{"id":3873,"date":"2022-06-14T09:57:00","date_gmt":"2022-06-14T07:57:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3873"},"modified":"2022-06-13T10:19:01","modified_gmt":"2022-06-13T08:19:01","slug":"lasten-ja-nuorten-koyhyyden-kokemukset-arjessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/lasten-ja-nuorten-koyhyyden-kokemukset-arjessa\/","title":{"rendered":"Lasten ja nuorten k\u00f6yhyyden kokemukset arjessa"},"content":{"rendered":"\n

Lapsuudessa ja nuoruudessa koettu k\u00f6yhyys lis\u00e4\u00e4 yksil\u00f6n riski\u00e4 kokea k\u00f6yhyytt\u00e4 my\u00f6hemmin aikuisuudessa. Tutkimuksissa on tyypillisesti tarkasteltu lapsuudessa koetun k\u00f6yhyyden merkityst\u00e4 yksil\u00f6n koulutukseen, ty\u00f6markkinaosallisuuteen ja sosiaalipalveluiden sek\u00e4 -etuuksien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n aikuisuudessa. K\u00f6yhyys kuitenkin kytkeytyy lasten ja nuorten hyvinvointiin ja arjen kokemuksiin jo kuluvassa ajassa. Lapsuus ja nuoruus tulisi n\u00e4hd\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n arvokkaina el\u00e4m\u00e4nvaiheina eik\u00e4 vain ajanjaksoina, joissa valmistaudutaan aikuisen rooliin tulevaisuudessa. Arkikokemusten tarkastelu auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n esimerkiksi lapsuuden ja nuoruuden eriarvoistavia rakenteita ja mahdollisia mekanismeja ylisukupolvisten siirtymien taustalla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Eweis Yehia \/ Helsingin kaupunginmuseo<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Lasten ja nuorten k\u00f6yhyytt\u00e4 tutkittiin pitk\u00e4\u00e4n vain aikuisten tuottaman tiedon avulla. V\u00e4hitellen yleistyiv\u00e4t tutkimukset, joissa aineistojen tietol\u00e4htein\u00e4 ovat nimenomaan k\u00f6yhyytt\u00e4 kokeneet lapset ja nuoret. Vanhempien ja muiden aikuisten arviot ovat aina toisen k\u00e4den tietoa, jolloin lasten ja nuorten n\u00e4kemykset voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 tutkimuksissa tavoittamatta. Vanhemmat ja lapset voivat esimerkiksi painottaa el\u00e4m\u00e4n eri osa-alueita toisistaan poikkeavilla tavoilla, jolloin kokemukset ja n\u00e4kemykset k\u00f6yhyydest\u00e4 eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole samanlaisia.<\/p>\n\n\n\n

Lasten ja nuorten k\u00f6yhyytt\u00e4 tutkittaessa on kysytt\u00e4v\u00e4 asiaa heilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n: millaiseksi he kokevat oman ja perheens\u00e4 taloudellisen tilanteen? Ent\u00e4 miten he j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t k\u00f6yhyyden syit\u00e4 ja seurauksia arjessaan? Arkikokemusten tutkimisessa tarvitaan monenlaisia aineistoja, kuten lapsille ja nuorille suunnattuja kyselyj\u00e4 ja heid\u00e4n tuottamiaan laadullisia aineistoja. K\u00f6yhyystutkimusta on dominoinut pitk\u00e4\u00e4n aikuisl\u00e4ht\u00f6isyyden lis\u00e4ksi m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen tutkimusote ja k\u00f6yhien \u00e4\u00e4ni on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tutkimus kertoo k\u00f6yhyyden kokemuksista?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lasten ja nuorten arkikokemuksissa k\u00f6yhyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy erityisesti sosiaalisena ilmi\u00f6n\u00e4, joka rajoittaa lasten ja nuorten sosiaalista kanssak\u00e4ymist\u00e4 ja heid\u00e4n mahdollisuuksiaan liitty\u00e4 sosiaalisiin verkostoihin. Esimerkiksi harrastusv\u00e4lineiden puuttuminen ja taloudelliset rajoitteet osallistua maksulliseen vapaa-ajan toimintaan vaikeuttavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00f6yhien lasten liittymist\u00e4 vertaisryhmiin. Perhetausta on yhteydess\u00e4 harrastamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi sen muotoon: korkeasti koulutettujen ja hyv\u00e4tuloisten vanhempien lapset osallistuvat muita useammin ohjattuihin harrastuksiin. Lis\u00e4ksi taloudellisesti heikossa asemassa olevien perheiden lapset ovat useammin tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 yst\u00e4viens\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kuin muut. K\u00f6yhien perheiden lapsilla on vaikeuksia tulla hyv\u00e4ksytyksi vertaissuhteissa, ja heill\u00e4 on muita ik\u00e4tovereitaan korkeampi riski joutua kiusatuksi. Edelleen k\u00f6yhiss\u00e4 perheiss\u00e4 varttuvat lapset ja nuoret kokevat muita harvemmin olevansa osa yhteis\u00f6\u00e4 koululuokassaan.<\/p>\n\n\n\n

