{"id":2619,"date":"2021-05-04T10:08:12","date_gmt":"2021-05-04T08:08:12","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=2619"},"modified":"2021-05-04T10:08:15","modified_gmt":"2021-05-04T08:08:15","slug":"vaarin-autettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/vaarin-autettu\/","title":{"rendered":"V\u00e4\u00e4rin autettu"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

N\u00e4en aina punertavia s\u00e4vyj\u00e4, kun kuulen ihmisten esitt\u00e4v\u00e4n \u201dnyt sinun pit\u00e4\u00e4 ottaa itse\u00e4si niskasta kiinni\u201d -tyylisi\u00e4 ilmaisuja. Mets\u00e4\u00e4n menn\u00e4\u00e4n ainakin kahdessa asiassa:<\/p>\n\n\n\n

1. Yleens\u00e4 t\u00e4llainen ilmaus esitet\u00e4\u00e4n hyvin vajavaisilla, l\u00e4hinn\u00e4 olettamuksiin pohjautuvilla tiedoilla, jolloin korrelaatio aktuaaliseen tilanteeseen on kyseenalainen.<\/p>\n\n\n\n

2. Mit\u00e4 \u201dniskasta kiinni ottamisella\u201d, ts. er\u00e4\u00e4nlaisella ryhdist\u00e4ytymisell\u00e4 varsinaisesti halutaan saavuttaa? Mitk\u00e4 ovat ne konkreettiset toimenpiteet, joilla ryhdist\u00e4ytyminen toteutuu ja onko ilmaisun vastaanottajalla ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 keinovalikoimaa n\u00e4iden asioiden toteuttamiseen?<\/p>\n\n\n\n

Pohdittuani asiaa olen tullut siihen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tyhj\u00e4t fraasit, joilla ei ole mit\u00e4\u00e4n relevanttia merkityst\u00e4, ovat l\u00e4himm\u00e4isen inhimillisi\u00e4 h\u00e4t\u00e4huutoja toista kohtaan. Tunnistetaan ahdinko ja vilpitt\u00f6m\u00e4sti haluttaisiin auttaa, mutta koska kysyj\u00e4 itse potee akuuttia tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja\/tai kyvytt\u00f6myytt\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tilannetta, suusta p\u00e4\u00e4see kaikenlaisia \u00e4lytt\u00f6myyksi\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n pahansuopaisuutta en n\u00e4iss\u00e4 ilmauksissa kuitenkaan koe olevan. Toisaalta ilmauksilla kysyj\u00e4 pyrkii my\u00f6s irtautumaan tilanteesta. H\u00e4n tasapainoilee auttamisen halun ja syv\u00e4llisen sitoutumisen pelon ristipaineessa. Pelko voi johtua edell\u00e4 mainitusta osaamattomuudesta auttaa tai yksinkertaisesti aikarajoitteesta. Siit\u00e4, ett\u00e4 kysyj\u00e4 ei halua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa tilanteen juurisyiden selvitt\u00e4miseen ja ratkaisuvaihtoehtojen kartoittamiseen. Ei ainakaan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4 enemp\u00e4\u00e4. Kenties mieleen juolahtaa ajatus toisen ep\u00e4toivoisesta takertumisesta, jos tilannetta ryhdyt\u00e4\u00e4n ruotimaan pintaa syvemm\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 tahansa perimm\u00e4inen syy onkin, valitettavasti ilmaisujen tehovaikutus j\u00e4\u00e4 puolivillaiseksi. Konkreettinen auttaminen kun yleens\u00e4 vaatii nimenomaan sit\u00e4: konkretiaa. \u201dP\u00e4rj\u00e4ile\u201d siin\u00e4 sitten.

