{"id":3729,"date":"2022-03-09T14:51:20","date_gmt":"2022-03-09T12:51:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3729"},"modified":"2022-03-09T15:03:55","modified_gmt":"2022-03-09T13:03:55","slug":"yhteinen-aani-kohtaaminen-keskiossa-nuoret-hoivaajat-systeemisyysnakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yhteinen-aani-kohtaaminen-keskiossa-nuoret-hoivaajat-systeemisyysnakokulmasta\/","title":{"rendered":"Yhteinen \u00e4\u00e4ni: Kohtaaminen keski\u00f6ss\u00e4 &#8211; nuoret hoivaajat systeemisyysn\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4ss\u00e4 jaksossa v\u00e4it\u00f6skirjatutkija ja Folkh\u00e4lsanin asiantuntija Saija Westerlund-Cook, hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen sek\u00e4 SiunSoten Palliatiivisen keskuksen asiantuntijahoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Mikko Raudaskoski keskustelevat systeemisyydest\u00e4 nuorten hoivaajien kontekstissa. Haastattelijana Kirsi Hokkila.<\/p>\n\n\n\n<p>Jakso julkaistaan my\u00f6s opintojaksolla Nuoret hoivaajat 3: Lapsen ja perheen tukeminen \u2013 MOOC.<\/p>\n\n\n\n<p>Jakso on my\u00f6s osa systeemisyys-sarjaa, jonka ensimm\u00e4isen jakson voit kuunnella t\u00e4\u00e4ll\u00e4:&nbsp;<a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/turun-yliopisto\/systeemisyys\">Turun-yliopisto \u2013 Systeemisyys<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Jaksossa mainitut ty\u00f6otteet:<\/p>\n\n\n\n<p>Lapset puheeksi:&nbsp;<a href=\"https:\/\/gate.sc\/?url=https%3A%2F%2Fmieli.fi%2Fmateriaalit-ja-koulutukset%2Ftietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta%2Fperheet%2Ftoimiva-lapsi-ja-perhe-tyo%2Flapset-puheeksi-menetelma%2F&amp;token=a213b2-1-1646830211166\" rel=\"noreferrer noopener\" target=\"_blank\">mieli.fi\/materiaalit-ja-koulu\u2026-puheeksi-menetelma\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Handle with care:&nbsp;<a href=\"https:\/\/gate.sc\/?url=https%3A%2F%2Fwww.acf.hhs.gov%2Fblog%2F2020%2F07%2Fhandle-care&amp;token=e8d316-1-1646830211166\" rel=\"noreferrer noopener\" target=\"_blank\">www.acf.hhs.gov\/blog\/2020\/07\/handle-care<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Kohtaaminen keski\u00f6ss\u00e4 - nuoret hoivaajat systeemisyysn\u00e4k\u00f6kulmasta by Turun yliopisto\" width=\"1027\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1229020756&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1027\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p><strong>Tekstivastine<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. T\u00e4m\u00e4n jakson tuotti Sote-akatemia.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Tervetuloa kuuntelemaan t\u00e4t\u00e4 Turun yliopiston Sote-akatemian Systeemisyys-podcast-sarjan jaksoa. Nimeni on Kirsi Hokkila ja toimin projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6n\u00e4 Joensuun seudun omaishoitajien Alisa-projektissa, jossa tuetaan perheit\u00e4, joissa vanhempi on vakavasti sairastunut, ja nimenomaan n\u00e4iden perheiden lapsia. Olen my\u00f6s Turun yliopiston v\u00e4it\u00f6skirjatutkija, ja mun tutkimukseni liittyy niin sanottujen sisote-ammattilaisten moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n n\u00e4iden vakavasti sairastuneiden vanhempien lasten ehk\u00e4isemiseksi ja tukemiseksi. Ja liippaa siis hyvin l\u00e4helt\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskustelun aihetta. Ja m\u00e4 olen siis t\u00e4n\u00e4\u00e4n keskustelemassa kolmen asiantuntijan kanssa systeemisest\u00e4 ja suhdeperustaisesta ajattelutavasta ja systeemisest\u00e4 ty\u00f6otteesta nimenomaan n\u00e4iden perheiden kanssa ty\u00f6skentelyn kontekstissa. Meit\u00e4 kaikkia nelj\u00e4\u00e4 keskustelijaa yhdist\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rrys ja ehk\u00e4 omakohtaiset kokemuksetkin siit\u00e4, ett\u00e4 usein kun vanhempi sairastuu vakavasti, joko fyysisesti tai psyykkisesti, niin lapset j\u00e4\u00e4v\u00e4t hyvin usein n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja ilman tukea, tai ett\u00e4 useimmiten apu n\u00e4ille perheille ja lapsille tulee aivan liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 me ollaankin t\u00e4n\u00e4\u00e4n pohtimassa sit\u00e4, ett\u00e4 kuinka n\u00e4it\u00e4 lapsia voitaisiin paremmin ja varhaisemmin tukea n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa, ja erityisesti sit\u00e4, ett\u00e4 millaisia keinoja ja hy\u00f6tyj\u00e4 systeeminen ja suhdeperustainen viitekehys voisi n\u00e4ihin tilanteisiin tarjota. Mutta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n ensin esitt\u00e4ytymiskierros. Kerrotteko te, keit\u00e4 te olette ja miten teid\u00e4n ty\u00f6nne linkittyy t\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n keskustelun aiheeseen ja n\u00e4ihin kyseess\u00e4 oleviin perheisiin ja lapsiin? Haluaako Saija vaikka aloittaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Joo, eli m\u00e4 olen Saija Westerlund-Cook ja ty\u00f6skentelen Folkh\u00e4lsanilla Perheet ja suhteet -osastolla asiantuntijana, jossa muun muassa toimin systeemisen ty\u00f6otteen kouluttajana, ja olen my\u00f6s v\u00e4it\u00f6skirjatutkijana Turun yliopistolla, ja m\u00e4 tutkin vanhemmuuden uupumusta, lapsuuden haitallisia kokemuksia ja toivoa. Eli aika lailla t\u00e4m\u00e4n saman aiheen \u00e4\u00e4rell\u00e4 ollaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Kiitos. Ent\u00e4s sitten Mikot. Haluaako Mikko R aloittaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: No tervehdys t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Pohjois-Karjalasta Siun sotesta palliatiivisesta keskuksesta, jossa olen nyt ollut puolitoista vuotta t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 uudessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 psykososiaalisen tuen asiantuntijahoitajana. Olen ty\u00f6skennellyt parantumattomasti sairaiden ihmisten ja heid\u00e4n l\u00e4heistens\u00e4 kanssa. Aiempi ty\u00f6kokemus mulla on tuolta lastenpsykiatrialta v\u00e4h\u00e4n reilut 30 vuotta. Siell\u00e4 kaikenlaisten perheiden kanssa on tullut kaikenlaista puuhailtua.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Kiitos. Sitten toinen Mikko.