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 ovat askeleet, joiden kautta tavoiteltuun p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Avainsanoja ovat vahvistaminen, varhainen v\u00e4litt\u00e4minen, osallisuus, l\u00e4pin\u00e4kyvyys, moniammatillisuus sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja yhdess\u00e4 tekeminen. N\u00e4m\u00e4 ohjaavat kaikkea toimintaamme.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Miten hyvinvoivaa kasvuyhteis\u00f6\u00e4 vied\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kouluissa ja varhaiskasvatuksen yksik\u00f6iss\u00e4 on aina ollut hyvi\u00e4 ja toimivia hyvinvoinnin rakenteita, ideoita ja toimintamalleja. Monet opettajat, ohjaajat ja muut lasten ja nuorten kanssa ty\u00f6skentelev\u00e4t ovat my\u00f6s omalla osaamisellaan, persoonallaan ja v\u00e4litt\u00e4misell\u00e4\u00e4n auttaneet, tukeneet ja ohjanneet lapsia ja nuoria, ja edist\u00e4neet heid\u00e4n jaksamistaan ja hyvinvointiaan. Monien kokemusten, tutkimustulosten tai vaikkapa Lape -ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtien perusteella voidaan kuitenkin todeta, ett\u00e4 my\u00f6s paljon parantamisen varaa on, monestakin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Koulun ja varhaiskasvatuksen sek\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 yksik\u00f6iss\u00e4 ty\u00f6skentelevien roolit my\u00f6s muuttuvat, samoin kuin tarpeet, osaamisen vaatimukset ja toimintamallit. Tulee eteen erilaisia uusia haasteita. On syyt\u00e4 jatkuvasti mietti\u00e4 kokonaisuutta, keinoja ja tarvittavia muutoksia lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi ja toiminnan sujuvoittamiseksi my\u00f6s varhaiskasvatuksessa ja kouluissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

Muutoksia voidaan vied\u00e4 eteenp\u00e4in monilla tasoilla. Johtaminen on kuitenkin avainasemassa siin\u00e4, miten muutos tapahtuu.\u00a0Pitk\u00e4j\u00e4nteisess\u00e4 prosessissa korostuvat muutosjohtamisen taidot ja tarpeet. Hyvinvoivan kasvuyhteis\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4 iso osansa on sill\u00e4, miten yksik\u00f6n johtajat hahmottavat omaa rooliaan yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n, osaavat arvioida omia tunne- ja vuorovaikutustaitojaan, osaamistaan, vahvuuksiaan ja kehitt\u00e4misen paikkojaan ja sitoutuvat johtamaan prosessia. Siksi Iiss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana hyvinvoivaa kasvuyhteis\u00f6\u00e4 on johtamisen tukeminen, kehitt\u00e4minen ja yhteisten askelmerkkien m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen. L\u00e4hijohtajien kautta ja avulla my\u00f6s yhteis\u00f6t sitoutuvat ja p\u00e4\u00e4sev\u00e4t osallisiksi hyvinvointity\u00f6h\u00f6n. Johtaminen ja toiminta pohjautuvat kaikkiin t\u00e4rkeimpiin palvelualoja koskeviin tavoitteisiin, joita l\u00f6ytyy niin kuntastrategiasta, opetussuunnitelmista, talousarviosta, yksik\u00f6n toimintasuunnitelmista kuin toimialueen ohjaavista tavoitteistakin. Tavoitteita, etenemist\u00e4 ja tilannetta my\u00f6s arvioidaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti eri tavoin. \u00a0<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 aloitimme?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hyvinvointi sek\u00e4 sen edist\u00e4minen ja kehitt\u00e4minen\u00a0koskevat\u00a0kaikkia varhaiskasvatuksen ja opetuksen aikuisia: jokainen lasten ja nuorten parissa ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4 aikuinen vaikuttaa heid\u00e4n hyvinvointiinsa.\u202fHyvinvointia luodaan joka p\u00e4iv\u00e4, kaikissa kohtaamisissa. T\u00e4m\u00e4 vaatii arjen ympyr\u00f6iss\u00e4\u00a0toimivilta ammattilaisilta sek\u00e4 tietoa ett\u00e4\u00a0taitoa hyvinvoinnista\u00a0ja\u00a0siihen\u00a0liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Lis\u00e4ksi ty\u00f6ntekij\u00f6iden oma hyvinvointi tulee olla vahvalla pohjalla.