{"id":4114,"date":"2023-03-08T13:00:00","date_gmt":"2023-03-08T10:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4114"},"modified":"2023-03-09T10:12:45","modified_gmt":"2023-03-09T07:12:45","slug":"yhteinen-aani-kirjallisuuden-ja-hyvinvoinnin-yhteydet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yhteinen-aani-kirjallisuuden-ja-hyvinvoinnin-yhteydet\/","title":{"rendered":"Yhteinen \u00e4\u00e4ni &#8211; Kirjallisuuden ja hyvinvoinnin yhteydet"},"content":{"rendered":"\n<p>Miten kirjallisuus ja yhdess\u00e4 lukeminen voivat tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 on kerronnallinen toimijuus? Kirjallisuuden potentiaalisista hyvinvointivaikutuksista keskustelevat professori Hanna Meretoja, kirjallisuusterapeutti P\u00e4ivi Kosonen ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Eevastiina Kinnunen Turun yliopistosta. Haastattelijana Anu Laukkanen.<\/p>\n\n\n\n<p>Jakso on osa Kulttuurihyvinvoinnin perusteet MOOC:ia: <a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/sote\/kulttuurihyvinvoinnin-perusteet\/\">https:\/\/sites.utu.fi\/sote\/kulttuurihyvinvoinnin-perusteet\/<\/a><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Kirjallisuuden ja hyvinvoinnin yhteydet by Turun yliopisto - University of Turku\" width=\"1027\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1463953150&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1027\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>Tekstivastine<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Kirjallisuuden ja hyvinvoinnin yhteydet, podcastin tekstivastine<\/h1>\n\n\n\n<p>Yhteinen \u00e4\u00e4ni on Turun yliopiston podcast, jossa keskustellaan ajankohtaisista aiheista monialaisesti. T\u00e4m\u00e4 jakson tuotti Sote-akatemia.<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Tervetuloa kuuntelemaan podcastia kirjallisuuden ja hyvinvoinnin yhteyksist\u00e4. Min\u00e4 olen Anu Laukkanen Turun yliopistosta, ja mulla on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 studiossa kolme asiantuntijaa kirjallisuuden ja hyvinvoinnin teemoista puhumassa. Ensinn\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on mukana Hanna Meretoja. Hanna on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, my\u00f6s esikoiskirjailija. Hannalta tuli romaani Elotulet t\u00e4n\u00e4 vuonna. Hanna on my\u00f6s Selma-tutkimuskeskuksen johtaja, ja Selma:ssa tutkitaan kokemuksen, kertomuksen ja muistin kytk\u00f6ksi\u00e4. Tervetuloa Hanna.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Sitten meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 P\u00e4ivi Kosonen, yleisen kirjallisuustieteen dosentti, kirjallisuusterapeutti, kirjallisuusterapiakouluttaja, ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 P\u00e4ivi toimii m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaisena yliopisto-opettajana Turun yliopistossa. P\u00e4ivi on toinen Hoitava lukeminen -kirjan toimittajista. Tervetuloa P\u00e4ivi.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Sitten t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on mukana Eevastiina Kinnunen. Yleisen kirjallisuustieteen v\u00e4it\u00f6skirjatutkija my\u00f6s Turun yliopistosta. Eevastiina on my\u00f6s kirjallisuusterapiaohjaaja ja sanataideohjaaja. Tervetuloa.<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Aloitetaan sitten puhumaan v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4, kuin kirjallisuus tekee hyv\u00e4\u00e4. Mit\u00e4 te ajattelette t\u00e4st\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4, tai miten te l\u00e4htisitte sit\u00e4 avaamaan tai perustelemaan? Mill\u00e4 eri tavoin kirjallisuus tekee hyv\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: No m\u00e4 voisin vaikka aloittaa v\u00e4h\u00e4n pohtimaan t\u00e4t\u00e4 asiaa, ett\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 m\u00e4 voi kyll\u00e4 allekirjoittaa sen v\u00e4itteen, ett\u00e4 kaiken kaikkiaan kirjallisuus tekee meille hyv\u00e4\u00e4, mutta isompi kysymys olisi tosiaan, ett\u00e4 miss\u00e4 mieless\u00e4, mit\u00e4 se tarkoittaa? Ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kirjallisuus ja sen vaikutus meihin on hyvin monimutkainen ilmi\u00f6. Usein on t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 hy\u00f6typuhetta, ett\u00e4 kirjallisuuden ik\u00e4\u00e4n kuin odotetaan tekev\u00e4n meille hyv\u00e4\u00e4, niin sit\u00e4 ajatellaan aika kapeasti semmoisesta tietynlaisesta hy\u00f6tyn\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 odotetaan jotain just vaikka terveysvaikutuksia, ja kuitenkin kirjallisuuden tavallaan erityisyys ja hienous on siin\u00e4, ett\u00e4 se pystyy k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n ihmisen\u00e4 olemista sen kaikessa monimutkaisuudessaan, ja moniulotteisuudessa. Ja sen takia olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 jotenkin paneutua just t\u00e4h\u00e4n kirjallisuuden erityislaatuisuuteen ja siihen, ett\u00e4 miten se pystyy tutkimaan erilaisia