K\u00f6yhyystutkimusta on dominoinut pitk\u00e4\u00e4n aikuisl\u00e4ht\u00f6isyyden lis\u00e4ksi
m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen tutkimusote ja k\u00f6yhien \u00e4\u00e4ni on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle.<\/em><\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Lapset ja nuoret liitt\u00e4v\u00e4t k\u00f6yhyyteen erilaisia tunteita, kuten h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja surua. K\u00f6yhyys lis\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten toiseuden ja osattomuuden kokemuksia sek\u00e4 tuntemuksia syrj\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4misest\u00e4. K\u00f6yhien perheiden lapset my\u00f6s sopeuttavat omia tarpeitaan ja toiveitaan tyytym\u00e4ll\u00e4 v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

K\u00f6yhyys kytkeytyy lasten ja nuorten psykososiaaliseen hyvinvointiin, itsetuntoon ja tulevaisuuden odotuksiin. Lapsilla ja nuorilla on jokin suunnitelma tulevaisuutensa varalle sit\u00e4 harvemmin, mit\u00e4 k\u00f6yhempi\u00e4 heid\u00e4n perheens\u00e4 ovat. K\u00f6yhyys kaventaa tulevaisuushorisonttia. Laadulliset tutkimukset ovat antaneet viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lapset ja nuoret kokevat k\u00f6yhyydell\u00e4 olevan seurauksia heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kaikkiin osa-alueisiin \u2013 ei vain sosiaalisiin suhteisiin ja hyvinvointiin. Toisaalta on havaittu, etteiv\u00e4t lapset heikossa taloustilanteessa j\u00e4\u00e4 passiivisiksi, vaan k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t aktiivisesti erilaisia arjen selviytymisstrategioita. K\u00f6yhyytt\u00e4 kokevien lasten ja nuorten toimijuudesta ja sit\u00e4 tukevista tekij\u00f6ist\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimusta. Lis\u00e4ksi tarvitaan tutkittua tietoa selviytymisstrategioista ja kielteisilt\u00e4 seurauksilta suojaavista tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00f6yhyys linkittyy lasten ja nuorten heikompaan subjektiiviseen hyvinvointiin eli itsearvioituun kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Ilmi\u00f6 on todennettu sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti vertailevissa tutkimuksissa. Yhteyden taustalla olevista mekanismeista tiedet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n, mutta esimerkiksi jatkuva taloudellinen huoli ja matalaan statukseen liittyv\u00e4 stressi voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 k\u00f6yhien perheiden lasten ja nuorten subjektiivista hyvinvointia. Jatkuva taloudellinen niukkuus on eritt\u00e4in kuormittavaa ja sill\u00e4 voi olla negatiivisia vaikutuksia vanhemmuuteen ja perheenj\u00e4senten v\u00e4liseen vuorovaikutukseen.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Edi Libedinsky \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 tutkimme?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tarkastelemme Koneen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n vuosina 2021\u22122024 rahoittamassa monitieteisess\u00e4 LAPKO-hankkeessa lasten ja nuorten k\u00f6yhyyden ja huono-osaisuuden arkikokemuksia pitk\u00e4ll\u00e4 aikaperspektiivill\u00e4. Hanke yhdist\u00e4\u00e4 Suomen historian ja sosiaality\u00f6n tutkimusta etsien vastausta siihen, miten arjen k\u00f6yhyyskokemukset eroavat aikakaudesta toiseen ja toisaalta siihen, mik\u00e4 lapsena ja nuorena koetussa k\u00f6yhyydess\u00e4 on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista. Aikaisemman vertailevan tutkimuksen mukaan k\u00f6yhyyden kokemuksissa on samaa riippumatta maakontekstista. K\u00f6yhyyteen liitet\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4n kokemuksia sek\u00e4 rikkaissa hyvinvointivaltioissa ett\u00e4 hyvin matalan elintason maissa.<\/p>\n\n\n\n

