{"id":3150,"date":"2021-08-24T10:00:00","date_gmt":"2021-08-24T08:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3150"},"modified":"2021-08-20T14:34:07","modified_gmt":"2021-08-20T12:34:07","slug":"itsemonitorointi-tyohyvinvoinnin-tukena-tulevaisuudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/itsemonitorointi-tyohyvinvoinnin-tukena-tulevaisuudessa\/","title":{"rendered":"Itsemonitorointi ty\u00f6hyvinvoinnin tukena tulevaisuudessa"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4ss\u00e4 tulevaisuusteemaisessa blogisarjassa <\/em>’Tulevaisuusajattelu ja skenaariot sosiaali- ja terveydenhuollossa’ -opintojakson<\/em><\/a> opiskelijat pohtivat hyvinvointia ja soteko-palveluja 2050-luvun Suomessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\"Ihminen
Kuva: Luke Chesser \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Teknologia on kehittynyt isoin harppauksin viimeisen parinkymmenen vuoden ajan, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, miksei t\u00e4m\u00e4 kehitys jatkuisi viel\u00e4 tulevaisuudessa. Lis\u00e4ksi ihmisten kiinnostus itsens\u00e4 mittaamiseen on jatkuvasti kasvussa, ja se my\u00f6s arkip\u00e4iv\u00e4istyy koko ajan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on varsin helppoa todeta, ett\u00e4 tulevaisuudessa itsemonitorointia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi ty\u00f6hyvinvoinnin maksimoimiseksi entist\u00e4 monipuolisemmin ja todenn\u00e4k\u00f6isesti tavoilla, joita pid\u00e4mme viel\u00e4 nyt silkkana mielikuvituksena.<\/p>\n\n\n\n

