{"id":3453,"date":"2021-11-03T15:26:32","date_gmt":"2021-11-03T13:26:32","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3453"},"modified":"2021-11-03T15:26:34","modified_gmt":"2021-11-03T13:26:34","slug":"yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yhteinen-aani-systeemisyys-lapsen-etu-ja-perhekeskeinen-tyoote\/","title":{"rendered":"Yhteinen \u00e4\u00e4ni: Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen ty\u00f6ote"},"content":{"rendered":"\n<p>Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! T\u00e4ss\u00e4 jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisest\u00e4 ty\u00f6skentelyst\u00e4. Keskustelemassa erikoissosiaality\u00f6ntekij\u00e4 Marjo Oinonen ja psykologi&nbsp;Anna&nbsp;Kouvo. Haastattelemassa psykologi Sari Ahlqvist-Bj\u00f6rkroth. Kuuntele muita systeemisyys-sarjan jaksoja&nbsp;<a rel=\"noreferrer noopener\" href=\"https:\/\/soundcloud.com\/soteakatemia\/sets\/systeemisyys-sarja\" target=\"_blank\">t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Systeemisyys: lapsen etu ja perhekeskeinen ty\u00f6ote by Turun yliopisto\" width=\"1027\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1153103527&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1027\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. T\u00e4m\u00e4n jakson tuotti Sote-akatemia.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Tervetuloa kuuntelemaan systeemisyys-podcast-sarjaan kuuluvaa jaksoa perheiden, lasten ja nuorten kanssa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ty\u00f6st\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on aiheena lapsen etu ja perhekeskeisyys. Min\u00e4 olen Sari Ahlqvist-Bj\u00f6rkroth Turun yliopistosta ja minun kanssani t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n ovat aiheesta keskustelemassa Marjo Oinonen ja Anna Kouvo. Tervetuloa! Voisitteko Anna ja Marjo aluksi kertoa omasta ty\u00f6nkuvastanne?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Olen tosiaan Marjo Oinonen, ja olen ollut pian 20 vuotta lastensuojelun alalla. Olen erikoissosiaality\u00f6ntekij\u00e4, ja p\u00e4\u00e4osan siit\u00e4 urasta eli yli 10 vuotta ollut esihenkil\u00f6teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Hei, olen Anna Kouvo ja psykologi ammatiltani. Olen semmoiset kymmenisen vuotta tehnyt lastensuojeluty\u00f6t\u00e4, ja sit\u00e4 ennen sitten tutkimusty\u00f6t\u00e4 perheen kiintymyssuhteisiin liittyen.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Joo, ja t\u00e4m\u00e4 sitten kertookin sen, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n me oikeastaan keskustellaan n\u00e4ist\u00e4 lasten oikeuksista ja perhekeskeisyydest\u00e4 nimenomaan lastensuojelun kontekstissa, ja sen takia on todella kivaa, ett\u00e4 just te olette t\u00e4n\u00e4\u00e4n paikalla meid\u00e4n kanssa t\u00e4st\u00e4 keskustelemassa. Semmosia ehk\u00e4 jotenkin yleisi\u00e4 asioita voisi varmaan sanoa, ett\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n kun me puhumme lasten oikeuksista, niin me tarkoitamme lapsilla kaikkia alle 18-vuotiaita. Ett\u00e4 se on se meid\u00e4n kohderyhm\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa lasten osalta. Ja kun t\u00e4m\u00e4 sarja kuuluu nyt t\u00e4h\u00e4n systeemisyys-podcast-sarjaan, niin mit\u00e4 te ajattelette siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 teid\u00e4n omassa ty\u00f6ss\u00e4 tuo systeemisyys tarkoittaa teille?<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: No ensimm\u00e4isen\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tulee tietenkin mieleen semmoinen suhdetietoisuus ja suhden\u00e4k\u00f6kulma lapsen etuun. Miten lapsen hyvinvointia ja kehityst\u00e4 tuetaan osana h\u00e4nen perhesuhteitaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Joo, kyll\u00e4. Ja ehk\u00e4 se, ett\u00e4 lastensuojelussa on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa aina l\u00e4heiset mukaan lastensuojeluty\u00f6h\u00f6n. Lapsi ei koskaan kasva irrallaan, yksin muista ihmisist\u00e4. Lapsi kuuluu aina johonkin yhteis\u00f6\u00f6n, h\u00e4nell\u00e4 on l\u00e4heiset, ja ne l\u00e4heiset voivat olla joitakin muitakin, mit\u00e4 me m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n, eli yst\u00e4v\u00e4t ja sukulaiset. Ne ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vanhempia. Ja lapsi kasvaa aina vuorovaikutuksessa, miss\u00e4 h\u00e4n tulee joko hyv\u00e4ksytyksi, tai sitten siell\u00e4 voi olla vahingollisia tekij\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 loukatuksi tulemista tai turvattomuutta. Mutta ett\u00e4 aina se suhde on olemassa, ja lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n on tosi t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen oman suhteen merkitys lapseen. Ett\u00e4 jos h\u00e4n ei saa sit\u00e4 emotionaalista suhdetta luotua lapsen kanssa, niin on vaikea odottaa kuntoutusty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvia muutoksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: S\u00e4 oikeastaan Marjo v\u00e4h\u00e4n jo veitkin meit\u00e4 eteenp\u00e4in t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa. S\u00e4 jo puhuit siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on lapsen oikeus ty\u00f6skentelyss\u00e4, niin mit\u00e4s te ajattelette siit\u00e4, ett\u00e4 kun se oli yksi meid\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n t\u00e4rke\u00e4 keskustelun teema n\u00e4m\u00e4 lapsen oikeudet, ett\u00e4 miten se lapsen etu n\u00e4ytt\u00e4ytyy siin\u00e4 teid\u00e4n ty\u00f6skentelyss\u00e4 lasten ja nuorten kanssa?