vaikka maailmassa olemisen tapoja ja erilaisia kokemuksia ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 on mahdollista, esimerkiksi millaiset kokemisen, olemisen, ajattelun ja toiminnan mahdollisuudet on avoinna eri ihmisille. M\u00e4 puhun nyt t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 mahdollisen tajusta, ett\u00e4 kirjallisuus voi laajentaa meid\u00e4n mahdollisen tajua, ja hyvinvointiakin pit\u00e4isi ajatella sill\u00e4 tavalla laajemmin, just my\u00f6s toimijuuden kannalta, ett\u00e4 se ei ole vain semmoista psykologisesti ymm\u00e4rretty\u00e4, ett\u00e4 milt\u00e4 tuntuu nyt, vaan se on kytk\u00f6ksiss\u00e4 koko siihen, miten me hahmotetaan meid\u00e4n maailmassa oleminen, meid\u00e4n mahdollisuudet, meid\u00e4n toimijuus ja erilaiset t\u00e4mm\u00f6iset mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemukset, esimerkiksi ne on hirve\u00e4n keskeisi\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 miten kirjallisuus voi tehd\u00e4 meille hyv\u00e4\u00e4, esimerkiksi se, ett\u00e4 se pystyy sanallistamaan tietynlaisia kokemuksia mahdollisesti tarkemmin ja moniulotteisemmin, kuin mik\u00e4\u00e4n muu ilmaisun muoto, niin se voi esimerkiksi vaikka er\u00e4iss\u00e4 kriisitilanteissa tuoda sellaista hyvin vahvaa merkityksellisyyden tuntua, ja jotenkin helpottaa oloa jo se, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sanat jollekin asialle, mik\u00e4 itselle voi olla hyvin jotenkin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen, joku tunne esimerkiksi. M\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 my\u00f6s se kirjallisuuden kyky tavallaan tarkastella semmoisia hyvin monimutkaisia perustavia ihmisen\u00e4 olemisen kysymyksi\u00e4, nimenomaan kysymyksin\u00e4, eli sellaisina, mihin ei ole vastaukset. Kirjallisuuden voima ei ole siin\u00e4, ett\u00e4 se tarjoaisi meille semmoisia vastauksia tai el\u00e4m\u00e4nohjeita, vaan pikemmin siin\u00e4, ett\u00e4 se pystyy auttaa meit\u00e4 hahmottamaan ne asiat just, miten sillain monimutkaisuudessa, ett\u00e4 mit\u00e4 on vaikka hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4 tai onnellisuus tai vaikka hyvinvointi, tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mielek\u00e4s el\u00e4m\u00e4 tai oikeudenmukaisuus tai niin edelleen, niin s\u00e4 voit tuoda eri n\u00e4k\u00f6kulmia n\u00e4ihin kysymyksiin. Ja mulla ainakin keskeinen asia kirjallisuuden voimassa ja merkityksellisyydess\u00e4 on just se kyky avata niit\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia asioihin, ett\u00e4 jokaista asiaa voidaan tarkastella monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Se voi tavallaan vahvistaa semmoista n\u00e4k\u00f6kulmatietoisuutta siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 pystyy avata sit\u00e4 omaa ajattelua ja hahmottaa erilaisia el\u00e4m\u00e4n suuntia, ja ajatella, ett\u00e4 miten asiat voisi olla toisin. Ja t\u00e4mm\u00f6inen laajempi ymm\u00e4rrys hyvinvoinnista on semmoinen, mit\u00e4 m\u00e4 kirjallisuuden tutkijana haluaisin tuoda, ett\u00e4 hyvinvointi ei ole vaan sit\u00e4, ett\u00e4 tuntuu hyv\u00e4lt\u00e4, vaan sit\u00e4 laajemmin kytk\u00f6ksiss\u00e4 meid\u00e4n toimijuuteen, joka on my\u00f6s muihin ihmisiin liittyv\u00e4, ett\u00e4 se ei ole vaan itse\u00e4\u00e4n koskeva, vaan jotenkin esimerkiksi sellainen yhteyden tunne, ett\u00e4 miten olla ihminen t\u00e4ss\u00e4 maailmantilanteessa t\u00e4ll\u00e4 planeetalla. Niin se on semmoinen kysymys, se toimijuuden kysymys, mik\u00e4 on olennainen hyvinvoinnille my\u00f6s, ett\u00e4 se ei ole semmoinen erillinen psykologinen ilmi\u00f6.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Joo, m\u00e4 ehk\u00e4 voin muutaman sanan sanoa tuosta lukemisen hoitavuudesta, ja voin hyvin yhty\u00e4 tuohon Hannan n\u00e4kemykseen ja tohon laajemman kulttuurisen hyvinvointik\u00e4sityksen avaukseen. Mutta ett\u00e4 samalla kyll\u00e4 t\u00e4ytyy muistuttaa siit\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n kirjallisuus tekee meille hyv\u00e4\u00e4, ja tuossa hoitavan lukemisen kirjassa, joka juuri tuli Vastapainolta, vertaisarvioitu kirja, joka toimitettiin Juhani Ihanuksen kanssa, niin siin\u00e4 sitten l\u00e4hdettiin kysym\u00e4\u00e4n tavallaan, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkea se hoitava lukeminen voi olla. Ja totta kai se voi riippua siit\u00e4 yhteydest\u00e4 ja kontekstista, miss\u00e4 ollaan. Meill\u00e4 on valtavasti kokemuksellista tietoa, tutkittua tietoa, ja m\u00e4 ajattelin, ett\u00e4 m\u00e4 voisin t\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 jo muutaman asian sanoa siihen meille kaikille tuttuun yksin lukemiseen, ett\u00e4 istutaan vaikka nojatuolissa, ja sulla on siin\u00e4 teekupponen tai kahvikupponen, ja sitten ollaan semmoisen hyv\u00e4n runon tai romaanin \u00e4\u00e4rell\u00e4, niin kyll\u00e4h\u00e4n se ihan kokemus voi olla hoitava, terapeuttinen, se kirja on voinut sanoillaan, rytmill\u00e4\u00e4n, sanallistuksillaan, ihan