{"id":3210,"date":"2021-10-06T10:31:00","date_gmt":"2021-10-06T08:31:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3210"},"modified":"2021-10-26T10:55:01","modified_gmt":"2021-10-26T08:55:01","slug":"yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yhteinen-aani-systeemisyys-kuntoutuksen-nakokulmasta\/","title":{"rendered":"Yhteinen \u00e4\u00e4ni: Systeemisyys kuntoutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta: esimerkkin\u00e4 neurologinen sairaus perheess\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Systeemisyys \u2013sarja jatkuu uudella jaksolla! <\/p>\n\n\n\n<p>Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sek\u00e4 psykologi Timo Ter\u00e4sahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukij\u00e4rvi. Esimerkkin\u00e4 tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuuntele muita systeemisyys -sarjan jaksoja t\u00e4\u00e4ll\u00e4: <a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/soteakatemia\/sets\/systeemisyys-sarja\">https:\/\/soundcloud.com\/soteakatemia\/sets\/systeemisyys-sarja<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Systeemisyys kuntoutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta: esimerkkin\u00e4 neurologinen sairaus perheess\u00e4 by Turun yliopisto\" width=\"1027\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1136834998&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1027\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Systeemisyys&nbsp;kuntoutuksen&nbsp;n\u00e4k\u00f6kulmasta: esimerkkin\u00e4&nbsp;neurologinen sairaus perheess\u00e4 -podcast, tekstivastine<\/h3>\n\n\n\n<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. T\u00e4m\u00e4n jakson tuotti Sote-akatemia<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Tervetuloa kuuntelemaan Turun yliopiston podcastia. Meill\u00e4 on aiheena systeemisyys kuntoutuksen ja moniammatillisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Erityisen\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmana meill\u00e4 on koko perheen huomioiminen kuntoutuksessa sellaisessa tilanteessa, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. Pohdimme sit\u00e4, miten tilanne vaikuttaa koko perheeseen ja erityisesti perheen sis\u00e4iseen vuorovaikutukseen, ja miten perheen lapsi tulee huomioiduksi tilanteessa. Min\u00e4 olen Minna Vanhala-Haukij\u00e4rvi ja toimin haastattelijana. Olen taustaltani puheterapeutti ja toimin my\u00f6s yliopisto-opettajana. Varsinaisina keskustelijoina meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 psykologi Timo Ter\u00e4sahjo Aivoliitosta, tervetuloa.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna. Ja erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom ja yliopisto-opettaja Turun yliopistosta. Tervetuloa my\u00f6skin sinulle Marjaana.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Kiitos!<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Haluaisitko sin\u00e4 Marjaana vaikka ensin kertoa v\u00e4h\u00e4n tarkemmin itsest\u00e4si ja taustoistasi?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: No joo, s\u00e4 tuossa v\u00e4h\u00e4n jo kerroitkin mun ammattitaustaa, eli m\u00e4 olen erikoispuheterapeutti ja mun erikoisalaa on aikuisten neurologiset h\u00e4iri\u00f6t ja niihin liittyv\u00e4t kommunikaatiopulmat. Ja toimin lis\u00e4ksi yliopisto-opettajana Turun yliopistossa logopedian oppiaineessa, mist\u00e4 valmistuu puheterapeutteja. Ja sitten m\u00e4 ty\u00f6skentelen my\u00f6s Turun yliopiston Sote-akatemiassa. Mutta ett\u00e4 erikoispuheterapeuttina mulla on aika pitk\u00e4, parinkymmenen vuoden kliininen kokemus ja olen ty\u00f6skennellyt koko ajan aikuisten neurologisten asiakkaiden parissa. Tehnyt mielell\u00e4ni moniammatillisesti yhteisty\u00f6t\u00e4 niin paljon kuin se on ollut mahdollista ja miettinyt paljon t\u00e4t\u00e4 systeemisyyden toteutumista my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Kiitos. Sitten Timo sin\u00e4 voisit kertoa v\u00e4h\u00e4n itsest\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Joo, m\u00e4 oon Ter\u00e4sahjon Timo ja m\u00e4 oon koulutukseltani tosiaan psykologi, ja m\u00e4 oon Aivoliitossa. Mun ty\u00f6nkuva on t\u00e4llaisten sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien toteuttamisessa, niiss\u00e4 oon mukana. Ja tapaan sek\u00e4 kuntoutujia, ett\u00e4 heid\u00e4n l\u00e4heisi\u00e4\u00e4n. Ja meill\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 perhekursseja, joissa voi olla lapsetkin mukana. Ja parisenkymment\u00e4 vuotta oon ollut n\u00e4iss\u00e4 kurssit\u00f6iss\u00e4 mukana, ett\u00e4 sit\u00e4 kautta ehk\u00e4 mun kokemus t\u00e4st\u00e4, mit\u00e4 se tarkoittaa, kun perheess\u00e4 joku sairastuu, ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 voi olla perheeseen ja vuorovaikutukseen siell\u00e4 perheen sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Hyv\u00e4, kiitos Timo! Me voitais aloittaa sill\u00e4, ett\u00e4 mietitt\u00e4is v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 systeemisyys tarkoittaa kuntoutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tai mit\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen systeeminen viitekehys vois olla t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: No, mulla tulee ihan eka mieleen se, ett\u00e4 aivoverenkieroh\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 sanotaan, tai siis neurologisista sairauksista ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ne on usein koko perheen sairauksia. Ja varmaan se ajatus perustuu siihen, ett\u00e4 ne aika helposti vaikuttaa vuorovaikutukseen jollakin tavalla. Ja usein ne on sen verran merkitt\u00e4vi\u00e4 muutenkin, ett\u00e4 perheen arki ja rutiinit voi muuttua aika paljon, eli sit\u00e4 voisi ehk\u00e4 sit\u00e4 systeemisyysajatusta ajatella t\u00e4ss\u00e4 niin, ett\u00e4 ne vaikutukset kulkee moneen suuntaan siell\u00e4 perheess\u00e4, ett\u00e4 ei oo kysymys vaan yhden ihmisen, sen sairastuneen el\u00e4m\u00e4n muuttumisesta, vaan se v\u00e4kisinkin vaikuttaa muihin. Ja n\u00e4iden muiden ihmisten vointi ja reaktiot taas on omiaan vaikuttamaan siihen sairastuneeseen. Ett\u00e4 jotenkin t\u00e4ll\u00e4 tavalla m\u00e4 oon sit\u00e4 asiaa ajatellut.