\u00a0Ymp\u00e4r\u00f6ivien struktuurien tulee\u00a0my\u00f6s\u00a0mahdollistaa ja vahvistaa hyvinvoivan kasvuyhteis\u00f6n tavoitteita ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4.\u00a0Keskeisess\u00e4 asemassa onkin hyvinvoiva ty\u00f6yhteis\u00f6: ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00a0mahdollisuudet olla aktiivinen\u00a0osa\u00a0ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4\u00a0sek\u00e4 mahdollisuudet yhteisty\u00f6n tekemiselle\u00a0ja oman ty\u00f6n kehitt\u00e4miselle\u00a0ovat avaintekij\u00f6it\u00e4. L\u00e4hdimmekin liikkeelle kaksi vuotta sitten henkil\u00f6st\u00f6lle suunnatuista hyvinvointi-iltap\u00e4ivist\u00e4, joissa keski\u00f6ss\u00e4 oli pedagoginen keskustelu hyvinvointia rakentavista tekij\u00f6ist\u00e4: vuorovaikutuksesta ja kohtaamisesta, osallisuudesta, itses\u00e4\u00e4telyst\u00e4 ja motivaatiosta sek\u00e4 moniammatillisuudesta. Teemoja ja niiden toteutumista pohdittiin my\u00f6s omissa yksik\u00f6iss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n toiminnan ja niist\u00e4 kimmonneiden ajatusten kautta jokaisessa yksik\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on jatkettu rakentamalla t\u00e4lle lukuvuodelle ty\u00f6yhteis\u00f6n hyvinvointisuunnitelma.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvointia luodaan joka p\u00e4iv\u00e4, kaikissa kohtaamisissa.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Seuraavia askelia<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Samoihin aikoihin iltap\u00e4ivien kanssa muokkasimme kuntamme perusopetuksen opetussuunnitelmaa hyvinvointin\u00e4k\u00f6kulmasta ja loimme t\u00e4ll\u00e4 perustukset opetuksessa teht\u00e4v\u00e4lle hyvinvointity\u00f6lle. Yhten\u00e4 t\u00e4rkeimmist\u00e4 kirjatuista aiheista kuntamme opetussuunnitelmassa hyvinvointiin liittyen ovat tunne- ja vuorovaikutustaidot sek\u00e4 niiden vahvistaminen lapsilla ja nuorilla. Kouluterveyskyselyjen tulokset ovat kertoneet omaa kielt\u00e4\u00e4n aiheen merkityksellisyydest\u00e4. Opetushallituksen julkaisema raportti kiusaamisen vastaiseen ty\u00f6h\u00f6n koulussa ja oppilaitoksissa korostaa omalta osaltaan n\u00e4iden taitojen t\u00e4rkeytt\u00e4.  Viime syksyn\u00e4 aloitimmekin s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunnit jokaisella luokalla ja jokaisessa ryhm\u00e4ss\u00e4 esikoulusta lukioon. Varhaiskasvatuksessa samat teemat on my\u00f6s nostettu entist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin, ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisemmin ja pitk\u00e4j\u00e4nteisyys mieless\u00e4 pit\u00e4en. Aikuisen omat tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat my\u00f6s keski\u00f6ss\u00e4 \u2013 olipa kyse h\u00e4nen omasta tai lasten ja nuorten hyvinvoinnista. T\u00e4h\u00e4n tulemme my\u00f6s panostamaan jatkossa enemm\u00e4n, koskien niin huoltajia, henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, rehtoreita kuin koulun ja p\u00e4iv\u00e4kodin johtajiakin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Korona on tuonut luonnollisesti mausteensa ty\u00f6h\u00f6mme. Toisaalta se on haastanut, toisaalta taas kristallisoinut entisest\u00e4\u00e4n hyvinvointity\u00f6n t\u00e4rkeytt\u00e4 lapsilla ja nuorilla, toki my\u00f6s aikuisilla. Koronan vuoksi, vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa avustuksella, moniammatillinen yhteisty\u00f6 on kunnassamme tiivistynyt ja saanut uusia ulottuvuuksia. N\u00e4ist\u00e4 yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 Jelpparit -ryhm\u00e4, jonka s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiss\u00e4 tapaamisissa jaamme ajantasaista tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnista. T\u00e4m\u00e4n tiedon pohjalta olemme mm. luoneet kuntaamme uusia, matalalla kynnyksell\u00e4 toimivia malleja.<\/p>\n\n\n\n