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: Joo, tervehdys vaan minunkin puolestani. Olen Vauhkosen Mikko Joensuun kaupungin hyvinvointipalveluista. Ty\u00f6skentelen t\u00e4\u00e4ll\u00e4 hyvinvointipedagogin nimikkeell\u00e4. Mulla on erityisluokanopettajan tausta, ja mietin, ett\u00e4 osaltani systeemisyys linkittyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Joensuun seudulla teht\u00e4v\u00e4\u00e4n perhekeskusty\u00f6h\u00f6n, jota tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 Siun soten, kaupungin j\u00e4rjest\u00f6jen ja seurakunnan kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: No aloitetaanko sill\u00e4, ett\u00e4 kertokaa, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 systeeminen viitekehys tai ajattelutapa teille, nimenomaan sinulle, tarkoittaa? Haluaako Saija taas vaikka aloittaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Joo, m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 systeemisyys on tosi monimuotoista, ett\u00e4 siit\u00e4 tavallaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 aina uusia ulottuvuuksia eri konteksteissa. Ja t\u00e4ss\u00e4kin kun yhdess\u00e4 on mietitty, ett\u00e4 mit\u00e4 se systeemisyys t\u00e4ss\u00e4 tarkoittaisi, on l\u00f6ytynyt paljon uusia ajatuksia ja ahaa-el\u00e4myksi\u00e4. Mutta m\u00e4 ajattelisin, ett\u00e4 ehk\u00e4 se jotenkin kumpuaa siit\u00e4 ajatuksesta tai semmoisesta suhtautumistavasta, l\u00e4hestymistavasta, tai ehk\u00e4 jopa el\u00e4m\u00e4nkatsomuksesta, ett\u00e4 me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ihminen osana jotakin suurempaa systeemi\u00e4. Kukaan ihminen ei ole saari, niin kuin se viisas sanonta menee, vaan me ollaan tavallaan sen oman historiamme ja kaikkien niiden meid\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 olevien ihmisten ja sen verkoston tulos. Ja se, ett\u00e4 me aina tarkastellaan ihmist\u00e4 niiss\u00e4 suhteissa, ja niiden suhteiden laatua, ja etsit\u00e4\u00e4n semmoista yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 tilanteesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: No milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 systeemisyys perheterapeutin n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Ehk\u00e4 noihin ajatuksiin liittyen jotenkin se, ett\u00e4 siin\u00e4 systeemisyydess\u00e4 tai perheenkin systeemiss\u00e4 kaikki vaikuttaa kaikkeen, niin minua on aina kyll\u00e4 kiinnostunut sit\u00e4 kautta asettuminen sen perheen kanssa tarkastelemaan niit\u00e4 vuorovaikutussuhteita ja kaikkea sit\u00e4, mit\u00e4 niiss\u00e4 tapahtuu. Ja sitten tietenkin t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ne tapahtumat on monesti aika yll\u00e4tyksellisi\u00e4 ja usein my\u00f6s ik\u00e4vi\u00e4. Ja ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 sairaalamaailmassa puhutaan ihmisist\u00e4, puhutaan my\u00f6s potilasta, niin ne vaikutukset eiv\u00e4t rajoitu vain potilaaseen, vaan siihen perheeseen ja my\u00f6s laajempaan l\u00e4hipiiriin. Ja sellaisten joukkojen kanssa ty\u00f6skentely on kyll\u00e4 minua aina kiinnostanut.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: No ent\u00e4s koulun n\u00e4k\u00f6kulma, lasten palveluissa ty\u00f6skentelev\u00e4n ihmisen ajatukset asiasta?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: Joo, kyll\u00e4 vieh\u00e4tt\u00e4\u00e4 jo tuossa edell\u00e4 mainitut ajatukset, ja voin allekirjoittaa ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki vaikuttaa kaikkeen. En t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 malta olla lainaamatta Olli-Pekka Heinosen ajatusta, joka minun mielest\u00e4ni aika hyvin kuvaa t\u00e4t\u00e4 systeemisyytt\u00e4 my\u00f6s koulun viitekehyksess\u00e4. H\u00e4n jossakin muistaakseni totesi n\u00e4in, ett\u00e4 vaikka meill\u00e4 olisi lapsen asioissa siin\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4 maan parhaat asiantuntijat, maan ykk\u00f6serityisopettaja, aivan huippu perheterapeutti, kuraattorit, psykologit, koko t\u00e4m\u00e4 palveluorganisaation ter\u00e4vin k\u00e4rki, niin siit\u00e4 huolimatta t\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lapsen n\u00e4k\u00f6kulmasta muodosta toimivaa kokonaisuutta. Ja h\u00e4n viel\u00e4 jatkoi, ett\u00e4 kysymys on pikemminkin siit\u00e4, ett\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 erinomaiset oman alansa asiantuntijat hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutustaan ja luottamustaan yhdess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lapsen ja perheen parhaaksi. Jotenkin n\u00e4en sen toimijoiden keskin\u00e4isen vuorovaikutuksen hyvin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana systeemisyytt\u00e4, ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s perheen luottamuksen saamisen. Ja tietysti se, ett\u00e4 perheen asiantuntijuus nostetaan t\u00e4ss\u00e4 hyvin keskeiseen rooliin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Kyll\u00e4 vain. No mink\u00e4 takia teid\u00e4n mielest\u00e4 olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me opittaisiin ajattelemaan ja ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 tavalla systeemisesti juuri n\u00e4iden perheiden kanssa, joissa vanhempaa on kohdannut joku vakava sairaus tai esimerkiksi p\u00e4ihdeongelma, tai muita t\u00e4llaisia terveyteen ja toimintakykyyn liittyvi\u00e4 haasteita?<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Eli m\u00e4 ajattelisin niin, ett\u00e4 jos me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n se ihminen kokonaisuutena ja kokonaisuudessa, niin me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 jotenkin jos meill\u00e4 on vaikka p\u00e4ihdehuollon asiakas, niin h\u00e4n on paljon muutakin, kuin p\u00e4ihdehuollon asiakas. Ja se, jota esimerkiksi ongelmaksi kutsutaan, niin se ei rajoitu sen ihmisen ja sen p\u00e4ihteen v\u00e4liin, vaan jos ihminen on vanhempi, niin se vaikuttaa my\u00f6s vanhemmuuteen ja se vaikuttaa lapsiin. Ja jos me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 kokonaisuus, niin silloin me pystytt\u00e4isiin mahdollisesti ammentamaan siit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n jopa muutosmotivaatiota, koska on ihan inhimillist\u00e4, ja usein vanhempi sek\u00e4 uskoo tai haluaa uskoa, ett\u00e4 se haaste ei vaikuta lapsiin tai ei vaikuta vanhemmuuteen, ett\u00e4 h\u00e4n tavallaan pystyy pit\u00e4m\u00e4\u00e4n lapset tai lapsen turvassa silt\u00e4 haasteelta, kun se haaste ei ole vain h\u00e4nen ja haasteen v\u00e4linen. Ja jos me saadaan ne lapset tai lapseen kohdistuva vaikutus vanhemmalle n\u00e4kyv\u00e4ksi, jos me uskalletaan ottaa se puheeksi, niin silloin siit\u00e4 tavallaan voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 semmoinen muutokseen p\u00e4in tuppaava tai siin\u00e4 kiinni pysyv\u00e4 voima. Ja silloin m\u00e4 toisin viel\u00e4 sit\u00e4 Mikon ajatusta siit\u00e4 ammattilaisten keskeisest\u00e4 luottamuksestakin, ett\u00e4 silloin meille tavallaan ammattilaisenakin on hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 me kurkotellaan sen oman siilon ulkopuolelle, koska me saadaan apua siihen omaan ydinteht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Eli jos ajatellaan, ett\u00e4 p\u00e4ihdehuollon ammattilaisen ydinteht\u00e4v\u00e4 on nimenomaan sen p\u00e4ihdehaasteen hoito, niin siit\u00e4 siilon ulkopuolelta l\u00f6ytyy my\u00f6s siihen apuja.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: No ent\u00e4s muissa sairauksissa?