{"id":2991,"date":"2021-06-08T10:00:00","date_gmt":"2021-06-08T08:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=2991"},"modified":"2021-08-13T09:09:01","modified_gmt":"2021-08-13T07:09:01","slug":"ikaantyneiden-kotona-asumisen-ja-hyvinvoinnin-tukeminen-terveysteknologian-avulla-suomessa-vuonna-2050-poimintoja-tulevaisuusraportista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/ikaantyneiden-kotona-asumisen-ja-hyvinvoinnin-tukeminen-terveysteknologian-avulla-suomessa-vuonna-2050-poimintoja-tulevaisuusraportista\/","title":{"rendered":"Ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumisen ja hyvinvoinnin tukeminen terveysteknologian avulla Suomessa vuonna 2050 \u2013 poimintoja tulevaisuusraportista"},"content":{"rendered":"\n

Kirjoitus kuuluu tulevaisuusteemaiseen blogisarjaan, jossa <\/em>\u2018Tulevaisuusajattelu ja skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollossa\u2019 -opintojakson<\/em><\/a> opiskelijat pohtivat hyvinvointia ja soteko-palveluja 2050-luvun Suomessa<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

WHO ennusti vuonna 2018, ett\u00e4 yli 60-vuotiaiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 maailmassa tulee jopa kaksinkertaistumaan seuraavan kolmen vuosikymmenen aikana. Elinajanodotteen noustessa sek\u00e4 i\u00e4kk\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa suhteellisesti ty\u00f6ik\u00e4isiin verrattuna erityisesti hoitoalaa uhkaa entist\u00e4kin voimakkaampi ty\u00f6voimapula. Samanaikaisesti moni ik\u00e4\u00e4ntynyt toivoo saavansa asua kotonaan mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n, ja ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumisesta onkin tullut yh\u00e4 yleisemp\u00e4\u00e4. Hoidon siirtyminen laitoksista kotiolosuhteisiin tuo kaivattuja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 terveydenhuollon menoihin, mutta vaarana on, ett\u00e4 jo valmiiksi ylikuormittuneen terveydenhuollon kantokyky ei riit\u00e4 turvaamaan kaikille kotona asuville i\u00e4kk\u00e4ille riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea ja turvaa, vaan moni vanhus on vaarassa j\u00e4\u00e4d\u00e4 terveysongelmineen yksin. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t nostavat vuodelle 2050 suuria huolia, joihin teknologiset innovaatiot ja megatrendit, kuten teko\u00e4ly ja esineiden internet, pyrkiv\u00e4t tarjoamaan sopivan ratkaisun.<\/p>\n\n\n\n

Mutta mit\u00e4 tied\u00e4mme vuoden 2050 i\u00e4kk\u00e4\u00e4st\u00e4? Vuonna 2050 yli 65 vuoden ik\u00e4\u00e4n ehtinyt on kokenut teknologian murroksen jo nuoruudessaan ja on tottunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n teknologian ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4. Nykytiedon valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 erilaiset teknologiset ratkaisut tulevat olemaan viel\u00e4kin tiiviimpi ja integroidumpi osa arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4mme ja hyvinvointiamme. Mielikuva vuoden 2050 i\u00e4kk\u00e4\u00e4st\u00e4 terveyspalveluiden kuluttajasta voisikin olla passiivisen potilaan sijaan aktiivinen asiakas, jonka kiinnostus oman terveydentilan monitorointiin ja yll\u00e4pitoon on korkea. Asumisen trendit, elintaso, teknologian saatavuus, kansanterveys sek\u00e4 terveysteknologian kehityksen trendit vaikuttavat kuitenkin kaikki siihen, mink\u00e4laisiin tarpeisiin pyrit\u00e4\u00e4n hakemaan ratkaisuja ja mink\u00e4laisilla resursseilla i\u00e4kk\u00e4\u00e4n terveytt\u00e4 voidaan tukea vuoden 2050 Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4ist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista aloimme rakentaa perustaa Sote-akatemian monitieteisen Tulevaisuusajattelu ja skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollossa -kurssin<\/a> tulevaisuusraportille. Halusimme selvitt\u00e4\u00e4, miten ik\u00e4\u00e4ntyneiden kotona asumista ja hyvinvointia voitaisiin tulla tukemaan terveysteknologian keinoin Suomessa vuonna 2050. Jotta kohderyhm\u00e4n kokonaisvaltainen huomiointi olisi mahdollista, aihetta oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella monialaisesti. Raportissamme pohdimme terveysteknologian mahdollisuuksia ja uhkia nelj\u00e4ss\u00e4 eri skenaariossa monitieteisesti hoitotieteen, sosiaality\u00f6n ja etnologian n\u00e4k\u00f6kulmista. <\/p>\n\n\n\n

Terveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 teknologiaa jakautuneessa yhteiskunnassa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isess\u00e4 skenaariossa pohdimme mit\u00e4 tapahtuu, jos i\u00e4kk\u00e4iden elintaso 2050-luvulla jakaantuu kahtia rikkaisiin ja k\u00f6yhiin keskituloisten j\u00e4\u00e4dess\u00e4 vain pieneksi v\u00e4hemmist\u00f6ksi. Syit\u00e4 kahtiajaolle l\u00f6ytyy esimerkiksi koulutusasteesta, el\u00e4m\u00e4n aikana ker\u00e4tyn varallisuuden ep\u00e4tasaisesta jakautumisesta sek\u00e4 ty\u00f6voimamuutoksista, jotka ovat havaittavissa jo nyt 2020-luvun alussa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokset heijastuvat yksil\u00f6n mahdollisuuksiin ja varallisuuteen kuluttaa asumista tukevia palveluita. Elintason onkin sosioekonomisten tekij\u00f6iden ohessa havaittu olevan yhteydess\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden terveyteen. Jos rikkaimmilla ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 on varaa valita kalliiden yksityisten palveluiden v\u00e4lill\u00e4 k\u00f6yhien tyytyess\u00e4 siihen, mit\u00e4 julkiset palvelut heille tarjoavat, voidaan puhua jo ik\u00e4\u00e4ntyneiden yhteiskunnallisen aseman eriarvoistumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Asumisen trendit jatkavat vuosituhannen alun mallia, jossa vanhukset asuvat p\u00e4\u00e4asiallisesti yksin, eik\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmittaista kumppanuutta saman puolison kanssa edes en\u00e4\u00e4 pidet\u00e4 itsest\u00e4\u00e4nselvyyten\u00e4. Yksinasumisen vapaus omassa kodissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n omana valintana, mutta osalla ik\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 se vahvistaa yksin\u00e4isyyden kokemusta, joka puolestaan on uhka heid\u00e4n terveydelleen ja hyvinvoinnilleen. Oma koti voi tuntua ahdistavalta, jos mahdollisuutta sosiaaliseen vuorovaikutukseen ei muiden kanssa ole. <\/p>\n\n\n\n

Ik\u00e4\u00e4ntyneiden asumisen ja terveyden tueksi on jatkuvasti kehitteill\u00e4 uusia teknologisia ratkaisuja, joista puettavien laitteiden rooli on merkitt\u00e4v\u00e4. Ne tunnistavat eri sairauksia kuten esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonitauteja, neurologisia sairauksia sek\u00e4 keuhkosairauksia jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Varhainen diagnosointi ja seuranta ovat auttaneet voittamaan perinteiset kansantaudit, ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 terveysteknologia tekee merkitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4pily\u00f6nnin sy\u00f6pien ehk\u00e4isyss\u00e4. 2050-luvulla nanoteknologia on viel\u00e4 lapsenkengiss\u00e4, mutta sit\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n osaksi palvelutarjontaa ik\u00e4\u00e4ntyneille. Ent\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden vapaa-ajanvietto? Virtuaalilasit ovat jo laajasti ik\u00e4\u00e4ntyneiden suosiossa, ja yksinel\u00e4v\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntynyt saa nauttia virtuaalimatkailusta, -konserteista ja -n\u00e4yttelyist\u00e4, ja ik\u00e4\u00e4ntyneiden arkea pyrit\u00e4\u00e4n tukemaan el\u00e4myksellisyyden avulla.<\/p>\n\n\n\n

Tasa-arvoa ja yhteis\u00f6llist\u00e4 asumista<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Toisessa skenaariossa i\u00e4kk\u00e4\u00e4t hakevat seuraa ja turvaa asumalla sosiaalisissa kerrostaloissa, joihin omien asuntojen lis\u00e4ksi on rakennettu erilaisia yhteis\u00f6- sek\u00e4 harrastetiloja. Parhaimmillaan sosiaalinen kerrostalo on kuin pieni kyl\u00e4yhteis\u00f6, jossa naapurit tuntevat ja auttavat toisiaan ja jakavat yhdess\u00e4 aterioitaan, mutta jossa yksil\u00f6ll\u00e4 on kuitenkin mahdollisuus el\u00e4\u00e4 my\u00f6s omaa, itsen\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 oman kotinsa suojassa.<\/p>\n\n\n\n