Varhaiskasvatuksessa ja kouluissa k\u00e4sienpesu on yksi pisara siin\u00e4 meress\u00e4, jossa henkil\u00f6st\u00f6 l\u00e4hijohtajia my\u00f6ten on valtakunnallisesti taiteillut n\u00e4in\u00e4 aikoina. Ty\u00f6n pirstaleisuus on korostunut ja kokonaisuuden sek\u00e4 ty\u00f6n hallinnan tunne n\u00e4ytt\u00e4ytyy v\u00e4lill\u00e4 suurelta haasteelta. Yhten\u00e4 pienen\u00e4 tekona parempaa kohti olemme omassa kunnassamme rakentamassa l\u00e4hijohtajille ja opettajille omia lukuvuosikalentereita, jossa lukuvuoteen kiinte\u00e4sti kuuluvat palaset ja vuosikellot on koottu yhteen asiakirjaan. Tavoitteena on saada t\u00e4st\u00e4 ty\u00f6kalu, joka helpottaa arkea, eheytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja toimii yhteisty\u00f6alustana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tulevaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Hyvinvoiva kasvuyhteis\u00f6 rakentuu tavoitteellisesti pienin askelin, yhdess\u00e4 tehden ja osallisuus ohjenuoranaan. Kuten eri asiakirjoissa todetaan, osallisuutta tulee opetella ja opettaa, siihen tulee ohjata ja kannustaa. Osallisuus tulee tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi ja sen merkitys ymm\u00e4rretyksi. Osallisuus on my\u00f6s prosessi. Sen toteutumista ja onnistumista tulee jatkuvasti kehitt\u00e4\u00e4, vied\u00e4 eteenp\u00e4in ja arvioida. My\u00f6s t\u00e4h\u00e4n prosessiin eri tahoilla tulee olla mahdollisuus osallistua.\u202fTy\u00f6nsarkaa edell\u00e4 mainittujen asioiden toteutumiseksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 riitt\u00e4\u00e4. Ehk\u00e4p\u00e4 kuitenkin voimme joku p\u00e4iv\u00e4 esitell\u00e4 Osallisuuden k\u00e4sikirjan, jossa avaamme k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4 laajemmin. Yhten\u00e4 osana Osallisuuden k\u00e4sikirjaa voisi olla esimerkiksi kiusaamisen vastainen ty\u00f6, jonka tarkastelun ja kehitt\u00e4misen olemme avanneet t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 osallistaen ty\u00f6h\u00f6n alusta asti kuntamme lapset ja nuoret.<\/p>\n\n\n\n

Hyvinvoiva kasvuyhteis\u00f6 rakentuu tavoitteellisesti pienin askelin, yhdess\u00e4 tehden ja osallisuus ohjenuoranaan.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Hyvinvoiva yhteis\u00f6 etsii, kehitt\u00e4\u00e4 ja vie eteenp\u00e4in aktiivisesti yhteisen ja yksil\u00f6kohtaisen hyvinvoinnin tekij\u00f6it\u00e4. Keskeisin\u00e4 tavoitteina ovat yhteis\u00f6llisen ja jokaisen yhteis\u00f6\u00f6n kuuluvan resilienssin lis\u00e4\u00e4minen, hyvinvointia vahvistavan ja edist\u00e4v\u00e4n arjen muodostaminen ja hyvin toimivan moniammatillisen tukiverkoston muodostuminen. Yhteis\u00f6ss\u00e4 jokaisen osuus ja panos on merkitt\u00e4v\u00e4 \u2013 lasten ja nuorten, opettajien, ohjaajien, oppilashuollon toimijoiden, johtajien kuin muidenkin yhteis\u00f6\u00f6n kuuluvien. My\u00f6s perheiden osallisuus, ajatukset ja konkreettiset teot ovat eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4. Hyvinvoiva yhteis\u00f6 el\u00e4\u00e4 ja hengitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ilmaa ja pyrkii yhteisiin tavoitteisiin. Lasten, nuorten, perheiden ja heid\u00e4n kanssaan ty\u00f6skentelevien t\u00e4rkein indikaattori on arjen sujuvuus. Hyvinvoivassa yhteis\u00f6ss\u00e4 puhutaan hyv\u00e4st\u00e4 ja pahasta, haetaan ratkaisuja ja toimivia pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, uskalletaan yritt\u00e4\u00e4, tuetaan toisia ja iloitaan yhdess\u00e4 onnistumisista, jaetaan osaamista, suruja ja iloja ja ennen kaikkea n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6 ja sen j\u00e4senet voimavarana, kuljetaan rinnalla kuunnellen ja toisista ja yhteis\u00f6st\u00e4 v\u00e4litt\u00e4en. L\u00e4hdimme liikkeelle pienest\u00e4 palasesta, nyt osia on jo huomattavasti enemm\u00e4n. Kokonaisuus ei kuitenkaan ole viel\u00e4 valmis \u2013 matka on pitk\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Olemme kuitenkin liikkeell\u00e4 ja se lienee t\u00e4rkeint\u00e4.<\/p>\n\n\n\n