{"id":4020,"date":"2022-11-30T11:44:00","date_gmt":"2022-11-30T08:44:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4020"},"modified":"2022-11-30T12:35:46","modified_gmt":"2022-11-30T09:35:46","slug":"yhteinen-aani-lanups-sijaishuolto-ja-nayttoon-perustuvat-menetelmat-psykososiaaliset-vaikutukset-lapsiin-ja-nuoriin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yhteinen-aani-lanups-sijaishuolto-ja-nayttoon-perustuvat-menetelmat-psykososiaaliset-vaikutukset-lapsiin-ja-nuoriin\/","title":{"rendered":"Yhteinen \u00e4\u00e4ni &#8211; LANUPS: Sijaishuolto ja n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien menetelmien psykososiaaliset vaikutukset"},"content":{"rendered":"\n<p>Sosiaality\u00f6n professori Riitta Vornanen (UEF) ja tutkijatohtori Siiri-Liisi Kraav (UEF) keskustelevat lastensuojelun sijaishuollossa toteutettavista n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvista interventioista sek\u00e4 eri sijoitusmuotojen psykososiaalisista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Mit\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta? Millaisia n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia interventioita ja toimintamalleja sijaishuollossa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/sote\/yhteistyo-ja-hankkeet\/hankkeet\/lanups\/\">Lue lis\u00e4\u00e4 LANUPS-hankkeesta t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"LANUPS: Sijaishuolto ja n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien menetelmien psykososiaaliset vaikutukset by Turun yliopisto\" width=\"1027\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1393233004&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1027\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>Tekstivastine:<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>\u00c4\u00e4nitteen kesto: 36 min<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Litterointimerkinn\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table\"><table><tbody><tr><td>S:<\/td><td>Siiri-Liisi Kraav (haastattelija)<\/td><\/tr><tr><td>R:<\/td><td>Riitta Vornanen<\/td><\/tr><tr><td>P:<\/td><td>Spiikkeri<\/td><\/tr><tr><td><strong>&nbsp;<\/strong><\/td><td><strong>&nbsp;<\/strong><\/td><\/tr><tr><td><strong>&nbsp;<\/strong><\/td><td><strong>&nbsp;<\/strong><\/td><\/tr><tr><td>sa-<\/td><td>sana j\u00e4\u00e4 kesken<\/td><\/tr><tr><td>(sana)<\/td><td>ep\u00e4varmasti kuultu jakso puheessa tai ep\u00e4varmasti tunnistettu puhuja<\/td><\/tr><tr><td>(-)&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; <a><\/a><\/td><td>sana, josta ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>(&#8211;)<\/td><td>useampia sanoja, joista ei ole saatu selv\u00e4\u00e4<\/td><\/tr><tr><td>&nbsp;<\/td><td>&nbsp;<\/td><\/tr><tr><td>, . ? :<\/td><td>kieliopin mukainen v\u00e4limerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<p>[musiikki]<br><\/p>\n\n\n\n<p>P: Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista moialaisesti. T\u00e4m\u00e4n jakson tuotti Sote-akatemia.<\/p>\n\n\n\n<p><br>[00:09 musiikki voimistuu ja loppuu]<\/p>\n\n\n\n<p>S: Hei ja tervetuloa LANUPS-podcastiin. Puhutaan professori Riitta Vornasen kanssa lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteisasiakkuutta tutkivasta projektista. Min\u00e4 olen Siiri-Liisi Kraav, olen It\u00e4-Suomen yliopiston tutkijatohtori ja t\u00f6iss\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 LANUPS-projektissa tutkijana. Minun kanssa on Riitta Vornanen, kerrotko Riitta v\u00e4h\u00e4n itsest\u00e4si.<\/p>\n\n\n\n<p>R: No niin, p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kaikille. Nimeni on Riitta Vornanen, ty\u00f6skentelen sosiaality\u00f6n professorina yhteiskuntatieteiden laitoksella It\u00e4-Suomen yliopistossa. On ollu ilo tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 hanketta yhdess\u00e4 Turun yliopiston kanssa ja t\u00e4ss\u00e4 tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Joo, ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n meid\u00e4n on tarkoitus puhua psykososiaalisista menetelemist\u00e4, mit\u00e4 sijaishuollossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, ja sijaishuollon psykososiaalisesta vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin. Eli t\u00e4ss\u00e4 podcastissa puhutaan LANUPS-projektin aikana tekem\u00e4st\u00e4mme artikkelista: se on katsausartikkeli, jossa k\u00e4ytiin l\u00e4pi meta-analyysitasoista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sijaishuollossa toteutettavista interventioista tai ohjelmista, ja meta-analyysitasoista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laisia sijoituspaikkoja voidaan lapsille valita, ja mik\u00e4 on niitten vaikutus mielenterveyteen. Ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n artikkelin tuloksia puhutaan, mutta my\u00f6s sen ymp\u00e4rilt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n laajemmin ja taustotetaan niit\u00e4 tietoja.<\/p>\n\n\n\n<p>R: Joo, et t\u00e4m\u00e4 artikkeli ihan hyvin tulee t\u00e4h\u00e4n LANUPS-hankkeen ytimeen, kun siin\u00e4 on kysymys my\u00f6s yhteisasiakkuudesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 nuorilla voi olla samanaikaisesti sek\u00e4 lastensuojelun ett\u00e4 psykiatrian palvelujen tarve. Ja jos ajatellaan t\u00e4n tutkimuksemme taustaa, niin jotenkin on tullu mieleen t\u00e4\u00e4, aikanaan Ulla-Maija Aro teki sosiaality\u00f6n lisensiaatin tutkimuksen, jonka otsikkona oli \u201dHoitoa vai turvaa?\u201d muistaakseni. Ja t\u00e4\u00e4 hoidon ja turvan kysymykset on hyvin ajankohtasia, erityisesti ku ajatellaan nuoria sijaishuollossa ja heid\u00e4n tuen tarpeitaan. Ehk\u00e4 t\u00e4\u00e4 kysymys voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 my\u00f6s meid\u00e4n hankkeessa siks, ett\u00e4 hoitoa ja turvaa, tai turvaa ja hoitoa.