Terveysteknologian hankinta j\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n oman harkinnan ja maksukyvyn varaan, mutta toisaalta uudistetun vero- ja ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n ansiosta yksil\u00f6iden v\u00e4liset tuloerot ovat kaventuneet, ja yh\u00e4 useammalla i\u00e4kk\u00e4\u00e4ll\u00e4 on varaa kuluttaa. Avoimet markkinat ovat luoneet teknologian kehitt\u00e4jille sek\u00e4 paineita ett\u00e4 mahdollisuuksia kehitell\u00e4 erilaisia, toisiaan luovempia ratkaisuja i\u00e4kk\u00e4iden monitorointiin, ja kuluttajalla onkin mist\u00e4 valita niin puettavien laitteiden, \u00e4lykotien, robotiikan kuin n\u00e4iden yhdistelmienkin v\u00e4lilt\u00e4. Paineanturilla varustetut housut kertovat, koska i\u00e4k\u00e4s on ollut liian pitk\u00e4n hetken paikoillaan, \u00e4lysormus mittaa verensokeria ja silm\u00e4laseihin upotettu tunnistin laskee silm\u00e4n liikkeist\u00e4, milloin kantajan vireystila uhkaa pudota liian matalaksi. \u00c4lykodin lattialle asetetut anturit seuraavat asukkaan liikkeit\u00e4, huoneen l\u00e4mp\u00f6tila vaihtelee asukkaan oman l\u00e4mp\u00f6tilan ja aktiivisuustason mukaan, ja eri laitteista dataa ker\u00e4\u00e4v\u00e4 ja yhdistelev\u00e4 teko\u00e4lyrobotti muistuttaa ja kannustaa liikuntasuorituksiin, jakaa tarvittavat l\u00e4\u00e4kkeet ja tuo lasin vett\u00e4 i\u00e4kk\u00e4\u00e4n iholle liimatun \u00e4lylaastarin varoittaessa uhkaavasta vajaanesteytyksest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Mutta mink\u00e4laiseen tarpeeseen terveysteknologiaa kehitet\u00e4\u00e4n? Koska sosiaalinen kerrostalo jo itsess\u00e4\u00e4n auttaa ehk\u00e4isem\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n sosiaalista erist\u00e4ytyneisyytt\u00e4, terveysteknologialla pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan erityisesti fyysisen terveyden haasteisiin, joista tyypillisimpi\u00e4 ovat erilaiset kansansairaudet. Jo vuonna 2020 n\u00e4kyv\u00e4 trendi jatkuu, ja syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 vuonna 2050 on jo huomattavasti pienentynyt. Sen sijaan tyypin 2 diabetes, lihavuus liit\u00e4nn\u00e4isoireineen sek\u00e4 erilaiset muistisairaudet ovat kasvattaneet osuuttaan kuolleisuustilastoissa. Tarkan monitoroinnin ja tehokkaiden algoritmien avulla osa sairauksista on mahdollista saada tunnistettua ja hoidettua entist\u00e4 tehokkaammin, mutta toisaalta yleisess\u00e4 keskustelussa toistuvasti esitet\u00e4\u00e4n kannanottoja, jossa huolta ilmaistaan, kun mainonnan ja markkinavoimien uhriksi j\u00e4\u00e4v\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 tuhlaa rahansa teknologiaan, joka ei oikeastaan pyrik\u00e4\u00e4n vastaamaan juuri h\u00e4nen terveyshaasteisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Mukavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 yhteis\u00f6llisyyden paluu<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