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Kyll\u00e4 kai siis tuossa jos ajattelee tuota siiloa tai sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 terveydenhuollon puolella t\u00e4t\u00e4 sairaus- tai ihmiskeskeisyytt\u00e4, perhekeskeisyytt\u00e4, kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 systeeminen ty\u00f6ote sitten ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 vaatii sit\u00e4, ett\u00e4 on se pyrkimys pois, onpa sitten kysymys p\u00e4ihteiden kanssa puntaroivasta ihmisest\u00e4 tai t\u00e4\u00e4ll\u00e4 palliatiivisessa parantumattomasti sairaasta ihmist\u00e4, ett\u00e4 jos hoito ja kaikki tuki keskittyy siihen sairauden tai oireiden hoitoon, niin ajattelen, ett\u00e4 ollaan v\u00e4h\u00e4n vikatiell\u00e4. Ne vaikutuksethan on paljon laajempia ja monenlaisia. Jos ajatellaan vaikka parantumattomasti sairaiden el\u00e4m\u00e4n ihan viimeisi\u00e4 vaiheita, ett\u00e4 ollaan niin sanotusti siin\u00e4 kuolinvuoteella, niin siin\u00e4h\u00e4n on ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n semmoista, ett\u00e4 sen tahtoo j\u00e4hmeytt\u00e4\u00e4 tai j\u00e4m\u00e4ytt\u00e4\u00e4 paikalleen. Monesti ajatellaan, ett\u00e4 lopullisilla asioilla on sitten pisteens\u00e4, mutta ett\u00e4 ne lauseet jatkuu joka tapauksessa sitten t\u00e4nne el\u00e4m\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4neiden l\u00e4heisten kanssa. Ja se ty\u00f6kentt\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, kun se on ollut sen potilaan sairauden ja oireiden hoidossa. Ja ehk\u00e4 se ty\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 palliatiivisessa keskuksessa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on uusi teht\u00e4v\u00e4, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois-Karjalassa palliatiivinen keskus on kuitenkin toiminut jo useamman vuoden ajan. Ty\u00f6ntekij\u00e4, jolla sitten on ollut aikaa, niin potilaalle kuin perheenj\u00e4senille, ja ehk\u00e4 potilaan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4lle hiukan laajemmallekin l\u00e4hiverkostolle, niin on tuonut v\u00e4h\u00e4n uudenlaista n\u00e4k\u00f6kulmaa n\u00e4iden ihmisten el\u00e4m\u00e4npiiriin. Aikaa toki t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on muillakin, mutta ett\u00e4 minun aikani on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 tavallaan siihen keskusteluun ja asioiden pohdiskeluun.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Saanko m\u00e4 palata t\u00e4h\u00e4n lasten tuen oikea-aikaisuuteen? Me ollaan Mikko tehty yhteisty\u00f6t\u00e4 paljon aiemminkin, ja m\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 palliatiivisessa keskuksessa on ollut nimenomaan se kokemus ja ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 liian usein se tuki t\u00e4lle perheelle ja lapselle tulee vasta siin\u00e4 vanhemman kuolinvuoteella. Niin haluatko s\u00e4 t\u00e4t\u00e4 v\u00e4h\u00e4n avata? T\u00e4t\u00e4 varhaisemmankin tuen painotusta, ja mit\u00e4 ehk\u00e4 sitten t\u00e4mm\u00f6inen systeeminen ajattelu tai viitekehys voisi sille antaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Tuosta voisi sill\u00e4 tavalla sanoa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4, jota nyt sitten ensimm\u00e4isen\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 olen p\u00e4\u00e4ssyt jotenkin latuja aukomaan, niin sen tausta liittyy n\u00e4ihin tilanteisiin, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ollut vuosien aikana perheit\u00e4, joissa siihen l\u00e4hipiiriin ja sitten alaik\u00e4isiin lapsiin tavallaan havahdutaan siin\u00e4 vaiheessa, kun vanhempi el\u00e4\u00e4 jo el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ihan viimeisi\u00e4 vaiheita. Ja se, ett\u00e4 kuinka sitten sit\u00e4 keskustelua onkaan ollut vaikea avata siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se vanhempi olisi toivonut lapsilleen tai kenties siit\u00e4, mit\u00e4 lapset olisivat viel\u00e4 vanhemmalta halunneet kysy\u00e4. Ja nyt sitten ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n onkologian eli sy\u00f6p\u00e4keskuksen kanssa nyt v\u00e4h\u00e4n laajemminkin jo sitten Siun sotessa on l\u00e4hdetty miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miten ne lapset huomioitaisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa silloin, kun vanhempi sairastuu. Ja ajatus on se, ett\u00e4 sairaudet voivat olla oikeastaan mit\u00e4 tahansa, kaikenlaisilla sairauksilla. Vakavilla erilaiset, lievemmill\u00e4 sairauksilla ne vaikutukset ovat erilaisia. Ett\u00e4 rohjettaisiin ja kysytt\u00e4isiin potilaalta jossakin vastaanottotilanteessa my\u00f6s niist\u00e4 lapsista. Ja tarjottaisiin mahdollisesti, t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Lapset puheeksi -keskustelu. Mutta mit\u00e4 varhaisemmin p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin, ja itsellekin se kokemus t\u00e4ss\u00e4 on syntynyt, ett\u00e4 kun esimerkiksi sy\u00f6p\u00e4keskus on ohjannut jo viel\u00e4 aktiivisissa sy\u00f6p\u00e4hoidoissa olevia lapsiperheit\u00e4, ja on p\u00e4\u00e4ssyt heid\u00e4n kanssaan ty\u00f6skentelem\u00e4\u00e4n jo siin\u00e4 vaiheessa, ja se tieto kuitenkin ehk\u00e4 jo hoitavalla l\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 on ollut, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sairaus ei loppupeleiss\u00e4 ole kuitenkaan parannettavissa. Se on ollut hyvin erilainen sitten se palliatiivisen ja saattohoidon ty\u00f6skentely.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: M\u00e4 voisin tarttua kanssa kiinni tuohon Mikon ajatukseen, ett\u00e4 jos kaikki tuki kohdistuu vaikka hoitotoimenpiteisiin, niin mit\u00e4 se voisi tarkoittaa koulukontekstissa, ett\u00e4 jos kaikki tuki kohdistuu pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n oppimiseen. M\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 silloin menetet\u00e4\u00e4n hyvin paljon jotakin arvokasta. Ja ihan samoin on positiivisia ja paljon hyvi\u00e4 kokemuksia meill\u00e4 koulupuolella my\u00f6s Lapset puheeksi -ty\u00f6menetelm\u00e4st\u00e4, niin Lapset puheeksi -keskustelusta kuin Lapset puheeksi -neuvonpidosta. Ja neuvonpito nimenomaan t\u00e4mm\u00f6isen systeemisen ty\u00f6otteen yhten\u00e4 toteuttamisv\u00e4lineen\u00e4. Mutta jotenkin toi homma, ett\u00e4 kun n\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6t ja asiat on nykyaikana niin kompleksisia, ett\u00e4 en usko, ett\u00e4 kukaan toimija en\u00e4\u00e4 yksin pystyy parhaalla mahdollisella teholla niihin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikuttamaan. Eli n\u00e4iden monimutkaisten ilmi\u00f6iden takia me v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitaan t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 systeemist\u00e4 ty\u00f6otetta. Ja jotenkin siin\u00e4, vaikka kuinka sit\u00e4 yritt\u00e4isi ajatella jotenkin hienosti ja muuten, mutta omissa ajatuksissa kaikki palautuu siihen kuulluksi tulemiseen ja siihen arjen p\u00e4rj\u00e4\u00e4vyysl\u00e4ht\u00f6iseen toimintaan ja siihen, ett\u00e4 me saataisiin ensinn\u00e4kin oikea tuki oikeaan aikaan ja oikeiden ihmisten taholta, ett\u00e4 monesti meid\u00e4n ammattilaisten toimintatapa on ollut sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on hyvin paljon eri alojen asiantuntemusta, todella hyv\u00e4\u00e4 osaamista, ja kaikilla n\u00e4ill\u00e4 ammattilaisilla, jotka osaavat sen oman asiansa, on pyyteet\u00f6n halu auttaa. En usko, ett\u00e4 siit\u00e4 ei ole kysymys. Kaikki haluaa auttaa sill\u00e4 omalla panoksellaan. Mutta hyvin monesti se saattaa sitten, t\u00e4m\u00e4 on minun tulkintani, niin kuvautua perheelle, lapselle tai nuorelle