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: M\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se n\u00e4kyy jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Eli t\u00e4ytyy muistaa, ett\u00e4 se lapsen etu on lapsen oikeus. Meid\u00e4n tulee aina mietti\u00e4 kaikki ratkaisut, mit\u00e4 lapsen tilanteessa tehd\u00e4\u00e4n, lapsen edun kautta ja punnita eri vaihtoehtoja siten, ett\u00e4 ne tukevat sit\u00e4 lapsen etua. Jos puhutaan vaikka l\u00e4heisist\u00e4 ihmissuhteista ja niiden vahvistamisesta, lapsen saamasta kasvatuksesta, l\u00e4mm\u00f6st\u00e4 ja hellyydest\u00e4 ja hoivasta, siit\u00e4 miss\u00e4 h\u00e4n kasvaa, mik\u00e4 on se kasvuymp\u00e4rist\u00f6, saako h\u00e4n sen koulutuksen, mit\u00e4 h\u00e4n tarvitsee. Eli jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 sen pit\u00e4isi olla jotenkin jo etuk\u00e4teen pohdittuna ja harkittuna, ja n\u00e4ky\u00e4 sitten niiss\u00e4 mahdollisissa ratkaisuissa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Joo. Mit\u00e4 s\u00e4 Anna ajattelet?<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Mulle tulee tuosta, mit\u00e4 Marjo sanoi, niin semmoinen ajatus mieleen, ett\u00e4 se lapsen etu on itse asiassa tosi monimutkainen ja vaativa k\u00e4site. Ett\u00e4 se koskee niin arkea, arjen el\u00e4m\u00e4\u00e4, sit\u00e4 mit\u00e4 lapsi kokee joka p\u00e4iv\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 ratkaisuja ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4, mit\u00e4 eri ihmiset tekev\u00e4t h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 liittyen. Ja lapsi tietysti kokee sen arkensa joka ikinen p\u00e4iv\u00e4, ja siin\u00e4 sen, ett\u00e4 miten h\u00e4nest\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n huolta, h\u00e4nen ruokailuistaan ja vaatetuksestaan, ja saako h\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti hellyytt\u00e4 tai vaikka h\u00e4nelle sopivia rajoja.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Ehk\u00e4 t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 voisin sen lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s se emotionaalinen suhde taas, ett\u00e4 onko se turvallinen. Ett\u00e4 se on my\u00f6s osa lapsen etua, mit\u00e4 m\u00e4 pohdin, ett\u00e4 sosiaality\u00f6 sitten, kun lastensuojelussa olen ollut mukana kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, niin sen jotenkin muistaminen ja sen n\u00e4keminen siin\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, niin se on tosi merkityksellist\u00e4 my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Ett\u00e4 olisiko se jotenkin niin, ett\u00e4 semmonen lapsen turvallisuuden tunne on yksi h\u00e4nen perusoikeutensa ja keskeinen osa h\u00e4nen etuaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Joo, kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: No t\u00e4llain kun te puhutte siit\u00e4, niin se alkaakin kuulostaa niin kuin Anna sanoit, niin aika monimutkaiselta k\u00e4sitteelt\u00e4 tai asialta. Niin mit\u00e4 se tarkoittaa sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4, jos meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 arvioida vaikka, ett\u00e4 toteutuuko t\u00e4m\u00e4n lapsen etu? Miten se voidaan tehd\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: M\u00e4 ajattelen nyt sit\u00e4 semmoista perhekeskeist\u00e4 ja suhdekeskeist\u00e4 arviointia. Ja m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 lapsen etu on, ett\u00e4 h\u00e4nen tilannettaan arvioidaan suhdekeskeisesti. Ja suhteella m\u00e4 jotenkin ajattelen sellaista asiaa, ett\u00e4 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta lapsen ja vanhemman v\u00e4lill\u00e4, mutta my\u00f6s lapsen kokemusta eri ihmissuhteistaan, varsinkin l\u00e4heisist\u00e4 ihmissuhteistaan ja perhesuhteistaan. Ja sitten lapsen kokemuksen lis\u00e4ksi vanhemman kokemusta suhteesta lapseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Joo, m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 toi on tosi t\u00e4rke\u00e4 toi suhdeperustaisuus. Ja tietenkin sitten, kun lapsen etua arvioidaan, niin se riippuu niin siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 sen lapsen tilanne on ja miss\u00e4 sit\u00e4 arviointia tehd\u00e4\u00e4n. Mutta aina tulee ottaa tietenkin huomioon lapsen ik\u00e4 ja kehitys, h\u00e4nen l\u00e4heiset suhteet, kulttuuritausta, muut erityistekij\u00e4t ehk\u00e4 lapsen tilanteessa. Ja m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se on t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 se mit\u00e4 