{"id":4002,"date":"2022-11-08T10:03:00","date_gmt":"2022-11-08T07:03:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4002"},"modified":"2022-11-15T11:17:09","modified_gmt":"2022-11-15T08:17:09","slug":"sosiaaliturva-on-uudistettava-hyvinvointia-edistavaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/sosiaaliturva-on-uudistettava-hyvinvointia-edistavaksi\/","title":{"rendered":"Sosiaaliturva on uudistettava hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"\n

Nykyinen sosiaaliturva voi pahimmillaan lamauttaa, kirjoittaa Auli Viitala kolumnissaan (Yle, kolumni 26.7.2022<\/a>). Pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleet tuntevat usein ulkopuolisuutta ja arvottomuutta. He kokevat, ett\u00e4 heid\u00e4t kohdataan yhteiskunnassa ongelmien kautta (Isola ym. 2019). Inhimillisen k\u00e4rsimyksen lis\u00e4ksi t\u00e4ll\u00e4 on seuraukset ty\u00f6llistymiseen. Pahoinvoiva ty\u00f6nhakija ei ty\u00f6llisty. Toisaalta ihminen voi saada sosiaaliturvan etuutta, mutta j\u00e4\u00e4d\u00e4 ilman tarkoituksenmukaista palvelua. Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lle saatetaan tarjota ty\u00f6llisyyskursseja, vaikka h\u00e4nen ty\u00f6llistymisens\u00e4 esteen\u00e4 olisi sairaus, riippuvuus tai taloudellinen ahdinko. Ihmisen palvelutarve ei aina m\u00e4\u00e4rity etuuden mukaan.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4, jos etuudet ja palvelut olisivat toisistaan irti kytkettyj\u00e4?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Aloitetaan ajatuskoe, jossa etuudet ja palvelut kytket\u00e4\u00e4n irti toisistaan. Se tarkoittaisi sosiaaliturvaetuuden saajan n\u00e4k\u00f6kulmasta sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n saisi tarvitsemaansa palvelua riippumatta etuudesta. Kun palvelutarvearvio irrotetaan rahallisesta etuudesta, ihmisen ei tarvitse tulojen menett\u00e4misen pelossa pantata tuen tarpeitaan. Sanktioiden poistamista se ei kuitenkaan tarkoittaisi. Sosiaaliturva velvoittaisi edelleen hakemaan t\u00f6it\u00e4 ja osallistumaan palvelutarpeen arviointiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Adobe Stock <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sosiaaliturvakomitean palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 raportissa<\/a> todetaan, ett\u00e4 keskeisen\u00e4 ongelmana on, ett\u00e4 etuusoikeuden syntymisen alkuvaiheessa ei tunnisteta tuen ja palvelun tarvetta: millainen henkil\u00f6n toiminta- ja ty\u00f6kyky on; onko h\u00e4nell\u00e4 realistisia mahdollisuuksia palata ilman tukitoimia aiempaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 tai ty\u00f6nhakijaksi; pit\u00e4isik\u00f6 pohtia kouluttautumista uuteen ty\u00f6h\u00f6n tai ammattiin? Olisi kustannustehokasta vastata tuen tarpeisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. <\/p>\n\n\n\n