LAPKO-hanke yhdist\u00e4\u00e4 Suomen historian ja sosiaality\u00f6n tutkimusta etsien vastausta siihen, miten arjen k\u00f6yhyyskokemukset eroavat aikakaudesta toiseen ja toisaalta siihen, mik\u00e4 lapsena ja nuorena koetussa k\u00f6yhyydess\u00e4 on samaa riippumatta aikakaudesta ja yhteiskunnallisista olosuhteista.<\/em><\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

LAPKO-hankkeen tutkimusryhm\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 syksyll\u00e4 2022 Nuorten arkip\u00e4iv\u00e4n kokemuksia k\u00f6yhyydest\u00e4<\/em> -kirjoituskilpailun ja aineistonkeruun. Tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 15\u201321-vuotiaiden nuorten k\u00f6yhyyden kokemuksista. Vapaamuotoisten kirjoitusten avulla nuoret osallistetaan aktiivisiksi kumppaneiksi tutkimuksessa, ja he saavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkintavaltaansa p\u00e4\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n kirjoitustensa sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Kirjoituskilpailuaineistoa on aikaisemmin ker\u00e4tty k\u00f6yhyytt\u00e4 kokeneilta aikuisilta ja uusi aineistonkeruu mukailee jo tehtyjen aineistonkeruiden kirjoituskutsua. Hankkeessa voidaan vertailla nuorten ja aikuisten aineistoja ja t\u00e4ten todentaa, mik\u00e4 on ominaista juuri nuorten arkikokemuksille.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoituskilpailuaineiston lis\u00e4ksi hankkeen nykyhetkeen keskittyv\u00e4ss\u00e4 osiossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 kyselyj\u00e4, kuten Lasten maailmat- ja Kouluterveyskyselyj\u00e4, joissa vastaajina ovat nimenomaan lapset ja nuoret. N\u00e4iden kyselyjen avulla voidaan tarkastella, miten ja mahdollisesti miksi k\u00f6yhyys kytkeytyy lasten ja nuorten erilaisiin arjen kokemuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka LAPKO-tutkimushanke on vasta alussa ja aineistonkeruu edess\u00e4, voidaan aikaisemman tutkimuksen pohjalta sanoa, ett\u00e4 k\u00f6yhyys kytkeytyy monin tavoin lasten ja nuorten arkeen sek\u00e4 hyvinvointiin. Hankkeen puitteissa pyrit\u00e4\u00e4nkin tarkastelemaan ilmi\u00f6t\u00e4 aikaisempaa monipuolisemmin nimenomaan Suomen ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion kontekstissa. Sosiaality\u00f6n ja Suomen historian tutkijoiden yhteisty\u00f6 voi tuottaa uudenlaista tietoa siit\u00e4, mik\u00e4 on lasten ja nuorten k\u00f6yhyyden arkikokemuksissa samanlaista tai poikkeavaa erilaisten yhteiskunnallisten kriisien j\u00e4lkeisin\u00e4 aikoina 1800-luvulta nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Sosiaality\u00f6n tutkimusryhm\u00e4 keskittyy erityisesti koronapandemian j\u00e4lkeiseen aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4tietoja LAPKO-tutkimushankkeesta: https:\/\/sites.utu.fi\/lapko\/<\/a><\/p>\n\n\n\n