arvioidaan, niin se on yhdess\u00e4 auki puhuttu, ja miten se vaikuttaa lapsen tilanteeseen. Ett\u00e4 jos esimerkiksi puhutaan sijaishuoltopaikan muutoksesta, niin mit\u00e4 muutoksia lapselle mahdollisesti tulee. Onko h\u00e4nell\u00e4 mahdollisuus pit\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 l\u00e4heisiin ihmisiin, tai ehk\u00e4 pysyyk\u00f6 h\u00e4n samassa koulussa, pysyyk\u00f6 sama opettaja, sama p\u00e4iv\u00e4hoito. Ett\u00e4 mit\u00e4 se tarkoittaa kokonaisuudessaan lapsen kasvuymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, koska ne muuttuvat aikuiset ja aikuissuhteet aiheuttavat lapselle turvattomuutta. Jokainen katkeaminen on aina jonkinlainen trauma lapselle. Ja sitten t\u00e4ytyy viel\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 vaikka me kuinka punnittaisiin, niin se on sit\u00e4, ett\u00e4 me pyrit\u00e4\u00e4n siin\u00e4 tilanteessa, niill\u00e4 tiedoin, mitk\u00e4 meill\u00e4 on, harkitsemaan se paras lapsen edusta, ja se on jonkunlainen ennuste. Ja me tiedet\u00e4\u00e4n sitten, kun se on tapahtunut, ett\u00e4 miten siin\u00e4 k\u00e4vi.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Ja sitten, kun siin\u00e4 tilanteessa mietit\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ennustetta, niin yksi keskeinen osa on lapsen tarpeet. Ja tuossa s\u00e4 Marjo sanoitkin, ett\u00e4 lapsen tilanteen arviointiin vaikuttaa niin moni tekij\u00e4, kuten vaikka ik\u00e4 tai kulttuuritausta tai erityispiirteet. Niin siksi ehk\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 mietti\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 juuri t\u00e4m\u00e4 lapsi tarvitsee, mink\u00e4laista hoivaa ja huolenpitoa?<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Haluatteko te v\u00e4h\u00e4n avata tuota esimerkiksi, kun s\u00e4 puhuit siit\u00e4 kehitystasosta ja kulttuurista ja niist\u00e4, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla te n\u00e4ette, ett\u00e4 ne pit\u00e4\u00e4 toteutua siin\u00e4 lapsen edun arvioinnissa esimerkiksi?<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Ehk\u00e4 toi lapsen ik\u00e4 on semmonen, mit\u00e4 t\u00e4ytyy mietti\u00e4 tarkasti, ett\u00e4 katsotaanko me sit\u00e4 h\u00e4nen kronologista ik\u00e4\u00e4ns\u00e4, vai my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 h\u00e4n tarvitsee kehitystasoonsa tai tilanteeseensa n\u00e4hden. Eli joku vaikka murrosik\u00e4inen voi tarvita viel\u00e4 paljon enemm\u00e4n huolenpitoa, mit\u00e4 sitten ihan ik\u00e4tasoonsa ja itsen\u00e4istymiseens\u00e4 liittyen h\u00e4n tarvitsisi. Mutta ett\u00e4 m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lasten ja perheiden kanssa ty\u00f6skentelev\u00e4t huomioivat lapsen yksil\u00f6lliset tarpeet.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Niin, ja onko se aika erilaista sitten, ett\u00e4 jos on kysymys vauvasta tai on kysymys just vaikka murrosik\u00e4isest\u00e4, niin se on aika erilainen asia, mitk\u00e4 ovat sen lapsen omat tarpeet sitten.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Kyll\u00e4, ja m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 siin\u00e4 tarvitaan erilaista osaamista, erilaista ammattitaitoa. Ja silloin on hyv\u00e4 kutsua mukaan niit\u00e4 muita ammattilaisia arvioimaan sit\u00e4 tilannetta. Ja ehk\u00e4 tuohon viel\u00e4, kun kysyit ett\u00e4 kulttuuriset taustat, niin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 kyll\u00e4 ne on t\u00e4rke\u00e4 huomioida. Me ei ehk\u00e4 tunneta, meill\u00e4 ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kulttuuritietoisuutta riitt\u00e4v\u00e4sti, mutta kyll\u00e4 se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 miten se vaikuttaa t\u00e4m\u00e4n lapsen, t\u00e4m\u00e4n perheen ja ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Etu arvioidaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Nyt ollaan puhuttu tavallaan t\u00e4st\u00e4 sosiaality\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4st\u00e4 lasten oikeuksien huomioimisesta, niin meill\u00e4 on kuitenkin k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 se velvoittaa ihan kaikkia ammattikuntia. Niin mit\u00e4 te sanoisitte kuulijoille siit\u00e4, ett\u00e4 miten te n\u00e4ette, miten t\u00e4m\u00e4 koskettaa ket\u00e4 tahansa, kuka ty\u00f6skentelee lasten ja nuorten ja perheiden kanssa?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Enk\u00e4 t\u00e4h\u00e4n se vastaus on toi sun kysymys, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koskettaa kaikkia ammattilaisia, ketk\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4t lasten ja nuorten kanssa. Ett\u00e4 jokaisen pit\u00e4isi pyrki\u00e4 siin\u00e4 arjen ty\u00f6ss\u00e4 ottamaan huomioon lapsen etu riippumatta siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekee, ett\u00e4 toimiiko sitten siell\u00e4 esihenkil\u00f6teht\u00e4viss\u00e4, johtoteht\u00e4viss\u00e4 tai sitten asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4, tai sitten siin\u00e4 suoraan perusty\u00f6ss\u00e4 lapsen ja perheen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Niin me katsotaan t\u00e4t\u00e4 varmaan v\u00e4h\u00e4n kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 se lapsen edun huomioiminen edellytt\u00e4\u00e4 jotenkin semmoisia ty\u00f6yhteis\u00f6n rakenteita, jotka tukevat perhekeskeisyytt\u00e4 ja lapsen edun toteutumista, ja sitten semmoisia konkreettisia ty\u00f6tapoja, mit\u00e4 ammattilaiset perheiden kanssa kokeilevat ja yhdess\u00e4 perheiden kanssa sitten miettiv\u00e4t, ett\u00e4 mik\u00e4 tukisi perhett\u00e4 parhaiten.