sill\u00e4 kokonaiskompositiollaan, sill\u00e4 kokonaisolemuksensa tavalla johdattaa mut sellaisen jonkun asian \u00e4\u00e4relle. Jonkun ehk\u00e4 tunnistamisen \u00e4\u00e4relle, m\u00e4 saan sielt\u00e4 sanoja johonkin kokemukseen, ett\u00e4 joo, t\u00e4ll\u00e4 tavalla se on, just noin m\u00e4 koen. Tai sitten totta kai se voi antaa mulle tavallaan jonkinlaisia, esitt\u00e4\u00e4 mulle tavallaan suoria tuntemuksia tai johdattaa mut semmoisiin niinkun affekteihin tai tunteihin, m\u00e4 voin lukiessani tuntea mielihyv\u00e4\u00e4, kauhua, lumoa, nautintoa, mit\u00e4 tahansa. Mutta totta kai se lukukokemus voi olla my\u00f6skin negatiivinen, ett\u00e4 kirjahan voi my\u00f6skin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 mussa ik\u00e4vi\u00e4 tuntemuksia. Mutta ett\u00e4 yksin lukeminen on aika turvallista, jos ajatellaan hoitavaa lukemista. M\u00e4 voin koko ajan s\u00e4\u00e4dell\u00e4 sit\u00e4 v\u00e4limatkaa, m\u00e4 voin laittaa aina kirjan pois, jos mua alkaa pitk\u00e4stytt\u00e4\u00e4, tai sitten joku asia menee liian syv\u00e4lle, t\u00e4n m\u00e4 tunnen hyvin itsess\u00e4ni. No totta kai sitten on paljon n\u00e4it\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 hyvinvointivaikutuksia, kirjallisuus voi auttaa mua ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n toisia ihmisi\u00e4, niin kuin kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 empatiaa. Mun mielest\u00e4ni ei ole mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ihan lukemisen tai hyv\u00e4 romaanin viihteellist\u00e4 arvoa. Sit\u00e4 vaan, ett\u00e4 m\u00e4 oon sen parissa, se voi antaa mulle kumppanin, se voi antaa mulle yst\u00e4v\u00e4n, se voi opettaa mua, se voi auttaa mua j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa, n\u00e4kem\u00e4\u00e4n sellaisia kulttuureita ja maita, mihin mulla ei ole ikin\u00e4 ollut rahaa menn\u00e4. Ja t\u00e4ll\u00e4 tavalla muun muassa t\u00e4llaisia asioita lukemisen hoitavuudesta on tutkittu, ja sen lis\u00e4ksi on kokemuksellista tietoa. Ett\u00e4 enemm\u00e4nkin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 oikeastaan t\u00e4t\u00e4 tietoa ei ole kartoitettu yhdess\u00e4, ett\u00e4 jos nyt omaa h\u00e4nt\u00e4\u00e4 nostaa, niin hoitavan lukemisen kirja sill\u00e4 tavalla nyt, vaikka on totta kai ensimm\u00e4inen askel t\u00e4ss\u00e4 hoitavan lukemisen tiell\u00e4, niin kuitenkin nyt sitten pyrkii just v\u00e4h\u00e4n kokoamaan t\u00e4t\u00e4 laajaa ja merkityksellist\u00e4 kentt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 nyt semmoinen, mit\u00e4 haluaisin t\u00e4h\u00e4n alkuun sanoa.<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Kyll\u00e4, ja tuosta voisi jatkaa viel\u00e4 ajatusta nimenomaan t\u00e4h\u00e4n tutkimusn\u00e4k\u00f6kulmaan. Ja kun tarkastellaan t\u00e4t\u00e4 virkett\u00e4 &#8221;kirjallisuus tekee hyv\u00e4\u00e4&#8221;, niin aina kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isi\u00e4 tutkimuksia, niin onkin hyvin t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 mietti\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 ulottuvuutta kirjallisuudesta juuri t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tarkastelemaan. Onko se yksin lukemista vai onko se esimerkiksi yhdess\u00e4 lukemista? Ja mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4, niin kuin Hannakin tuossa toi jo ihan alkuun esille, ett\u00e4 miten ne hyvinvointivaikutukset, ja miten hyvinvointi voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 niin monella eri tavalla, niin mit\u00e4 sitten taas t\u00e4m\u00e4 &#8221;tekee hyv\u00e4\u00e4&#8221; siin\u00e4 tutkimuksessa voi tarkoittaa? Eli tutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4llaisen hyvin yleisen v\u00e4itteen &#8221;kirjallisuus tekee hyv\u00e4\u00e4&#8221;, niin sen rajaaminen, mit\u00e4 juuri t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa milloinkin tarkoitetaan, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ja sitten kun mietit\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 hirmuisen vaikeaakin keskustelua mahdollisista vaikutuksista ja niiden moninaisuudesta, niin siihen liittyy hyvin paljon todella mielenkiintoisia seikkoja siit\u00e4, ett\u00e4 jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n vaikka tarkastelemaan lukupiirien mahdollisia hyvinvointivaikutuksia, niin mik\u00e4 kaikki siin\u00e4 lukupiirity\u00f6skentelyss\u00e4 sitten vaikuttaa? Kuinka paljon teksti, kuinka paljon se ryhm\u00e4, kuinka paljon ohjausmenetelm\u00e4t, eli siin\u00e4 mieless\u00e4 my\u00f6s, paitsi se, ett\u00e4 milloin on havaittavissa ja mink\u00e4laisia vaikutuksia, mit\u00e4 miss\u00e4kin tutkimuksessa ajatellaan hyvinvointivaikutukseksi, niin vaikutuskeskusteluun liittyy my\u00f6s se, ett\u00e4 mitk\u00e4 asiat ik\u00e4\u00e4n kuin vaikuttaa vaikutuksiin, jos n\u00e4in voi sanoa, eli mitk\u00e4 elementit ja tekij\u00e4t siin\u00e4 lukemistilanteessa on niit\u00e4 vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni.-<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Teill\u00e4 on meneill\u00e4\u00e4n tutkimushanke nimelt\u00e4 kertomukset, lukeminen ja hyvinvointi, joka on osa Suomen Akatemian rahoittamaa V\u00e4lineelliset kertomukset -konsortiota. Mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa tutkitaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: No m\u00e4 voin vaikka hakkeen vet\u00e4j\u00e4n\u00e4 aloittaa v\u00e4h\u00e4n yleisesti kertoen, ett\u00e4 on tarkoitus tutkia lukupiirien vaikutusta kerronnalliseen toimijuuden, tai miten yhdess\u00e4 lukeminen muovaa mahdollisesti kerronnallista toimijuutta, ja m\u00e4 olen t\u00e4ss\u00e4 enemm\u00e4n tavallaan teoreetikon roolissa ollut, eli m\u00e4 voin sanoa muutaman sanan t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 me tarkoitetaan t\u00e4ll\u00e4 kerronnallisella toimijuudella. Eli m\u00e4 olen m\u00e4\u00e4ritellyt sit\u00e4 sillain, ett\u00e4 se tarkoittaa meid\u00e4n kyky\u00e4 navigoida meid\u00e4n kerronnallisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, eli kyky k\u00e4ytt\u00e4\u00e4, tulkita ja uudelleentulkita meille kulttuurisesti tarjolla olevia kertomuksia ja t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 tarinamalleja, ja eritell\u00e4 ja haastaa my\u00f6s niit\u00e4 ja tehd\u00e4 valintoja sen suhteen, ett\u00e4 millaisia kertomuksia me sovelletaan meid\u00e4n omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, ja miten me kerrotaan kokemuksistamme. Ja ajatuksena on siis se, ett\u00e4 meid\u00e4n toimijuus on tavallaan kerronnallisesti v\u00e4littynytt\u00e4, eli t\u00e4mm\u00f6iset kulttuuriset tarinamallit vaikuttavat siihen, miten me toimitaan maailmassa ja hahmotetaan meid\u00e4n omia mahdollisuuksia, esimerkiksi ett\u00e4 tavat kertoa vaikka naiseudesta tai \u00e4itiydest\u00e4 tai sairauksista, erilaisista el\u00e4m\u00e4n kriiseist\u00e4, niin t\u00e4llaiset erilaiset usein aika tiedostamattomatkin mallit vaikuttaa siihen, ett\u00e4 miten me toimitaan ja ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n itsemme ja muut. Ja t\u00e4mm\u00f6inen kerronnallinen toimijuus voi vahvistua tai heikenty\u00e4, eli t\u00e4mm\u00f6inen vahva kerronnallinen toimijuus voi n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi tietoisuutena omista ja yhteis\u00f6n toimintamahdollisuuksista, ja just suhteessa n\u00e4ihin t\u00e4mm\u00f6isiin kerronnallisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin, eli n\u00e4ihin kulttuurisiin tarinamalleihin. Ja kykyn\u00e4 jotenkin toimia luovasti ja kriittisesti niin, ett\u00e4 pystyy esimerkiksi kertomaan omia vastakertomuksia niille hallitseville tavoille kertoa asioista. Ja t\u00e4mm\u00f6inen kerronnallisen toimijuuden vahvistuminen ja heikentyminen, n\u00e4m\u00e4 prosessit eiv\u00e4t ole irrallaan yhteiskunnallisista olosuhteista ja rakenteista, vaan esimerkiksi ett\u00e4 toimijuus ja siihen kytkeytyv\u00e4 valta on tietyll\u00e4 tavalla ep\u00e4tasaisesti jakautunut, ett\u00e4 jos on jo etuoikeutetussa asemassa, niin helpompi tavallaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 vaihtoehtoisia tapoja, omia tapoja kertoa asioista, kun taas haavoittuvaisemmassa asemassa olevien. Ja t\u00e4ss\u00e4 kerronnallisen toimijuuden tavallaan teoriassa, mit\u00e4 m\u00e4 olen t\u00e4h\u00e4n pohjaksi kehitellyt, niin siin\u00e4 on ajatuksena, ett\u00e4 siin\u00e4 olisi kolme kerronnallisen toimijuuden t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4ulottuvuutta, eli ensin meill\u00e4 on kerronnallinen tietoisuus, joka tarkoittaa just tietoisuutta meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 tarinamalleista. Ja sitten toinen on kerronnallinen mielikuvitus, joka tarkoittaa esimerkiksi sit\u00e4 mahdollisen tajua, ett\u00e4 kyky\u00e4 kuvitella erilaisia el\u00e4m\u00e4n polkuja ja suuntia, ja miten asiat voisi olla toisin. Eli suhtautuu just kriittisesti ja luovasti n\u00e4ihin hallitseviin tarinamalleihin, ja my\u00f6s l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja etsi\u00e4 niit\u00e4 omia tapoja kertoa asioista. Ja sitten kolmas ja viimeinen ulottuvuus on kerronnallinen dialogisuus, joka suuntaa huomion siihen, ett\u00e4 me tullaan aina itseksemme suhteessa toisiin ja suhteessa n\u00e4ihin kulttuurisiin tarinamalleihin. Ja kerronnallinen dialogisuus, jos se vahvistuu, niin se voi tarkoittaa esimerkiksi kyky\u00e4 kuunnella toisten tarinoita ja osallistua t\u00e4llaisten kerronnallisten v\u00e4litilojen eli ihmisten v\u00e4listen intersubjektiivisten tilojen rakentamiseen, my\u00f6s kuvitella esimerkiksi uudenlaisia yhteis\u00f6n muotoja tai solidaarisuuden muotoja. Ja t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 uudenlaisia kertomisen tapoja, jotka voisi vahvistaa ja tehd\u00e4 mahdolliseksi t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 uudenlaisia suhteissa olemisia esimerkiksi. Ja t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n hankkeessa me ollaan erityisesti