Terveysteknologia ja ty\u00f6hyvinvointi Suomessa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Mielest\u00e4mme alati kehittyv\u00e4n teknologian mielenkiintoisimpia osa-alueita hyvinvoinnin kannalta ovat itsemonitorointi- ja terveysteknologia. Jo nyky\u00e4\u00e4n esimerkiksi syd\u00e4ns\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4\u00e4 voidaan mitata \u00e4lykellolla ja unen eri vaiheita seurata kotona s\u00e4nkyyn asennettavin sensorein. Lis\u00e4ksi koska digitalisaatio ja teknologia mahdollistavat jo nyt puettavat \u00e4lylaitteet (esimerkiksi Oura-\u00e4lysormus ja rannesykemittarit) sek\u00e4 niihin kytkeytyv\u00e4t terveyssovellukset (kuten SportTracker), ovat ihmiset alkaneet kasvavissa m\u00e4\u00e4rin sek\u00e4 tarkkailla ett\u00e4 mitata omaa terveytt\u00e4\u00e4n. Toki, kuluttajille kaupattavat laitteet ovat edelleen ep\u00e4tarkempia ja alttiimpia mittausvirheille kuin vaikkapa terveydenhuollon ammattilaisten tekem\u00e4t mittaukset. T\u00e4m\u00e4 tuotekategoria kehittyy kuitenkin jatkuvasti, eik\u00e4 ole syyt\u00e4 ep\u00e4ill\u00e4, etteik\u00f6 l\u00e4hitulevaisuudessa my\u00f6s kuluttajatuotteiden mittaustarkkuus ja teknologinen taso yll\u00e4 sairaalatasolle. Jo t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 monilla diabeetikoilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 glukoosiseurantaj\u00e4rjestelmi\u00e4, joissa kehoon asetetun implantin avulla elimist\u00f6n verensokeria voidaan seurata matkapuhelimen avulla. Er\u00e4\u00e4t sykemittarit voivat lis\u00e4ksi jo nykyisin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 terveysdataa suoraan OmaKanta-palveluun. <\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuudessa itsemonitorointia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n esimerkiksi ty\u00f6hyvinvoinnin maksimoimiseksi entist\u00e4 monipuolisemmin ja todenn\u00e4k\u00f6isesti tavoilla, joita pid\u00e4mme viel\u00e4 nyt silkkana mielikuvituksena.<\/em><\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Trendin\u00e4 itsemonitorointi on kuitenkin yhteiskuntaa polarisoiva. Suomalaisen yhteiskunnan yleisest\u00e4 elintasosta huolimatta ihmisten sosioekonominen status vaihtelee huomattavasti, niin maantieteellisesti kuin v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4in. Mit\u00e4 parempi sosioekonominen asema, sit\u00e4 enemm\u00e4n mahdollisuuksia ja valmiuksia yksil\u00f6ll\u00e4 on hankkia, k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 itsemonitorointiteknologiaa sek\u00e4 siit\u00e4 saatavaa dataa. Kaikilla ei ole taloudellisia mahdollisuuksia hankkia itsemonitorointiteknologiaa, eik\u00e4 kaikilla ole samalla tavalla tietotaitoa, jota hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4minen ja terveysteknologian k\u00e4ytt\u00e4minen vaativat. Toisena itsemonitorointiin liittyv\u00e4n\u00e4 ongelmana voidaan pit\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n subjektiivisen terveyskokemuksen heikkenemist\u00e4.  Voidaankin pohtia, voiko yksil\u00f6 kokea itsens\u00e4 terveeksi ja hyvinvoivaksi, vaikka mittari n\u00e4ytt\u00e4isi toisin. My\u00f6s terveysinformaation ja -datan kertyminen voi olla yksil\u00f6lle uhka. Mihin itsemonitoroinnin tuottama data tallentuu, miten t\u00e4t\u00e4 tietoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja kuka siit\u00e4 hy\u00f6tyy? Toisaalta annamme jo nyt valtavasti tietoa itsest\u00e4mme monikansallisille teknologiayhti\u00f6ille, kuten Googlelle ja Facebookille. My\u00f6s ty\u00f6nantajamme tiet\u00e4\u00e4 meist\u00e4 paljon; palkan, koulutus- ja ty\u00f6historian, milloin avaamme ty\u00f6s\u00e4hk\u00f6postin sek\u00e4 milloin saavumme t\u00f6ihin ja l\u00e4hdemme t\u00f6ist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Brett Jordan \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ihmisten muuttoliike asutuskeskuksiin lis\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n riippuvuutta teknologiaan ja siihen liittyviin palveluihin. Monet asiat hoidetaan erilaisten palveluntarjoajien avulla; mink\u00e4 ennen kysyit naapurilta, tarkistat nyt Googlesta. My\u00f6s tietynlainen riippuvuus ty\u00f6h\u00f6n ja ty\u00f6nantajaan on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Yh\u00e4 useampi ty\u00f6nantaja tukee ty\u00f6ntekij\u00e4n hyvinvointia niin ty\u00f6ss\u00e4 kuin vapaa-ajallakin tarjoamalla esimerkiksi henkil\u00f6st\u00f6lle aktiivisuusrannekkeita tai palkitsemalla erilaisiin liikuntahaasteisiin osallistuneita. My\u00f6s liikuntasetelien jakaminen kannustaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 terveelliseen el\u00e4m\u00e4ntapaan. Ty\u00f6nantajan toiveena on toki, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden terveyden kautta ty\u00f6n tehokkuus ja tuottavuus kasvaa. Ty\u00f6nantajan n\u00e4k\u00f6kulmasta hyvinvoiva ty\u00f6ntekij\u00e4 on siis tuottava ty\u00f6ntekij\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta taas hyvinvointia tukeva ty\u00f6nantaja on houkutteleva ty\u00f6nantaja. <\/p>\n\n\n\n

Mill\u00e4 tavoin itsemonitorointi voisi toimia ty\u00f6hyvinvoinnin tukena vuonna 2050?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Raportissamme loimme katsauksen itsemonitoroinnin ja suomalaisten ty\u00f6hyvinvoinnin tulevaisuuteen vuonna 2050. Keskityimme erityisesti tarkastelemaan, miten itsemonitorointia voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n ty\u00f6hyvinvoinnin tukena ja mink\u00e4laisia vaikutuksia t\u00e4ll\u00e4 on niin yksil\u00f6n, ty\u00f6nantajaorganisaation kuin yhteiskunnan kannalta. Keskeist\u00e4 aiheen k\u00e4sittelyss\u00e4 olivat kysymykset siit\u00e4, mit\u00e4 ty\u00f6hyvinvoinnilla ja itsemonitoroinnilla tarkoitetaan tulevaisuudessa. Pohdimme my\u00f6s aiheen kannalta keskeisimpi\u00e4 sosioekonomisia ja poliittisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Tarkastelumme kohteina olivat kolme erilaista skenaariota, joiden kautta esittelimme mahdollisia tulevaisuuden tiloja ja niihin vievi\u00e4 polkuja sek\u00e4 sit\u00e4, miten itsemonitorointi eri skenaarioissa kytkeytyy yksil\u00f6n ty\u00f6hyvinvointiin ja sen tukemisen tapoihin. Skenaarioiden rakentamiseen k\u00e4ytimme hyv\u00e4ksi PESTE-menetelm\u00e4\u00e4 ja sen pohjalta rakennettua tulevaisuustaulukkoa. Tulevaisuustaulukon perusteella muodostimme kolme erilaista skenaariota: 1. Terveet ja rikkaat menestyj\u00e4t vs. k\u00f6yh\u00e4t ja sairaat h\u00e4vi\u00e4j\u00e4t<\/em>, 2. Hyvinvoivat individualistit & hyvinvoinnilla kilpailevat ty\u00f6nantajat<\/em> sek\u00e4 3. Hyvinvoiva ty\u00f6ntekij\u00e4, menestyv\u00e4 ty\u00f6nantaja, toimiva yhteiskunta<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