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Joo. T\u00e4ss\u00e4 ollaan juuri t\u00e4m\u00e4n asian \u00e4\u00e4rell\u00e4, ja semmone t\u00e4rke\u00e4 huolenaihe ehk\u00e4 on ollut se, ett\u00e4 lapset ja nuoret, jotka ovat sijaishuollossa, he tarvitsevat enemm\u00e4n mielenterveyspalveluita kun heid\u00e4n ik\u00e4toverit, jotka asuvat kotona. Ja samalla on mielenterveyspalvelut ja psykiatrinen hoito on Suomessa todella ruuhkautunut, sinne on vaikea p\u00e4\u00e4st\u00e4, ja sen takia on t\u00e4rke\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 keinoja, mit\u00e4 voisi toteuttaa ja mill\u00e4 voisi auttaa niit\u00e4 nuoria psykiatrisen hoidon ulkopuolella, jotta heid\u00e4n mielenterveys kuitenkin sais tukea ja parantuis, tai ainakaan ei menis huonompaan suuntaan. Eli t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen l\u00e4ht\u00f6kohta t\u00e4lle artikkelin tekemiselle ja sille, ett\u00e4 miksi me nyt mentiin etsim\u00e4\u00e4n vastausta kysymyksell\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia ohjelmia on saatavilla sijaishuoltoon.<\/p>\n\n\n\n<p>R: Semmonen, mik\u00e4 on hyvin ajankohtanen keskustelu my\u00f6s, ett\u00e4 miten jo sitten ennen sijaishuoltoa tai huostaanottoa ja kodin ulkopuolelle sijottamista nuorten palveluiden saatavuus toteutuu. Ja koskaanhan ei terveyspalvelujen puute yksin voi olla lastensuojelun asiakkuuden syy, vaan ett\u00e4 pit\u00e4s varmistaa, ett\u00e4 lapset ja nuoret saa heid\u00e4n tarvitsemansa terveys- ja mielenterveyspalvelut. Viel\u00e4 jos t\u00e4st\u00e4 sijaishuollon ajankohtasuudesta sanon sen, ett\u00e4 nyth\u00e4n on kansallisesti sijaishuolto ollu monella tavalla kehitt\u00e4misen kohteena, ja on tullu lastensuojelu vaativan sijaishuollon uudistamisty\u00f6ryhm\u00e4 raportti. Hyvin paljon on tilasto- ja tutkimustietoa nuorista, ja on ollu iso HuosTa-hanke, jota Tarja Heino johti, HuosTa.hankkeen raportin tulokset on kiinnostavia my\u00f6s. Kysymys siit\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 mit\u00e4 tapahtu ennen sijotusta ja ehk\u00e4 my\u00f6s, et mit\u00e4 avohuollon palvelut nuorille, ja miten t\u00e4\u00e4 monitoimijainen yhteisty\u00f6 toimii. Mutta sitten, jos p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n siihe, ett\u00e4 nuori sijotetaan kodin ulkopuolelle, niin miten sitten ne sijaishuollon palvelut voisivat turvata nuorten hyvinvointia.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Joo, ja kun vaikka l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 liikkeelle, ett\u00e4 ihan lineaarisesti aikajanalla, niin ku Riitta sanoi, ett\u00e4 ensin meid\u00e4n pit\u00e4is ajatella, ett\u00e4 miten me voidaan tukea sit\u00e4 lasta tai nuorta, ett\u00e4 h\u00e4n ei ikin\u00e4 joutuis sinne sijoitukseen, jos mahdollista. Ja t\u00e4h\u00e4n on olemassa hoito-ohjelmia, mit\u00e4 voi sitten tehd\u00e4 kotona. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa, mist\u00e4 puhutaan, siell\u00e4 mainitaan multidimensionaalinen perheterapia ja multisysteeminen terapia, eli ohjelmat, mik\u00e4 ehk\u00e4 sitten ehk\u00e4isev\u00e4t sen laitoshoidon tarpeen, jotta lapsi saisi apua.<\/p>\n\n\n\n<p>[05:52-05:55 musiikki alkaa ja loppuu]<\/p>\n\n\n\n<p>P: Yhteinen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Ennen kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n puhumaan niist\u00e4 konkreettisista interventioista tai muodoista, m\u00e4 haluisin v\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 taustottaa sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se tarkoittaa, ett\u00e4 asiasta on n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tai ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Yleens\u00e4 kun sanotaan, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6 on vahvaa, sitten se liittyy siihen, ett\u00e4 aiheesta on paljon hyv\u00e4laatuista tutkimusta, ja kaikkien niiden tutkimusten tulokset ovat samansuuntaisia. Eli ne kaikki lis\u00e4\u00e4v\u00e4t pikkasen siihen tiet\u00e4mykseen, ett\u00e4 joo, t\u00e4st\u00e4 me puhutaan, tai t\u00e4m\u00e4n vaikutus on t\u00e4m\u00e4. Ja yleens\u00e4 kun aletaan tutkia jotain asiaa, niin yleens\u00e4 alkuun tulokset ovat, tai ne otoskoot ovat pieni\u00e4, ja tutkimukset ovat laadultaan heikkoja. Niiss\u00e4 sitten usein vaikutuskoko n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aika suurelta tai saattaa olla suuri. Mutta kun niit\u00e4 tutkimuksia sitten kertyy enemm\u00e4n ja on suurempia ja laadukkaampia tutkimuksia, niin niiss\u00e4 toi vaikutuskoko on sitten hieman pienempi, ja tulokset alkavat n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n selkeemm\u00e4lt\u00e4. Sit me voidaan jo luottaa t\u00e4h\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n enemm\u00e4n, kun on paljon tutkimuksia, ja tulokset ovat samansuuntaisia. Eli sillon me voidaan sanoa, ett\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 tutkimuksista, mist\u00e4 nyt seuraavaksi v\u00e4h\u00e4n puhutaan, niist\u00e4 vaan muutamasta oikeesti on tarpeeksi n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ett\u00e4 voidaan sanoa jotain varmuudella, mutta puhutaan t\u00e4ss\u00e4 sitten my\u00f6s siit\u00e4 ep\u00e4varmuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>R: Joo, nyt kiinnostavaa t\u00e4\u00e4, et siit\u00e4 tullaan siihen kysymykseen, ett\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan tutkimuksen rooli vaikka suomalaises sijaishuollon kehitt\u00e4mises, tai mihin sit\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa nyt voisi sitten tarvita. Tietenkin