t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 ongelmal\u00e4ht\u00f6isen\u00e4 puheena, ett\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 nyt joku ongelma, joka saattaa kenties aiheuttaa tulkinnan vaikka omasta ep\u00e4onnistumisesta, ett\u00e4 nyt min\u00e4 en ole onnistunut vaikka \u00e4itin\u00e4 tai is\u00e4n\u00e4 tai huoltajana t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa. Jotenkin kun palattaisiin siihen t\u00e4mm\u00f6iseen tasavertaisuuteen ja luontevaan asiantuntijuuden antamiseen sille perheelle h\u00e4nen omassa asiassaan. ajattelen, ett\u00e4 se ei silti tarkoita siit\u00e4 omasta ammattiroolista luopumista, vaan ennen kaikkea tuumin, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on suhtautumistapa. Ja se, ett\u00e4 miten ihmisi\u00e4 kohdataan. Kohtaamisen merkitys ja se vuorovaikutus ja kuulumisten kyseleminen ja ik\u00e4\u00e4n kuin sit\u00e4 kautta sen tilan antaminen ja kuunteleminen on itsell\u00e4 jotenkin semmoisia t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja t\u00e4ss\u00e4 systeemisyydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Minusta t\u00e4h\u00e4n nousee se ajatus jotenkin, ett\u00e4 kun t\u00e4ss\u00e4 nyt puhutaan systeemisyydest\u00e4, ja ett\u00e4 perhe on systeemi, niin tuo, mit\u00e4 Mikko sanoit, niin m\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 niit\u00e4 isoja esteit\u00e4 ja haittoja t\u00e4m\u00e4n tapaisen ty\u00f6skentelyn suhteen on se, ett\u00e4 ei olekaan kyse en\u00e4\u00e4 yhdest\u00e4 perhesysteemist\u00e4, vaan siell\u00e4 on ne asiantuntijasysteemit, ja jotenkin ett\u00e4 ne saumattomasti v\u00e4h\u00e4n niin kuin k\u00e4det ristiin liitt\u00e4en tukisivat toinen toisiaan. Meill\u00e4 on ehk\u00e4 paljon sit\u00e4 halua pit\u00e4\u00e4 kiinni siit\u00e4 asiantuntijatiedosta ja asiantuntijavallasta ja tallata v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 sit\u00e4 perhett\u00e4. Ja niit\u00e4 systeemej\u00e4 voi olla saman neuvottelup\u00f6yd\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 hyvinkin paljon. Ja silloin kyll\u00e4 kysymys on tuosta pitk\u00e4lle, mit\u00e4 Mikko sanoi siit\u00e4 luottamuksesta, ett\u00e4 jokainen omalta pienelt\u00e4 osaltaan sit\u00e4 perhett\u00e4 kuunnellen, sen perheen asia on se pointti. Me onnistuttaisiin kytkem\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 systeemit sen perheen hyv\u00e4ksi. Ja tietenkin my\u00f6s sen potilaan, ett\u00e4 eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 nyt tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 sairaudet ja opettaminen unohdetaan, ja hoidellaan kaikkia niit\u00e4 muita sivuseikka-asioita. Tuosta tulee t\u00e4m\u00e4 ajatus, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s semmoinen systeemien yhteenliittym\u00e4, niin se joko onnistuu tai ep\u00e4onnistuu.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: Kyll\u00e4, ja tuo, ett\u00e4 my\u00f6s se oikea tieto v\u00e4littyy oikealla tavalla, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n minulla opettajana on hyvin erilainen suhtautuminen siihen lapseen tai nuoreen, jos mulle v\u00e4littyy vaikka tieto jonkun t\u00e4mm\u00f6isen keskustelun kautta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nelle on t\u00e4ysi ty\u00f6 ja saavutus ollut saapua kouluun, ett\u00e4 h\u00e4n on vaikka laittanut v\u00e4lipalat tai aamupalat koko perheelle ja sen takia ollut vaikka my\u00f6h\u00e4ss\u00e4 koulusta. Jos minun suhtautumiseni on sitten siin\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 no miksi s\u00e4 olet my\u00f6h\u00e4ss\u00e4, versus se, ett\u00e4 onpa kiva, kun tulit. Ei sill\u00e4 niin v\u00e4li\u00e4 ole, ett\u00e4 onko sulla reppua mukana, p\u00e4\u00e4asia ett\u00e4 tulit. Sill\u00e4h\u00e4n on huikea ero, ajattelisin, ett\u00e4 sen kokonaisvaltaisen tukemisen n\u00e4k\u00f6kulmasta sille lapselle. Sitten tuohon viel\u00e4 m\u00e4 haluaisin sanoa siit\u00e4 opettajan roolista, ett\u00e4 itsell\u00e4ni mulla oli kokemus siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden kompleksisten ilmi\u00f6iden taustalla, kun min\u00e4 toimin opettajan professiosta k\u00e4sin, niin min\u00e4 olen hoitanut sen ty\u00f6n silloin hyvin, kun olen saanut n\u00e4m\u00e4 ongelmat ratkaistua, ett\u00e4 se on minun teht\u00e4v\u00e4ni. Huomaan selke\u00e4sti jonkun probleeman, kenties juurisyynkin. Niit\u00e4 ei aina tied\u00e4, mutta jos vaikka olettaisi, ett\u00e4 se juurisyy olisi t\u00e4m\u00e4, huom. olettaisi, ja yritt\u00e4\u00e4 ratkaista sit\u00e4, niin se aiheuttaa monesti ihan suunnatonta tuskaa ja kenties kokemuksen siit\u00e4, ett\u00e4 olen ep\u00e4onnistunut ty\u00f6ss\u00e4ni, kun en saanutkaan t\u00e4t\u00e4 kompleksista ilmi\u00f6t\u00e4 nyt ratkaistua. Ja se on t\u00e4ysin vinoutunut ajatusmalli, kun sit\u00e4 t\u00e4lleen n\u00e4in pohtii. Mutta se oli hyvin voimakkaana ainakin minulla siin\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4ni, ett\u00e4 silloin olet onnistunut, kun ratkot ongelmia. Ja vaikka j\u00e4rki sanoisikin, ett\u00e4 kukaan ihminen ei yksin niit\u00e4 ratko, niin silti musta on hyvin oleellista tunnistaa, ett\u00e4 my\u00f6s siell\u00e4 saattaa taustalla velloa se tunne silti siit\u00e4, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin se j\u00e4rki ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 selit\u00e4 sit\u00e4 tunnetta pois. Ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 on hyvin monisyisi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Ajatteletko s\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 systeemisyys tai sen ymm\u00e4rt\u00e4minen tai omaksuminen on jotenkin muuttanut sinun ajatuksiasi tuohon liittyen, mit\u00e4 sanoit?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: Kyll\u00e4 hyvinkin paljon joo. Paljon on kysymys my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 miten me saadaan m\u00e4\u00e4ritelty\u00e4 eri toimijoiden kanssa yhteinen tavoite, yhteiset toimintamallit, ja siin\u00e4 olen kokenut nimenomaan t\u00e4m\u00e4n Lapset puheeksi -neuvonpitotoimintamallin hyvin sellaisena vapauttavana ja ajatuksena, ett\u00e4 ei meill\u00e4 tarvitse ollakaan ratkaisuja, vaan ajatellaan, ett\u00e4 ne ratkaisut l\u00f6ytyy siit\u00e4 systeemist\u00e4, kun sit\u00e4 yhdess\u00e4 systeemin\u00e4 pohditaan. Kyll\u00e4 se on tuonut siihen sellaista, sanotaanko ett\u00e4 toivon n\u00e4k\u00f6kulmaa, ja sit\u00e4, ett\u00e4 yhdess\u00e4 me t\u00e4st\u00e4 asiasta selvit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: M\u00e4 mietin Mikko tuosta, nostit tosi paljon tosi t\u00e4rkeit\u00e4 asioita, mutta jotenkin m\u00e4 haluaisin viel\u00e4 tarttua tuohon kohtaamisen valtavaan merkitykseen ja t\u00e4rkeyteen, ett\u00e4 meid\u00e4n ei aina edes tarvitse tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 siell\u00e4 taustalla on, ja silti se kannatteleva kohtaaminen on ihan avain-asemassa. Ja silloin me tavallaan, paitsi ett\u00e4 me p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4 ongelmakeskeisyydest\u00e4, niin kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse pelastaa sit\u00e4 