My\u00f6s kolmannessa skenaariossa ik\u00e4\u00e4ntyneiden asumisessa tulevaisuudessa n\u00e4kyy vahvana osana yhteis\u00f6llisyys. Samassa yhteis\u00f6ss\u00e4 elintiloja jakavat eri ik\u00e4iset ja eri sukupuolta olevat, ja sukupolvet kohtaavat toisiaan p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 arjessaan. Millainen merkitys t\u00e4llaisella asumismuodolla on ik\u00e4\u00e4ntyneen kannalta? Yhteis\u00f6llinen asumismuoto on auttanut syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rryst\u00e4 eri sukupolvien v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 ihmisi\u00e4 my\u00f6s perheen ja suvun ulkopuolella. Yhteis\u00f6asuminen tuo arkeen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja ehk\u00e4isee yksin\u00e4isyyden kokemusta, erityisesti uusien globaalien pandemioiden ja epidemioiden aiheuttaessa rajoituksia kodin ulkopuolella liikkumiseen. Yhteis\u00f6asumisen suosioon ik\u00e4\u00e4ntyneiden keskuudessa on my\u00f6t\u00e4vaikuttanut halu jakaa asumiskustannuksia ja el\u00e4\u00e4 ekologisemmin. My\u00f6s 2040-luvulla uudistettu ty\u00f6el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4 n\u00e4kyy merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 muutoksena i\u00e4kk\u00e4iden arjessa. El\u00e4kekertym\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 perustu vain ty\u00f6vuosien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, vaan rikkin\u00e4isen ty\u00f6uran tehneille maksetaan tasoituksena korkeampaa kansanel\u00e4kett\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Koteihin kehitetty \u00e4lyteknologia helpottaa ik\u00e4\u00e4ntyneen arkea, kun kodin laitteet ovat itseohjautuvia ja kotien turvallisuus on kehittynyt hyvin pitk\u00e4lle. Valot syttyv\u00e4t automaattisesti huoneissa sen mukaan, miten niiss\u00e4 liikutaan, ja robotti katkaisee virran latausasemasta ja rullaa itsekseen asukkaiden \u00e4lylaitteet aamiaisp\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4reen. K\u00e4dess\u00e4 oleva huomaamaton ranneke osaltaan huolehtii verenpaineen mittaamisesta ja siirt\u00e4\u00e4 tulokset terveyskeskuksen sairaanhoitajalle. Kaupassak\u00e4ynti on hyvin harvinaista, sill\u00e4 ostosten tilaaminen on k\u00e4tev\u00e4\u00e4 ja ostokset toimitetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kotiovelle saakka. Turvallisuuden tunnetta kotona vahvistaa my\u00f6s yhteis\u00f6n tutut naapurit, joilta voi pyyt\u00e4\u00e4 apua matalalla kynnyksell\u00e4, ja naapuriapu onkin suuri helpotus ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4lle erityisesti arjen askareissa. Sosiaalisia kontakteja ja jopa yst\u00e4vyyssuhteita solmitaan luontevasti jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa, kun yhteis\u00f6n teht\u00e4vi\u00e4 jaetaan tasapuolisesti sen asukkaiden kesken. Terveysteknologia ja palvelut ovat kalliita, ja p\u00e4\u00e4osin yksityisten palveluntarjoajien tuottamia. Onneksi osa i\u00e4kk\u00e4ist\u00e4 on kuitenkin oikeutettu my\u00f6s kolmannen sektorin, kuten vapaaehtoisvoimin toimivien yhdistysten, palveluihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Olosuhteisiin sopeutujat<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Nelj\u00e4nness\u00e4 skenaariossa palaamme j\u00e4lleen taloudelliseen eriarvoisuuteen kasvaneiden tuloerojen muodossa. Vuoden 2021 pandemian j\u00e4lkeen ulkomaanmatkailu l\u00e4hti uuteen nousuun, jonka lis\u00e4ksi alati lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 globaali kaupank\u00e4ynti sek\u00e4 muuttoliikenne ovat jo kolme vuosikymment\u00e4 uhanneet v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 erilaisten maailmanlaajuisten pandemioiden ja antibioottiresistenttien superbakteerien muodossa. Toistuvat yhteiskunnan sulkutilojen aiheuttamat massaty\u00f6tt\u00f6myysaallot sek\u00e4 talouden yleinen ep\u00e4vakaus ovat luoneet kuilua eri yhteiskuntaluokkien v\u00e4lill\u00e4, mutta toisaalta olosuhteet ovat ajaneet palaamaan takaisin perinteiseen asumismuotoon, jossa saman katon alla majailee koko laajennettu perhe vauvasta vaariin ja jossa vanhemmat ik\u00e4polvet saavat turvaa ja tukea nuoremmista. Elinpiiri uhkaa kuitenkin j\u00e4\u00e4d\u00e4 melko kapeaksi, kun uutta pandemia-aaltoa pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t i\u00e4kk\u00e4\u00e4t j\u00e4tt\u00e4ytyv\u00e4t omien kotiensa turvaan, n\u00e4kev\u00e4t yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n vain verkon v\u00e4lityksell\u00e4 ja tilaavat ostokset automaattisesti kotiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka yhteiskunta pyrkii vastaamaan ajan asettamiin haasteisiin tarjoamalla peruspalveluita ja terveysteknologiaa, osa tarpeellisista ratkaisuista on kuitenkin saatavilla vain omakustanteisesti yksityisten toimijoiden tarjoamina ja ovat sit\u00e4 kautta kaikista heikoimmassa osassa olevien ulottumattomissa. Terveysteknologia t\u00e4ht\u00e4\u00e4 parantamaan kansanterveytt\u00e4 sek\u00e4 hillitsem\u00e4\u00e4n kustannuksia panostamalla ratkaisuihin, joiden avulla voidaan tunnistaa, diagnosoida ja hoitaa sairaudet jo niiden varhaisessa vaiheessa. Pandemia-aallot kannustavat kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti infektio-oireiden varhaista tunnistamista. Painopisteen\u00e4 ei ole yksil\u00f6n maksimaalinen hyvinvointi, vaan terveydenhuollon kantokyvyn s\u00e4ilyminen sek\u00e4 kustannustehokkuus. Rikkaammalle i\u00e4kk\u00e4\u00e4lle sen sijaan on tarjolla laajat valikoimat ratkaisuja, jotka terveyden monitoroinnin ja ymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuuden lis\u00e4ksi kannustavat heit\u00e4 liikkumaan kotinsa suojissa. Uusin villitys ovat virtuaaliset k\u00e4velymatkat Jaipurin, Budapestin ja muiden kulttuurikohteiden kaduilla, joihin i\u00e4k\u00e4s voi osallistua yhdess\u00e4 yst\u00e4vien tai teko\u00e4lyavustajien kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Kohti tulevaisuutta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Millainen suunta olisi toivottavaa, jotta ik\u00e4\u00e4ntyneiden hyvinvoinnin tukemista kotona asumisen osalta tuettaisiin yhteiskunnassa mahdollisimman hyvin terveysteknologian keinoin? Vaikka teknologia n\u00e4ytt\u00e4ytyykin houkuttelevana tapana tukea i\u00e4kk\u00e4iden kotona asumista tulevaisuuden Suomessa, tulisi muistaa, ettei se itsess\u00e4\u00e4n yksin ratkaise kaikkia ongelmia vaan saattaa pahimmillaan jopa olla osana uusien ongelmien synty\u00e4. Kuinka esimerkiksi taata, ett\u00e4 kehitetty terveysteknologia on turvallista ja palvelee loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla, kun yht\u00e4l\u00f6ss\u00e4 ovat mukana my\u00f6s rajallisilla resursseilla varusteltu terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4 tai voittoa tavoitteleva teknologiayritys? Ent\u00e4 kuka kantaa vastuun, jos terveysteknologia ep\u00e4onnistuu sille asetetussa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4? Onko vaarana, ett\u00e4 terveysteknologia n\u00e4hd\u00e4\u00e4n laastariratkaisuna, joka korvaa i\u00e4kk\u00e4iden terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 sen t\u00e4rkeimm\u00e4n ja arvokkaimman elementin, ihmisen?<\/p>\n\n\n\n

