{"id":3943,"date":"2022-09-20T10:00:00","date_gmt":"2022-09-20T08:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3943"},"modified":"2022-10-04T10:52:06","modified_gmt":"2022-10-04T07:52:06","slug":"toksinen-stressi-miten-suojata-ja-suojautua-sen-aiheuttamilta-haitoilta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/toksinen-stressi-miten-suojata-ja-suojautua-sen-aiheuttamilta-haitoilta\/","title":{"rendered":"Toksinen stressi: miten suojata ja suojautua sen aiheuttamilta haitoilta?"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva: Picsea \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sopiva stressi kuuluu el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tarvitsemme stressireaktiota selvit\u00e4ksemme uusista tai kuormittavista tilanteista ja oppiaksemme uutta. Ongelmia ilmaantuu, jos stressist\u00e4 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 palautumaan eli kuormitus jatkuu tauotta liian pitk\u00e4\u00e4n ihmisen senhetkiseen sietokykyyn n\u00e4hden tai jos kuormittuminen on hyvin voimakasta. Stressireaktio aiheuttaa elimist\u00f6ss\u00e4 monia fysiologisia muutoksia, ja pitkittynyt tai liian voimakas reaktio voi aiheuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 terveyshaittoja. N\u00e4m\u00e4 terveyshaitat eiv\u00e4t rajoitu mielenterveyden ongelmiin, vaan my\u00f6s monien muiden sairauksien, kuten syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien ja diabeteksen riski kasvaa toksisen stressin<\/em> seurauksena. Lapsuusi\u00e4ss\u00e4 koettu toksinen stressi voi siis heijastua aikuisi\u00e4n terveyteen. Lapset ja nuoret ovat aikuisia herkempi\u00e4 stressin terveyshaitoille, koska heid\u00e4n stressins\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4ns\u00e4 ovat vasta kehittym\u00e4ss\u00e4. Kehittyv\u00e4t j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat herkki\u00e4 muutokselle, mik\u00e4 mahdollistaa oppimisen, mutta altistaa my\u00f6s poikkeamille aikuisia herkemmin.<\/p>\n\n\n\n

Resilienssill\u00e4<\/em> tarkoitetaan yksil\u00f6n vastustuskyky\u00e4 stressi\u00e4 kohtaan tai kimmoisuutta ja kyky\u00e4 palautua kuormittavista tilanteista. Resilienssist\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein vaakavertausta: riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 kohdassa vaa\u2019an tukipilari on, kuormitustekij\u00e4 painaa vaakakuppia alas enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n. Tukipilarin paikkaan vaikuttavat monet tekij\u00e4t, kuten perim\u00e4, aikaisemmat el\u00e4m\u00e4nkokemukset ja ajankohtainen el\u00e4m\u00e4ntilanne: jos on aikaisemmin joutunut kohtaamaan paljon voimakasta stressi\u00e4, tukipilari on siirtynyt keskipisteest\u00e4 ja pieni ajankohtainen vastoink\u00e4yminen voi painaa vaakakupin alas. Vastaavasti, jos stressitekij\u00f6it\u00e4 on ollut sopivasti, resilienssi on vankempi, eik\u00e4 vaa\u2019an tasapaino heilahda niin helposti vastoink\u00e4ymisten osuessa kohdalle. Toisaalta jos ei koskaan ole joutunut kokemaan lainkaan stressi\u00e4 tai vastoink\u00e4ymisi\u00e4, resilienssi voi my\u00f6s olla alentunut, koska stressins\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t ole saaneet sopivaa harjoitusta.<\/p>\n\n\n\n