l\u00e4hdetty soveltamaan ja testaamaan t\u00e4t\u00e4 kerronnallisen toimijuuden teoriaa sitten n\u00e4iss\u00e4 lukupiireiss\u00e4, ja meill\u00e4 on ollut ajatuksena alun perin se, ett\u00e4 testataan sellaista yhdess\u00e4 lukemista, jossa erityisesti luetaan kirjallisuutta, joka jotenkin itse jo tematisoi t\u00e4m\u00e4n kysymyksen t\u00e4mm\u00f6isist\u00e4 kulttuurisista kertomuksista, eli me on k\u00e4ytetty t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 termi\u00e4, ett\u00e4 se on metanarratiivista, eli metanarratiivi tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 se on sill\u00e4 tavalla itsetietoista, ett\u00e4 se nostaa tarkastelun kohteeksi just t\u00e4m\u00e4n kysymyksen kertomusten merkityksist\u00e4, ihmisen\u00e4 olemiselle, meid\u00e4n identiteetin rakentumiselle ja toimijuudelle. Eli jollakin tavalla kirjallisuus, joka nostaa esiin n\u00e4it\u00e4 kerronnallisen toimijuuden kysymyksi\u00e4, joko suoremmin tai ep\u00e4suoremmin, mutta joka tapauksessa jollakin tavalla se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s itse t\u00e4llaista tietynlaista kerronnallista tietoisuutta ja pohtii kertomusten merkityst\u00e4. Mutta sitten me ollaan menty t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa yh\u00e4 enemm\u00e4n siihen suuntaan, ett\u00e4 me ollaan huomattu, kuinka t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s sitten se ohjaustapa ja ne kysymykset, joita ohjaajat nostaa esiin. Ett\u00e4 me ollaan menty enemm\u00e4n semmoiseen suuntaan, ett\u00e4 me kutsutaan sit\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n kerronnallisen toimijuuden lukupiirimenetelm\u00e4ksi. Ja t\u00e4st\u00e4 sitten tarkemmin voi P\u00e4ivi ja Eevastiina kertoa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Me ollaan etsitty my\u00f6skin erilaisia n\u00e4it\u00e4 yhteis\u00f6llisen lukemisen malleja. Ja yksi syy t\u00e4h\u00e4n on tietyll\u00e4 tavalla se, ett\u00e4 niin paljon, kuin meill\u00e4 on tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 esimerkiksi kaunokirjallisuuden merkityksist\u00e4 ja hyvist\u00e4 vaikutuksista, niin tosiasiahan on se, ett\u00e4 me elet\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kulttuurissa, jossa kirjallisuus ja n\u00e4m\u00e4 hienot puolet ei ole kaikille tavoitettavissa ja saavutettavissa. Sitten me ollaan k\u00e4\u00e4nnytty niinkun hakemaan erilaisia, silloin kun me rakennettiin t\u00e4t\u00e4 kerronnallisen toimijuuden lukupiirimallia, niin haettiin my\u00f6skin malleja tuolta l\u00e4hinn\u00e4 Iso-Britanniasta, jossa siell\u00e4 alettiin 2000-luvun alussa aika voimakkaastikin satsata t\u00e4mm\u00f6iseen lukemisen hyvinvointitutkimukseen, ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 nuorten kanssa ja erilaisten ihmisryhmien kanssa, jotka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 niin lue. Ett\u00e4 kuitenkin huomattiin, ett\u00e4 voitaisiin tavallaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ihmisten luontaista liittymisen tarvetta. Ja siell\u00e4 sitten luotiin yksi suosituimpia ja merkitt\u00e4vimpi\u00e4 t\u00e4llaisia lukupiirimenetelmi\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 Shared reading -menetelm\u00e4, joka on siis nykyisin tietysti lisensoitu, siit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tutkimusta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Uppsalastakin, mutta ett\u00e4 siin\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n nimenomaan kauno- ja korkeakirjallisuutta, ja tietyll\u00e4 tavalla sen kauno- ja korkeakirjallisuuden sellaista niinkun metaforista h\u00e4m\u00e4ryytt\u00e4. Tietyll\u00e4 tavalla sit\u00e4, ett\u00e4 kaikkia asioita ei sanota suoraan, vaan me voidaan yhdess\u00e4 tutkia. Tarkoitus ei ole mill\u00e4\u00e4n tavalla hakea esimerkiksi lukupiiriryhm\u00e4ss\u00e4 yhteist\u00e4 lukukokemusta, vaan nimenomaan antaa arvoa ihmisten erilaisille lukukokemuksille ja niiden sanallistuksille, ja tietyll\u00e4 tavalla siin\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6skin semmoista korkeakirjallisuuden tapaa puhua asioista kompleksisesti. T\u00e4llaisilla malleilla, jota on tutkittu viel\u00e4 aika paljon, joista tutkimustulokset osoittaa, ett\u00e4 ilmaisutaitojen ja vuorovaikutustaitojen t\u00e4mm\u00f6inen malli kehitt\u00e4\u00e4 osallistujissa t\u00e4llaisia taitoja, niin me l\u00e4hdettiin sitten rakentamaan t\u00e4t\u00e4 kerronnallisen toimijuuden menetelm\u00e4\u00e4, jossa sitten yhtyy Hannan kerronnallisen toimijuuden teoriat ja sitten t\u00e4m\u00e4 malli, ja kirjallisuusterapiasta haettiin sitten my\u00f6skin tietynlaisia asioita. Mutta ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ne alkutekij\u00e4t, mist\u00e4 sitten meid\u00e4n malli on.