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Onko teill\u00e4 semmonen kokemus, ett\u00e4 kaikkien ammattiryhmien on helppo pit\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa mieless\u00e4, tai ett\u00e4 se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n esimerkiksi sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4 mietti\u00e4 lapsen etua, ett\u00e4 miten te olette sen kokeneet oman ty\u00f6n kautta?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: M\u00e4 ajattelen niin kuin alussa tuossa puhuttiinkin, Anna toi esiin, ett\u00e4 lapsen etu on tosi monimutkainen asia. Ett\u00e4 ei se ole helppoa, ja se vaatii sit\u00e4 yhteist\u00e4 keskustelua. Ja sit\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se sitten tarkoittaa juuri t\u00e4m\u00e4n lapsen kannalta, jos vaikka pohdittaisiin koulussa luokan siirtoa tai koulun siirtoa, niin mit\u00e4 se tarkoittaa juuri t\u00e4m\u00e4n lapsen kannalta? Mit\u00e4 se tarkoittaa, ett\u00e4 onko se lapsen edun mukaista, vai pit\u00e4\u00e4k\u00f6 meid\u00e4n viel\u00e4 mietti\u00e4, ett\u00e4 olisiko meill\u00e4 viel\u00e4 saatavissa jotakin tukikeinoja t\u00e4nne?<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Se lapsen etu on varmaan kaikkia ammattiryhmi\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Ja m\u00e4 ajattelen, kun itse olen toiminut oikeastaan l\u00e4hes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n moniammatillisissa ty\u00f6ryhmiss\u00e4, eli olen ty\u00f6skennellyt osana moniammatillisia tiimej\u00e4, niin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se on kaikkien ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulma ja my\u00f6s semmoinen etu, ett\u00e4 me katsotaan sit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n eri ammattiryhmiemme silm\u00e4laseilla, tai miten sen sanoisi.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: No miten sitten semmoinen yksitt\u00e4inen ty\u00f6ntekij\u00e4, joka ei tee esimerkiksi t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 moniammatillisessa ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 tekee aika ulkopuolella, on vaikka t\u00f6iss\u00e4 sairaalassa tai koulussa tai jossain muualla, niin miten h\u00e4n voi sitten mietti\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lapsen etua, jos rupee tulemaan semmoinen olo, ett\u00e4 onkohan t\u00e4ss\u00e4 nyt kaikki kunnossa, niin miten he voivat t\u00e4h\u00e4n asiaan puuttua tai l\u00e4hesty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Aika haasteellinen kysymys. M\u00e4 huomaan, ett\u00e4 m\u00e4 l\u00e4hden pohtimaan sit\u00e4 sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 mun mielest\u00e4ni se kaikkein t\u00e4rkein asia on ensin puhua lapsen ja lapsen vanhempien kanssa, ett\u00e4 mist\u00e4 h\u00e4n ajattelee, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on kyse. Eli mist\u00e4 tuossa Anna aikaisemminkin mainitsi avoimuudesta, ett\u00e4 mun mielest\u00e4 kaikki l\u00e4htee siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 voi olla erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4, ihmisell\u00e4h\u00e4n on kuitenkin tapana t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 omia tietoaukkojaan joillakin mielikuvilla. Ja siit\u00e4 syyst\u00e4 m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 jotta voi luoda sen luottamuksellisen suhteen lapseen ja vanhempaan, niin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4 asioista puhuu. Sitten sen j\u00e4lkeen, kun on puhunut niist\u00e4, niin sitten on tietenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 on niit\u00e4 muita ammattilaisia, ket\u00e4 voi konsultoida. Ja tietenkin sill\u00e4 tavalla mielell\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 perhe on tietoinen asiasta, ja siksi meill\u00e4 on paljon n\u00e4it\u00e4 moniammatillisia ryhmi\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n, miss\u00e4 lapset ja perheet ovat mukana, ett\u00e4 se tieto tulee sitten saman tien heille, he tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 asioita niiss\u00e4 ryhmiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Toi on musta t\u00e4rke\u00e4 asia, mit\u00e4 Marjo sanoit, ett\u00e4 kysym\u00e4ll\u00e4 perheen n\u00e4kemyksi\u00e4 ja luomalla semmoista suhdetta perheeseen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n l\u00e4helle sit\u00e4 lapsen etua ja oikeaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoakin. Ett\u00e4 tavallaan m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 ei voi