koko maailmaa, ja silti siin\u00e4 tapahtuu jotain hyvin oleellista. M\u00e4 mietin, ett\u00e4 Karen Treisman sanoo, ett\u00e4 jokainen kohtaaminen on interventio, ja mielest\u00e4ni siin\u00e4 piilee jotenkin sen asian ydin. Ja en malta olla mainitsematta, m\u00e4 luin, ett\u00e4 Kaliforniassa on kokeiltu semmoista Handle with care -systeemi\u00e4, miksi se ei toimisi esimerkiksi Wilmassa, ett\u00e4 jos tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 lapsen kotona, lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on joku haaste, niin siell\u00e4 koulussa on semmoinen pieni t\u00e4pp\u00e4, joka tulee n\u00e4kyviin, jossa lukee: Handle with care. Ei tarvitse tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 onko kotona k\u00e4ynyt illalla poliisit, koska siell\u00e4 on ollut v\u00e4kivaltatilanne, tai onko vanhempi sairaalassa, tai mit\u00e4 siell\u00e4 oikeasti on takana. Mutta jo se, ett\u00e4 me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 nyt t\u00e4m\u00e4 pieni ihminen olisi hyv\u00e4 kohdata, totta kai kaikkihan me halutaan kohdata kaikki ihmiset hell\u00e4sti ja lempe\u00e4sti, mutta joinain aamuina tai joinakin p\u00e4ivin\u00e4 se on ehk\u00e4 erityisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 muistaa, ett\u00e4 se pieni reputta tuleva ihminen on nyt helposti s\u00e4rkyv\u00e4. Ja se on niin pienist\u00e4 asioista kuitenkin kiinni.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Mun mielest\u00e4ni toi on ihana ajatus, ja todellakin semmoinen, mit\u00e4 meid\u00e4nkin kannattaisi ehk\u00e4 harkita otettavaksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Oliko teill\u00e4 muita ajatuksia viel\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: T\u00e4h\u00e4n voisin taas sanoa t\u00e4mm\u00f6isen lainauksen, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4professori Mika Niemel\u00e4 on sanonut, ett\u00e4 mit\u00e4 paineisempi lapsen tai perheen tilanne on, sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 tavallisuudesta tulee. Tuohon Saijan mainitsemaan kohtaamiseen, ett\u00e4 jotenkin se on my\u00f6s hyvin jotenkin helpottavaa tai vapauttavaa ajatella, ett\u00e4 ei n\u00e4m\u00e4 rakettitiedett\u00e4 loppujen lopuksi ole, vaan hyvin yksinkertaisia, pieni\u00e4 asioita, joissa syntyy kokemus, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 juttu on yhteinen. Ja er\u00e4s \u00e4iti totesi minulle, ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 on eniten auttanut semmoinen toimija, joka h\u00e4nelle loi nimenomaan juuri t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 toivon ilmapiiri\u00e4. Ett\u00e4 kyll\u00e4 teill\u00e4 on varmaan todella hankala toi tilanne, mutta te ette ole yksin t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 me t\u00e4st\u00e4 yhdess\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n. Mutta ajattelen, ett\u00e4 sill\u00e4 ei ole niin v\u00e4li\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 systeemisyyden viitekehyksess\u00e4, ett\u00e4 kuka sen luottamuksen tai kuka sen yhteyden sinne perheeseen saa. Oli se sitten ammattilainen tai vaikka hyv\u00e4 yst\u00e4v\u00e4, naapuri, oleellista on jotenkin se, ett\u00e4 miten se toimija, jolla on t\u00e4m\u00e4 luottamuksellinen suhde, niin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 luottamussuhdetta koko ajan yhdess\u00e4 t\u00e4m\u00e4n perheen kanssa keskustellen. Siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 sitten saataisiin muuta toimijajoukkoa siihen ymp\u00e4rille. Ja taas viittaan t\u00e4h\u00e4n LP (Lapset puheeksi) -neuvonpitoon, ett\u00e4 siin\u00e4 jotenkin sen erottaa t\u00e4mm\u00f6isist\u00e4 koulun n\u00e4k\u00f6kulmassa tai koulussa pidetyist\u00e4 monialaisista asiantuntijaryhmist\u00e4 se, ett\u00e4 siin\u00e4 korostuu hyvin paljon t\u00e4m\u00e4 tilanteen tai t\u00e4mm\u00f6isen monialaisen, moniammatillisen palaverin tai kokoontumisen valmisteluty\u00f6. Yhdess\u00e4 sen perheen kanssa sovitaan, mist\u00e4 puhutaan, mist\u00e4 ei puhuta, kuka puhuu, mitk\u00e4 on ne t\u00e4sm\u00e4asiat, joihin t\u00e4ss\u00e4 nyt halutaan perheen n\u00e4k\u00f6kulmasta ratkaisua. Ketk\u00e4 teid\u00e4n mielest\u00e4 voisi t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa teit\u00e4 auttaa? Eik\u00e4 automaattisesti kasata sellaista sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n asiantuntevaa joukkoa, delekaatiota, sitten monesti h\u00e4m\u00e4rtyy se itse asia. Mutta toki ajattelen, ett\u00e4 systeemisesti my\u00f6s toimitaan hyvin paljon jo nytkin, mutta hyv\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on pit\u00e4\u00e4 keskustelua yll\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 systeemi\u00e4 edelleen, ja napata t\u00e4st\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 sellaiset toimivat osaset laajempaankin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Sulla vilahti Mikko tossa ne tavallaan suojaavat tekij\u00e4t, ja m\u00e4 mietin, ett\u00e4 sekin on tosi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ei vain kaikki se, mik\u00e4 kuormittaa, vaan my\u00f6s kaikki se, mik\u00e4 suojaa. Ja nimenomaan niin p\u00e4in, ett\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n ja kuunnellaan se niilt\u00e4 ihmisilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, koska niit\u00e4 ei useinkaan ulkoap\u00e4in tunnista. Ei kuormittavia, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niit\u00e4 suojaaviakaan tekij\u00f6it\u00e4, kun ne on usein meille jokaiselle aika erilaisia. Ja siell\u00e4 voi olla sek\u00e4 ihmisi\u00e4 ett\u00e4 asioita, joita ei muuten tulisi huomattua.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Tuossa jotenkin, mit\u00e4 Mikko sanoi, ett\u00e4 paljon t\u00e4ll\u00e4 tavalla varmasti ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n, niin toki onkin, mutta ett\u00e4 kyll\u00e4 ajattelen sitten, ett\u00e4 liian usein viel\u00e4 jotenkin menn\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n se asiantuntijuus edell\u00e4 ja kysell\u00e4\u00e4n niit\u00e4 itselle turvallisia kysymyksi\u00e4, kun m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 kuitenkin sen kaiken kiireen, ollaanpa sitten sosiaali-, terveydenhuollon tai opetustoimen puolella, niin me kaikki tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miten kiire olisi enn\u00e4tt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 kaikki se, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4. M\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se vaatii my\u00f6s kuitenkin ty\u00f6ntekij\u00e4lt\u00e4 melkoista rohkeutta, ett\u00e4 h\u00e4n v\u00e4h\u00e4n l\u00e4htee poikkeavalle polulle ja kysyy vaikka niist\u00e4 lapsista tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 sen Pandoran lippaan avaaminen sitten tarkoittaa. T\u00e4m\u00e4 on yksi asia, jota on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois-Karjalassa sitten ALISA-projektin Kirsinkin kanssa pohdittu, ett\u00e4 my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t sitten rohkaistuisivat ja tiet\u00e4isiv\u00e4t, ett\u00e4 mist\u00e4 he ja se perhe ennen kaikkea saa sit\u00e4 tukea ehk\u00e4 niihin rohkeiden kysymysten vastausten takaisiin asioihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Ja jotenkin se ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 se ty\u00f6 pit\u00e4isi saada tehty\u00e4, tai varsinainen ty\u00f6, ydinteht\u00e4v\u00e4 saada hoidettua, ett\u00e4 me oikeasti sitke\u00e4sti tuotaisiin ja uskallettaisiin tuoda sit\u00e4 suhdeperustaisuutta siihen ydinteht\u00e4v\u00e4ksi. Ett\u00e4 n\u00e4ht\u00e4isiin, ett\u00e4 se suhteiden luominen vie totta kai aikaa ja resursseja, mutta oikeastaan mit\u00e4\u00e4n muuta ei tapahdu ilman, ett\u00e4 niit\u00e4 suhteita on huomioitu ja niit\u00e4 on ty\u00f6stetty. Ja sitten en malta olla sanomatta, oli niin ihana toi Pandoran lipas -vertaus, jo jotenkin se rohkeus avata se kansi, koska m\u00e4 kuulin hiljattain Pandoran lippaasta, ett\u00e4 kun kaikki ne maailman kauheudet lensi ulos, niin pohjimmaisena siell\u00e4 oli toivo.