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, ihan samalla tavalla m\u00e4kin oon aatellu, ja jotenkin siit\u00e4 l\u00e4htee v\u00e4h\u00e4n semmonen ketjureaktio usein, ett\u00e4 kuka tahansa siell\u00e4 perheess\u00e4 sitten on se, jolla on jonkinlaista pulmaa, niin se vaikuttaa ilman muuta moneen henkil\u00f6\u00f6n, ja monen henkil\u00f6n kautta taas muihin henkil\u00f6ihin. Eli siit\u00e4 tulee v\u00e4h\u00e4n sellainen vaikutusten verkosto helposti, oli ne sitten millaisia tahansa ne vaikutukset. M\u00e4 oon aatellut jotenkin, ett\u00e4 kuntoutuksessa, kun useinhan aikuiset asiakkaat saa kuntoutusp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kohdistuen juuri heihin yksil\u00f6in\u00e4, niin se on oikeastaan sit meij\u00e4n kuntoutusty\u00f6ntekij\u00f6iden teht\u00e4v\u00e4 huomata ja auttaa sit\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 huomaamaan, ett\u00e4 se kuntoutus kuitenkin on tarkoitettu vaikuttamaan my\u00f6s h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen ja h\u00e4nen vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa perheen sis\u00e4ll\u00e4, mutta usein sit my\u00f6s yst\u00e4v\u00e4piiriss\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 ja niin edesp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Joo, ne vaikutukset tosiaan kulkee perheen ulkopuolellekin, yst\u00e4viin ja harrastuksissa ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4suhteisiin, ett\u00e4 voi ajatella ett\u00e4 aika laajoista vaikutusketjuista siin\u00e4 varmasti puhutaan. Mulla tulee mieleen t\u00e4\u00e4 yks n\u00e4k\u00f6kulma mit\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. M\u00e4 aattelen sit\u00e4 lapsen n\u00e4k\u00f6kulmaa siell\u00e4, jos vanhempi sairastuu, niin tietysti meill\u00e4 laki jo velvoittaa ottamaan huomioon sen, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 sairastuminen vaikuttaa vanhemman edellytyksiin toimia vanhempana. Eli t\u00e4ytyisi sen ammattihenkil\u00f6n, joka t\u00e4n sairastuneen kanssa tekemisiss\u00e4, niin jollakin tavalla varmistaa se, ett\u00e4 siell\u00e4 on joku niist\u00e4 lapsista huolehtimassa, ja t\u00e4mm\u00f6iset rakenteethan meill\u00e4 lain puolesta on olemassa, mutta sitten on v\u00e4h\u00e4n eri asia, ett\u00e4 onko meill\u00e4 aina keinoja siihen, ett\u00e4 mill\u00e4 varmistettaisi sitten se, ett\u00e4 muutakin perhett\u00e4 siell\u00e4 huomioitaisi ja hoidettaisi t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Mm. Ja musta tuntuu, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, tai ainakin oma kokemus on, ett\u00e4 joskus on aika sokeakin kuntoutusihmisen\u00e4 sille, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkia asioita sen sairastuneen ihmisen perheess\u00e4 on meneill\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 ne voi tulla joskus aika yll\u00e4rein\u00e4kin, ett\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n jo tehnyt t\u00f6it\u00e4 jonkun kanssa, ja sitten selvi\u00e4\u00e4kin, ett\u00e4 siell\u00e4 on jotain tosi merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia siell\u00e4 perheess\u00e4 tapahtunut, mist\u00e4 ei jotenkin oo ollut tietoinen. Ja musta tuntuu, ett\u00e4 meid\u00e4n asiakkaatkaan ei aina tied\u00e4 eik\u00e4 voikaan tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 asioita heill\u00e4 on oikeus tuoda sinne kuntoutuksiin mukanaan. Ett\u00e4 hekin voi olla aika siin\u00e4 k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaan jotain oiretta hoidetaan, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n ihmist\u00e4 ja sit\u00e4 ihmisen ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 systeemi\u00e4. Ett\u00e4 se on mun mielest\u00e4 tosi iso vastuu, ett\u00e4 me osataan kertoa meid\u00e4n asiakkaille heti alusta alkaen, ett\u00e4 heill\u00e4 on oikeus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 ja meid\u00e4n asiantuntemusta ihan kaikenlaiseen vuorovaikutusprobleemaan, mit\u00e4 heill\u00e4 sit onkaan siell\u00e4 omassa arjessaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Joo, toi on varmaan ihan totta, ett\u00e4 sek\u00e4 kuntoutusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t, ett\u00e4 asiakkaat itse on orientoitunut siihen, ett\u00e4 jos on aikuinen, joka on sairastunut, niin se n\u00e4k\u00f6kulma on se, ett\u00e4 miten t\u00e4t\u00e4 aikuista vois kuntouttaa, nimenomaan h\u00e4nen oireitaan, ja muu rajautuu v\u00e4h\u00e4n pois siit\u00e4. Niit\u00e4 ei tuu sill\u00e4 tavalla ajateltua. M\u00e4 ainakin itse tunnistan, itse pitk\u00e4n aikaa oli semmoinen olo, ett\u00e4 ei kiinnitt\u00e4nyt riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota siihen muuhun el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja muiden perheenj\u00e4senten p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen siell\u00e4. Tai sit\u00e4 ei tullut ajateltua ehk\u00e4 ihan tarpeeksi. Ja mun mielest\u00e4 noissa kuntoutusprosesseissa n\u00e4kyy hyvin se, ett\u00e4 miten merkitt\u00e4v\u00e4 asia se on ottaa puheeksi se, ett\u00e4 miten muut perheenj\u00e4senet voi ja mit\u00e4 siell\u00e4 kotona tapahtuu sairastumisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Mmm. Joo ja jotenkin musta tuntuu, ett\u00e4 m\u00e4 oon ite p\u00e4\u00e4ssyt parhaiten n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 semmoista kokonaisvaltaisempaa asiakkuutta moniammatillisen yhteisty\u00f6n kautta. Ett\u00e4 sitten kun muiden ammattialojen ihmisten kanssa keskustelee ja niit\u00e4 asiakkaan asioita miettii, niin siin\u00e4 kuulee paljon semmoisia erilaisia juttuja, mit\u00e4 sitten taas eri terapeuttien ja eri terapiatoteutusten kannalta on ollut oleellista tiet\u00e4\u00e4, ne ei oo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikille ihan samoja. Ett\u00e4 se on eri asia, jos joku k\u00e4y vaikka kotona toteuttamassa kuntoutusta, kuin sellainen kodin ulkopuolella tapahtuva kuntoutus. Niin jo se mulla ainakin on toiminut sellaisena avartavana asiana, se, ett\u00e4 on muiden ammattilaisten kanssa tavattu ja yhdistetty niit\u00e4 asioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Mm. Mulla oli aikanaan yks sellainen asia, mik\u00e4 avasi v\u00e4h\u00e4n silmi\u00e4, kun mietti sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 lapselle on esimerkiksi, tai on lapsen kehityst\u00e4 uhkaavia asioita, mink\u00e4laisia tekij\u00f6it\u00e4 mainitaan siell\u00e4, niin n\u00e4\u00e4 usein tulee t\u00e4\u00e4lt\u00e4 mielenterveyskuntoutuksen puolelta. Ett\u00e4 vanhemman masentuneisuus, vanhemman v\u00e4syneisyys tai \u00e4rtyneisyys, vaikeus olla l\u00e4sn\u00e4&#8230; T\u00e4m\u00e4n kaltaiset asiat. Ja sitten kun ryhtyy ajattelemaan, ett\u00e4 mites t\u00e4llainen aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6 vaikuttaa siihen sairastuneeseen, niin seh\u00e4n tuottaa hyvin paljon samankaltaisia asioita. Ja kyll\u00e4 siin\u00e4 tulee sellainen iso kysymysmerkki, ett\u00e4 mik\u00e4 merkitys t\u00e4ll\u00e4 on sitten vanhemmuudelle? Ett\u00e4 jos t\u00e4m\u00e4nkaltaisia probleemia tulee, ihan t\u00e4llaisia neuropsykologisia ongelmia, vaikka \u00e4rtyneisyytt\u00e4 tulee siell\u00e4, impulssikontrolli on heikompi ja v\u00e4syneisyytt\u00e4 on tosi paljon, niin miten t\u00e4\u00e4 vaikuttaa siihen vanhempana oloon, ja mik\u00e4 on se lapsen reaktio siihen? Ja kyll\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 on tutkittukin, ett\u00e4 onhan niill\u00e4, lapsethan oireilee paljon siit\u00e4 vanhemman sairastumisesta, ja etenkin masennus on sellainen asia, ett\u00e4 se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan lapselle aika vahingollinen asia. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vanhemman masennus on lapselle aika haasteellinen asia.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Mmm. Niin ja usein varmaan just masennuskin on sellainen, kuten sitten moni muukin, kun miettii n\u00e4it\u00e4 neurologisia sairauksiakin, ja joihin usein siis liit\u00e4nn\u00e4isen\u00e4, toki mielialallakin reagoidaan. Niin jotenkin ajattelee sit\u00e4, ett\u00e4 se vaikuttaa niin massiivisesti sen ihmisen toimintakykyyn, ja my\u00f6s sellaiseen, ett\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niinkuin sulkeutuu omaan itseens\u00e4, ja voi olla aivan mahdoton jotenkin osata huomioida lapsia ja lapsen tarpeita siin\u00e4 tilanteessa. Tai puolison tilannetta ja tarpeita, ett\u00e4\u2026<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Niin, se on jotenkin j\u00e4nn\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 loppujen lopuksi aika v\u00e4h\u00e4n puhutaan sit kuitenkin siit\u00e4, tavallaan my\u00f6skin n\u00e4ist\u00e4 psyykkisist\u00e4 reaktioista mit\u00e4 tulee n\u00e4iden sairauksien my\u00f6t\u00e4 perheenj\u00e4senille esimerkiksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Kyll\u00e4, ja jotenkin jos tosta masennuksesta otan t\u00e4ss\u00e4 kiinni, niin jos ajattelee, ett\u00e4 kuinka yleist\u00e4 masennus on neurologisten sairauksien yhteydess\u00e4, niin se on tosi yleist\u00e4. Ja sitten se on tosi yleist\u00e4 my\u00f6s puolisoilla, jotka ei oo sairastunut. Niin heill\u00e4 on l\u00e4hes, saattaa olla yht\u00e4 korkeita masennusprosenttilukemia. Niin jos ajattelee t\u00e4t\u00e4 systeemist\u00e4 ajattelua t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa t\u00e4ll\u00e4lailla puolisoon. Niin mik\u00e4 vaikutus sill\u00e4 on lapsiin, jos molempien vanhempien mieliala ja jaksaminen on uhattuna siin\u00e4? Kyll\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 her\u00e4\u00e4 sellainen ajatus, ett\u00e4 ei t\u00e4\u00e4 voi olla vaikuttamatta sen lapsen kokemukseen, jos n\u00e4in on.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, niimp\u00e4, ja toi onkin hyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma, ett\u00e4 m\u00e4 mietin sit\u00e4, ett\u00e4 mulla ainakin tulee ainakin vastaan sellaisia perheit\u00e4, jossa lapset on tosi ep\u00e4tietoisia siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 heid\u00e4n vanhemmillaan on. Ett\u00e4 miksi he k\u00e4ytt\u00e4ytyy niin kuin he k\u00e4ytt\u00e4ytyy, tai miksi he on niin tunnekylmi\u00e4 tai apaattisia, tai mit\u00e4 kukin onkaan. Et semmosta ihan niin kuin ett\u00e4 niiden lasten kanssa my\u00f6s ammatti-ihmiset juttelisi n\u00e4ist\u00e4 asioista hyvin suoraan ja selke\u00e4sti, ett\u00e4 ei tulisi sellaisia v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4. Joskus on tullut ihan tosi graaveja v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 ne johtuu.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Kyll\u00e4, joo. Ja v\u00e4syneisyys, vaikkei masennus, mutta v\u00e4syneisyys voi olla sellainen joka tulkitaan helposti tosi v\u00e4\u00e4rin. Kun v\u00e4syneen\u00e4 kasvojen ilmeet on erilaiset, eik\u00e4 jaksa reagoida lapsen aloitteisiin. Niin mik\u00e4 se lapsen tulkinta siin\u00e4 on? Seh\u00e4n on helposti niin, ett\u00e4 vanhempi ei oo kiinnostunut h\u00e4nest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Juu, niimp\u00e4. Ja samaahan tulee tosi paljon puolisoiden v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 tulkitaan sill\u00e4 tavalla v\u00e4\u00e4rin herk\u00e4sti sit\u00e4 kommunikointia. Ja sit m\u00e4 mietin, ett\u00e4 esimerkksi noissa aivovammoissa, mitk\u00e4 on tapaturmissa syntynyt, niin on hyvin tyypillist\u00e4 ihan neurologisper\u00e4iset k\u00e4yt\u00f6soireet ja vuorovaikutuksen tunneilmaisuun ja tunneilmaisun tulkintaan liittyv\u00e4t asiat. Ett\u00e4 silloin ihan erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisi, ett\u00e4 se l\u00e4hipiiri olisi hyvin tietoinen niist\u00e4 asioista. Ja sill\u00e4 tavalla ehk\u00e4 niinkin, ett\u00e4 se ei riit\u00e4, ett\u00e4 heille on joku esite lyk\u00e4tty k\u00e4teen joskus, vaan ett\u00e4 niist\u00e4 ihan keskusteltaisi dialogisesti heid\u00e4n kanssaan my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Joo. M\u00e4 uskon kanssa, ett\u00e4 semmoinen kohtaaminen, ett\u00e4 se pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ei riit\u00e4, ett\u00e4 annetaan esite, vaan se tarttis lis\u00e4ksi sen kohtaamisen ja asioiden selitt\u00e4misen, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla. Et mit\u00e4 t\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 tarkoittaa. Ja se tieto voisi olla kyll\u00e4, voi olla tosi t\u00e4rke\u00e4 asia. Ja sit\u00e4h\u00e4n on tutkittukin kyll\u00e4, ett\u00e4 joskus lapsia suojataan tiedolta v\u00e4h\u00e4n tarpeettomastikin, ett\u00e4 ei haluta puhua niit\u00e4 ahdistavia asioita, tai puhua siit\u00e4 sairaudesta. Ja saatetaan tulkita lapsen semmoinen v\u00e4h\u00e4eleisyys t\u00e4st\u00e4 asiasta, niinku ettei se v\u00e4lit\u00e4 kauheasti. Mutta siin\u00e4 voisi olla tosi t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 silloin, ett\u00e4 se lapsen ik\u00e4tason mukaisesti k\u00e4yt\u00e4isi sit\u00e4 keskustelua, ett\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 oireet on. Ett\u00e4 tulisi ymm\u00e4rrys niille, ett\u00e4 v\u00e4symys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita sit\u00e4, etteik\u00f6 h\u00e4nest\u00e4 oltaisi kiinnostuttu. Jos ymm\u00e4rr\u00e4tte, mit\u00e4 yrit\u00e4n sanoa, ett\u00e4 luotais lapselle niinku ty\u00f6kalupakkia siihen, ett\u00e4 h\u00e4n pystyisi ottaa haltuun sen, ett\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on muuttunut, ja mik\u00e4 on semmoista, mik\u00e4 ei johdu h\u00e4nest\u00e4 ollenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, niimp\u00e4. Toi on varmaan usein ihan niin, ett\u00e4 oikeasti ajatellaan, ett\u00e4 suojataan sit\u00e4 lasta sellaisilta vaikeilta asioilta, mutta helposti se menee v\u00e4h\u00e4n v\u00e4\u00e4rinp\u00e4in kuitenkin. Ett\u00e4 itseasiassa kyll\u00e4h\u00e4n lapset nyt on hirmu fiksuja ja aistii ja kuulee kaikenlaista. Ett\u00e4 j\u00e4rkevint\u00e4 olisi tietysti puhua aika avoimesti, mutta tietenkin sit sen lapsen ik\u00e4tason mukaan. Ett\u00e4 mun k\u00e4sitys on, ett\u00e4 melkein ne sellaiset perheet, joissa jotenkin kaikki on sen asian kanssa sinut, niin siell\u00e4 ollaan kuitenkin aika avoimia siin\u00e4 vuorovaikutuksessa my\u00f6s sen