koko t\u00e4\u00e4 meij\u00e4n ulkopuolisen sijotusten, siell\u00e4h\u00e4n on monentyyppisi\u00e4 sijotuspaikkoja ja muuta, mut ett\u00e4 sitten jos ajatellaan lastensuojelun kannalta ja sijaishuollon, sosiaality\u00f6n kannalta, niin n\u00e4kisin, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6sell\u00e4 tiedolla voisi olla k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ihan siihen sijotustilanteeseen, kun mietit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mink\u00e4lainen paikka voisi turvata t\u00e4m\u00e4n, vaikka nuoren, tarpeet. Ja mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 sijotusmuotojen vaikuttavuudesta tiettyihin asioihin. Toki se on aina lapsen ja nuoren yksil\u00f6llisten tarpeiden mukaan se sijotuspaikka pit\u00e4\u00e4 valita, ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4h\u00e4n se monesti on my\u00f6s se, ett\u00e4 mit\u00e4 sijotusvaihtoehtoja on tarjolla. Ja tokihan sitten lastensuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin sijaishuoltopaikan valintaa ohjaa lapsen etu, eli siell\u00e4 on aina ohjaavia kriteereit\u00e4 niihin lapsen huostaanoton, sijotuksen perusteet, lapsen tarpeet, lapsen sisarussuhteiden, l\u00e4heissuhteiden yll\u00e4pit\u00e4minen, hoidon jatkuvuus, kielellinen, kulttuurinen ja uskonnollinen tausta, perhehoidon ensisijaisuus. T\u00e4st\u00e4 ehk\u00e4 sitten Siiri-Liisi jotain tuloksissa k\u00e4sitteletkin hieman my\u00f6s perhehoidon tematikkaa, mutta ett\u00e4 siell\u00e4 on sitte n\u00e4iden lis\u00e4ksi viel\u00e4 tietysti t\u00e4\u00e4 lapsen ik\u00e4, sijaishuollon taustalla olevat tekij\u00e4t. Mitk\u00e4 on esimerkiksi lapsen mahdollisesti tarvitsemat terapia- ja kuntoutusmuodot, tai jos lapsi on ollu, tai nuori, aikasemmin jossain hoidossa, palveluissa, niin voiko sitte sijotuksen aikana jatkua t\u00e4\u00e4 tuki? Miten yhteydenpito toteutetaan, onko riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa lapsen, nuoren terveydentilasta, mitenk\u00e4 pitk\u00e4st\u00e4 sijotuksesta arvioituna voisi olla kysymys? Tietenkin aika olennaista, et mik\u00e4 on lapsen, nuoren oma toivomus ja mielipide. Sit sijaishuolto paikkaan liittyvin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 varmaan t\u00e4\u00e4, et mink\u00e4lainen koulutus tarvitaan, jos nyt ajatellaan n\u00e4ist vaikka n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvista ty\u00f6muodoista, niin miten niit\u00e4 toteutetaan. Mink\u00e4lainen koulutuskokemus vastaa sitte lasten ja nuorten n\u00e4ihin hoidollisiin ja kasvatuksellisiin tarpeisiin? Ja sitten tietysti t\u00e4\u00e4 viel\u00e4, ett\u00e4 olennaista lasten ja nuorten osalta on koulunk\u00e4ynnin turvaaminen, harrastukset, kiinnostuksenkohteet, eli hyvin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin turvaaminen. Tossa Suojele unelmia, vaali toivoa \u2013raportissa niin oli kysytty nuorilta kokemuksia, ja he siell\u00e4 painottivat, ett\u00e4 sijotuksen alkuvaihe on t\u00e4rke\u00e4, sen merkitys ja erityisyys, eli l\u00e4hinn\u00e4 sitten my\u00f6s sit\u00e4, et siin\u00e4 vaiheessa jo sitten on n\u00e4\u00e4 nuoren n\u00e4kemykset otetaan huomioon. LANUPS-porukka tuottaa sitten my\u00f6s tietoa n\u00e4ist nuorten n\u00e4kemyksist\u00e4. Mutta Siiri-Liisi, kerrotko sin\u00e4 nyt sitten n\u00e4ist\u00e4 tuloksista?<\/p>\n\n\n\n<p>S: Joo, m\u00e4 voisin kyll\u00e4 kertoa. Siit\u00e4 m\u00e4 sanoinkin jo t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 ihanteellinen olis, jos me pystytt\u00e4is auttamaan lasta tai nuorta siell\u00e4 h\u00e4nen kotona, ja siihen oli n\u00e4m\u00e4 kaksi ohjelma mainittua, joist sitten l\u00f6ytyy n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Mutta sitten jossain tapauksissa on pakko kuitenkin sijoittaa, ja sille ihan vaan lis\u00e4\u00e4n siihen, mit\u00e4 s\u00e4 sanoit, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n meid\u00e4n katsausartikkelin perusteella me l\u00f6ydettiin semmone meta-analyysi, jossa oli vertailtu sukulaisperheisiin sijoitettujen lasten ja mihin tahansa muualle sijoitettujen lasten mielenterveyden tuloksia. Ja just nimenomaan mielenterveyden kannalta he l\u00f6ysiv\u00e4t, ett\u00e4 sukulaisperhesijoitus on parempi, koska niill\u00e4 lapsilla on v\u00e4hemm\u00e4n internalisoivia ja eksternalisoivia oireita. Helposti tai simppelisti sanottuna v\u00e4hemm\u00e4n masennusta ja v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6it\u00e4. Ja heill\u00e4 oli my\u00f6s v\u00e4hemm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6songelmia ja parempi kyky joustavaan k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, ja ihan yleens\u00e4 parempi mielenterveys. He k\u00e4yttiv\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4n mielenterveyspalveluita. Toki me voidaan ajatella, ett\u00e4 sukulaisperheeseenkin voi sijoittaa ainoastaan niit\u00e4 lapsia, joitten kanssa sukulaisperhe tulee toimeen. Eli voi olla, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 lapset, joilla on vakavampia h\u00e4iri\u00f6it\u00e4, niit\u00e4 ei sijoiteta sukulaisperheeseen, ja ett\u00e4 siit\u00e4 me jo n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ero. Mutta kuitenkin siit\u00e4 huolimatta t\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen ero, ett\u00e4 sukulaisperhesijoituksessa lasten mielenterveys ehk\u00e4 voi hieman paremmin kun muissa sijoitusmuodoissa. No, sit seuraava artikkeli vertaili sit\u00e4, ett\u00e4 jos lapset sijoitetaan perhesijoitukseen versus laitossijoitukseen, ja he l\u00f6ysiv\u00e4t, ett\u00e4 perhesijoitus on parempi laitossijoitusta mielenterveyden kannalta. Ja samoin perhesijoituksessa oli v\u00e4hemm\u00e4n internalisoivia