Aikuiset voivat auttaa lasta harjoittelemaan stressins\u00e4\u00e4tely\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Pienill\u00e4 lapsilla stressin haitallisten vaikutusten puskurointi liittyy kiinte\u00e4sti vanhempien ja muiden lasta hoitavien aikuisten kykyyn luoda olosuhteet, joiden puitteissa stressins\u00e4\u00e4tely\u00e4 voi harjoitella turvallisesti. On hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 vanhemmatkin ovat \u201dvain\u201d ihmisi\u00e4. Heid\u00e4n voimavaroihinsa ja kykyyns\u00e4 tukea lapsen s\u00e4\u00e4telytoimintoja vaikuttavat monet pitk\u00e4aikaiset ja ajankohtaiset tekij\u00e4t. Vanhemman oman terveydentilan tukeminen ja hoitaminen on avainasemassa, kun halutaan tukea lasten ja nuorten kehittyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmi\u00e4. Hyv\u00e4\u00e4 vanhemmuutta on pyrki\u00e4 huolehtimaan omasta terveydest\u00e4 ja hakea tarvittaessa ulkopuolista apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin. Toisaalta samat lainalaisuudet, joita edell\u00e4 on kuvattu, p\u00e4tev\u00e4t my\u00f6s aikuisiin, joten stressin haittojen minimoinnin n\u00e4k\u00f6kulma toimii my\u00f6s vanhempien kanssa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Pienill\u00e4 lapsilla stressin haitallisten vaikutusten puskurointi liittyy kiinte\u00e4sti vanhempien ja muiden lasta hoitavien aikuisten kykyyn luoda olosuhteet, joiden puitteissa stressins\u00e4\u00e4tely\u00e4 voi harjoitella turvallisesti.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Nuoruusi\u00e4ss\u00e4 taas vanhemman merkitys stressin ja nuoren k\u00e4ytt\u00e4ytymisen s\u00e4\u00e4telij\u00e4n\u00e4 heikkenee selv\u00e4sti. Nuoruusi\u00e4ss\u00e4 aivot virittyv\u00e4t lapsuudenperheen ulkopuolisiin \u00e4rsykkeisiin aktiivisesti ja ik\u00e4tovereiden vaikutus jyr\u00e4\u00e4 herk\u00e4sti vanhempien ja muiden aikuisten vaikutusvallan. Murrosi\u00e4n hormonaaliset muutokset heiluttavat omalta osaltaan stressinsietokyky\u00e4. Nuoret tarvitsevat siis rakenteita yhteiskuntaan, jotka tukevat heit\u00e4 ilman ett\u00e4 he huomaavat, ett\u00e4 heit\u00e4 tuetaan: pysyvyytt\u00e4 ihmissuhteisiin ja heid\u00e4t tuntevia aikuisia kasvuymp\u00e4rist\u00f6ihin, kasvurauhaa ja aikaa harjoitella el\u00e4m\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n turvallisissa puitteissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Vitolda Klein \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Leikki tukee lasten kehittyv\u00e4\u00e4 stressins\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Hyvin vaikeita el\u00e4m\u00e4ntapahtumia kohdannut lapsi voi lakata leikkim\u00e4st\u00e4 tai leikin sis\u00e4ll\u00f6t voivat muuttua aggressiivisiksi. N\u00e4m\u00e4 kummatkin ovat esimerkkej\u00e4 toksisen stressin vaikutuksista ja merkkej\u00e4 lapsen s\u00e4\u00e4telymahdollisuuksien pett\u00e4misest\u00e4. Vuorovaikutustilanteissa jaettu ilo ja hetket, jolloin aikuinen huomaa hyv\u00e4n lapsessa ja t\u00e4m\u00e4n toiminnassa ovat niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, joiden avulla vuorovaikutuksen laatua voidaan parantaa. Leikin ja hyv\u00e4n huomaamisen mahdollistaminen on hyv\u00e4 muistaa lasten kasvuymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vanhemman oman terveydentilan tukeminen ja hoitaminen on avainasemassa, kun halutaan tukea lasten ja nuorten kehittyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelmi\u00e4. Hyv\u00e4\u00e4 vanhemmuutta on pyrki\u00e4 huolehtimaan omasta terveydest\u00e4 ja hakea tarvittaessa ulkopuolista apua esimerkiksi mielenterveyden ongelmiin.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Toksista stressi\u00e4 aiheuttavia tekij\u00f6it\u00e4 pit\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 poistamaan lapsen, nuoren tai perheen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 niin paljon kuin mahdollista. T\u00e4m\u00e4 ei tarkoita kaiken stressin siivoamista pois el\u00e4m\u00e4st\u00e4, vaan nimenomaan ylikuormitukseen johtavien tekij\u00f6iden tunnistamista ja poistamista. Toinen reitti toksisen stressin haittojen v\u00e4hent\u00e4miseen on resilienssin tukeminen esimerkiksi kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota ihmissuhteiden laatuun ja lapsen tai nuoren omiin hallintakeinoihin. Kannattaa muistaa, ett\u00e4 jos hyvin voimakas stressireaktio on k\u00e4ynniss\u00e4, niin uusien taitojen oppiminen on eritt\u00e4in vaikeaa tai mahdotonta, sill\u00e4 energia kuluu stressitilan siet\u00e4miseen. Monimutkaisissa tilanteissa onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteisesti. On eritt\u00e4in perusteltua tarjota tukea silloinkin, kun v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 paranemista tai stressitekij\u00e4n poistumista ei ole heti n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4, jotta vaaka saadaan pidetty\u00e4 niin l\u00e4hell\u00e4 tasapainotilaa kuin mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

Toksinen stressi aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 haittaa terveydelle. N\u00e4iden haittojen v\u00e4hent\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, kun kehitet\u00e4\u00e4n yhteiskuntaa ja halutaan edist\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten hyvinvointia. T\u00e4rkeimm\u00e4t keinot liittyv\u00e4t liiallista kuormitusta aiheuttavien tekij\u00f6iden tunnistamiseen ja poistamiseen sek\u00e4 muiden ihmisten tarjoamaan tukeen.<\/p>\n\n\n\n

FinnBrain-tutkimusryhm\u00e4 Turun yliopistossa tutkii raskaudenaikaisen ja varhaisen stressin yhteyksi\u00e4 lapsen kehitykselle ja terveydelle. Nettisivuilta l\u00f6ytyy materiaalia lapsiperheille sek\u00e4 sote-, kasvatus- ja opetusalojen ammattilaisille: https:\/\/sites.utu.fi\/finnbrain\/oppaita-aiheesta-stressi-ja-aivot\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/div>\n\n\n\n

Blogikirjoitus on osa <\/em>Heidekenin tiedekummit -sarjaa<\/em><\/a>. Tiedekummitoiminnalla pyrit\u00e4\u00e4n vastaamaan yhteiskunnallisiin haasteisiin, jotka vaikuttavat Varsinais-Suomen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin. Tavoitteena on my\u00f6s tutkitun tiedon vieminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.  Mukana yhteisty\u00f6ss\u00e4 ovat Varsinais-Suomen Lastensuojeluj\u00e4rjest\u00f6t ry, Turun yliopisto, Sote-akatemia, INVEST ja \u00c5bo Akademi.

Lue lis\u00e4\u00e4 ja tutustu Heidekenin tiedekummeihin: <\/em>https:\/\/vslj.fi\/heidekenin-tiedekummit\/<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n

Turun yliopiston blogikirjoitus tiedekummitoiminnasta: <\/em>https:\/\/blogit.utu.fi\/utu\/2021\/11\/12\/tiedekummit-uudenlaista-yhteiskunnallista-vuorovaikutusta-lasten-nuorten-ja-perheiden-hyvinvoinnin-edistamiseksi\/<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n