suhteen, ett\u00e4 mik\u00e4 sill\u00e4 sairastuneella on vaikeeta milloinkin, ett\u00e4 niit\u00e4 ei sill\u00e4 tavalla peitell\u00e4 tai jotenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tavalla yritet\u00e4 suojata sit\u00e4 lasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Mm. Vois ajatella, ett\u00e4 se j\u00e4rjestys menisi ehk\u00e4 sill\u00e4lailla, ett\u00e4 vanhempi saa tukea riitt\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 h\u00e4n kykenee olemaan sinut sen tapahtuneen kanssa ja hallitsemaan omat tunnereaktionsa. Jonka j\u00e4lkeen h\u00e4n pystyy keskustelemaan siit\u00e4 asiasta lapsen kanssa. Tietysti ihan ammattihenkil\u00f6tkin voi olla avuksi siin\u00e4 sitten, vaikkapa koulupsykologi tai perheneuvolasta tai jostain vastaavasta tahosta tuleva ammattilainen voi olla avuksi my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, ja tossa tullaan v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 my\u00f6s siihen kuntoutuksen t\u00e4rkeyteen ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n pitk\u00e4kestoisuuteen. Ett\u00e4 se aikuinen saa kommunikaatiokeinoja ja -v\u00e4lineit\u00e4 my\u00f6s n\u00e4ist\u00e4 asioista keskustella siell\u00e4 perheess\u00e4\u00e4n. Ett\u00e4 jos kovin j\u00e4\u00e4 oman onnensa nojaan vaikeiden oireiden ja t\u00e4mm\u00f6isten kuitenkin todella shokeeraavien sairastumisten tai vammautumisten kanssa, niin kyll\u00e4 siin on jo sellaisessa ongelmavyyhdiss\u00e4 helposti, ett\u00e4 ei siin\u00e4 oikein ilman asiantuntija-apua tai ammatti-ihmisi\u00e4 ja n\u00e4it\u00e4 tukiverkostoja, niin ei voi olettaakaan, ett\u00e4 siin\u00e4 ihan t\u00e4ydellisesti kukaan asioita saisi selvitetty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Mm. SIt on joskus ollut kyll\u00e4 hienoa n\u00e4hd\u00e4, kun n\u00e4m\u00e4 tukitoimet on onnistunut. On ollut vaikeakin sairastuminen, ja on ollut sen kaltaista oireistoa, ett\u00e4 vuorovaikutus on k\u00e4rsinyt tosi paljon. On ollut sen kaltaista neuropsykologista ja neuropsykiatrista ongelmaa, ett\u00e4 on vaikea esimerkiksi ottaa toista huomioon, ja on oiretiedostuksen puutetta ja \u00e4rtyneisyytt\u00e4 ja n\u00e4in poisp\u00e4in, mutta semmoisella hyv\u00e4ll\u00e4 puuttumisella ja tuen ja tiedon antamisella on saatu asioista otetta ja se on tullut lapsille jotenkin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi ja ik\u00e4\u00e4nkuin uudeksi normaaliksi se tilanne. On l\u00f6ytynyt keinot vuorovaikuttaa ja jatkaa sit\u00e4 arkea. Ett\u00e4 se tuntuu semmoiselta asialta, johon todella kannattaa satsata, mutta mun k\u00e4sitys on, ett\u00e4 vaikeassa tilanteessa siihen vaaditaan aika paljonkin ty\u00f6kaluja ja pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 tukea.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, ja varmaan sellaista yhteisty\u00f6t\u00e4 n\u00e4iden kaikkien toimijoiden kesken. Ett\u00e4 kaikki on jotenkin samalla kartalla, ett\u00e4 mihin pyrit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Niin. Siin\u00e4 voi ajatella, ett\u00e4 siin\u00e4 on aika monta eri kriisi\u00e4 p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Siin\u00e4 on ihan se sairastumisen kriisi, puolison el\u00e4m\u00e4 muuttuu, h\u00e4n k\u00e4y ihan omanlaistaan kriisi\u00e4 l\u00e4pi, ja sitten on viel\u00e4 lasten reaktiot t\u00e4h\u00e4n traumaattiseen tapahtumaan. Ja sitten viel\u00e4 se, ett\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 perheen sis\u00e4iset suhteet muuttuu, ett\u00e4 lapset esimerkiksi havaitsee, ett\u00e4 is\u00e4n ja \u00e4idin v\u00e4lill\u00e4 on jotain erilaista. Siin\u00e4 on tosi monta monessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Niimp\u00e4, joo. Ja sit m\u00e4 mietin just t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 niit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4, joilla on vaikka aivoverenkiertoh\u00e4iri\u00f6n j\u00e4lkeen todella vaikea kommunikoida. Ett\u00e4 aiemmin on ollut ihan tavallinen puhekommunikoija, ja sit vaikka menett\u00e4\u00e4 puhekyvyn t\u00e4ysin. Niin aika usein ehk\u00e4 huomio j\u00e4\u00e4 arjen sujumisessa ja kuntoutuksessakin siihen sellaiseen ihmisen tarpeiden ilmaisuun, ja v\u00e4h\u00e4n ns. pakolliseen arkiviestint\u00e4\u00e4n. Mut sitten se, ett\u00e4 annettais sille henkil\u00f6lle keinoja my\u00f6s tunneviestint\u00e4\u00e4n, sillai v\u00e4h\u00e4n, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n semmoisella graavilla tasolla, vaan l\u00f6ydett\u00e4is keinoja monipuolisempaan emotionaaliseen kommunikointiin, niin se on varmaan t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 perheen sis\u00e4isess\u00e4 vuorovaikutuksessa aika t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Kyll\u00e4 varmasti joo. M\u00e4 jotenkin ajattelen, ett\u00e4 se on sen kuntoutumisenkin kannalta kauhean t\u00e4rke\u00e4 se tunne vanhemmuuden kompetenssista. Tunne siit\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4 voin olla edelleen vanhempi ja m\u00e4 pystyn edelleen jotenkin j\u00e4rkev\u00e4sti ilmaisemaan omia tuntemuksiani ja ajatuksia, ja olla yhteydess\u00e4 muihin. Niin seh\u00e4n on kauhean voimaannuttavaa ja ihan syy yritt\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in. Ja tietysti muiden perheenj\u00e4senten n\u00e4k\u00f6kulmasta my\u00f6s tosi t\u00e4rke\u00e4 asia.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Toi on ehk\u00e4, me kuntoutuksessa pystyt\u00e4\u00e4n aika hyvin tukemaan just t\u00e4mm\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 se oma rooli siell\u00e4 perheess\u00e4 s\u00e4ilyisi edes joiltain osin. Vaikka varmasti siin\u00e4 tulee v\u00e4kisinkin paljon muutoksia perheen dynamiikassa ja siin\u00e4, kuka hoitaa mit\u00e4kin asioita, neh\u00e4n voi muuttua aivan p\u00e4\u00e4laelleen. Mutta jotenkin olisi, sanoit tosi hienosti Timo tuossa, sellaista kompetenssia siit\u00e4 omasta vanhemmuudesta. Ett\u00e4 sit\u00e4 saataisi vaalittua ja vahvistettua, niin se on varmaan yksi moniammatillisestikin ajateltuna oikein hyv\u00e4 kuntoutuksen tavoite. Mik\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n sellaista harmaata aluetta, ett\u00e4 moni voi ajatella, ett\u00e4 no ei t\u00e4\u00e4 nyt kuulu t\u00e4h\u00e4n mun ty\u00f6nkuvaan. Mut oikeastaan se kuuluu kyll\u00e4 meid\u00e4n kaikkien ty\u00f6nkuvaan huolehtia t\u00e4n tyyppisist\u00e4 asioista omalta osaltamme.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Mmm. Kyll\u00e4 siin\u00e4 voi ajatella, ett\u00e4 mik\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 vie ihmisess\u00e4 vie el\u00e4mss\u00e4 eteenp\u00e4in. Niin kai se liittyy niihin omiin arvoihin, ett\u00e4 mik\u00e4 on t\u00e4rkeet\u00e4. Ja jos on perhe ja on lapset, niin kyll\u00e4h\u00e4n ne t\u00e4rke\u00e4t arvot usein liittyy siihen vanhemmuuteen. Ja jos ne kauheasti k\u00e4rsii siin\u00e4, niin on vaikea ajatella, ett\u00e4 se olisi mik\u00e4\u00e4n sivuasia. Ett\u00e4 jos ne sivuutetaan, n\u00e4m\u00e4 vanhemmuuden arvot ja kokemus vanhemmuuden kompetenssista.