ja eksternalisoivia oireita. Niill\u00e4 lapsilla oli v\u00e4hemm\u00e4n rikollisuutta, ja he itse kokivat sen sijaishuollon my\u00f6nteisemmin, ja samoin heill\u00e4 oli paremmat sosiaaliset ja kognitiiviset taidot. Mutta on my\u00f6s l\u00f6ydetty, ett\u00e4 jos siell\u00e4 laitossijoituksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jotain, siis mit\u00e4 tahansa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa hoitomenetelm\u00e4\u00e4, niin se ero perhesijoituksen ja laitossijoituksen v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Eli my\u00f6s laitossijoitus voi olla mielenterveydelle yht\u00e4 hyv\u00e4, jos siell\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia hoitomenetelmi\u00e4. Ett\u00e4 semmonen j\u00e4nn\u00e4 yksityiskohta, ja niist\u00e4 kun puhutaan, ett\u00e4 mink\u00e4laisia n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia menetelmi\u00e4 sitten on saatavilla tai olemassa, nii sit n\u00e4m\u00e4 ovat nyt kansainv\u00e4liset tulokset, enimm\u00e4kseen niit\u00e4 Suomessa ei k\u00e4ytet\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksi n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva menetelm\u00e4, mist\u00e4 on aika paljon tutkimusta, on sellainen kun Treatment Foster Care, ja se on ohjelma, jota on kehitetty 70-luvulta l\u00e4htien. Sil on ollut v\u00e4h\u00e4n erilaisia nimi\u00e4, my\u00f6s Multidimensional Treatment Foster Care tai sitten nyt viime aikoina sit\u00e4 sanotaan Treatment Foster Care Oregon sen perusteella, ett\u00e4 sit\u00e4 Oregonissa kehitet\u00e4\u00e4n. Mutta tosiaan 70-luvulta l\u00e4htien sit\u00e4 on kehitetty, ja siell\u00e4 yhdistet\u00e4\u00e4n Albert Banduran oppimisteoria (-)teoriaan [15:37], ja sen ehk\u00e4 suurimpina tavoitteina on resilienssin lis\u00e4\u00e4minen nuorilla. Ja se toteutetaan sijaisperheess\u00e4, jossa noi sijaisvanhemmat ovat hyvin koulutettuja, ja heille, niille sijaisvanhemmille, tarjotaan koko sen hoitojakson aikana tukea, neuvontaa, ty\u00f6ohjausta. Ja koko se ohjelma on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity just sille nuorelle henkil\u00f6kohtaisesti. Ja sen tavoite on, ett\u00e4 nuori p\u00e4\u00e4sis sitten palaamaan kotiin, teh\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 my\u00f6s h\u00e4nen biologisten vanhempien kanssa. Ja t\u00e4ss\u00e4 ohjelmassa halutaan juuri tukea nuoria, joilla on isompi riski joutua joko tiukemmin rajoitettuihin sijoituspaikkoihin tai sitten sijoituspaikkojen, semmoiseen vaihtokierteeseen. Ja t\u00e4t\u00e4 ohjelmaa l\u00f6ytyy Ruotsista, se on meill\u00e4 maantieteellisesti l\u00e4hin paikka. Amerikassa sit\u00e4 on aika paljon, Euroopassa muutama, mutta Suomessa sit\u00e4 nyt viel\u00e4 ei l\u00f6ydy. Eli t\u00e4m\u00e4n Treatment Foster Care \u2013ohjelman tuloksena niitten tutkimusten mukaan on v\u00e4hentynyt rikollisuus, samoin v\u00e4hentyy nuorten rikollisten kavereiden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Ja se on my\u00f6s yksi osa-alue, mihin t\u00e4ss\u00e4 ohjelmassa erityisesti kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota, ett\u00e4 ne yritt\u00e4v\u00e4t aktiivisesti v\u00e4hent\u00e4\u00e4 nuorten kontakteja rikollisiin kavereihin. Ja p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6 ja muut eksternalisoivat oireet ovat v\u00e4hentyneet. Samalla mielenterveys parantuu n\u00e4itten ohjelmien takia.<\/p>\n\n\n\n<p>Siis seuraava ohjelma, mit\u00e4 on tutkittu ja mink\u00e4 osalta on julkaistu meta-analyysej\u00e4, on kognitiiviset ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapeuttiset ohjelmat sijaisvanhemmille. Siis kognitiiviset ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapeuttiset ohjelmat ihan yleens\u00e4 ovat n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia, ja kognitiivinen ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapia on tosi tehokas mielenterveyden h\u00e4irij\u00f6iden osalta. Mutta t\u00e4m\u00e4 tutkimus keskittyy niihin interventioihin tai menetelmiin, jossa annettaan sijaisvanhemmille v\u00e4h\u00e4n tietoa ja semmoisia v\u00e4h\u00e4n niin ku taitoja kognitiivisesta tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiasta, jotta he voisivat paremmin auttaa ja hoitaa lapsia heid\u00e4n kotonaan. Ja siit\u00e4 itseasiassa tutkimusten mukaan ei ole hy\u00f6ty\u00e4 lasten mielenterveyden kannalta. Tosiaan niiss\u00e4 tutkimuksissa katsotuissa menetelmiss\u00e4 se koulutus, mit\u00e4 annettiin sijaisvanhemmille, se vaihteli tosi paljon, parista tunnista aika moneen oppip\u00e4iv\u00e4\u00e4n, kokonaiseen opintop\u00e4iv\u00e4\u00e4n, mutta joka tapauksessa se n\u00e4ytt\u00f6, mit\u00e4 sielt\u00e4 tuli oli niin pieni, ett\u00e4 kliinisesti sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mut sitten seuraavaksi yksi ja ehk\u00e4 viimeinen ohjelma, josta oikeesti on n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja jolle on oikeesti my\u00f6s tulosta, se on sellainen kun tukihenkil\u00f6toiminta sijaishuollossa. Englanniks se on (mentoring) [19:27]. Ja t\u00e4t\u00e4 on k\u00e4ytetty USAssa aika paljon, koska se kuuluu enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n muodollisesti sijaishuoltoon. Tukihenkil\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n siis lapselle tai nuorelle, joka on sijaishuollossa, ja se tukihenkil\u00f6 voi olla joko aikuinen eli ihan eri sukupolvea, tai sitten h\u00e4nt\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vanhempi nuori, sellainen near-peer eli melkein omanik\u00e4inen. Ja sit\u00e4 voi, siis sill\u00e4 tukihenkil\u00f6toiminnalla voi tukea sijaishuollossa olevaa tai sitten sit\u00e4 nuorta, joka on siirtym\u00e4ss\u00e4 