El\u00e4kkeit\u00e4 lukuun ottamatta sosiaaliturvan etuuksien on tarkoitus olla v\u00e4liaikaisia. Palvelujen ja etuuksien sovittamisella yhteen tavoitellaan sit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset p\u00e4rj\u00e4isiv\u00e4t v\u00e4liaikaisen tilanteen j\u00e4lkeen j\u00e4lleen omillaan. Palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen retoriikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuitenkin my\u00f6s pyrkimyksiin lis\u00e4t\u00e4 sosiaaliturvan vastikkeellisuutta \u2013 jos palveluihin ei osallistu, sosiaaliturvaa voidaan alentaa v\u00e4liaikaisesti. Olettamuksena on, ett\u00e4 sanktio lis\u00e4\u00e4 motivaatiota ty\u00f6llisty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun palvelutarvearvio irrotetaan rahallisesta etuudesta, ihmisen ei tarvitse tulojen menett\u00e4misen pelossa pantata tuen tarpeitaan.<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ei ole sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 rakentaa sosiaaliturvaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n taloudellisten rationaliteettien varaan. Ihmiset ovat erilaisia, el\u00e4v\u00e4t erilaisissa tilanteissa ja erilaisten voimien ristipaineissa. Ty\u00f6llistymiseen vaikuttaa taloudellisten keppien ja porkkanoiden lis\u00e4ksi moni muu asia. Mit\u00e4 heikommassa asemassa ihminen on, sit\u00e4 enemm\u00e4n ty\u00f6llistymist\u00e4 vaikeuttavat terveydelliset, sosiaaliset ja psykologiset tekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Laadulliset aineistot ja k\u00e4ytt\u00e4ytymistieteelliset kokeet viittaavat siihen, ett\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkuneiden ja kasaantuneiden vaikeuksien keskell\u00e4 ihminen keskittyy selviytym\u00e4\u00e4n hetkest\u00e4 toiseen. Samalla himmenee h\u00e4nen kykyns\u00e4 puntaroida erilaisten vaihtoehtojen v\u00e4lill\u00e4. Sanktiot voivat kirist\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 entist\u00e4 tiukempaan solmuun. El\u00e4m\u00e4 ei tunnu silloin olevan omissa k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tuuli Malavan ja kumppaneiden (2021) palvelujen ja etuuksien yhteensovittamista k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4 kerrotaan: \u201cAktivoinnilla saattaa olla my\u00f6s ep\u00e4toivottuja vaikutuksia: tarjotut palvelut tai saatu ty\u00f6 saattavat olla heikkolaatuisia ja pahimmassa tapauksessa johtaa motivaation katoamiseen ja palvelun tai ty\u00f6n lopettamiseen.\u201d Kun palvelut vastaavat asiakkaiden tarpeisiin, ne koetaan omiksi. Se puolestaan pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 osallisuuden kokemusta, joka parantaa sitoutumista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Adobe Stock<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ty\u00f6markkinoille siirtymisen suurimpia esteit\u00e4 voivat olla v\u00e4h\u00e4inen luottamus tulevaan, ty\u00f6kyvyn puutteet ja erilaiset kivut, sairaudet ja riippuvuudet. Silloin tarvitaan sanktioiden sijaan hyvinvointia rakentavaa osallisuuden kokemusta. Se muodostuu el\u00e4m\u00e4n ennakoitavuudesta, vapaaehtoisista osallistumismahdollisuuksista sek\u00e4 kuulumisen ja merkityksellisyyden tunteista. Miksi emme kehitt\u00e4isi sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka pystyisi yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jopa parantamaan osallisuuden kokemusta? <\/p>\n\n\n\n

Miksi emme kehitt\u00e4isi sosiaaliturvaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, joka pystyisi yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jopa parantamaan osallisuuden kokemusta? <\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 palvelutarpeen arviointi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 investointiriski\u00e4, sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisille tarjotaan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 palveluita. Kun etuuden sijaan yksil\u00f6llinen tarve m\u00e4\u00e4rittelisi palvelun tarpeen, palveluista tulisi asiakasl\u00e4ht\u00f6isempi\u00e4 (Juvonen-Posti ym. 2020). Jos etuudensaajat ajautuvat palveluihin, jotka eiv\u00e4t sovellu heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntilanteeseensa tai jotka eiv\u00e4t ole heille ajankohtaisia, sosiaaliturvan tavoitteet eiv\u00e4t toteudu (Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6, Sosiaaliturvakomitean julkaisuja 2022). Palvelutarpeen arvioinnin pit\u00e4\u00e4 olla laadukas, jotta se auttaa ihmist\u00e4 eteenp\u00e4in. Laadukkaassa palvetutarpeen arviossa yhdistyv\u00e4t oppivan koneen ja inhimillisen kohtaamisen hy\u00f6dyt. Oppiva kone minimoi inhimillisten arvioiden riskit ja inhimillinen kohtaaminen lis\u00e4\u00e4 mahdollisuuden harkintaan.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Ehdotamme, ett\u00e4 etuuksien ja palveluiden yhteensovittamisen sijaan tulevaisuuden sosiaaliturvaa mietitt\u00e4isiin etuuksien ja palveluiden irtikytkenn\u00e4n kautta. Tarkoitamme, ett\u00e4 etuudensaajan velvoite osallistua palveluun poistettaisiin. Eih\u00e4n palvelun alkuper\u00e4iseen luonteeseen edes kuulu velvoittavuus (M\u00e4ntyneva & Isola 2019). <\/p>\n\n\n\n

Etuuksien ja palveluiden irtikytkent\u00e4 ei tarkoita, ett\u00e4 ihminen tarpeineen unohdetaan. Etuuden my\u00f6nt\u00e4misen j\u00e4lkeen etuudensaaja saa t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi palvelutarvearvion. Arvioon kirjatut vastaukset eiv\u00e4t vaikuta etuuden maksamiseen. Jos tulevaisuuden sosiaaliturva nojaisi perustuloon, palvelutarpeen arviointi voitaisiin sovittaa siihenkin.<\/p>\n\n\n\n