<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Niin me tosiaan j\u00e4rjestettiin t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa yhteens\u00e4 kymmenen lukupiiri\u00e4, ja niist\u00e4 puolet oli nimenomaan t\u00e4llaisia metanarratiivisia piirej\u00e4, joissa luettiin t\u00e4t\u00e4 metanarratiivista kaunokirjallisuutta, ja sitten puolet oli niin sanottuja perusmallisia luovan lukemisen piirej\u00e4. Ja mit\u00e4 me l\u00e4hdettiin ja ollaan t\u00e4ss\u00e4, tutkimus on siis yh\u00e4 viel\u00e4 kesken, niin parhaillaankin tarkkailemassa, on se, ett\u00e4 miten t\u00e4mm\u00f6inen metanarratiivinen kirjallisuus nostaa jo itsess\u00e4\u00e4n tietynlaisia kertomuksiin liittyvi\u00e4 ulottuvuuksia lukupiirin keskusteluun, ja sitten kun ohjaaja l\u00e4htee viel\u00e4 syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 keskustelua, niin voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyvin merkityksellisten keskustelujen \u00e4\u00e4relle siit\u00e4, mit\u00e4 kertomukset itse kullekin merkitsee. Millaisia vaaroja kertomuksiin voi liitty\u00e4, millaisia merkityksi\u00e4 erilaiset kertomukset saa? Eli t\u00e4ss\u00e4 kun miettii t\u00e4t\u00e4 lukupiirity\u00f6skentelyn merkityst\u00e4 hyvinvoinnille, niin nimenomaan t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n hankkeessa se hyvinvointi hahmottuu hyvin vahvasti suhteessa kertomuksiin ja nimenomaan t\u00e4h\u00e4n kerronnalliseen toimijuuteen. Ja niin kuin P\u00e4ivi tuossa \u00e4sken kuvasi, niin ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n jo t\u00e4m\u00e4 lukupiirity\u00f6skentely itsess\u00e4\u00e4n on my\u00f6s ollut n\u00e4ille t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa osallistujille hyvin merkityksellist\u00e4. Eli se, miten siit\u00e4 lukukokemuksesta, kun siit\u00e4 p\u00e4\u00e4see keskustelemaan muiden kanssa, niin siit\u00e4 tulee moni\u00e4\u00e4nisempi, ja moni on kuvannut nimenomaan sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka lukeminen olisi ollut v\u00e4h\u00e4n tauolla omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, niin t\u00e4mm\u00f6isen lukupiiriin osallistumisen my\u00f6t\u00e4 lukeminen on ik\u00e4\u00e4n kuin palannut omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Niin siin\u00e4 Hoitavan lukemisen kirjassa, mist\u00e4 on ollut puhetta, niin siin\u00e4 on meid\u00e4n yksi yhteisartikkeli, jossa me nimenomaan esitell\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 metanarratiivista luovan lukemisen piirin mallia, ja siin\u00e4 tarkastellaan yhden lukupiiri-istunnon kautta sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 kaikkea se ty\u00f6skentely k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voi olla. Ja siin\u00e4 se, mit\u00e4 Hanna jo mainitsikin, ett\u00e4 sitten t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa me ei ainoastaan tarkastella, ett\u00e4 miten se lukupiiri on vaikuttanut osallistujien kerronnalliseen toimijuuteen, vaan me my\u00f6s hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tietoa siten, ett\u00e4 me ollaan kehitetty eteenp\u00e4in t\u00e4t\u00e4 lukupiirimenetelm\u00e4\u00e4, niin sen yhteisen keskustelun ja nimenomaan ohjatun keskustelun rooli painottuu sitten t\u00e4ss\u00e4 voisiko sanoa jatkokehitetyss\u00e4 versiossa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Me ollaan tosiaan nyt sitten viety n\u00e4it\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksia my\u00f6skin kent\u00e4lle, ett\u00e4 se on ollut yksi meid\u00e4n aie tietyll\u00e4 tavalla rakentaa t\u00e4st\u00e4 semmoinen aika monipuolinen menetelm\u00e4, jota voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, ett\u00e4 opetustarkoituksiin, kirjastoissa ja terveydenhuoltokontekstissa. Ett\u00e4 nyt meill\u00e4 yksi semmoinen aika iso ty\u00f6keikka oli tavallaan sitten tuolla p\u00e4\u00e4kaupunkiseudun kirjastoissa, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on nyt sitten se seuraava suunta t\u00e4m\u00e4n sovelluksen kautta tavallaan koko ajan sitten kehitt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 eteenp\u00e4in Hannan, tai totta kai nyt sitten jo meid\u00e4n yhteist\u00e4 teoriaa, mutta ett\u00e4 sill\u00e4 tavalla t\u00e4ss\u00e4 nyt t\u00e4m\u00e4 teoria ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 koko ajan kulkee k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni-<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Ainakin itse koen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kerronnallisen toimijuuden n\u00e4k\u00f6kulma nimenomaan hyvinvointiin on ollut hyvin mielenkiintoinen. Ett\u00e4 miten hienovaraistakin se muutos voi olla, ja sitten toisaalta se, mink\u00e4 itse ainakin koen jotenkin todella mielenkiintoisena tutkimusl\u00f6yd\u00f6ksen\u00e4, on nimenomaan se, ett\u00e4 ne osallistujat, joilla kerronnallinen toimijuus on vahvistunut, niin se on vaikuttanut my\u00f6s heid\u00e4n hyvinvointiinsa. Eli se kerronnallisen toimijuuden hyvinvoinnin kertomusten, miten sidoksinen ja yhteyksiss\u00e4 oleva, kompleksinen vyyhti se kerta kaikkiaan on.