j\u00e4lkihuoltoon. T\u00e4st\u00e4 tutkimuksesta pit\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 sanoa, ett\u00e4 se tukihenkil\u00f6toiminta oli ainoa interventio, mit\u00e4 lapsille tai nuorille tarjottiin, vaan 22 % tapauksista. Enimm\u00e4kseen siell\u00e4 oli kuitenkin my\u00f6s muita interventioita taustalla tai muita mahdollisuuksia, mill\u00e4 heit\u00e4 yritettiin auttaa. Eli t\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muistaa niitten tulostan tulkinnassa, mutta joka tapauksessa t\u00e4lle l\u00f6ytyi ihan hyv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tukihenkil\u00f6toiminnalla sitten pystyttiin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 internalisoivia ett\u00e4 eksternalisoivia oireita. Yleisesti mielenterveys parantui, v\u00e4hentyi mielenterveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6. Ja t\u00e4st\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 paras oli tulos silloin, kun toi tukihenkil\u00f6 oli l\u00e4hes samanik\u00e4inen, eli sellaiselta omanik\u00e4iselt\u00e4 nuorelta oli kaikista mieluummin otettu vastaan neuvoja ja tukea. Toisaalta nuoret tukihenkil\u00f6t saivat my\u00f6s enemm\u00e4n tukea ja koulutusta sen ty\u00f6n aikana, ja se, ett\u00e4 tukihenkil\u00f6\u00e4 tuetaan, ett\u00e4 sekin jo ihan itsess\u00e4\u00e4n auttaa heit\u00e4 toimimaan paremmin ja tulemaan toimeen siin\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Eli t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin on monta tahoa, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4. Niil nuorilla, joilla oli taustalla emotionaalista v\u00e4kivaltaa, heid\u00e4n lapsuudessa tai nuoruudessa siell\u00e4 ennen sijoitusta, niille se ei tehonnut kovin hyvin. Ja sen meta-analyysin kirjoittajat pohtivat, ett\u00e4 se on ehk\u00e4 sen takia, ett\u00e4 emotionaalisen v\u00e4kivallan kokeminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luottamusta ihmisiin, ja ehk\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nuoret ei sitten halunnut ottaa vastaan niin paljon apua tai ei kyennyt siihen. Mutta mun mielest\u00e4 nyt m\u00e4 oon puhunut n\u00e4m\u00e4 kaikki menetelm\u00e4t ja niiden n\u00e4yt\u00f6n. Mit\u00e4 tulee t\u00e4st\u00e4 mieleen?<\/p>\n\n\n\n<p>R: Joo, kiinnostavia tuloksia. Mit\u00e4 s\u00e4\u00e4 Siiri-Liisi ajattelet, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla t\u00e4t\u00e4 tietoa nyt sitten voitas tuoda sinne ammatilliseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n?<\/p>\n\n\n\n<p>S: Mun mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in hyv\u00e4 ja ajankohtainen kysymys. Ja [naurahdus] siis niiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvissa asioissa pit\u00e4\u00e4 mun mielest\u00e4 aina muistaa se, ett\u00e4, m\u00e4 en osaa sit\u00e4 sanoa suomeksi, mutta absence of evidence is not evidence of absence. Eli se, ett\u00e4 meill\u00e4 ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 asialla ei olisi tehoa. Voi olla hyvi\u00e4kin menetelmi\u00e4, joista ei ole vaan tutkimusta tarpeeksi kertynyt. Ja joskus mun mielest\u00e4 k\u00e4y niin, ett\u00e4 kun, siis m\u00e4 oon todella sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kun julkista rahaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, sitten siihen pit\u00e4\u00e4 olla n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja ett\u00e4 se, meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 me maksetaan. Mutta t\u00e4ss\u00e4 on juuri se vaara, ett\u00e4 joitakin hyvi\u00e4 juttuja ei edes l\u00e4hdet\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, koska siit\u00e4 ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja siit\u00e4 ei voi ikin\u00e4 tulla n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, koska siihen ei k\u00e4ytet\u00e4 rahaa, ett\u00e4 sit\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ja tutkia. Eli v\u00e4h\u00e4n semmonen noidankeh\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kyll\u00e4 ihan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 [naurahtaen] m\u00e4 oon huomannut ett\u00e4 on.<\/p>\n\n\n\n<p>R: Joo, tosi hyvin sanoit tuon, ja toki siis, ei todellakaan varmaan se viesti ole se, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sijaishuollossa ei toteutettaisi mit\u00e4\u00e4n sellaista, mist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4, et siis monet nuoret hy\u00f6tyv\u00e4t, ja meill\u00e4 on my\u00f6s seurantaa, ja he osaa selviytyy varsin hyvin ja saa riitt\u00e4v\u00e4n tuen. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n onki just, ett\u00e4 keille, esimerkiksi nuorille, ja mill\u00e4 tavalla ja miten ja miss\u00e4 se kehitt\u00e4misen painopiste. Onko se siell\u00e4 laitosmaailmassa vai onko se perhehoidossa, ja mill\u00e4 tavalla? Ja sitten t\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 miten kansainv\u00e4list\u00e4 tietoa tuodaan Suomeen, ja miten, jos jotakin malleja, niin miten niit\u00e4 implementoidaan, ja onko riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 koulutusta ja osaamista, ja onko se juuri, et mill\u00e4 kriteereill\u00e4 joku valitaan, et sekin on aika t\u00e4rke\u00e4. Et t\u00e4h\u00e4n liittyy, niin ku Siiri-Liisi kuvasit, hyvin monenlaisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>[24:56-24:59 musiikki alkaa ja loppuu]<\/p>\n\n\n\n<p>P: Yhteinen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p>R: T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa on sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, ja my\u00f6s n\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten palvelut ja lastensuojelun kehitt\u00e4minen, niin n\u00e4\u00e4 kysymykset nyt tulevat olemaan meill\u00e4 sit tulevina vuosina vahvasti esill\u00e4. Toki on niin, ett\u00e4 monet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t suomalaisissa palveluissa on kehittyneet pitk\u00e4n ajan kuluessa ja ik\u00e4\u00e4n kun, tokihan jos ne ois hirveen huonoja, niin olisiko niit\u00e4. Ja sitte toisaalta taas, ett\u00e4 sijaishuolto on jollakin tavalla j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4, mutta ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla. Ja miten sit\u00e4 kokonaisuutta ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 pystyy, ku se on niin moni, et monenlaisia sijaishuoltopaikkoja, ja miten sit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ohjaamaan sit\u00e4 sijaishuollon laatua.