{"id":3993,"date":"2022-10-21T10:13:00","date_gmt":"2022-10-21T07:13:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=3993"},"modified":"2022-10-24T11:28:32","modified_gmt":"2022-10-24T08:28:32","slug":"miten-kohdata-ankytys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/miten-kohdata-ankytys\/","title":{"rendered":"Miten kohdata \u00e4nkytys?"},"content":{"rendered":"\n

Maailman \u00e4nkytystietoisuusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n 22.10.2022.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaikkien ihmisten puheessa esiintyy sujumattomuutta: korjaamme omaa puhettamme, aloitamme lauseita uudelleen, vaihdamme sanoja ja pid\u00e4mme taukoja. Kun ihminen \u00e4nkytt\u00e4\u00e4, puhe on sujumatonta aivan erityisell\u00e4 tavalla. Ihminen tiet\u00e4\u00e4 tarkalleen, mit\u00e4 haluaa sanoa, mutta puhetta on vaikea hallita. Puheessa ilmenee tavujen tai \u00e4\u00e4nteiden to to to toistoja, \u00e4\u00e4nteiden vvvvvenytyksi\u00e4 ja \u2026puhe voi menn\u00e4 kokonaan jumiin. \u00c4nkytys ei ole kuitenkaan pelkk\u00e4 puheen sujuvuuden h\u00e4iri\u00f6, sill\u00e4 suurin osa \u00e4nkytyksest\u00e4 j\u00e4\u00e4 piiloon. \u00c4nkytykseen voi liitty\u00e4 fyysist\u00e4 j\u00e4nnittyneisyytt\u00e4 sek\u00e4 negatiivisia ajatuksia, tunteita ja asenteita puhumista kohtaan.<\/p>\n\n\n\n

Muut ihmiset eiv\u00e4t n\u00e4e sit\u00e4, kuinka ihminen ennakoi sanoja ja tilanteita, vaihtaa sanoja alku\u00e4\u00e4nteen mukaan tai j\u00e4tt\u00e4\u00e4 puhumatta tai osallistumatta. \u00c4nkytys ilmenee p\u00e4\u00e4osin sosiaalisissa tilanteissa, jolloin sill\u00e4 on l\u00e4hes v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 vaikutuksia ihmisen tapaan olla yhteydess\u00e4 toisiin ihmisiin. Ihminen, joka \u00e4nkytt\u00e4\u00e4, saattaa kohdata arjessaan monenlaisia ongelmia. Ei riit\u00e4, ett\u00e4 puhuminen on hankalaa, vaan sen lis\u00e4ksi ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 saattaa tulla negatiivisia reaktioita, mik\u00e4 voi olla loppujen lopuksi kurjempaa kuin \u00e4nkytys itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Photo by Ivan Lapyrin<\/a> on Unsplash<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

\u00c4nkytys ei ole harvinainen puheen h\u00e4iri\u00f6<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

\u00c4nkytyksen ilmaantuvuus on nykytiedon mukaan noin 8 prosenttia (Yairi & Ambrose, 2013), ja er\u00e4\u00e4ss\u00e4 australialaisessa seurantatutkimuksessa ilmaantuvuudeksi saatiin jopa 11,2 prosenttia 4 vuoden ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4 (Reilly ym., 2013). Voidaan siis ajatella, ett\u00e4 ehk\u00e4 noin joka kymmenes lapsi \u00e4nkytt\u00e4\u00e4 jossain vaiheessa. Suurimmalla osalla lapsista \u00e4nkytys menee ohi itsest\u00e4\u00e4n tai puheterapian keinoin, mutta osalle siit\u00e4 j\u00e4\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4n seuralainen. Koska osa lapsista kasvaa nuoriksi ja aikuisiksi \u00e4nkytyksen kanssa, ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten ymp\u00e4rist\u00f6 \u00e4nkytykseen suhtautuu. Ennen aikuisuutta lapsi ja nuori perheineen kohtaa monia ammattilaisia sosiaali-, terveys- ja sivistysaloilta. Jokainen meist\u00e4 voi olla vaikuttamassa siihen, miten \u00e4nkytykseen suhtaudutaan ja millaisia vuorovaikutuskokemuksia \u00e4nkytt\u00e4v\u00e4 ihminen saa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana.<\/p>\n\n\n\n