Teknologian ohella tarvitaan my\u00f6s ihmisi\u00e4 johtamaan t\u00e4t\u00e4 laajempaa muutosta sek\u00e4 ik\u00e4\u00e4ntyneiden ja terveysteknologian ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua. Ik\u00e4\u00e4ntyneet olisi mahdollista kohdata enemm\u00e4nkin aktiivisina yhteiskunnallisina toimijoina, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n sairaina ja passiivisina hoidettavina, vaikka toimintakyky olisikin jo osin heikentynyt. Arjen apuna terveysteknologia voisi vahvistaa ik\u00e4\u00e4ntyneen p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 omassa kodissaan ilman, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tarvitsisi muuttaa asumaan hoitolaitokseen. Omassa kodissa asuminen puolestaan voi olla ik\u00e4\u00e4ntyneelle merkitt\u00e4v\u00e4 voimavara, kun ei tarvitse luopua tutusta asuinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, elinpiirist\u00e4 ja sosiaalisesta tukiverkosta. <\/p>\n\n\n\n

Kysymys kuuluukin: miten taata arvokas vanheneminen sek\u00e4 kotona asumista tukeva palveluj\u00e4rjestelm\u00e4, joka olisi samanaikaisesti inhimillinen, oikeudenmukainen ja taloudellisesti tarkoituksenmukainen? N\u00e4iden poliittisten, taloudellisten, eettisten ja yksil\u00f6llisten valintojen yhteensovittaminen tulee mit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimmin olemaan yksi tulevaisuuden suurimmista haasteista.<\/p>\n\n\n\n