aina tiet\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on merkityksellist\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 perheelle. Eik\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n tarvitsekaan tiet\u00e4\u00e4. Ja siin\u00e4 suhteen luominen perheeseen ja asioiden ihmetteleminen ja pohtiminen yhdess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Kyll\u00e4, ja m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se kertoo siit\u00e4 roolista, mik\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4isi olla, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tasavertaisessa suhteessa ja auttaa vanhempia ja perhett\u00e4 tutkimaan sit\u00e4 asiaa, ja mihin suuntaan he haluavat l\u00e4hte\u00e4 t\u00e4m\u00e4n asian kanssa, ett\u00e4 miten he haluavat sit\u00e4 ratkaista, ja yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 just se yhteinen n\u00e4kemys siit\u00e4 asiasta.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni-<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Tuo sun puheenvuoro perhekeskeisyydest\u00e4 nivoo kyll\u00e4 meid\u00e4t hyvin l\u00e4heisesti t\u00e4h\u00e4n toiseen teemaan, ja s\u00e4 sanoit, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla tasavertaisessa suhteessa. Ja m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 perhekeskeisyytt\u00e4 on jossakin kontekstissa m\u00e4\u00e4ritelty t\u00e4mm\u00f6iseksi kumppanuudeksi, tasavertaiseksi kumppanuudeksi, jossa se ty\u00f6skentelykohde on ik\u00e4\u00e4n kuin jaettu vanhempien kanssa, ja ett\u00e4 se ty\u00f6skentelykohde on jaettu, niin se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 jakaa avoimesti tietoa ja pysty\u00e4 neuvottelemaan yhdess\u00e4 asioista, ja tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 vanhempien kanssa. Niin miten teid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 te n\u00e4ist\u00e4 teemoista ajattelette perhekeskeisyyden \u00e4\u00e4rell\u00e4, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla se konkretisoituu teid\u00e4n ty\u00f6ss\u00e4 se perhekeskeisyys?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: No m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4ni perhekeskeisyyden toteuttamisessa m\u00e4 toimin siin\u00e4 sen mahdollistajana. Eli mahdollistan ty\u00f6ntekij\u00f6ille osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. Ja my\u00f6s sit\u00e4 perheterapian osaamista ja yhdess\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4, aikaa ja tilaa yhdess\u00e4 ty\u00f6skentelyyn perheiden kanssa. Ja sitten vien my\u00f6s sit\u00e4 semmoista toimintakulttuuria eteenp\u00e4in. Ja se on mielest\u00e4ni tosi merkityksellist\u00e4, koska m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 silloin, kun perheet otetaan mukaan pohtimaan sit\u00e4 omaa asiaansa ja ollaan siin\u00e4 tasavertaisessa suhteessa, miss\u00e4 haetaan sit\u00e4 yhteisesti jaettua ymm\u00e4rryst\u00e4, niin se voimauttaa perheit\u00e4, samoin kuin se, ett\u00e4 perheet valitsevat itse sit\u00e4 polkua tai niit\u00e4 asioita, mit\u00e4 he ajattelevat tai kokevat, ett\u00e4 mitk\u00e4 ovat niit\u00e4 ensisijaisia asioita, mit\u00e4 pit\u00e4isi muuttaa ja mitk\u00e4 ovat niit\u00e4 hyvi\u00e4 asioita, mit\u00e4 siell\u00e4 perheess\u00e4 kannattaa pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: T\u00e4m\u00e4 oli minusta t\u00e4rke\u00e4, mit\u00e4 Marjo sanoit, ett\u00e4 esimiesten teht\u00e4v\u00e4 on mahdollistaa semmonen perhekeskeinen ty\u00f6skentely. Ett\u00e4 m\u00e4 ajattelen n\u00e4in kliinist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 perheiden kanssa tekev\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 se vaatii ehk\u00e4 sen, ett\u00e4 sill\u00e4 organisaatiolla tai ty\u00f6yksik\u00f6ll\u00e4 on semmoinen ehk\u00e4 suhdetietoinen tapa tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4. Ett\u00e4 ilman sit\u00e4 yksitt\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n voi olla vaikea keskitty\u00e4 perheeseen, ja ehk\u00e4 sitten enemm\u00e4n toimitaankin yksil\u00f6iden kanssa. Ja mun ty\u00f6ss\u00e4 semmoinen perhekeskeisyys n\u00e4kyy sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n kaikkien perheenj\u00e4senten kanssa. Ett\u00e4 m\u00e4 keskustelen esimerkiksi vanhempien kanssa vaikkapa heid\u00e4n tunnesuhteesta lapseensa, vanhemmuuden merkityksest\u00e4 heille, mit\u00e4 he ajattelevat, ett\u00e4 millainen merkitys vanhemmuudella on heid\u00e4n lapselleen. Ja sitten taas lapsen kanssa voidaan k\u00e4yd\u00e4 keskusteluja siit\u00e4, ett\u00e4 miten h\u00e4n ajattelee, ett\u00e4 mink\u00e4laista hoivaa ja huolenpitoa h\u00e4n saa tai mit\u00e4 h\u00e4n toivoo, ett\u00e4 perheess\u00e4 olisi vaikka toisin. Ja sitten sen yksil\u00f6ty\u00f6skentelyn lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 koko perheen kanssa, jolloin sitten voidaan yht\u00e4 aikaa puhua eri perheenj\u00e4senten n\u00e4kemyksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Ja t\u00e4ss\u00e4 varmaan nykyaikana viel\u00e4 n\u00e4kyy t\u00e4m\u00e4, kun s\u00e4 puhuit t\u00e4st\u00e4 perhekeskeisyydest\u00e4, ett\u00e4 perheeseen voi kuulua paljon eri henkil\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 voi olla uusia vanhempia, uusien liittojen kautta uusia puolisoita, mitk\u00e4 lapsi kokee sitten ehk\u00e4 yht\u00e4 merkitykselliseksi tai t\u00e4rke\u00e4ksi, ett\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 siin\u00e4 alussa mietti\u00e4, ett\u00e4 ket\u00e4 juuri t\u00e4h\u00e4n perheeseen kuuluu, kun me puhutaan t\u00e4m\u00e4n lapsen asioista.