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Tuli mieleen viel\u00e4, ett\u00e4 kun noi lasten tarpeetkin on hyvin erilaisia, ja lapset tarvitsevat eritasoista valvontaa ja hoitoo, ja sitten toisaalta sen saman lapsen tarpeet voivat viel\u00e4 vaihdella sen sijaishuollon aikana. Ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla valmis tarjoamaan h\u00e4nelle erilaisia vaihtoehtoja ehk\u00e4 vuodesta toiseen. Ja toisaalta, ett\u00e4 h\u00e4nelle j\u00e4is sitten vaikka ihanteellisesti, ett\u00e4 paikkakunta s\u00e4ilyis samana, ett\u00e4 h\u00e4nen sosiaaliset suhteet, mit\u00e4 h\u00e4n on rakentanut siell\u00e4 jossain, ett\u00e4 niit\u00e4 ei rikota monta kertaa. Ja sitten siin\u00e4, ett\u00e4 jos 200 kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on tarjolla joku n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva menetelm\u00e4, ett\u00e4 onko se sen arvoista, ett\u00e4 h\u00e4net vied\u00e4\u00e4n sinne, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on kaverit ja l\u00e4hipiiri.<\/p>\n\n\n\n<p>R: Joo, et se kokonaisuus siin\u00e4 ratkasee, l\u00e4ht\u00f6kohta on aina sen nuoren tarpeet. Ja tosiaan tuon sanoit my\u00f6s, et pit\u00e4s v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 sijotuspaikkojen vaihtuvuutta, jos ajatellaan, ett\u00e4 kuitenkin kysymys on suhteista, ihmissuhteista, niiden pysyvyydest\u00e4, ehk\u00e4 turvallisuudesta, luottamuksesta, jatkuvuudesta. Eli t\u00e4ss\u00e4 tullaan my\u00f6s siihen, ett\u00e4 mit\u00e4 ne ik\u00e4\u00e4n kun on ne tavotellut outcomit, ett\u00e4 mit\u00e4 tavotellaan, mit\u00e4 nuoren hyvinvoinnissa pit\u00e4isi tapahtua tai esimerkiks koulunk\u00e4yntiin liittyv\u00e4t tavotteet ja monet ne nuoren el\u00e4m\u00e4n kannalta keskeiset asiat, et mink\u00e4laisiin outcomeihin eli tuloksiin sitten pyrit\u00e4\u00e4n. Ja joskushan se voi olla, et se on my\u00f6s sit\u00e4 semmosta niin sanottua kannattelua, mutta t\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 tossa my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 tuloksissa tuli, et t\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen v\u00e4h\u00e4n muotik\u00e4sitekin nyt, mik\u00e4 lastensuojeluun on tullu, t\u00e4\u00e4 suhdeperustaisuus, ja se, ett\u00e4 voi olla jo merkityst\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 on se yksi turvallinen ihmissuhde ja tuki. Sillonhan t\u00e4mm\u00f6set katkokset ja muutokset nuoren el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 rikkoo sitte t\u00e4t\u00e4, n\u00e4it\u00e4 ihmissuhteiden jatkuvuutta, ja tuo aika vaativaksiki sen, et mitenk\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 luottamusta. J\u00e4lkihuoltotutkimushan tuo t\u00e4st\u00e4, sitten sit\u00e4 on paljon tehty kansainv\u00e4list\u00e4, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4kin, nyth\u00e4n on yks VTR-hanke menossa, t\u00e4\u00e4 Hyv\u00e4\u00e4 j\u00e4lke\u00e4 \u2013j\u00e4lkihuoltohanke. Sitten siin on muun muassa Riikka Korkeam\u00e4ki. Ja sitte on etuhanke, joka k\u00e4sittelee arviointia lastensuojelussa, t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n on kytk\u00f6ksi\u00e4 my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n (&#8211;) [28:26] johtama hanke. No meill\u00e4 sitten nyt viel\u00e4 jatkona t\u00e4\u00e4 NEPSOS-hanke, jossa on t\u00e4\u00e4 neuropsykiatriset kysymykset, ja lastensuojelu, ja sit se (muu nuorten) tarvitsema tuki. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tarvitaan my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 monitieteist\u00e4, tai mit\u00e4 s\u00e4 Siiri-Liisi ajattelet t\u00e4st sijaishuollon tutkimuksen tilasta, ett\u00e4 mink\u00e4laista tutkimusta tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Kyll\u00e4 monitieteellinen ehdottomasti, koska siihen, jotenkin siell\u00e4 on mukana niin monenlaisia ongelmia, johon pit\u00e4is l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastaukset. Ja sit siit\u00e4, mit\u00e4 s\u00e4 kerroit, tuli viel\u00e4 mieleen, ett\u00e4 tosiaan niiss\u00e4 tutkimuksissa, mit\u00e4 min\u00e4kin t\u00e4ss\u00e4 referoin, ett\u00e4 niiss\u00e4 toi seuranta-aika on enimm\u00e4kseen vuosi, korkeintaan kaksi. Eli tavallaan aika lyhytaikainen toi seuranta, ja tietysti olis tosi kiinnostava tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyt menetelm\u00e4 x tossa 13-vuotiaalle, ett\u00e4 miten se lapsi sitten voi 10 vuotta tai 20 vuotta my\u00f6hemmin verrattuna, jos h\u00e4n ei olis saanut sit\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4. Mut aika vaikeaa on semmosta tutkia, koska siin\u00e4 tulee niin paljon sekottavia tekij\u00f6it\u00e4. Ett\u00e4 kun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisten ihmisten kanssa puhun, et sielt\u00e4kin tulee usein semmosta, ett\u00e4 no kyll\u00e4 se seuranta pit\u00e4\u00e4 olla pitk\u00e4\u00e4 ja meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 