T\u00f6rm\u00e4\u00e4n omissa teht\u00e4viss\u00e4ni ajoittain virheellisiin k\u00e4sityksiin, jotka on hyv\u00e4 oikaista.<\/p>\n\n\n\n

Ensinn\u00e4kin el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t haasteet eiv\u00e4t aina ole johtuneet yksil\u00f6n valinnoista; usein haasteisiin l\u00f6ytyy selv\u00e4t vaikuttimet jo lyhyen keskustelun aikana. Ja vaikka yhteys haasteiden ja valintojen v\u00e4lill\u00e4 olisikin todennettavissa, haasteen hierominen p\u00e4in toisen kasvoja ei edist\u00e4 sen ratkaisua. Katse siis aina eteenp\u00e4in kohti ratkaisua.<\/p>\n\n\n\n

Katse aina eteenp\u00e4in kohti ratkaisua.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Toiseksi, auttajaan takertumista tapahtuu harvoin; oikeastaan p\u00e4invastoin oma el\u00e4m\u00e4 ja suhde auttajaan halutaan pit\u00e4\u00e4 erillisin\u00e4 prosesseina. Tyypillisempi ongelma on yhteisten hetkien sopiminen riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 frekvenssill\u00e4. Apua ei kuitenkaan pid\u00e4 tuputtaa v\u00e4kisin; viime k\u00e4dess\u00e4 halu ja vastuu tilanteen edist\u00e4misest\u00e4 on aina yksil\u00f6ll\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kolmanneksi, ne, jotka ovat aidosti avun tarpeessa, ovat usein eritt\u00e4in hyvin tietoisia tilanteestaan ja osaavat pohtia analyyttisesti mik\u00e4 voisi auttaa heit\u00e4; yhteinen pohdinta auttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti ratkaisuvaihtoehtojen avaamisessa. Oleellista on pit\u00e4\u00e4 toiminnan tavoite kirkkaana, ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti varmistaa etenemisen suunta ja rytmi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Miten sitten voisi saavuttaa optimaalisen tilanteen, jossa auttamisen maksimoiminen ja riskien minimoiminen olisivat tasapainossa? Yksinkertaisesti olemalla aloitteellinen ja kysym\u00e4ll\u00e4 ensin vaikkapa yleisesti tilanteesta. \u201dMiten sulla menee?\u201d on geneeriydest\u00e4\u00e4n huolimatta edelleen p\u00e4tev\u00e4 avaus. Jos luottamus toisen osapuolen kanssa on olemassa ja huoli osapuolen sis\u00e4ll\u00e4 patoutunut, pelkk\u00e4 kysymys saattaa murtaa padon. Ajoittain kysymys saattaa tuottaa standardoidun \u201dihan hyv\u00e4\u00e4\u201d vastauksen. Se ei kuitenkaan tarkoita, ett\u00e4 asiat olisivat hyvin. Ronkkimisen suorittaminen on t\u00e4ll\u00f6in sallittua.<\/p>\n\n\n\n

Jos pato aukeaa, oleellista on kuunteleminen. Antaa toisen puhua niin kauan kuin h\u00e4n puhuu. Tarvittaessa voi esitt\u00e4\u00e4 tarkentavia kysymyksi\u00e4. Kun tilanne on kokonaisuutena selvill\u00e4, kolmas vaihe on ratkaista eteneminen, joka voi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s ohjausta eteenp\u00e4in. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikkea ei voi itse tiet\u00e4\u00e4, eik\u00e4 tarvitsekaan. Sit\u00e4 varten yhteiskunnalla on turvaverkot ja niiden k\u00e4ytt\u00f6 on vahvasti suositeltavaa. Yksil\u00f6n tilanteesta riippuu, mit\u00e4 turvaverkoista on syyt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Oman osaamisen tai kykenev\u00e4isyyden puute eiv\u00e4t saisi rajoittaa kontaktin ottamista. Mik\u00e4li auttamisen prosessin l\u00e4pik\u00e4yminen ja toteuttaminen kuitenkin tuntuvat ylivoimaisen vaikeilta, niin mielest\u00e4ni on reilumpaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kontakti ottamatta tai todeta rehellisesti, ett\u00e4 \u201den pysty auttamaan sinua t\u00e4ss\u00e4 asiassa\u201d kuin rakentaa tyhji\u00e4 pilvilinnoja ja antaa katteettomia lupauksia. Puhumattakaan siit\u00e4, ett\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 ilmaisuja, jotka eiv\u00e4t ainoastaan ole hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4, vaan my\u00f6s saavat niiden sanojan n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hieman yksinkertaiselta.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 t\u00e4st\u00e4. Uutta matoa koukkuun ja pysyk\u00e4\u00e4h\u00e4n tutkalla.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n