\"Skenaario<\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen skenaarion voittajia tulisivat olemaan jo valmiiksi varakkaat henkil\u00f6t, joilla on varaa hankkia itsemonitoroinnin v\u00e4lineit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 skenaario tulisi polarisoimaan kansaa entisest\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 se n\u00e4in ollen ole toivottava. Toinen skenaario lienee nykyp\u00e4iv\u00e4n kehityksen jatkuessa varsin mahdollinen. Toisessa skenaariossa itsemonitorointia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n laajasti ja siit\u00e4 koituvat hy\u00f6dyt ovat yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi toisaalta olla ep\u00e4toivottava skenaario, mik\u00e4li ei koe itsemonitorointia omakseen eik\u00e4 halua sit\u00e4 tehd\u00e4. Kolmas skenaario on monellakin tavalla win\u2013win-skenaario, jossa voittavat erityisesti itsemonitorointia hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t henkil\u00f6t, mutta my\u00f6s ty\u00f6nantaja. Skenaario tukee vahvasti ty\u00f6hyvinvointia ja sen kautta muotoutuvassa tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnallamme on edellytyksi\u00e4 kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kehittymiselle.     <\/p>\n\n\n\n

Skenaarioiden kannalta keskeist\u00e4 on pohtia, mihin suuntaan s\u00e4\u00e4ntely ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 (erityisesti yksityisyytt\u00e4 ja tietoturvaa koskeva) on muuttumassa. Ne nimitt\u00e4in ohjaavat esimerkiksi ty\u00f6nantajan mahdollisuuksia seurata ty\u00f6ntekij\u00e4n terveytt\u00e4 ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 tarjoamiensa palveluiden kautta sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n niin salliessa jopa puuttua siihen. Kiinnostavaa on my\u00f6s, millainen tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon kentt\u00e4 tulee olemaan. T\u00e4h\u00e4n vaikuttaa muun muassa ty\u00f6n ja ty\u00f6nteon murros sek\u00e4 ty\u00f6terveysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen uudelleenmuotoutuminen tulevaisuudessa. N\u00e4m\u00e4 kaikki tulevat nyt ja tulevaisuudessa vaikuttamaan ihmisten yhdenvertaisuuden toteutumiseen. Toisaalta digitalisaatio ja teknologia voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 eriarvoistumista, mutta t\u00e4m\u00e4 vaatii sit\u00e4, ett\u00e4 jokaisella kansalaisella on tarvittavien laitteiden ja yhteyksien lis\u00e4ksi tietotaitoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teknologiaa ja sen kautta ker\u00e4tty\u00e4 dataansa itse\u00e4\u00e4n ja yhteiskuntaa hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Individualistinen n\u00e4kemys ja kiinnostus terveyteen vaikuttaisi olevan kuitenkin megatrendi, mik\u00e4 varmasti lis\u00e4\u00e4 itsemonitoroinnin suosiota tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n

Konkreettisen toiminnan ja toiminnankehitt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on mahdollista tavoitella ja millaisia toisaalta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n ty\u00f6hyvinvoinnin tukemisen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/em><\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Skenaarioty\u00f6skentelyn kautta nousseet n\u00e4k\u00f6kulmat ja niihin liittyvien riskitekij\u00f6iden ja mahdollisuuksien tunnistaminen auttavat meit\u00e4 pohtimaan ja arvailemaankin, millaiseen suuntaan itsemonitorointi ja yksil\u00f6n ty\u00f6hyvinvoinnin tukeminen tulevat kehittym\u00e4\u00e4n vuoteen 2050 menness\u00e4. Konkreettisen toiminnan ja toiminnankehitt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia on mahdollista tavoitella ja millaisia toisaalta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n ty\u00f6hyvinvoinnin tukemisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Jokainen muodostamistamme kolmesta skenaariosta voisi olla mahdollinen ja niiden toteutumisen kannalta merkitykselliseksi muodostuu yhteiskuntamme kehittyv\u00e4 arvomaailma l\u00e4hitulevaisuudessa. Kysymys kuuluukin, mihin suuntaan haluamme oikeasti edet\u00e4?<\/p>\n\n\n\n