{"id":2547,"date":"2021-04-27T09:55:00","date_gmt":"2021-04-27T07:55:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=2547"},"modified":"2021-04-28T08:57:27","modified_gmt":"2021-04-28T06:57:27","slug":"essee-tupakoinnista-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/essee-tupakoinnista-osa-2\/","title":{"rendered":"Essee: Tupakoinnista, osa 2"},"content":{"rendered":"\n

Enaktivistit ajattelevat<\/a>, ett\u00e4 mieli ei sijaitse ainoastaan aivoissa, vaan koko ruumiissa. Koko ruumis kokee, ajattelee ja tuntee. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ihminen voi ik\u00e4\u00e4n kuin laajentaa mielens\u00e4 ruumiin ulkopuolisiin esineisiin ja asioihin. Esimerkiksi sokea ihminen tuntee ensisijaisesti maan kepin p\u00e4\u00e4ss\u00e4, ei keppi\u00e4. T\u00e4llaisten aistimista avustavien materiaalisten toimijoiden lis\u00e4ksi ihmisen mieli laajentuu my\u00f6s ajattelua avustaviin toimijoihin, kuten muistikirjoihin ja kalentereihin. Voimme my\u00f6s kyseenalaistaa mielen materiaalisuuden \u2013 ehk\u00e4 mieli on osa jotakin immateriaalista el\u00e4m\u00e4nenergiaa, jonka olemusta emme voi t\u00e4ysin objektiivisesti sis\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin tarkastella. Joka tapauksessa, sek\u00e4 mielemme ett\u00e4 kehomme (kehomielemme) on tupakasta riippuvainen. Tupakka on asia, jonka liit\u00e4mme tai joka liittyy kehoomme ja mieleemme.<\/p>\n\n\n\n

Kuten edellisess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n esseesarjan osassa<\/a> mainitsin, aloin hiljalleen lipsua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4ni lopettaa. Ainakin Allen Carrin <\/a>mukaan olin edelleen riippuvainen, kun annoin sy\u00f6p\u00e4k\u00e4\u00e4ryleelle pikkusormen silloin t\u00e4ll\u00f6in \u2013 ja olinhan min\u00e4. En ollut p\u00e4\u00e4ssyt riippuvuuden juurille, vain v\u00e4lttelin sen toteuttamista.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 siell\u00e4 juurilla sitten piilee?<\/p>\n\n\n\n

Muistan kaverin is\u00e4n keltaisen omakotitalon keskell\u00e4 peltoa ja pihan, joka oli t\u00e4ynn\u00e4 remuavia teinej\u00e4. Min\u00e4 olin yksi heist\u00e4. Coolit j\u00e4b\u00e4t polttivat tupakkaa ja yhteen heist\u00e4 oli aivan ehdottomasti teht\u00e4v\u00e4 vaikutus. Olin 14-vuotias, melko humalassa, vailla huolta huomisesta. Menin savujonon h\u00e4nnille ottamaan osani suusta suuhun siirrellyst\u00e4 tupakansavusta. Kaveri hengitti savut suuhuni ja yritin hengitt\u00e4\u00e4 sis\u00e4\u00e4n. Aloin yskim\u00e4\u00e4n. Savu oli pahaa. <\/p>\n\n\n\n

Seuraavissa bileiss\u00e4 kaveri opetti hengitt\u00e4m\u00e4\u00e4n savua keuhkoihin oikein ja totesin: \u201dEi se ollutkaan niin pahaa, kuin ajattelin\u201d.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna aivan kammottava reaktio.<\/p>\n\n\n\n

\n
\"\"
\n

”Ei se ollutkaan niin pahaa, kuin ajattelin!”<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Lopulta kaiken juurella on varmasti hyv\u00e4ksynn\u00e4n tarve ja tarve kuulua joukkoon.<\/p>\n\n\n\n

Noihin ensimm\u00e4isiin savuihin saattoi liitty\u00e4 my\u00f6s persoonani: olin kokeilunhaluinen, sosiaalinen ja spontaani. Tupakointi oli melko tavallista piireiss\u00e4, joissa liikuin ja kodista irtautumisen tarve suuri. Muistan el\u00e4m\u00e4ni varrelta hahmoja, jotka ovat edist\u00e4neet tupakointiani. Tanssiopettaja, joka k\u00e4vi tuntien v\u00e4liss\u00e4 hermosauhuilla. Kielimatkalla tapaamani toinen suomalainen, jolla oli yht\u00e4 pahat niksat. Henkil\u00f6it\u00e4, jotka ostivat alaik\u00e4iselle tupakkaa. Teinibileet olivat j\u00e4nnitt\u00e4vi\u00e4 ja kuolemattomuuden illuusio huipussaan. On kest\u00e4nyt kauan, ett\u00e4 se on karissut pois.<\/p>\n\n\n\n