Liev\u00e4kin \u00e4nkytys voi aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osallistumisen haittaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jos ymp\u00e4rist\u00f6 ei ota \u00e4nkytyst\u00e4 huomioon. Toisaalta vaikea-asteinen \u00e4nkytys voi olla ihmiselle loppujen lopuksi pikkujuttu, kunhan ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ovat kohdallaan<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on merkityst\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

\u00c4nkytyksen taustalla on monia eri tekij\u00f6it\u00e4, ja \u00e4nkytys voi my\u00f6s vaikuttaa el\u00e4m\u00e4\u00e4n monin eri tavoin. Ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ill\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 iso rooli. Liev\u00e4kin \u00e4nkytys voi aiheuttaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osallistumisen haittaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, jos ymp\u00e4rist\u00f6 ei ota \u00e4nkytyst\u00e4 huomioon. Toisaalta vaikea-asteinen \u00e4nkytys voi olla ihmiselle loppujen lopuksi pikkujuttu, kunhan ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t ovat kohdallaan. Jokainen ihminen, erityisesti ty\u00f6ns\u00e4 puolesta \u00e4nkytyksen kohtaava ihminen, voi olla muokkaamassa ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 suotuisampaan suuntaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Photo by Visax<\/a> on Unsplash<\/a><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 \u00e4nkytykseen liittyy edelleen tietynlainen stigma: ajatellaan, ett\u00e4 ihminen, joka \u00e4nkytt\u00e4\u00e4, on muita ihmisi\u00e4 ujompi, arempi, hermostuneempi tai hyv\u00e4uskoisempi (Walden & Lesner, 2018). Esimerkiksi kes\u00e4t\u00f6iden hakeminen voi olla ison kynnyksen takana, jos \u00e4nkytt\u00e4v\u00e4 ihminen tiet\u00e4\u00e4 jo ty\u00f6haastattelussa olevansa ennakkoluulojen kohteena. \u00c4nkytys ei johdu ahdistuksesta, mutta \u00e4nkytykseen liittyv\u00e4t ennakkoluulot ja v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitykset hankaloittavat vuorovaikutusta ja voivat lis\u00e4t\u00e4 sosiaalista ahdistuneisuutta, johon \u00e4nkytt\u00e4vill\u00e4 nuorilla ja aikuisilla onkin kohonnut riski (Iverach & Rapee, 2014).<\/p>\n\n\n\n

