{"id":3800,"date":"2022-04-26T11:00:00","date_gmt":"2022-04-26T09:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3800"},"modified":"2022-04-25T10:38:20","modified_gmt":"2022-04-25T08:38:20","slug":"perheen-taloudellinen-tilanne-yhteydessa-koulussa-koettuun-osallisuuteen-nuorten-keskuudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/perheen-taloudellinen-tilanne-yhteydessa-koulussa-koettuun-osallisuuteen-nuorten-keskuudessa\/","title":{"rendered":"Perheen taloudellinen tilanne yhteydess\u00e4 koulussa koettuun osallisuuteen nuorten keskuudessa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva: Eliott Reyna \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kokemus ryhm\u00e4\u00e4n kuulumisesta m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ihmisen perustavanlaatuiseksi psykologiseksi tarpeeksi ja kuuluvuuden kokemuksen katsotaan mahdollistavan motivaation syntymisen. Kuuluvuuden kokemus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n tunteeksi siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on hyv\u00e4ksytty ja pidetty, tuntee yhteytt\u00e4 muihin ja tuntee olevansa osa yhteis\u00f6\u00e41<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Nuorten koulussa koetun osallisuuden tiedet\u00e4\u00e4n olevan yhteydess\u00e4 muun muassa opiskelumotivaatioon2<\/sup>, opintomenestykseen3<\/sup>, itsetuntoon ja yleiseen hyvinvointiin. Sen sijaan osattomuuden kokemus koulu- ja luokkayhteis\u00f6ss\u00e4 on yhteydess\u00e4 masennus- ja ahdistusoireisiin, heikompaan itsetuntoon, heikompaan koulumenestykseen4<\/sup>, k\u00e4ytt\u00e4ytymisen haasteisiin, yksin\u00e4isyyden ja vieraantuneisuuden kokemuksiin5<\/sup>, sek\u00e4 kohonneeseen koulupudokkuusriskiin6<\/sup>. Kuuluvuuden kokemuksen koulussa katsotaan olevan edellytys kokonaisvaltaiselle kouluhyvinvoinnille. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimus on toistuvasti osoittanut heikon aseman sosiaalisessa hierarkiassa laukaisevan ihmisess\u00e4 h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja stressi\u00e4 ja vaikuttavan negatiivisesti emotionaaliseen ja psyykkiseen terveyteen ja itsetuntoon. Yksil\u00f6ill\u00e4 on my\u00f6s havaittu olevan taipumus kehitt\u00e4\u00e4 itsek\u00e4sityksi\u00e4, jotka vastaavat, oikeuttavat ja uudelleentuottavat yhteiskuntamme hierarkioita7<\/sup>. Matala sosioekonominen asema voi tuottaa itsek\u00e4sityksen, jota jotkut tutkijat ovat kuvanneet k\u00e4siteparilla \u201daliarvioitu itse\u201d (eng. undervalued self)8<\/sup>. Voidakseen tuntea kuuluvuutta ja yhteytt\u00e4 muihin, ihmisen t\u00e4ytyy kuitenkin ensin voida tuntea olevansa turvassa niin suhteessa yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4, kuin suhteessa itseens\u00e49<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n