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Niimp\u00e4. Joo, ja nyt kun t\u00e4t\u00e4 keskustellaan, niin mulla tulee tosi vahvasti sellainen olo, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyisi ehk\u00e4 my\u00f6s mietti\u00e4 kuntoutusammatteihin valmistuvien koulutuksessa t\u00e4t\u00e4 asiaa. Niin, ett\u00e4 me osattais, ettei t\u00e4m\u00e4 j\u00e4is sinne jonnekin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n itse hoksattavaksi, vaan ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n valmisteltaisi my\u00f6s jo opiskeluvaiheessa. Ett\u00e4 se kuntoutus on hyvin t\u00e4mm\u00f6inen moninainen prosessi, miss\u00e4 on paljon kaikenlaisia kerroksia. Ja ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kauhean rakentavaa ja j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 aina vaan sellaisia rajoja tai muureja rakennella, ett\u00e4 mik\u00e4 on minun tonttia, ja mik\u00e4 on jonkun toisen tonttia. Vaan nimenomaan se asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys jo itsess\u00e4\u00e4n tarkoittaa tuota, mit\u00e4 s\u00e4 kuvasit. Ett\u00e4 mik\u00e4 on sen asiakkaan arvomaailma, se on oleellista selvitt\u00e4\u00e4. Ja mit\u00e4 niihin h\u00e4nen systeemeihins\u00e4 kuuluu, vuorovaikutussuhteita vaikka. Ett\u00e4 mihin tavoitteita kuntoutuksessa h\u00e4nen kanssa rakennellaan. T\u00e4m\u00e4 on varmaan semmoista, mihin pit\u00e4isi aika varhaisessa vaiheessa kuntoutusty\u00f6ntekij\u00f6idenkin olla jotenkin k\u00e4rryill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4. Siin\u00e4 joutuu my\u00f6s siet\u00e4m\u00e4\u00e4n aika paljon semmoista ep\u00e4varmuutta ja my\u00f6s ahdistusta ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4kin, kun niit\u00e4 perhetilanteita pyrkii tukemaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Joo. On vaikeasti hallittavia, vaikeasti vaikutettavia asioita, ett\u00e4 siin\u00e4 on semmoisten v\u00e4h\u00e4n pelottavienkin asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4 helposti. Ett\u00e4 on vaikka sairastunut joku, ja sitten saa tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on nelj\u00e4- ja viisvuotiaat lapset siell\u00e4. Ja mites siell\u00e4 kotona menee? No jotenkin siell\u00e4 menee, mutta en tied\u00e4. Niin kyll\u00e4h\u00e4n siin\u00e4 voi olla aika k\u00e4det\u00f6nkin olo, ett\u00e4 mist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi l\u00e4htem\u00e4\u00e4n tukemaan. Ett\u00e4 ehk\u00e4 tommosta kaivattais aika paljon, usein se n\u00e4k\u00f6kulma on tosiaan siin\u00e4 mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 sitten itse tekeek\u00e4\u00e4n, niin siin\u00e4 omassa boksissaan. Jotakin sellaista yhteist\u00e4 alustaa, jossa voisi tavallaan keskustella siit\u00e4 laajemmasta kokonaisuudesta ja just t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 systeemisest\u00e4 ajattelusta. Niin sen kaltainen pit\u00e4isi ehk\u00e4 tulla v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4n framille. Se olis ty\u00f6ntekij\u00e4nkin kannalta ehk\u00e4 helpompaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo. M\u00e4 oon kyl samaa mielt\u00e4 tossa, ett\u00e4 se olis tosi t\u00e4rkee saada semmoista keskustelua aikaiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Ja sitten mulle tulee mieleen nyt t\u00e4ss\u00e4 kun puhutaan, niin my\u00f6s yksi semmoinen ryhm\u00e4 n\u00e4it\u00e4 neurologisia asiakkaita, joilla on tavallaan ns. n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n vamma. Ett\u00e4 he ovat ihan terveen n\u00e4k\u00f6isi\u00e4 p\u00e4\u00e4lle p\u00e4in, ei ole mit\u00e4\u00e4n fyysisi\u00e4 n\u00e4kyvi\u00e4 vammoja, vaan ne on kognitiivisissa toiminnoissa ja ehk\u00e4 emootioidenkin puolella. Ett\u00e4 heill\u00e4 voi olla kuitenkin tosi isoja haasteita, jotka vaikuttaa eri tilanteissa siihen vanhemmuuden kanssa toimimiseen. Mulle tulee mieleen t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4, nuoria perheen\u00e4itej\u00e4 ja -isi\u00e4, joilla on aika pieni\u00e4kin lapsia. Ja sit on varhaiskasvatuksen kanssa ja koulujen kanssa viestint\u00e4\u00e4. Ja voi olla, ett\u00e4 kun he ei n\u00e4yt\u00e4 p\u00e4\u00e4llep\u00e4in sairaille, eiv\u00e4tk\u00e4 oo v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kertoneet, ett\u00e4 heill\u00e4 on vaikka aivovamma, niin tulee helposti vuorovaikutuksessa kaikkea h\u00e4ikk\u00e4\u00e4 ja ongelmaa ja monenlaisia v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Se on ehk\u00e4 yks semmonen porukka, mink\u00e4 kanssa oon ite paljon tehnyt t\u00f6it\u00e4. Siin\u00e4 h\u00e4m\u00e4\u00e4ntyy niin moni ihminen. Ett\u00e4 siin\u00e4 on mun mielest\u00e4 yksi semmoinen haaste, ett\u00e4 miten sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ihmisen ei kuitenkaan nyt joka puolelle tarvitsisi kertoa sairaushistoriaansa. Mutta kuitenkin se semmoinen tietyll\u00e4 tavalla erityistarpeet my\u00f6s aikuisten suuntaan tulis huomatuksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Hyv\u00e4, kun otit ton puheeksi. Nimenomaan ihmiset, jotka ulosp\u00e4in n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toimintakykyisille, ja ovatkin sit\u00e4, ja joista ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kukaan tied\u00e4, ett\u00e4 \u201daa, sulle on jotakin tapahtunut\u201d, tai \u201dMink\u00e4 takia s\u00e4 teet lyhennetty\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4\u201d tai \u201dMiksi s\u00e4 oot el\u00e4kkeell\u00e4?\u201d, tai voi olla ihan t\u00e4ytt\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4\u00e4 tekevi\u00e4kin. Mutta on silti sellaisia ongelmia, jotka vaikuttaa vuorovaikutukseen. Ne voi olla ihan mikrotason ongelmia, jotka voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi just lapsen kohtaamiseen. Ett\u00e4 pystyis n\u00e4kem\u00e4\u00e4n lapsen tarpeet riitt\u00e4v\u00e4n sensitiivisesti, tai jaksais n\u00e4hd\u00e4 niit\u00e4. N\u00e4\u00e4 tulee usein ainakin omassa ty\u00f6ss\u00e4 vastaan silleen, ett\u00e4, joku asiakas mulle sanoikin, ett\u00e4 \u2013 en toista rumaa sanaa t\u00e4ss\u00e4 uudestaan mutta \u2013 h\u00e4n sanoi, ett\u00e4 ei pit\u00e4isi puhua mist\u00e4\u00e4n lievist\u00e4 neuropsykologisista ongelmista, koska ei ne hitto vie mit\u00e4\u00e4n lievi\u00e4 ole, koska ne vaikuttaa tosi paljon vaikka parisuhteeseen tai ty\u00f6ss\u00e4jaksamiseen pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Tai sitten vaikka ihan lasten kanssa olemiseen. Ja ne on semmoisia, jotka saattaa menn\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niin kuin l\u00e4pi viel\u00e4 herkemmin, kuin joku muu ongelma. Ett\u00e4 katsotaan, ett\u00e4 ihminen ei tarvitse erityist\u00e4 tukea, koska h\u00e4n p\u00e4rj\u00e4ilee.