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Niin, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Niin, uskalletaan jotenkin kuoria ja keri\u00e4 ne hankalat ja negatiiviset ja pelottavat asiat siit\u00e4 p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ensin, sitten j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4 toivo ja hyv\u00e4t asiat.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Joo ja sit\u00e4 my\u00f6ten varmaan n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s se kaikki hyv\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 perheiss\u00e4 ja ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja arjessa on. Kyll\u00e4h\u00e4n se ongelmapuhe, mist\u00e4 Saija tuossa puhui ja ehk\u00e4 Mikkokin, niin se on kuitenkin sit\u00e4 keskeist\u00e4 jutun juurta ja keskustelua, jota me t\u00e4\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 toiseen v\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n. Osa ihmisist\u00e4kin ajattelee, ett\u00e4 jos silt\u00e4 polulta, tai siis tarkoitan nyt potilaita, ett\u00e4 jos silt\u00e4 polulta poiketaan, niin kohta multa sitten t\u00e4m\u00e4 hoito-ovi sulkeutuu. Ett\u00e4 eih\u00e4n ne mua t\u00e4nne hoitoon ota, jos min\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yn vain kertomassa, kuinka ihanaa se mun el\u00e4m\u00e4ni on. Sit\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 vaaditaan v\u00e4h\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n kummallakin puolella. Ja tietenkin on aina ihmisi\u00e4, jotka sanoo, ett\u00e4 min\u00e4 en halua kurkistusta minun el\u00e4m\u00e4\u00e4ni. Silloin sekin on jotenkin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4 ja ajateltava, ett\u00e4 ei se ovi lopullisesti kiinni ole. Se voi aueta jonkun toisen kohdalla jossakin toisessa tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: M\u00e4 haluaisin t\u00e4h\u00e4n loppuun kuulla teilt\u00e4 ajatuksia siihen liittyen, ett\u00e4 kuitenkin t\u00e4st\u00e4 systeemisest\u00e4 ty\u00f6otteesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 keskustelu on toistaiseksi ollut viel\u00e4 hyvin t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 lastensuojelukeskeist\u00e4 ja tosiaan keskittynyt enemm\u00e4n n\u00e4ihin niin sanottuihin korjaaviin palveluihin, niin miksi n\u00e4in on, miksi me ei viel\u00e4 osata ajatella n\u00e4in tai hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 viitekehyst\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 ennaltaehk\u00e4isev\u00e4ss\u00e4 toiminnassa, jonka alueella me nyt ehk\u00e4 enemm\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 teemassakin ollaan liikuttu. Ett\u00e4 miksi sit\u00e4 ei osata soveltaa t\u00e4llaiseen varhaiseen tukemiseen?<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: M\u00e4 ajattelisin itse, ett\u00e4 jostain on aloitettava, ja koko systeeminen ty\u00f6otehan tuotiin Suomeen nimenomaan lastensuojeluun. Ja hyv\u00e4 niin, se on tosi t\u00e4rke\u00e4 ja toimiva, ja nyt on ehk\u00e4 se aika, ett\u00e4 se saa sielt\u00e4 pikkuhiljaa l\u00e4hte\u00e4 laajenemaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: M\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 onhan se sosiaality\u00f6lt\u00e4 vaatinut my\u00f6s tietynlaista rohkeutta tunnustaa se, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 aiemmilla tai t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevilla ty\u00f6tavoilla ne perheet eiv\u00e4t parhaalla tavalla tule kohdatuiksi. Seh\u00e4n tarkoittaa my\u00f6s sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n kohdalla sit\u00e4 omalta tontilta ulos astumista, sit\u00e4 rohkeutta. Ja ett\u00e4 kyll\u00e4 ne kokemukset, mit\u00e4 sielt\u00e4 sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4nkin alueella on, niin neh\u00e4n on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti my\u00f6nteisi\u00e4. Yhteisty\u00f6suhde, se mit\u00e4 Saija sanoi, se kohtaaminen ja luottamuksen syntyminen, ett\u00e4 me ollaan samalla puolella viivaa, eik\u00e4 jotenkin vastakkainasettelutilanteessa. Ja ajattelen sitten terveydenhuoltoa, joka erikoissairaanhoidossa erityisesti on niin asiantuntijakeskeist\u00e4, sellaista kovaa ja ter\u00e4ksen kovaa hoitoty\u00f6t\u00e4 ja monenlaisia toimenpiteit\u00e4. Min\u00e4 ajattelen ja toivon, ett\u00e4 se joku p\u00e4iv\u00e4 my\u00f6s valtaa alaansa t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ja toki t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 on ihan huipputyyppej\u00e4, jotka jo nyt ty\u00f6skentelee sill\u00e4 tavalla. Mutta jostain on aloitettava, ja hyv\u00e4, ett\u00e4 se on ollut lastensuojelu. Ja ajattelen my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kuinka iso merkitys sitten, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6iset uudet ty\u00f6tavat, onpa se systeemisyys tai mik\u00e4 tahansa, niin voi saada sit\u00e4 jalansijaa ja juurtua, on se, ett\u00e4 tavallaan n\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n organisaatiot sielt\u00e4 ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 k\u00e4sin, ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in, alhaalta yl\u00f6sp\u00e4in, sitoutuu johonkin uudenlaiseen malliin. Ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Pohjois-Karjalassa se on ollut t\u00e4m\u00e4 Lapset puheeksi -ty\u00f6tapa, mutta my\u00f6s lastensuojelun puolella sitten t\u00e4m\u00e4 Hackneyn malli, t\u00e4m\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen systeeminen l\u00e4hestymistapa. Ja se, mik\u00e4 on ilahduttanut, niin on jotenkin se, ett\u00e4 siin\u00e4 on my\u00f6s johto mukana. Niit\u00e4 asioita on kirjattu ja joissakin kokouksissa k\u00e4sitelty. Se ei ole en\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n varassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Toi ajatus on kyll\u00e4 tosi t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 vaikka systeemisyys on nimenomaan sit\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa ja ajan ja tilan ottamista ja kohtaamista ja niit\u00e4 suhteita, niin se vaatii my\u00f6s niit\u00e4 rakenteellisia muutoksia, rakenteellista mahdollistamista, strategiaa ja sit\u00e4 johdon linjausta ja tukea sille, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n siell\u00e4 arjessa mahdollista.