Perheen heikko taloudellinen tilanne kasvattaa nuorten riski\u00e4 kokea osattomuutta luokkayhteis\u00f6ss\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tutkimustulostemme mukaan perheen heikko taloudellinen tilanne heijastuu negatiivisesti nuoren osallisuuden kokemukseen luokkayhteis\u00f6ss\u00e4. Lasten maailmassa taloudellisen puutteen on havaittu ilmentyv\u00e4n erityisesti sosiaalisissa suhteissa ja erityisesti niiden lasten kanssa, jotka omaavat enemm\u00e4n taloudellisia resursseja. Samankaltaiset resurssit liimaavat yst\u00e4vi\u00e4 yhteen10<\/sup> erityisesti nuorten keskuudessa sek\u00e4 koulussa, ett\u00e4 vapaa-ajalla11<\/sup>. Aiempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 merkitt\u00e4vimpi\u00e4 resursseja ovat ne, jotka on helppo tehd\u00e4 n\u00e4kyviksi12<\/sup>. Huolimatta maailman tasa-arvoisimmasta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, materiaaliset resurssit heijastuvat my\u00f6s koulumaailmassa koettuun osallisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Huolimatta maailman tasa-arvoisimmasta koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, materiaaliset resurssit heijastuvat my\u00f6s koulumaailmassa koettuun osallisuuteen.<\/em><\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Tulostemme mukaan vanhempien koulutustasolla ei ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 nuoren osallisuuden kokemukseen mill\u00e4\u00e4n kouluasteella. Tulosta voidaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 erityisesti lukiolaisia koskien, sill\u00e4 vanhempien korkean koulutustason tiedet\u00e4\u00e4n olevan voimakkaasti yhteydess\u00e4 lukio-opiskeluun. Vanhempien koulutustaso on kuitenkin saattanut menett\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4\u00e4n yleisen koulutustason nousun my\u00f6t\u00e4. Sek\u00e4 perheen taloudellista tilannetta, ett\u00e4 vanhempien koulutustasoa mitattiin nuoren itsens\u00e4 arvioimana.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Jeswin Thomas \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Taloudellisen tilanteen ja osallisuuden kokemuksen v\u00e4linen yhteys vahvinta yl\u00e4kouluik\u00e4isill\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Yhteys perheen taloudellisen tilanteen ja nuoren luokkayhteis\u00f6ss\u00e4 kokeman osallisuuden v\u00e4lill\u00e4 on voimakkain yl\u00e4koululaisten, toisiksi voimakkain lukiolaisten ja heikoin ammattikoululaisten keskuudessa. Tutkimusaineistossamme ammattikoululaiset vaikuttaisivat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kokevan osattomuutta luokkayhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n muita nuoria harvemmin.<\/p>\n\n\n\n

Yl\u00e4kouluik\u00e4isten voimakas yhteys perheen heikon taloudellisen tilanteen ja osattomuuden kokemuksen v\u00e4lill\u00e4 voi selitty\u00e4 i\u00e4ll\u00e4: 14- ja 15-vuotiaat el\u00e4v\u00e4t ajanjaksoa, jolloin he ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa alkavat ottaa et\u00e4isyytt\u00e4 lapsuudenperheisiins\u00e4 ja luomaan omaa identiteetti\u00e4\u00e4n. On saatu viitteit\u00e4 kulutuksen merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 roolista t\u00e4ss\u00e4 prosessissa. Samanaikaisesti t\u00e4m\u00e4n ik\u00e4iset nuoret ovat kuitenkin voimakkaan riippuvaisia vanhemmistaan ja kyvytt\u00f6mi\u00e4 vaikuttamaan omaan tai perheens\u00e4 taloudelliseen tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

Eroa ammattikoululaisten ja lukiolaisten v\u00e4lill\u00e4 ei kuitenkaan voida selitt\u00e4\u00e4 i\u00e4ll\u00e4. Ammattikoululaiset jakautuvat opiskelulinjoillensa erityisten kiinnostuksenkohteidensa mukaisesti, mik\u00e4 saattaa selitt\u00e4\u00e4 korkeampaa osallisuuden kokemusta. Samaa alaa opiskelevien keskuudessa voi olla helpompaa tuntea yhteisyytt\u00e4 perhetaustoista riippumatta. Luokattoman lukion toimintaihanne sit\u00e4 vastoin saattaa heikent\u00e4\u00e4 sosiaalista koheesiota lukioissa. <\/p>\n\n\n\n