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Niimp\u00e4. Mut se voikin olla ihan kaaosta se arki ja perhe-el\u00e4m\u00e4 ja kaikki muukin joskus, ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kin jos sinne asti p\u00e4\u00e4see. Ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on sellainen v\u00e4h\u00e4n riskaabeli porukka siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se ei ole niin silminn\u00e4hden selke\u00e4\u00e4 se tuen tarve, mit\u00e4 heill\u00e4 kuitenkin saattaa olla. Ja tuo asiakas, jota siteerasit, joka oli siit\u00e4 puhunut, niin tosiaan, eih\u00e4n se miten ne ongelmat ilmenee, ei todellakaan ole yht\u00e4\u00e4n lievi\u00e4. Mutta kun neurologisella tasolla tarkastellaan asioita, niin ne voi siell\u00e4 olla erilaisten asteikkojen mukaan lievi\u00e4. Mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintakyky voi sitten olla ihan muuta.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Kyll\u00e4. Tostahan oli yks t\u00e4mm\u00f6inen tutkimuskin, jossa katsottiin aivovamman ja lasten psykiatrisen hoidon tarvetta eriasteisissa aivovammoissa. Siin\u00e4 oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 tulos, ett\u00e4 \u00e4idin liev\u00e4 aivovamma aiheutti enemm\u00e4n psykiatrisen tuen tarvetta kuin vakava aivovamma. Ja selitys saattaa olla juuri t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 tukitoimet ovat silloin v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4t? Ja sitten m\u00e4 mietin, ett\u00e4 se voi olla lapselle vaikeampi viel\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 se liev\u00e4 aivovamma. Kun lapsikin tajuaa, ett\u00e4 jos on vaikeat oireet, niin nyt siell\u00e4 on ihan oikeasti jokin asia vinksallaan, mutta jos on lievi\u00e4 oireita, niin se tulkinta voi olla erilainen.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Ihan totta joo, ja toi ei kyl sin\u00e4ns\u00e4 yll\u00e4t\u00e4 mua tuo tulos, kun m\u00e4 oon tehnyt paljon n\u00e4iden niin sanottujen lievien aivovammojen kanssa t\u00f6it\u00e4, tai sellaisten henkil\u00f6iden kanssa, joilla niit\u00e4 on. Niin usein se tuki, mit\u00e4 he saa, on kyll\u00e4 hirmu v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Ja pitk\u00e4lti sen varassa, ett\u00e4 sit jo oireilee lapsi siell\u00e4 perheess\u00e4 aika voimakkaasti. Niin sitten ehk\u00e4 siihen hoksaa joku puuttua, tai hoksataan ihan oikeasti ottaa tosissaan sit\u00e4 avun tarvetta. Mutta oon my\u00f6s valitettavasti huomannut, ett\u00e4 avun tarvetta v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4n herk\u00e4sti, ja on esimerkkej\u00e4, joissa on pyritty sit\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n koko ajan, koska on jotenkin ajateltu, ett\u00e4 ei nyt noin terveen oloinen ihminen oikeasti mit\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtaista apua, siivousapuja tai t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 arjen apuja tarvitse. Mutta ne voi olla oikeasti kyll\u00e4 semmoisia, miettii vaikka voimakkaasti fatiikkia, eli v\u00e4symysoireista ihmist\u00e4, niin se siivoaminen ja kaikki muu voi olla aivan ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen juttu, mik\u00e4 vie kaiken energian. Ja sitten jos siell\u00e4 perheess\u00e4 on vaikka kouluik\u00e4inen lapsi, niin siin\u00e4 ollaan sitten jo ihan \u00e4\u00e4rirajoilla. Ett\u00e4 mihin ne muutama vire\u00e4 tunti p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kohdennetaan? Niin ehk\u00e4 se on j\u00e4rkev\u00e4mpi kohdentaa vaikka lapsen kanssa olemiseen kuin vaikka siivoamiseen tai vastaavaan. N\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4 joskus v\u00e4h\u00e4n n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kokonaisuudet.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Ja kuinka hirve\u00e4 stressi se on sille vanhemmalle se tunne siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei meinaa selvit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vanhemmuudesta. Kun se monelle on sairastumisen j\u00e4lkeen melkein ensimm\u00e4inen ajatus saattaa olla, ett\u00e4 on pakko p\u00e4\u00e4st\u00e4 t\u00e4st\u00e4 siihen kuntoon, ett\u00e4 pystyy vaikkapa pienist\u00e4 lapsista huolehtimaan. Siin\u00e4 puhutaan isoista asioista silloin.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Niimp\u00e4. Ja n\u00e4ist\u00e4 tukitoimista voi olla aika v\u00e4h\u00e4n tietoa ihmisill\u00e4 noin yleisesti ottaen. Ett\u00e4 jollei ole jostain suunnasta jo asiaan muuten perehtynyt tai t\u00f6rm\u00e4nnyt, niin tavallisella ihmisell\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hajua, ett\u00e4 mit\u00e4 tukitoimia h\u00e4n olisi vaikka oikeutettu saamaan, tai hakemaan, tai mist\u00e4 niit\u00e4 l\u00e4htisi edes kysym\u00e4\u00e4n. Ne ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes l\u00f6ydy, ellei joku osaa opastaa sen asian \u00e4\u00e4relle.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Kyll\u00e4, joo. Ja jos ajattelee sit\u00e4 miss\u00e4 kohtaa niit\u00e4 olisi hyv\u00e4 tulla, niin valitettavasti se menee jotenkin niin, ett\u00e4 sitten kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tukitoimia j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n silloin kun siell\u00e4 on jo isot ongelmat ehtinyt synty\u00e4, niin kyll\u00e4 se on paljon vaikeampaa se asioiden korjaaminen, kuin ennaltaehk\u00e4iseminen. Ett\u00e4 jos oltaisiin alusta saakka liikkeell\u00e4, niin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sellaista k\u00e4rjistymist\u00e4 ehk\u00e4 tapahtuisikaan sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Mm, kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Hyv\u00e4. Tosi mielenkiintoista keskustelua. Nyt Marjaana ja Timo, miettik\u00e4\u00e4 viel\u00e4 sit\u00e4 systeemisyys-viitekehyst\u00e4, ett\u00e4 miten se voisi viel\u00e4 paremmin toimia n\u00e4iss\u00e4 nykyisiss\u00e4 kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4? Tai mit\u00e4 voisi olla sellaisia, ett\u00e4 sit\u00e4 saatais enemm\u00e4n ehk\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolle, ihmisten ty\u00f6skentelytapoihin?