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Ett\u00e4 m\u00e4\u00e4rittely tapahtuu my\u00f6s yhteisty\u00f6ss\u00e4 sen perheen kanssa, ett\u00e4 mik\u00e4 se perhe on, joo.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Ja sitten, ett\u00e4 ket\u00e4 kaikkia lapsen el\u00e4m\u00e4\u00e4n on kuulunut, mink\u00e4laisia t\u00e4rkeit\u00e4 ihmissuhteita. Ehk\u00e4 semmosia, jotka ovat katkenneet tai jotkut, jotka ovat jatkuneet jo h\u00e4nen varhaislapsuudestaan vaikka murrosik\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: No mit\u00e4 sitten semmoisessa tilanteessa, jos t\u00e4mm\u00f6inen perheen kanssa ty\u00f6skentely ja perheen kanssa yhdess\u00e4 yhteisen ymm\u00e4rryksen hakeminen on jollakin tavalla ristiriidassa sen lapsen edun kanssa, niin mit\u00e4 sitten tapahtuu?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Niin m\u00e4 mietin ehk\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 lapset ovat kovin lojaaleja vanhemmilleen, ja se suhde on aina siell\u00e4 olemassa, vaikka se olisi vahingollinenkin. Eli jotenkin itse olen pohtinut sit\u00e4, ett\u00e4 siit\u00e4 huolimatta on t\u00e4rke\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 juuri n\u00e4iden vanhempien kanssa. Ja ehk\u00e4 sitten se ty\u00f6skentely on sit\u00e4, ett\u00e4 me ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n sit\u00e4 yhdess\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tietyt asiat on lasta vahingoittavia. Eli me ei l\u00e4hdet\u00e4 ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n sitten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koko perheen kanssa samanaikaisesti, mutta me ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n joka tapauksessa vanhempien kanssa ja pyrit\u00e4\u00e4n tuomaan esiin sit\u00e4 lasta ja lapsen n\u00e4kemyst\u00e4 tai lapsen kokemusta. Mit\u00e4 s\u00e4 ajattelet, miten t\u00e4m\u00e4 vaikuttaa sun lapseen? Miten se n\u00e4kyy sun lapsessa? Mit\u00e4 seurauksia siin\u00e4 on sun lapselle? Ett\u00e4 ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 pohdin siin\u00e4. Ja siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 sitten, jos ajattelen sosiaality\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 tehd\u00e4 niit\u00e4 rajauksia. Mutta jotenkin haluan uskoa siihen, ett\u00e4 koskaan ty\u00f6skentely ei mene hukkaan, vaan aina kannattaa ty\u00f6skennell\u00e4 vanhempien kanssa. Se on aina lapsen etu.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Voiko niit\u00e4 kuljettaa jotenkin rinnakkain niit\u00e4 asioita kuitenkin, sit\u00e4k\u00f6 tarkoitat Marjo? Ik\u00e4\u00e4n kuin perheen kanssa ty\u00f6skentely\u00e4 ja lapsen etua, vaikka niiss\u00e4 vanhempien kokemus ja toive eroaisivat siit\u00e4, mik\u00e4 olisi meid\u00e4n mielest\u00e4 lapsen etu?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Voi ilman muuta ja kannattaakin kuljettaa siin\u00e4 rinnakkain, ett\u00e4 jokaisessa tilanteessa t\u00e4ytyy aina ensisijaisesti pohtia se lapsen etu, ja lapsen etu edell\u00e4 sitten kuitenkin toimitaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Joskus se lapsen turvallisuus on se ensisijainen, mik\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden t\u00e4ytyy ottaa huomioon. Mutta m\u00e4 ajattelen tuota, kun Marjo puhuit, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa aina ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n lapsen perheen kanssa, jos se ei jostakin syyst\u00e4 ole mahdollista ty\u00f6skennell\u00e4 niin, ett\u00e4 koko perhe on l\u00e4sn\u00e4, niin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 perhesuhteiden kanssa voidaan ty\u00f6skennell\u00e4 niin monella eri tavalla. Voidaan kauempaa tukea lapsen suhdetta vanhempaansa tai sitten lapsen kanssa voidaan keskustella h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana h\u00e4nelle t\u00e4rkeist\u00e4 ihmissuhteista tai erilaisista muutoksista, mit\u00e4 h\u00e4n toivoo, ett\u00e4 h\u00e4nen l\u00e4heisiss\u00e4 ihmissuhteissaan pit\u00e4isi tapahtua. Ja sitten semmoinen jotenkin suhdekeskeinen ty\u00f6skentely ty\u00f6t\u00e4tekevien lapsesta arjessa hoitavien aikuisten ja sitten vanhempien v\u00e4lill\u00e4 esimerkiksi, ett\u00e4 jos lapsi asuu lyhytaikaisesti tai vaikka v\u00e4h\u00e4n pidemp\u00e4\u00e4n muualla kuin omassa kodissaan, niin silloin lasta hoitavien aikuisten ja vanhempien v\u00e4lill\u00e4 olisi hyv\u00e4 olla semmoista ik\u00e4\u00e4n kuin jaettua kasvattajuutta tai vanhemmuutta. Just jaettua arjen huolenpitoa. Tuossa kun mietittiin sit\u00e4 lapsen edun ensisijaisuutta, niin siihen liittyy my\u00f6s se, ett\u00e4 eri ammattilaisilla on tavallaan velvollisuus tarjota tukea lapselle perheen kautta. Ja tukea vanhemmuutta ja tukea vanhempia tukemaan omaa lastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Kyll\u00e4. Ensisijaisesti vanhemmat ovat vastuussa omasta lapsestaan. Ja lapsella on oikeus olla omien vanhempiensa, perheens\u00e4 ja l\u00e4heistens\u00e4 kanssa, jos heill\u00e4 on siell\u00e4 hyv\u00e4 ja turvallinen olla. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyy kansainv\u00e4lisest\u00e4 lasten oikeuksien sopimuksesta, mist\u00e4 se on sitten kirjattu my\u00f6s kansallisiin lakeihin, niin kuin meill\u00e4 esimerkiksi lastensuojelulakiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Ja nykytiedon ja tutkimuksenkin valossa lapsen turvalliset kiintymyssuhteet voivat kantaa h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n, ja yleens\u00e4kin ihmissuhteet. Ett\u00e4 semmoinen lapsen oikeus kiintymyssuhteisiinsa on kyll\u00e4 h\u00e4nen etunsa.<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: Ehk\u00e4 m\u00e4 haluaisin lis\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 tuohon suhdetietoisuuteen, mit\u00e4 s\u00e4 sanoit tuossa, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n se suhdetietoisuus ja perhekeskeisyys t\u00e4ytyy olla my\u00f6s niiss\u00e4 lapsen peruspalveluissa ja kasvuymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Ett\u00e4 silloin, kun puhutaan p\u00e4iv\u00e4hoidosta tai koulusta, niin my\u00f6s siell\u00e4 t\u00e4ytyy tukea sit\u00e4 vanhempien ja lapsen suhdetta ja ty\u00f6skennell\u00e4 sen koko perheen kanssa. Ja Anna tuossa aikaisemmin puhuikin niist\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 ja suhdetietoisuudesta, niin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se on osittain sit\u00e4, ett\u00e4 kaikissa meid\u00e4n suhteissa meille her\u00e4\u00e4 tunteita. Ty\u00f6ntekij\u00e4 tunnistaa ne omat tunteensa siihen tilanteeseen, mit\u00e4 siit\u00e4 her\u00e4\u00e4 ja ne omat kokemukset, ja on sill\u00e4 tavalla ammattilainen, ett\u00e4 h\u00e4n pystyy ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n niiden kanssa ja reflektoimaan sit\u00e4, erottamaan ne omat tunteensa perheen tunteista ja sitten vanhemman ja itsens\u00e4 v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: T\u00e4st\u00e4 tulee mieleen se, ett\u00e4 kuinka t\u00e4rkeet\u00e4 se on, ett\u00e4 aikuinen, joka on lapsen arjessa, h\u00e4nen vanhempansa tai sitten vaikka opettaja tai p\u00e4iv\u00e4hoitaja, niin pystyy jotenkin pit\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 suhden\u00e4k\u00f6kulmaa yll\u00e4. Eli tavallaan samanaikaisesti pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mieless\u00e4 omia tunteitaan ja ajatuksiaan ja sitten lapsen mielt\u00e4. Ja se onkin meille aikuisille aika haastava teht\u00e4v\u00e4, miten jotenkin mentalisoida sit\u00e4 lasta ja mietti\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 jonkun lapsen toiminnan tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisen tai toimintatavan taustalla on, ett\u00e4 mink\u00e4laisia tunteita ja ajatuksia siell\u00e4 lapsen mieless\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Meid\u00e4n kuulijoita varmaan kiinnostaa t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n taso tavallaan t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 te siit\u00e4 ajattelette, ett\u00e4 miten itsess\u00e4\u00e4n voi kehitt\u00e4\u00e4 tommosta puolta? Ett\u00e4 on mahdollisuus vaikka erottaa ne omat tunteet, ett\u00e4 h\u00e4t\u00e4\u00e4ntyy jostakin asiasta ja sitten yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 lasta ja perhett\u00e4 ja kuulla ehk\u00e4 heit\u00e4 ihan oikeasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna: Toi on tosi laaja kysymys Sari, mit\u00e4 esitit, koska tavallaan toi edellytt\u00e4\u00e4 jotenkin sit\u00e4, ett\u00e4 niill\u00e4 ty\u00f6paikoilla ja ty\u00f6aikana on mahdollisuutta yhdess\u00e4 pohtia ja mietti\u00e4, mit\u00e4 eri tilanteet aiheuttaa niin lapsissa, vanhemmissa kuin ty\u00f6ntekij\u00f6iss\u00e4kin. Ja sitten tietysti semmoista, ett\u00e4 niiden rakenteiden lis\u00e4ksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kannustetaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n semmoista tutkivaa ja reflektoivaa ty\u00f6otetta, ett\u00e4 jokaisella tapaamisella vaikka vanhemman tai lapsen kanssa on aikaa pohtia ja kysell\u00e4, eik\u00e4 tarvitse tiet\u00e4\u00e4 valmiiksi, tai arvuutella, ett\u00e4 mit\u00e4k\u00f6h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 asia sulle merkitsee.