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Tekee mieli t\u00e4ss\u00e4 kohtaa sanoa, ett\u00e4 kaikkihan me elet\u00e4\u00e4n kulttuurissa, joka on t\u00e4ynn\u00e4 tarinoita ja kertomuksia, mutta ett\u00e4 sitten oma kokemus on, ett\u00e4 kun me ollaan demottu tai itsekin olen vienyt t\u00e4t\u00e4 erilaisiin koulutuksiin pienin\u00e4 paloina ja isompina paloina, ett\u00e4 se voi olla monesti aika moinen oivallus, esimerkiksi t\u00e4m\u00e4 kerronnallinen tietoisuus, mik\u00e4 nyt sitten on t\u00e4mm\u00f6inen abstrakti k\u00e4site, mutta siis tavallaan alkaa avautumaan se tarinahorisontti ja se, ett\u00e4 mill\u00e4 tavalla meid\u00e4n olemassa oleminen ja maailman hahmottaminen j\u00e4sentyy kertomuksina, ja sitten kun n\u00e4ihin meid\u00e4n malleihin kuuluu my\u00f6skin t\u00e4m\u00e4 luova kirjoittaminen, ett\u00e4 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n se lukeminen, niin siihen tulee mukaan t\u00e4m\u00e4 aktiivinen omien kertomistapojen j\u00e4sent\u00e4minen, ja t\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4 ainakin itse, ett\u00e4 on joitakin omiakin kertomuksia t\u00e4ss\u00e4 joutunut miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 hetkinen, ett\u00e4 mites t\u00e4m\u00e4 oma tutkimuskertomus on t\u00e4lleen rakentunut, tavallaan ei niin inklusiiviseksi, ett\u00e4 t\u00e4llaisella tiell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on avannut my\u00f6skin omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vaikka en nyt osaa sanoa, ett\u00e4 kaikilla nyt on jotakin kertomusjumeja, mutta ett\u00e4 melkein kaikki kokemukset, mit\u00e4 itsell\u00e4ni on, ett\u00e4 on tullut siell\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4 my\u00f6skin oivalluksia, ett\u00e4 se todellakin voi avata jotakin ihan uusia asioita.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: M\u00e4 ehk\u00e4 haluaisin viel\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 sen, ett\u00e4 meill\u00e4 on ollut ajatuksena t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa koko ajan se, ett\u00e4 kertomukset ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n jotenkin hyv\u00e4ksi tai pahaksi meille, ett\u00e4 joskus teoriakeskustelussa saattaa olla v\u00e4h\u00e4n sellaista polarisaatiota, ett\u00e4 on ik\u00e4\u00e4n kuin t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niin kuin kertomusintoilijoita ja sitten t\u00e4llaisia hyvin kertomuskriittisesti suhtautuvia, jotka korostaa kertomusten vaaroja ja n\u00e4in, niin meill\u00e4 ollut se ajatus, ett\u00e4 kertomus itsess\u00e4\u00e4n ei sen takia, ett\u00e4 se on kertomusmuotoinen, niin ole tosiaan hyv\u00e4ksi tai pahaksi, vaan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hahmottaa just se, ett\u00e4 miten monenlaisia kertomuksia on, ja oppia tavallaan erittelem\u00e4\u00e4n ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n se sill\u00e4 tavalla kompleksisesti, ett\u00e4 asiat on esimerkiksi semmoisia jotenkin meit\u00e4 rajoittavia, usein tiedostamattomiakin kulttuurisia kertomuksia, jotka saa tuntemaan jotenkin, ett\u00e4 ei vaikka pysty johonkin tai joku ei ole mahdollista, ja semmoisia, jotka toimii usein semmoisten stereotypioiden kautta. Ja sitten on sellaisia kertomuksia, jotka ik\u00e4\u00e4n kuin avartaa jotenkin meid\u00e4n sit\u00e4 semmoista mahdollisuushorisonttia ja avaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia asioihin. Eli kertomukset voi toimia hyvin monella tavalla ja ne on aina kytk\u00f6ksiss\u00e4 my\u00f6s valtaan. Ja just se kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 oppii hahmottamaan, ett\u00e4 millaiset kertomukset tulee kuulluiksi, ja kuka saa \u00e4\u00e4nen, kenen kokemukset kerrotaan ja millaiset kertomukset hallitsee vaikka julkisessa tilassa ja julkisessa keskustelussa, niin t\u00e4m\u00e4n tyyppiset asiat on, mit\u00e4 ty\u00f6stet\u00e4\u00e4n just lukupiireiss\u00e4, ett\u00e4 oppii hahmottamaan niit\u00e4 erilaisia kertomuksia, niit\u00e4 jotka ik\u00e4\u00e4n kuin heikent\u00e4\u00e4 omaa hyvinvointia, ja sitten niit\u00e4, jotka avaa jotain uusia mahdollisuuksia. Ett\u00e4 vaikka siin\u00e4 nimess\u00e4 on se kertomukset ja se hyvinvointi, niin se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 me ajateltaisiin, ett\u00e4 kaikki kertomukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t hyvinvointia, vaan p\u00e4invastoin just niin, ett\u00e4 oppii sillain just kriittisesti ja luovasti navigoimaan n\u00e4iss\u00e4 kerronnallisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, ett\u00e4 hahmottaa sek\u00e4 ne ongelmalliset vaikutukset ett\u00e4 sitten ne esimerkiksi kaunokirjallisuuden voima usein on se, ett\u00e4 se voi tarjota niit\u00e4 vaihtoehtoisia kertomisen tapoja ja sill\u00e4 tavalla just laajentaa sit\u00e4 mahdollisen tajua.