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, toi onkin t\u00e4rke\u00e4 ja hyv\u00e4 kysymys, eik\u00e4 ollenkaan helppo sit\u00e4 varmaan ratkaista. Mutta m\u00e4 n\u00e4kisin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tapahtua aika monella tasolla t\u00e4m\u00e4n asian ymm\u00e4rryst\u00e4. Ett\u00e4 me ollaan puhuttu nyt Timon kanssa aika paljon t\u00e4st\u00e4 toteuttavasta tasosta, niist\u00e4 ihmisist\u00e4 jotka ty\u00f6skentelee n\u00e4iden henkil\u00f6iden ja perheiden kanssa suoraan. Mutta sitten my\u00f6s ett\u00e4 miten erilaiset organisaatiotasot ja johtajatasot ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4n asian, ett\u00e4 meill\u00e4 on semmoiset keinot ty\u00f6skennell\u00e4 esimerkiksi moniammatillisesti tai perhel\u00e4ht\u00f6isesti. Niin varmaan t\u00e4ss\u00e4 tarvitaan sellaista jonkinlaista kuntoutuksessakin semmoista asenteiden muutosta ihan tosi monella tasolla samanaikaisesti. En m\u00e4 tied\u00e4 mit\u00e4 s\u00e4 Timo ajattelet t\u00e4st\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Joo, varmaan ihan samansuuntaisia ajatuksia tulee. Ihan sielt\u00e4 l\u00e4htien, ett\u00e4 se olis k\u00e4sitteellisesti tavallaan jo tarjottuna. Ett\u00e4 kun joku sairastuu, jolla perhett\u00e4 on, niin l\u00e4hdett\u00e4is ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 perhe sairastui. Ja ett\u00e4 siell\u00e4 on erilaiset tukitoimet, mit\u00e4 koko perhe tarvitsee. Ett\u00e4 vaikka itse ei olisi toteuttamassakaan paljon mit\u00e4\u00e4n niist\u00e4, niin sulla olis sellainen tietoisuus, erilainen l\u00e4ht\u00f6kohta sit\u00e4 asiaa ajatellakin. Kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tsekkaamaan vaikka jotain tukitoimia, niin ett\u00e4 olisi mieless\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 ihmisell\u00e4 on pienet lapset \u2013 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvi olla pienetk\u00e4\u00e4n lapset, murrosik\u00e4isetkin tarttee tukea \u2013 niin mites t\u00e4llaiset asiat, miten he on voineet ja mit\u00e4 s\u00e4 oot ajatellut siit\u00e4, ett\u00e4 miten sun vaikka murrosik\u00e4inen lapsi on t\u00e4h\u00e4n reagoinut? Ett\u00e4 se olisi jollakin tavalla yleisess\u00e4 tietoisuudessa t\u00e4m\u00e4 asia, niin siit\u00e4 voi l\u00e4hte\u00e4 ehk\u00e4 jotain eteenp\u00e4inkin.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Mmm. Joo ja sit taas se, ett\u00e4 kun on yht\u00e4lailla lapseen enemm\u00e4n kohdistuvia perhepalveluja, miss\u00e4 ehk\u00e4 se perhe otetaan huomioon l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti jo. Niin my\u00f6s sen muistaminen, ett\u00e4 vanhemmat ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina ole t\u00e4ysin high-level-toimintakykyisi\u00e4, vaan ett\u00e4 heill\u00e4kin voi olla sairauksia tai kognitiivisia pulmia. Ett\u00e4 ei jotenkin liikaa sen varaan lasketa, ett\u00e4 aina ne vanhemmat olisi absoluuttisesti terveit\u00e4 ja ongelmattomia, miten sen nyt sanois\u2026 Jotenkin se ehk\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 se unohtuu. Kun tied\u00e4n, ett\u00e4 lasten puheterapiassakin ilman muuta perhe pyrit\u00e4\u00e4n ottamaan mahdollisimman paljon mukaan varmasti nyky\u00e4\u00e4n. Mutta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 kaikissa perheiss\u00e4 vanhemmilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole voimavaroja, ett\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asenteesta tai hyv\u00e4st\u00e4 tahdosta kiinni, vaan siell\u00e4 voi olla monenmoisia haasteita kaikillakin perheenj\u00e4senill\u00e4, oli ne sitten sisaruksia tai vanhempia tai ket\u00e4 tahansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Niin. Siell\u00e4 on monenlaisia asioita vaikuttamassa siihen. Ja lapsilla voi olla erityistarpeita, voi olla erityislapsia, lastensairauksia, jotka tarttis ihan omanlaisiaan voimavaroja sitten siihen. Ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kokonaisuuden hahmottaminen ei ole ihan helppoa. Mutta jotenkin tuntuu se, ett\u00e4 yksi l\u00e4ht\u00f6kohta voisi olla jonkinlaisen \u2013 no, ehk\u00e4 se mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tehd\u00e4\u00e4nkin nyt \u2013 ett\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n puhumaan ja keskustelemaan asiasta, ja nostettaisiin sit\u00e4 erilaisissa koulutuksissa esille ja tuotaisiin v\u00e4h\u00e4n tietoisuutta siihen, ett\u00e4 mink\u00e4laisia perheinterventiomalleja on olemassa, ja mit\u00e4 on toteutettu jossakin p\u00e4in, ja sill\u00e4 tavalla asioitten framille nostamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, kyll\u00e4, ihan varmasti se on yksi. Ja kyll\u00e4h\u00e4n nyt puhutaan tosi paljon enemm\u00e4n, ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n puhutaan systeemisyydest\u00e4, niin se varmaan her\u00e4\u00e4 monessa muussakin kuin terveydenhuollossa. Mutta t\u00e4h\u00e4n terveydenhuoltoonkin ja n\u00e4ihin sosiaalialan, terveydenhuollon, kasvatuksen ja koulumaailman tarpeisiin istuu hirveen hyvin. Ja uskoisin, ett\u00e4 n\u00e4iden asioiden esiin nostaminen on hy\u00f6dyksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Mm. Mulla tulee t\u00e4ss\u00e4 nyt mieleen viel\u00e4 tosta aikaisemmasta puheesta, jotenkin m\u00e4 olen tyk\u00e4nnyt t\u00e4llaisesta sanasta kuin vanhemman emotionaalinen saatavilla olo, joka on t\u00e4llainen k\u00e4site, joka on nostettu kuvaamaan sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 lapsi ensisijaisesti tarvitsee kehitty\u00e4kseen hyvin. Ja sitten kun n\u00e4it\u00e4 kaikenlaisia sairauksia ajattelee, niin sit\u00e4 voi helposti kuvitella, ett\u00e4 mit\u00e4 se tarkoittaa t\u00e4mm\u00f6iseen emotionaaliseen saatavilla oloon, se ett\u00e4 siell\u00e4 on erilaisia ongelmia. Jotenkin t\u00e4m\u00e4 on mun mielest\u00e4 hirve\u00e4n itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4 asia, mutta siihen n\u00e4hden aika v\u00e4h\u00e4n kuitenkin puhuttu.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo ja m\u00e4 luulen, ett\u00e4 kuntoutuksessa ainakin t\u00e4m\u00e4n emotionaalisen puolen, silloin kun on neurologisten sairauksien kuntoutuksesta kysymys, niin se j\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 varmaan ihan liian v\u00e4h\u00e4lle huomiolle. Ja ajattelisin, ett\u00e4 kun puheterapeutitkin vuorovaikutusty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4t, kuntouttavat, niin sellainen emotionaalisen vuorovaikutuksen tarkastelu n\u00e4iden asiakkaiden kanssa ja sen huomioiminen kuntoutuksessa on just t\u00e4st\u00e4 emotionaalisen saatavilla olon n\u00e4k\u00f6kulmasta tosi t\u00e4rke\u00e4 asia.<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: Varmasti, joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Kiitos Marjaana ja Timo! Tuleeko viel\u00e4 jotakin, mit\u00e4 haluatte sanoa t\u00e4h\u00e4n loppuun?