J\u00e4in kiinni tupakoinnista viel\u00e4 kotona asuessani. \u00c4idin huolestunut ja hyv\u00e4ntahtoinen luento tupakoinnin terveyshaitoista ei paljon painanut k\u00e4\u00e4ryleen tuoman turvallisuuden ja vapauden tunteen rinnalla \u2013 k\u00e4\u00e4ryle oli osa kapinaani. Kuten olemme huomanneet, paradoksaalisesti tuosta vapauden symbolista muodostui vuosien saatossa pahimman luokan vankila.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Tiesittek\u00f6 muuten, ett\u00e4 nikotiini on tupakkakasvin hy\u00f6nteismyrkky?\u20601<\/sup> Nikotiini siis puolustaa kasvia kaikenlaisilta kuoriaisilta ja m\u00f6nki\u00e4isilt\u00e4, mutta meid\u00e4t se koukuttaa hyvin tehokkaasti. Kasvavat nikotiiniannokset muuttavat aivojen rakennetta. Nikotiinireseptoreiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa ja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineiden normaali toiminta muuttuu.\u20602<\/sup> Siksi lopettaessani tupakoinnin toistamiseen nikotiinihirvi\u00f6 huusi p\u00e4\u00e4ni vieress\u00e4 ravintoa: \u201d\u00c4\u00e4\u00e4\u00e4! Kuolen t\u00e4nne ellet sy\u00f6t\u00e4 minua! Mik\u00e4 sinua vaivaa? Etk\u00f6 halua pit\u00e4\u00e4 elossa parasta yst\u00e4v\u00e4\u00e4si! Et voi tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 minulle! By\u00e4\u00e4\u00e4!\u201d <\/p>\n\n\n\n

Tupakoinnin lopettaminen vaatii r\u00f6yhkeytt\u00e4 kuihduttaa tuo hirvi\u00f6 olemattomiin.<\/p>\n\n\n\n

Riippuvaisina luulemme tupakoinnin avustavan ajatteluamme esimerkiksi lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 keskittymist\u00e4, rentouttamalla ja toisaalta pirist\u00e4m\u00e4ll\u00e4, auttamalla stressinhallinnassa \u2013 ja mit\u00e4 viel\u00e4 \u2013 mutta uskoisin koukuttavuudessa keskeisimm\u00e4n asian olevan sen, ett\u00e4 tupakka laajentaa tuntoaistiamme \u2013 niin ulkoisesti kuin sis\u00e4isestikin.<\/p>\n\n\n\n

En min\u00e4 ainakaan oikeasti<\/em> tupakoinut sen vuoksi, milt\u00e4 tupakka maistuu tai tuoksuu. Onhan tupakan maku ja tuoksu ensikokemuksena aivan karmaiseva. En kai oikeasti <\/em>tupakoinut sen vuoksi, milt\u00e4 tupakointi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Populaarikulttuuri on saattanut sy\u00f6tt\u00e4\u00e4 meille propagandaa pehme\u00e4sti leijailevasta kauniista savukiehkuroista ja seksin j\u00e4lkeisist\u00e4 jaetuista savukkeista \u2013 mutta onhan tupakointi todellisuudessa aivan saakelin typer\u00e4nn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 toimintaa. Tehd\u00e4 nyt itsest\u00e4\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4 mustuva savupiippu ja leikki\u00e4 lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuntoaisti sen sijaan, se j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljen. Kaiken muun sain psyykattua itselleni iljett\u00e4v\u00e4ksi ja s\u00e4\u00e4litt\u00e4v\u00e4ksi, mutta edelleen kaipasin sit\u00e4 tunnetta, kun savu valuu keuhkoihini. Halusin tuntea tutun ja turvallisen tupakan sormieni v\u00e4liss\u00e4 ja huulillani. Halusin sormilleni k\u00e4\u00e4rinn\u00e4n tuoman n\u00e4pert\u00e4misen tyydytyksen. Uskon, ett\u00e4 tuo kehollinen turva ja tuttuus on lopulta se kaikkein juurtunein tekij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Lopulta opin, ett\u00e4 enemm\u00e4n kuin savua, haluan raitista ilmaa imujen v\u00e4liss\u00e4. Enemm\u00e4n kuin tupakkaa huulillani, haluan toisen ihmisen kosketusta. Enemm\u00e4n kuin s\u00e4tk\u00e4n v\u00e4\u00e4nt\u00e4mist\u00e4, haluan n\u00e4hd\u00e4 k\u00e4tteni j\u00e4ljen.<\/p>\n\n\n\n

Niinp\u00e4: ainut, joka meit\u00e4 est\u00e4\u00e4 lopettamasta on pelko<\/em>.<\/p>\n\n\n\n