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Kyll\u00e4, ja kyll\u00e4 se vaatii tilaa my\u00f6s siell\u00e4 yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6skennelless\u00e4 n\u00e4iden ihmisten ja perheiden kanssa, ett\u00e4 se, ett\u00e4 sinne vaan j\u00e4tet\u00e4\u00e4n aina jotakin lis\u00e4\u00e4, niin ei onnistu. Ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4 esimerkiksi Lapset puheeksi -keskustelun ymp\u00e4rill\u00e4 on ihan t\u00e4mm\u00f6inen, ett\u00e4 esimiestaso on tehnyt aika paljonkin t\u00f6it\u00e4 esimerkiksi kouluterveydenhoitajien suhteen, joille on kaikenlaisia mittareita ja niit\u00e4 tulee koko ajan lis\u00e4\u00e4. Sinne on my\u00f6s l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 se aikansa, muuten se unohtuu. Ja osittain on harmillista, ett\u00e4 joissakin yksik\u00f6iss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n niin ehk\u00e4 k\u00e4ynytkin, ett\u00e4 se aikaresurssi tulee sitten vastaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Ja siin\u00e4h\u00e4n onkin sitten my\u00f6s arvokysymys, ett\u00e4 mittarit voi olla ihan hyv\u00e4st\u00e4, niit\u00e4 on hyv\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja niill\u00e4 saadaan paljon n\u00e4kyv\u00e4ksi, mutta mit\u00e4 me oikeasti niill\u00e4 mittareilla mitataan? Miten me m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n se tavoite tai miksi me sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n? Milloin me ollaan tyytyv\u00e4isi\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: Niin, tuosta viel\u00e4 ehk\u00e4 koulun n\u00e4k\u00f6kulmasta nostaisin sellaisen n\u00e4k\u00f6kulman, t\u00e4m\u00e4 voi nyt olla v\u00e4h\u00e4n mustavalkoinen tai k\u00e4rjistetty esimerkki, mutta joidenkin ilmi\u00f6iden \u00e4\u00e4rell\u00e4, oli ne nyt sitten mit\u00e4 vaan, mutta koulun keinot ovat olleet ainakin t\u00e4h\u00e4n asti minun kokemukseni mukaan suhteellisen rajalliset. Ja paljon on laitettu toiveita ja paukkuja sitten esimerkiksi sote-palveluiden tai lastensuojelun suuntaan, yleisemminkin. Ja sitten ehk\u00e4 se pettymys siit\u00e4 koululle, ett\u00e4 me ollaan nyt n\u00e4it\u00e4 ilmoituksia tehty, mutta me ei edes tiedet\u00e4, ett\u00e4 onko n\u00e4m\u00e4 menneet perille, tai tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 asian eteen mit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se tieto ei v\u00e4lity tai tiedonsiirto. Sitten herk\u00e4sti tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s koululla tulkintaa, ett\u00e4 no lastensuojeluhan ei nyt hoida hommiansa. Kysymysh\u00e4n ei ole siit\u00e4, vaan heh\u00e4n toimivat ja tekev\u00e4t monin paikoin paljon enemm\u00e4nkin, kuin voi kohtuudella yhdelt\u00e4 ihmiselt\u00e4 tai tiimilt\u00e4 vaatia. Mutta tulee t\u00e4mm\u00f6inen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys tai tulkinta asiasta, jos me ei asioista tiedet\u00e4. Ja sitten monesti eri toimijat vetoavat tiedonsiirtoon, ett\u00e4 ei me saada kertoa, ett\u00e4 lastensuojelun asiakkuus on itsess\u00e4\u00e4n salassa pidett\u00e4v\u00e4 tieto. Okei, joo, mutta mik\u00e4 siihen olisi ratkaisu? No kysyt\u00e4\u00e4n silt\u00e4 perheelt\u00e4, saako teid\u00e4n asioista kertoa. Ja silloin, kun se perhe itse on siin\u00e4 osallisena ja m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tukipakettiansa niin sanotusti, niin poistuu esteet my\u00f6s tiedonsiirron haasteille. Ett\u00e4 en n\u00e4e nykymaailmassa en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta keinoa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 tietoa, kuin se, ett\u00e4 se perhe on siin\u00e4 itse hyvin keskeisess\u00e4 roolissa. Taas tullaan jotenkin t\u00e4h\u00e4n luottamukseen, ett\u00e4 pel\u00e4t\u00e4\u00e4n jotakin tai on uhkakuvia, tai ei tiedet\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tiedonsiirtolupa vaikka jonnekin koululle minulle tarkoittaa, tai mit\u00e4 se minun arjessani aiheuttaa. Niin kai se sitten turvallisinta on sanoa, ett\u00e4 ei saa siirt\u00e4\u00e4 tietoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Joo, se on hurjan t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 toi, ett\u00e4 yksil\u00f6 ja se tieto mit\u00e4 siirret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se ei tarkoita suinkaan sit\u00e4 kaikkea tietoa, mit\u00e4 ihmisest\u00e4 tai perheest\u00e4 jollakin toimijalla on olemassa, vaan ett\u00e4 siihen hetkeen liittyv\u00e4 olennainen tieto siit\u00e4. Enk\u00e4 muista kyll\u00e4 sielt\u00e4 lastenpsykiatrian vuosikymmenilt\u00e4 kovinkaan montaa perhett\u00e4, jotka sit\u00e4 sellaisen tiedon siirt\u00e4mist\u00e4 jollekin toiselle taholle olisivat kielt\u00e4neet. He ovat yleens\u00e4 olleet riemuissaan, ett\u00e4 jos siihen saadaan mukaan viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin. Ja sitten toisaalta se, ett\u00e4 kun ajattelen, ett\u00e4 siin\u00e4 on kysymys t\u00e4mm\u00f6isten systeemien yhteenliittym\u00e4st\u00e4, niin pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s huoli siit\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 on mukana ne tahot ja toimijat, jotka ovat sill\u00e4 hetkell\u00e4 tarpeellisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija: Ja tuosta ehk\u00e4 taas saisi nostettua sen lapsen siihen kaiken keskelle. Usein, ei tietenk\u00e4\u00e4n aina, mutta usein n\u00e4m\u00e4 asiat on semmoisia, mihin liittyy hyvin vahvasti h\u00e4pe\u00e4. Ja jos m\u00e4 vaikka olen siell\u00e4 koulussa, niin se opettaja tai koulun henkil\u00f6kunta on niit\u00e4 arjessa l\u00e4sn\u00e4 olevia aikuisia ihmisi\u00e4. Mik\u00e4 helpotus, jos mun ei tarvitse mietti\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 t\u00e4st\u00e4 puhua, saako t\u00e4st\u00e4 puhua, kenelle m\u00e4 puhun, koska m\u00e4 sanon, kerkeek\u00f6 se, jaksaako se, ottaako se ihminen sen vastaan&#8230; Vaan jos m\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 s\u00e4 tied\u00e4t n\u00e4m\u00e4 mun arjen haasteet, tai s\u00e4 tied\u00e4t, ett\u00e4 m\u00e4 olen nyt v\u00e4h\u00e4n helposti s\u00e4rkyv\u00e4, niin silloin se lapsi p\u00e4\u00e4see niin kuin v\u00e4h\u00e4n lepoon siin\u00e4. Ja sen ei pit\u00e4isi olla lapsen harteilla se, ett\u00e4 h\u00e4n miettii, saako puhua tai pit\u00e4isik\u00f6 puhua, uskaltaako puhua, vaan se on aikuisten taakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko R: Ja t\u00e4m\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n pit\u00e4isi muistaa joka p\u00e4iv\u00e4. Se ei auta, ett\u00e4 me puhutaan siit\u00e4 nyt. Niin minun, sinun kuin kaikkien muidenkin, meid\u00e4n pit\u00e4isi muistaa t\u00e4m\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4, ett\u00e4 kenen asialla me ollaan. Sille pit\u00e4\u00e4 antaa tosiaan mahdollisuus. Harva rohkenee l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tai sairaanhoitajan tai fysioterapeutin vastaanotolla itse avata suuta ja ruveta