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: Joo, valtavan t\u00e4rkeet\u00e4. Haluatko s\u00e4 Marjo t\u00e4t\u00e4 jotenkin jatkaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Marjo: No m\u00e4 mietin tuossa, ett\u00e4 s\u00e4 sanoit siit\u00e4, ett\u00e4 miten ty\u00f6ntekij\u00e4 voi itsess\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, niin kyll\u00e4h\u00e4n se tarkoittaa silloin sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 tuntee itsens\u00e4 ja oman historiansa hyvin ja tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 mist\u00e4 ne tunteet nousevat, ett\u00e4 nousevatko ne omista kokemuksistaan tai t\u00e4st\u00e4 hetkest\u00e4. Ja sitten sen itsemy\u00f6t\u00e4tunnon vahvistaminen on yksi semmoinen t\u00e4rke\u00e4 asia, ett\u00e4 kun tuossa kysyit, ett\u00e4 miten ty\u00f6ntekij\u00e4 voi kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n siin\u00e4, niin kyll\u00e4 se vaatii my\u00f6s semmoista ty\u00f6ntekij\u00e4n omaa tutkiskelua ja itsereflektiota.<\/p>\n\n\n\n<p>Sari: M\u00e4 luulen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 oli semmoisia tavallaan yhteen vet\u00e4vi\u00e4 asioita sille, ett\u00e4 jos me ollaan nyt opiskelemassa t\u00e4t\u00e4 asiaa, ett\u00e4 m\u00e4 luulen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 kohta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 keskustelu, ja kiitos paljon Anna ja Marjo, ett\u00e4 te olitte mukana t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Anna ja Marjo: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni.-<\/p>\nSeuraa meit\u00e4:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu:    <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%3A%20lapsen%20etu%20ja%20perhekeskeinen%20ty%C3%B6ote&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2021%2F10%2Fpexels-%D0%BC%D0%B0%D1%80%D0%B8%D0%BD%D0%B0-%D1%85%D0%BE%D1%80%D0%BE%D1%88%D0%B8%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B0-9954191-scaled-e1635759269971.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%3A%20lapsen%20etu%20ja%20perhekeskeinen%20ty%C3%B6ote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%3A%20lapsen%20etu%20ja%20perhekeskeinen%20ty%C3%B6ote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2021%2F10%2Fpexels-%D0%BC%D0%B0%D1%80%D0%B8%D0%BD%D0%B0-%D1%85%D0%BE%D1%80%D0%BE%D1%88%D0%B8%D0%BB%D0%BE%D0%B2%D0%B0-9954191-scaled-e1635759269971.jpg&#038;description=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%3A%20lapsen%20etu%20ja%20perhekeskeinen%20ty%C3%B6ote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%3A%20lapsen%20etu%20ja%20perhekeskeinen%20ty%C3%B6ote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&#038;v=3&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%3A%20lapsen%20etu%20ja%20perhekeskeinen%20ty%C3%B6ote&#038;u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Systeemisyys%3A%20lapsen%20etu%20ja%20perhekeskeinen%20ty%C3%B6ote&#038;body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3453\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! T\u00e4ss\u00e4 jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisest\u00e4 ty\u00f6skentelyst\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":27354,"featured_media":3528,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51],"tags":[876,879,231,159,192,873,87,243,684],"class_list":["post-3453","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","tag-kasvuymparisto","tag-lapsen-etu","tag-lastensuojelu","tag-moniammatillisuus","tag-perhe","tag-perhekeskeisyys","tag-podcast","tag-systeemisyys","tag-yhteinen-aani"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971.jpg",2560,1698,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-300x199.jpg",300,199,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-768x509.jpg",768,509,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-1024x679.jpg",1024,679,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-400x400.jpg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-1536x1019.jpg",1536,1019,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-2048x1358.jpg",2048,1358,true],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-452x300.jpg",452,300,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-484x300.jpg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-1560x300.jpg",1560,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-800x300.jpg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-512x300.jpg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-780x600.jpg",728,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2021\/10\/pexels-\u043c\u0430\u0440\u0438\u043d\u0430-\u0445\u043e\u0440\u043e\u0448\u0438\u043b\u043e\u0432\u0430-9954191-scaled-e1635759269971-480x600.jpg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>Systeemisyys-podcast-sarja jatkuu! T\u00e4ss\u00e4 jaksossa keskustellaan lapsen edusta ja perhekeskeisest\u00e4 ty\u00f6skentelyst\u00e4.<\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>","author_info_v2":{"name":"aemekl","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/aemekl\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27354"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3453"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3552,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3453\/revisions\/3552"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3528"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}