Kun lapsi alkaa \u00e4nkytt\u00e4\u00e4, vanhemmat ja muut ymp\u00e4rist\u00f6n aikuiset saattavat h\u00e4mmenty\u00e4 ilmi\u00f6n edess\u00e4. \u00c4nkytys voi aiheuttaa vanhemmille monenlaisia tunteita: syyllisyytt\u00e4, turhautumista ja surua (Langevin ym., 2010). Vanhemmat eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4, miten \u00e4nkytyksest\u00e4 kannattaisi puhua lapsen kanssa (Plexico & Burrus, 2012). My\u00f6s ty\u00f6ns\u00e4 puolesta lapsen ja perheen kohtaavan ihmisen voi olla vaikea tiet\u00e4\u00e4, miten \u00e4nkytys kannattaisi kohdata. Joskus on ajateltu, ett\u00e4 kunhan \u00e4nkytyksest\u00e4 ei puhuta lapsen kanssa ollenkaan, se menee itsest\u00e4\u00e4n ohi. On toki totta, ett\u00e4 \u00e4nkytys menee suurimmalla osalla lapsista itsest\u00e4\u00e4n ohi, mutta sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4, onko \u00e4nkytyksest\u00e4 puhuttu lapsen kanssa vai ei. Avoimuus \u00e4nkytyksen suhteen helpottaa sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 vanhempien oloa \u00e4nkytyksen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Neuvolassa ja p\u00e4iv\u00e4hoidossa voidaan rauhoitella pienen lapsen huolestuneita vanhempia odottelemaan rauhassa \u00e4nkytyksen loppumista, ja onkin siis todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 \u00e4nkytys h\u00e4vi\u00e4\u00e4 jossain vaiheessa itses\u00e4\u00e4n. Kuitenkin jokaisella vanhemmalla on oikeus saada tukea ja ohjausta, kun oma lapsi \u00e4nkytt\u00e4\u00e4. \u00c4nkytys voi olla vaikeaa, ja vaikka se kest\u00e4isi vain muutaman kuukauden, vanhemmat ja muu l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6 tarvitsevat tietoa \u00e4nkytyksest\u00e4 ja siit\u00e4, miten olla lapsen tukena.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4nkytys voidaan ottaa huomioon<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Lapset viett\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4n osan ajastaan p\u00e4iv\u00e4hoidossa ja koulussa \u2013 ei ole yhdentekev\u00e4\u00e4, miten n\u00e4iss\u00e4 paikoissa \u00e4nkytykseen suhtaudutaan. Kun ymp\u00e4rist\u00f6 hyv\u00e4ksyy \u00e4nkytyksen ja siihen suhtaudutaan avoimesti, lapsen voi olla helpompi kertoa, mik\u00e4li \u00e4nkytykseen liittyy hankalia tilanteita, ajatuksia tai tunteita.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hes jokainen lapsi, joka \u00e4nkytt\u00e4\u00e4, t\u00f6rm\u00e4\u00e4 jossain vaiheessa tilanteeseen, jossa toinen lapsi kiinnitt\u00e4\u00e4 puheeseen huomiota. Taustalla on useimmiten vilpit\u00f6n kiinnostus tai h\u00e4mmennys: kaveri puhuu eri tavalla kuin muut ja joskus puhe j\u00e4\u00e4 kokonaan jumiin \u2013 miksi ihmeess\u00e4? On olennaista, ett\u00e4 lapsella, joka \u00e4nkytt\u00e4\u00e4, on kysymykseen selke\u00e4 vastaus: \u201dM\u00e4 \u00e4nkyt\u00e4n.\u201d Mik\u00e4li puhumisen vaikeudelle ei ole nime\u00e4, asia voi kasvaa pelottavammaksi kuin se oikeasti onkaan. Antamalla asialle nimen se tulee tutummaksi ja helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Avoimuus \u00e4nkytyksen suhteen helpottaa sek\u00e4 lapsen ett\u00e4 vanhempien oloa \u00e4nkytyksen kanssa.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Parasta on kysy\u00e4 lapselta itselt\u00e4\u00e4n, miten h\u00e4n toivoisi, ett\u00e4 \u00e4nkytys otetaan huomioon esimerkiksi p\u00e4iv\u00e4kodissa tai koululuokassa. Usein koululaisia j\u00e4nnitt\u00e4\u00e4 eniten \u00e4\u00e4neen lukeminen. T\u00e4h\u00e4n auttaa yleens\u00e4 se, ett\u00e4 lapsi, joka \u00e4nkytt\u00e4\u00e4, saa olla vuorossa ensimm\u00e4isten joukossa. N\u00e4in \u00e4nkytys ei ehdi kasvaa valtavaksi ennen omaa vuoroa.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Jokainen meist\u00e4 kohtaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana ihmisi\u00e4, jotka \u00e4nkytt\u00e4v\u00e4t. Jokainen kommunikointitilanne on mahdollisuus luoda positiivinen vuorovaikutuskokemus. Anna siis ihmisen puhua loppuun asti ja kuuntele, mit\u00e4 h\u00e4n haluaa sinulle sanoa. Anna h\u00e4nen tulla n\u00e4hdyksi ja kuulluksi.<\/p>\n\n\n\n

Tein puheterapeutti Katri Luhtalammen kanssa videon \u00e4nkytyksen kohtaamisesta. Videosta saat keinoja, miten voit olla tukena lapselle, jolla on \u00e4nkytyst\u00e4. Video on tarkoitettu antamaan tietoa ja tukea vanhemmille ja kaikille l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6n aikuisille. <\/p>\n\n\n\n

\n