Sosiaaliluokan mukainen eriytyminen ammattikoululaisten ja lukiolaisten v\u00e4lill\u00e4 n\u00e4kyy tutkimusaineistossa siten, ett\u00e4 ammattikoulussa opiskelevat arvioivat muita useammin perheens\u00e4 taloudellisen tilanteen heikoksi. Sosiaalisten hierarkioiden rakentumista kuvaaviin teorioihin nojaten voidaan arvella, ettei heikko taloudellinen tilanne kenties aiheuta yht\u00e4 voimakkaita leimautumisen tai ulkopuolisuuden kokemuksia ammatillisissa oppilaitoksissa, kuin lukioissa. Tutkimuksemme antaa tukea kyseiselle tulkinnalle: perheen heikko taloudellinen tilanne ei heijastu nuoren osallisuuden kokemukseen yht\u00e4 voimakkaasti ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa taloudellinen tilanne arvioidaan keskim\u00e4\u00e4rin heikoksi.<\/p>\n\n\n\n

Koulutukseen sitoutuminen on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 ehk\u00e4isevist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4.<\/em><\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Tuloksia tulkittaessa tulee ottaa huomioon my\u00f6s aineiston sek\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtainen, ett\u00e4 tutkimusprosessin edetess\u00e4 voimistuva valikoituneisuus erityisesti ammattikouluissa opiskelevien osalta. Osattomuutta kouluyhteis\u00f6ss\u00e4 kokevat ammattikoululaiset saattavat olla aliedustettuina aineistossa.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tulisi tehd\u00e4?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tulokset ovat t\u00e4rkeit\u00e4 pyritt\u00e4ess\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n perheen sosioekonomisen aseman ja koulutukseen sitoutuneisuuden v\u00e4lisen yhteyden taustalla olevia mekanismeja. Koulutukseen sitoutuminen on yksi merkitt\u00e4vimmist\u00e4 nuorten syrj\u00e4ytymist\u00e4 ehk\u00e4isevist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 ja koulutusta pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 keinona my\u00f6s huono-osaisuuden ylisukupolvisuuden ehk\u00e4isemiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Tasa-arvoa edist\u00e4v\u00e4n tulopolitiikan ja tasavertaisen koulutusmahdollisuuksien tarjoamisen lis\u00e4ksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s nuorten kokemuksiin koulutusymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Turvallisuuden ja kotoisuuden tunteiden takaamiseksi nuorille perhetaustoista riippumatta, tulisi kouluymp\u00e4rist\u00f6t pyrki\u00e4 luomaan mahdollisimman neutraaleiksi ja vapaiksi taloudellisesta eriarvoisuudesta ja vertailusta. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tukea erityisesti matalamman sosioekonomisen taustan oppilaiden kuuluvuuden kokemuksia niin kouluajalla kuin kouluajan ulkopuolella. Koska kouluilla harvoin on tietoa perheiden taloudellisista tilanteista, toimenpiteet tulisi kohdistaa kaikkiin oppilaisiin. Kuuluvuuden kokemus tulisi n\u00e4hd\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 analysoitaessa yhteiskuntaluokan ja koulutuksen v\u00e4lisi\u00e4 kytk\u00f6ksi\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksemme pohjaa Kouluterveyskyselyyn vuodelta 2017.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Blogikirjoitus\u00a0on osa Heidekenin tiedekummit -sarjaa. Tiedekummitoiminnalla pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat Varsinais-Suomen lasten,\u00a0nuorten\u00a0ja lapsiperheiden\u00a0hyvinvointiin. Tavoitteena on my\u00f6s tutkitun tiedon vieminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.\u00a0 Mukana yhteisty\u00f6ss\u00e4 ovat Varsinais-Suomen Lastensuojeluj\u00e4rjest\u00f6t ry, Turun yliopisto, Sote-akatemia, INVEST ja \u00c5bo Akademi.

Lue lis\u00e4\u00e4 ja tutustu Heidekenin tiedekummeihin:\u00a0<\/em>https:\/\/vslj.fi\/heidekenin-tiedekummit\/<\/em><\/a>\u00a0<\/em><\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston blogikirjoitus\u00a0tiedekummitoiminnasta: <\/em>https:\/\/blogit.utu.fi\/utu\/2021\/11\/12\/tiedekummit-uudenlaista-yhteiskunnallista-vuorovaikutusta-lasten-nuorten-ja-perheiden-hyvinvoinnin-edistamiseksi\/<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\n
\n