miten se viisi vuotta siell\u00e4 sijaishuollossa vaikuttaa, tai [naurahtaa]. Et m\u00e4kin haluan tiet\u00e4\u00e4, siis todellakin haluan tiet\u00e4\u00e4, mutta toisaalta el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu muutakin kun interventio, ja me ei pystyt\u00e4 varmaan en\u00e4\u00e4 erottamaan, ett\u00e4 mik\u00e4 on toi intervention teho ja mik\u00e4 sitten on kaiken muun tulos. Ja sitten kun, niin ku s\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kuvasit, ett\u00e4 tosi paljon on niit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, mit\u00e4 kaikkee pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon, kun p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mik\u00e4 t\u00e4lle nuorelle olis nyt parasta, et mihin sijoitetaan ja mit\u00e4 h\u00e4nelle tarjotaan. Et tavallaan t\u00e4ss\u00e4 se yht\u00e4l\u00f6 on aika monimutkanen, ja ei me v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kukaan tiedet\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 tulos siit\u00e4 tulee, ja tavallaan pit\u00e4\u00e4 vaan tehd\u00e4 se p\u00e4\u00e4t\u00f6s johonkin perustuen. Eli sill\u00e4 lailla m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 on hyv\u00e4, kun yks niist\u00e4 tiedonpalasista, mit\u00e4 otetaan huomioon, on se, ett\u00e4 okei, mut mit\u00e4 tutkimukset sanoo, ja mist\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Ei sen tarvi menn\u00e4 sen mukaan, tietysti aina menn\u00e4\u00e4n lapsi edell\u00e4 ja katsotaan h\u00e4nen koko kuvaa, mut se voi olla semmone yksi pieni asia, ett\u00e4 no kun t\u00e4st\u00e4 on ainakin n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, tai t\u00e4st\u00e4 meill\u00e4 ei ole n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 taas. Ett\u00e4 sitten se voi ehk\u00e4 joskus vied\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4 v\u00e4h\u00e4n sinne tai t\u00e4nne, toiseen suuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>R: Joo, kyll\u00e4, et se on siis my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 tieto, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena, my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 tiedolla johtamista. Ja paljon tehd\u00e4\u00e4n my\u00f6s siell\u00e4 sijaishuollon laitoksissa tehd\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, ja j\u00e4rjest\u00f6t tekee my\u00f6s kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4, ja sitte on tullu t\u00e4\u00e4 kokemusasiantuntijuuden tieto hyvin arvokkaana t\u00e4h\u00e4n rinnalle. Eli meij\u00e4n nuoret, jotka on k\u00e4yneet t\u00e4n polun l\u00e4pi, niin kertovat sitten, ett\u00e4 mihin asioihin pit\u00e4\u00e4 sit. T\u00e4s on hyvin moni, sanotaan n\u00e4in, et se tietoperusta rakentuu hyvin monenlaisesta ja kaikki tavallaan on arvokasta, mut ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 nyt t\u00e4n\u00e4\u00e4n on puhuttu t\u00e4st\u00e4 n\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Et paljon t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ollaan tekem\u00e4ss\u00e4, ja sitte taas t\u00e4\u00e4 hyvinvointialueet ja osaamistukikeskusasiat kytkeytyy my\u00f6s siihen, ett\u00e4 mink\u00e4laisia tutkimuksen kehitt\u00e4misen rakenteita n\u00e4ille hyvinvointialueille ja sitten n\u00e4ille laajemmille alueille muodostuu, ja mink\u00e4laista tutkimustoimintaa, joka sitten palvelis my\u00f6s sitte n\u00e4it\u00e4 palvelurakenteita. Esimerkiksi t\u00e4mm\u00f6st\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miss\u00e4 ovat sitten ne n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien menetelmien kotipes\u00e4t, ett\u00e4 my\u00f6s sitten jos Suomeen tuodaan jotakin t\u00e4mm\u00f6si\u00e4, toki niit\u00e4 on, esimerkiksi Kasvun tuki -sivustolla on koottuna erilaisia, ei suoraan juuri kaikki sijaishuolto(-) [33:14] tiettenk\u00e4\u00e4n, mut ett\u00e4 jollakin tavalla sitten, jos sit\u00e4 tuodaan sit\u00e4 uutta osaamista, niin mink\u00e4laiset koulutus- ja tutkimusrakenteet siihen sitten muodostuu, ett\u00e4 sit\u00e4 osaamista voidaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4. Mut kent\u00e4t on hyvin laaja ja monenlaisia toimijoita on. Ja toki n\u00e4it\u00e4 sijaishuollon palvelujen tuottajia on hyvin monenlaisia, ja sitten varmaan yks haaste on my\u00f6s se, ett\u00e4 mit\u00e4 tietoa on n\u00e4ist\u00e4 sijaishuollon yksik\u00f6ist\u00e4, ja miten vaikka perhehoito eri alueilla organisoituu. Et siin\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen alan j\u00e4rjestelm\u00e4n hahmottamisen, et miten me tiedet\u00e4\u00e4n laadusta, jonkun sijaishuollon yksik\u00f6n laadusta sillon, kun ollaan sijoittamassa. Et siin\u00e4 on monia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Ja toisaalta on ihan pakko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rahaa ja aikaa siihen tutkimukseen. Ja jos nyt joku kuuntelijoista joskus joutuu siihen tilanteeseen, ett\u00e4 joku tutkija tulee kolkuttamaan ovelle ja pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikka mit\u00e4 outoja juttuja, sitten olkaa pliis hyvi\u00e4 ja tulkaa mukaan tutkimukseen. T\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s toisinp\u00e4in, et my\u00f6s kent\u00e4lt\u00e4 voi tulla kysym\u00e4\u00e4n yliopistolta ja tutkijoilta, ett\u00e4 miten me saatais t\u00e4st n\u00e4ytt\u00f6\u00f6, ja t\u00e4st\u00e4 onkin hyvi\u00e4 kokemuksia OT-keskusten kanssa yhteisty\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 me pohditaan yhdess\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on se n\u00e4ytt\u00f6, mit\u00e4 me tarvitaan ja miten me saadaan se n\u00e4ytt\u00f6, ja menn\u00e4\u00e4nk\u00f6 itse tutkimaan tai l\u00f6ydet\u00e4\u00e4nk\u00f6 se jostain maailmalta, ja miten me edet\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 asioissa, jotta me saadaan viety\u00e4 se eteenp\u00e4in ja edistetty\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>R: Joo, hyv\u00e4. Ja tosiaan t\u00e4rkeint\u00e4 varmasti on se, ett\u00e4 nimenomaan t\u00e4\u00e4 nuoren hyvinvointi edell\u00e4. Kiitos Siiri-Liisi ko kerrot tuloksista, ja oli mukava keskustella.