<\/p>\n\n\n\n<p>Timo: No, ehk\u00e4 mulle tulee mieleen ett\u00e4 on jotain t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 interventiomalleja ja t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 aika keveit\u00e4, mitk\u00e4 on havaittu tulokselliseksi, niin esimerkiksi lapset puheeksi -menetelm\u00e4 saattaa olla toimiva monessa, silloin kun vanhemman toimintakyky on suhteellisen hyvin s\u00e4ilynyt, niin sen lapsen tilanteen puheeksi ottaminen vanhemman kanssa ja pohtiminen siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 lapsi tarttis, jotta kehitys jatkuisi suotuisana. Mit\u00e4 vahvuuksia siell\u00e4 on ja toisaalta mit\u00e4 haasteita siihen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen on tullut. Ja sitten mietit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mink\u00e4laista tukiverkkoa voidaan ehk\u00e4 koota. Niin n\u00e4m\u00e4 on ihan t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 muutamien tapaamiskertojen interventiota, jotka voi olla aika hyvi\u00e4kin, voisin kuvitella ett\u00e4 soveltuu t\u00e4llaisiin neurologisiin sairauksiin monissa tilanteissa. Meill\u00e4 on nyt tuolla Aivoliitossa t\u00e4mm\u00f6inen kuin AVH puheeksi -menetelm\u00e4 kehitteill\u00e4 kolmen sairaanhoitopiirin kanssa, jossa on tarkoitus ottaa perheenj\u00e4senet mukaan t\u00e4h\u00e4n kuntoutusketjuun uudella tapaa. Heid\u00e4n tilannetta ja arjen muuttumista l\u00e4hdett\u00e4isi keskustelee. Varmasti monenlaisia rakenteita ja ratkaisumalleja voi koittaa t\u00e4h\u00e4n rakentaa sit\u00e4 mukaa, kun aiheesta tietoisuus nousee. Ja samalla ammattilaisten kiinnostus.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjaana: Joo, noi oli tosi hyvi\u00e4 esimerkkej\u00e4. Mulla tulee heti mieleen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on sellaista aihepiiri\u00e4, mink\u00e4 ymp\u00e4rille toivottavasti just t\u00e4llaisia hankkeita tulisi, miss\u00e4 valtakunnallisesti kehitet\u00e4\u00e4nkin sellaisia malleja ja menetelmi\u00e4, mitk\u00e4 helpottaa sit\u00e4, ett\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla ei olisi ehk\u00e4 niin semmoinen vaikea ja vaikeasti saavutettava asia. Vaan ett\u00e4 siihen olisi tarjolla erilaisia valmiitakin ja valmiiksi mietittyj\u00e4 keinoja. Toivotaan, ett\u00e4 sellaisia hankkeita tulee, ja ett\u00e4 ne saa my\u00f6skin rahoitusta.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Toivotaan, ja m\u00e4 luulen, ett\u00e4 meid\u00e4n on hyv\u00e4 alkaa lopettamaan t\u00e4m\u00e4 keskustelu t\u00e4h\u00e4n. Kiitos molemmille osallistujille t\u00e4st\u00e4!<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\nSeuraa meit\u00e4:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu:    <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%20kuntoutuksen%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta%3A%20esimerkkin%C3%A4%20neurologinen%20sairaus%20perheess%C3%A4&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2021%2F08%2Fpexels-merlin-lightpainting-6978518-scaled.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%20kuntoutuksen%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta%3A%20esimerkkin%C3%A4%20neurologinen%20sairaus%20perheess%C3%A4\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%20kuntoutuksen%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta%3A%20esimerkkin%C3%A4%20neurologinen%20sairaus%20perheess%C3%A4\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2021%2F08%2Fpexels-merlin-lightpainting-6978518-scaled.jpg&#038;description=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%20kuntoutuksen%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta%3A%20esimerkkin%C3%A4%20neurologinen%20sairaus%20perheess%C3%A4\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%20kuntoutuksen%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta%3A%20esimerkkin%C3%A4%20neurologinen%20sairaus%20perheess%C3%A4\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&#038;v=3&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%20kuntoutuksen%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta%3A%20esimerkkin%C3%A4%20neurologinen%20sairaus%20perheess%C3%A4&#038;u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%20kuntoutuksen%20n%C3%A4k%C3%B6kulmasta%3A%20esimerkkin%C3%A4%20neurologinen%20sairaus%20perheess%C3%A4&#038;body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3210\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sek\u00e4 psykologi Timo Ter\u00e4sahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukij\u00e4rvi. Esimerkkin\u00e4 tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. <\/p>\n","protected":false},"author":5186,"featured_media":3213,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51],"tags":[816,819,192,87,822,384,768,243,684],"class_list":["post-3210","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","tag-kuntoutus","tag-neurologinen","tag-perhe","tag-podcast","tag-psykologia","tag-puheterapia","tag-sairaus","tag-systeemisyys","tag-yhteinen-aani"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-scaled.jpg",2560,1920,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-300x225.jpg",300,225,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-768x576.jpg",768,576,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-1024x768.jpg",1024,768,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-400x400.jpg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-1536x1152.jpg",1536,1152,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-2048x1536.jpg",2048,1536,true],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-400x300.jpg",400,300,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-484x300.jpg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-1560x300.jpg",1560,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-800x300.jpg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-512x300.jpg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-780x600.jpg",728,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/08\/pexels-merlin-lightpainting-6978518-480x600.jpg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>Keskustelemassa erikoispuheterapeutti ja yliopisto-opettaja Marjaana Raukola-Lindblom sek\u00e4 psykologi Timo Ter\u00e4sahjo Aivoliitosta. Haastattelijana Minna Vanhala-Haukij\u00e4rvi. Esimerkkin\u00e4 tilanne, jossa perheen vanhempi sairastuu neurologiseen sairauteen. <\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>","author_info_v2":{"name":"Dialogiblogi","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/sumaput\/"},"comments_num_v2":"2 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3210","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5186"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3210"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3210\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3465,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3210\/revisions\/3465"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3213"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3210"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3210"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3210"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}