kertomaan, ett\u00e4 mulla olisi n\u00e4m\u00e4 lapsetkin. Se on meid\u00e4n teht\u00e4v\u00e4 se. Ja se on valinta. Joka kerta kun tapaa potilaan, ihmisen, niin se on meid\u00e4n valinta, ett\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 me lapsista tai kysyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 me ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n asioista. Joskushan potilaat antavat palautetta t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 tuntuu, ettei siell\u00e4 mist\u00e4\u00e4n kysytty, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri vaikka tuijotteli sit\u00e4 tietokoneruutua ja katseli sielt\u00e4 niit\u00e4 minun asioitani. Seh\u00e4n voi olla j\u00e4\u00e4t\u00e4vimmill\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4, mutta ett\u00e4 me valitaan se, kysyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 me vai ei. Ja sitten, mik\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on hauskinta, ett\u00e4 me tavallaan ehk\u00e4 nyt puhutaan t\u00e4ss\u00e4 lapsista, jotka ovat alaik\u00e4isi\u00e4 ja ehk\u00e4 vanhemmat kohtuullisen nuoria t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, tapaan hyvinkin i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 ihmisi\u00e4 ja jo heid\u00e4n aika i\u00e4kk\u00e4it\u00e4 lapsiaankin, niin se on jotenkin ollut sitten sill\u00e4 tavalla merkityksellinen havainto, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 t\u00e4mm\u00f6iset el\u00e4m\u00e4n kriisikohdat v\u00e4h\u00e4n regressoi n\u00e4it\u00e4 ihmissuhteita. Siit\u00e4 i\u00e4kk\u00e4\u00e4st\u00e4 90-vuotiaasta \u00e4idist\u00e4 ja ehk\u00e4 60-vuotiaasta lapsesta, niin he niin kuin palaavat ajassa taaksep\u00e4in. Heist\u00e4 tulee se \u00e4iti ja tyt\u00e4r, jossakin siell\u00e4 kaukaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko V: Onko loppujen lopuksi kysymys mist\u00e4\u00e4n muusta kuin kohtaamisesta?<\/p>\n\n\n\n<p>Kirsi: Mun mielest\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n ajatukseen on hyv\u00e4 lopettaa t\u00e4m\u00e4 keskustelu. Nostit todella t\u00e4rke\u00e4n pointin ja ajatuksen t\u00e4h\u00e4n loppuun meille kaikille mietitt\u00e4v\u00e4ksi, ja jalostettavaksi ja sovellettavaksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arkeen ja siihen ty\u00f6h\u00f6n. Min\u00e4 kiit\u00e4n l\u00e4mpim\u00e4sti teit\u00e4 kaikkia keskustelijoita t\u00e4st\u00e4 keskustelusta. Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Saija, Mikko R ja Mikko V: Kiitos!<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni-<\/p>\nSeuraa meit\u00e4:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu:    <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Kohtaaminen%20keski%C3%B6ss%C3%A4%20%E2%80%93%20nuoret%20hoivaajat%20systeemisyysn%C3%A4k%C3%B6kulmasta&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2022%2F03%2FTiili7.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Kohtaaminen%20keski%C3%B6ss%C3%A4%20%E2%80%93%20nuoret%20hoivaajat%20systeemisyysn%C3%A4k%C3%B6kulmasta\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Kohtaaminen%20keski%C3%B6ss%C3%A4%20%E2%80%93%20nuoret%20hoivaajat%20systeemisyysn%C3%A4k%C3%B6kulmasta\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2022%2F03%2FTiili7.jpg&#038;description=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Kohtaaminen%20keski%C3%B6ss%C3%A4%20%E2%80%93%20nuoret%20hoivaajat%20systeemisyysn%C3%A4k%C3%B6kulmasta\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Kohtaaminen%20keski%C3%B6ss%C3%A4%20%E2%80%93%20nuoret%20hoivaajat%20systeemisyysn%C3%A4k%C3%B6kulmasta\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&#038;v=3&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Kohtaaminen%20keski%C3%B6ss%C3%A4%20%E2%80%93%20nuoret%20hoivaajat%20systeemisyysn%C3%A4k%C3%B6kulmasta&#038;u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Kohtaaminen%20keski%C3%B6ss%C3%A4%20%E2%80%93%20nuoret%20hoivaajat%20systeemisyysn%C3%A4k%C3%B6kulmasta&#038;body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F3729\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>ss\u00e4 jaksossa v\u00e4it\u00f6skirjatutkija ja Folkh\u00e4lsanin asiantuntija Saija Westerlund-Cook, hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen sek\u00e4 SiunSoten Palliatiivisen keskuksen asiantuntijahoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Mikko Raudaskoski keskustelevat systeemisyydest\u00e4 nuorten hoivaajien kontekstissa. Haastattelijana Kirsi Hokkila.<\/p>\n","protected":false},"author":27354,"featured_media":3736,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51],"tags":[144,765,177,567,954,192,87,243,141],"class_list":["post-3729","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","tag-aani","tag-hoiva","tag-kohtaaminen","tag-nuoret","tag-nuorethoivaajat","tag-perhe","tag-podcast","tag-systeemisyys","tag-yhteinen"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7.jpg",540,400,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-300x222.jpg",300,222,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7.jpg",540,400,false],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7.jpg",540,400,false],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-400x400.jpg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7.jpg",540,400,false],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7.jpg",540,400,false],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-405x300.jpg",405,300,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-484x300.jpg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-540x300.jpg",540,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-540x300.jpg",540,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-512x300.jpg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7.jpg",540,400,false],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/03\/Tiili7-480x400.jpg",480,400,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>ss\u00e4 jaksossa v\u00e4it\u00f6skirjatutkija ja Folkh\u00e4lsanin asiantuntija Saija Westerlund-Cook, hyvinvointipedagogi Mikko Vauhkonen sek\u00e4 SiunSoten Palliatiivisen keskuksen asiantuntijahoitaja, perhe- ja paripsykoterapeutti Mikko Raudaskoski keskustelevat systeemisyydest\u00e4 nuorten hoivaajien kontekstissa. Haastattelijana Kirsi Hokkila.<\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>","author_info_v2":{"name":"aemekl","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/aemekl\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3729","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/27354"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3729"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3729\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3737,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3729\/revisions\/3737"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3736"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3729"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3729"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3729"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}