<\/p>\n\n\n\n<p>S: Kyll\u00e4, joo. Kiitos tosi paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>[35:26-35:30 taustamusiikki alkaa ja loppuu]<\/p>\n\n\n\n<p>P: Yhteinen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\nSeuraa meit\u00e4:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu:    <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20LANUPS%3A%20Sijaishuolto%20ja%20n%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20perustuvien%20menetelmien%20psykososiaaliset%20vaikutukset&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2022%2F08%2FIMG_1897.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20LANUPS%3A%20Sijaishuolto%20ja%20n%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20perustuvien%20menetelmien%20psykososiaaliset%20vaikutukset\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20LANUPS%3A%20Sijaishuolto%20ja%20n%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20perustuvien%20menetelmien%20psykososiaaliset%20vaikutukset\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2022%2F08%2FIMG_1897.jpg&#038;description=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20LANUPS%3A%20Sijaishuolto%20ja%20n%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20perustuvien%20menetelmien%20psykososiaaliset%20vaikutukset\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20LANUPS%3A%20Sijaishuolto%20ja%20n%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20perustuvien%20menetelmien%20psykososiaaliset%20vaikutukset\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&#038;v=3&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20LANUPS%3A%20Sijaishuolto%20ja%20n%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20perustuvien%20menetelmien%20psykososiaaliset%20vaikutukset&#038;u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20LANUPS%3A%20Sijaishuolto%20ja%20n%C3%A4ytt%C3%B6%C3%B6n%20perustuvien%20menetelmien%20psykososiaaliset%20vaikutukset&#038;body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4020\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sosiaality\u00f6n professori Riitta Vornanen (UEF) ja tutkijatohtori Siiri-Liisi Kraav (UEF) keskustelevat lastensuojelun sijaishuollossa toteutettavista n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvista interventioista sek\u00e4 eri sijoitusmuotojen psykososiaalisista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Mit\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta? Millaisia n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia interventioita ja toimintamalleja sijaishuollossa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":5186,"featured_media":3940,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51],"tags":[1035,75,1036,1037,78,87,1034,960,1001,1033],"class_list":["post-4020","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","tag-interventio","tag-lapsi","tag-naytto","tag-nayttoon-perustuva","tag-nuori","tag-podcast","tag-psykososiaalinen-vaikutus","tag-sijaishuolto","tag-sijoitus","tag-sosiaalityo-2"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897.jpg",1794,1098,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-300x184.jpg",300,184,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-768x470.jpg",768,470,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-1024x627.jpg",1024,627,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-400x400.jpg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-1536x940.jpg",1536,940,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897.jpg",1794,1098,false],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-484x296.jpg",484,296,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-484x300.jpg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-1560x300.jpg",1560,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-800x300.jpg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-512x300.jpg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-780x560.jpg",780,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2022\/08\/IMG_1897-480x600.jpg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>Sosiaality\u00f6n professori Riitta Vornanen (UEF) ja tutkijatohtori Siiri-Liisi Kraav (UEF) keskustelevat lastensuojelun sijaishuollossa toteutettavista n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvista interventioista sek\u00e4 eri sijoitusmuotojen psykososiaalisista vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Mit\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta? Millaisia n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia interventioita ja toimintamalleja sijaishuollossa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>","author_info_v2":{"name":"Dialogiblogi","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/sumaput\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5186"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4020"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4025,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4020\/revisions\/4025"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4020"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4020"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4020"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}