<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Voitaisiin siirty\u00e4 sitten ehk\u00e4 just t\u00e4h\u00e4n suuntaan, kaunokirjallisuuden rooliin ehk\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 sairauden kuvaajana tai merkityksellist\u00e4j\u00e4n\u00e4. Erilaisia tauteja ja sairauksia on kuvattu monissa kaunokirjallisissa teoksissa, ja eri lajeissa, ja Hanna s\u00e4 olet tutkinut sairaudesta kertomista ja kirjailijana kirjoittanut my\u00f6s itse romaanissasi sairastumisen kokemuksesta. Miten t\u00e4t\u00e4 sairaudesta kertomista on tutkittu? Mik\u00e4 merkitys esimerkiksi metaforilla on n\u00e4iss\u00e4 sairastamisen kuvauksissa?<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: Joo tosiaan, kun mua on kertomusten tutkijana pitk\u00e4\u00e4n jo kiinnostanut n\u00e4m\u00e4 erilaiset kulttuuriset tarinamallit, joiden kautta kerrotaan eri ilmi\u00f6ist\u00e4, niin m\u00e4 olin jonkun verran noita sairauksiakin jo aikaisemmin pohtinut, mutta sitten se tuli jotenkin sillain omakohtaisesti mulle kiinnostuksen kohteeksi, kun m\u00e4 sairastuin sy\u00f6p\u00e4\u00e4n 2019, ja sitten aika pian sen j\u00e4lkeen alkoi pandemia. Ja jotenkin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kiinnitin huomiota siihen, ett\u00e4 on hyvin semmoinen tietty hallitseva tapa puhua sairauksista, on t\u00e4mm\u00f6inen kuin taistelu- ja sotametafora, ja siihen liittyv\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen tietynlainen kerronnallinen mielikuvitus. Eli kun m\u00e4kin sairastuin sy\u00f6p\u00e4\u00e4n, niin sitten mulle sanottiin, ett\u00e4 nyt pit\u00e4\u00e4 vaan taistella kovasti, ja vaikka sill\u00e4 tarkoitetaan hyv\u00e4\u00e4, niin se on hyvin ongelmallista siin\u00e4, miten se asemoi sy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuneet, jopa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s muissa sairauksissa, niin ik\u00e4\u00e4n kuin voittajiksi ja h\u00e4vi\u00e4jiksi, ik\u00e4\u00e4n kuin se riippuisi niit\u00e4 omista psyykkisist\u00e4 ominaisuuksista, ett\u00e4 miten k\u00e4y. Ett\u00e4 se on aika julmaa sitten kuitenkin ajatella se tavallaan k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli, ett\u00e4 jos kuolee, ett\u00e4 onko sitten ep\u00e4onnistunut siin\u00e4 taistelussa. Ja kuitenkin tutkimustieto ei mitenk\u00e4\u00e4n tue sit\u00e4 ajatusta, ett\u00e4 se riippuisi psyykkisist\u00e4 ominaisuuksista. Ja mik\u00e4 on tutkimusta, itse asiassa on tutkittu just n\u00e4it\u00e4 sairausmetaforia, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen taistelu- ja sotapuhe, niin heikent\u00e4\u00e4 yleisesti ottaen potilaiden hyvinvointia ja tuo turhia paineita. Mua kiinnostaa tosiaan, ett\u00e4 miten me hahmotetaan maailmaa kertomusten kautta, niin siihen liittyy semmoinen tarve selitt\u00e4\u00e4 asioita, etsi\u00e4 niit\u00e4 alkusyit\u00e4, ett\u00e4 miksi asiat tapahtuu, ja mua kiinnostaa semmoinen tavallaan hankaus sellaisten asioiden v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 tiettyj\u00e4 asioita on vaikea tarinallistaa, koska ei vaikka erimerkiksi tiedet\u00e4 niiden alkusyyt\u00e4 tai niill\u00e4 ei ole selke\u00e4\u00e4 alkua tai loppua, niin kuin esimerkiksi sy\u00f6p\u00e4 on just semmoinen, ett\u00e4 harvoin itse asiassa saadaan tiet\u00e4\u00e4 se syy, ett\u00e4 suurin osa sy\u00f6vist\u00e4 johtuu ihan t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4 sattumanvaraisista solun monistusvirheist\u00e4, mutta sitten just on tavallaan hirve\u00e4n inhimillist\u00e4 mietti\u00e4, ett\u00e4 miksi min\u00e4 sairastuin ja etsi\u00e4 niit\u00e4 syit\u00e4. Itse asiassa pandemiassakin oli pitk\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 kun ei ollut ihan varma se, ett\u00e4 mist\u00e4 se alkoi, niin se oli semmoinen, mik\u00e4 paljon py\u00f6ri siin\u00e4 keskustelussa. Ett\u00e4 meid\u00e4n on vaikea tarinallistaa semmoisia hyvin ajallisesti ep\u00e4selvi\u00e4 ja ep\u00e4varmoja prosesseja, ett\u00e4 sy\u00f6v\u00e4ss\u00e4kin on usein se, ett\u00e4 se ep\u00e4varmuus j\u00e4\u00e4, ettei ole semmoista selke\u00e4\u00e4 loppupistett\u00e4, vaan se voi uusia pitk\u00e4nkin ajan kuluttua. Ja my\u00f6s sitten sy\u00f6v\u00e4st\u00e4 itse kertomisen se tarina, ett\u00e4 tavallaan semmoinen valmis tarinamalli on selviytymistarina, usein kerrotaan j\u00e4lkik\u00e4teen sielt\u00e4 lopusta k\u00e4sin just vaikka rintasy\u00f6v\u00e4st\u00e4 tyypillisesti, ett\u00e4 l\u00f6ysin patin, k\u00e4vin l\u00e4pi rankat hoidot, ja sitten selviydyin ja nyt olen parempi ihminen, niinkun t\u00e4ll\u00e4 tavalla karrikoidusti, niin mua itse\u00e4ni siin\u00e4 alkuj\u00e4rkytyksen keskell\u00e4, kun m\u00e4 olen aina etsinyt just kirjallisuudesta sit\u00e4 sellaista jotenkin peilauspintaa erilaisissa el\u00e4m\u00e4nkriiseiss\u00e4, niin luin paljon sy\u00f6p\u00e4\u00e4 koskevaa kirjallisuutta, ja my\u00f6s sitten tutkimusta, niin jotenkin kiinnitin huomiota, ett\u00e4 ei ole juurikaan sellaista sielt\u00e4 sen alkuj\u00e4rkytyksen keskelt\u00e4 kirjoitettua. Ett\u00e4 se on yleens\u00e4 aina sielt\u00e4 lopusta k\u00e4sin just semmoisena selviytymistarinana, niin sen takia m\u00e4 halusin itse kirjoittaa t\u00e4n romaanin Elotulet, niin sen ideana oli just kirjoittaa semmoinen yhden illan romaani, joka k\u00e4sittelee sit\u00e4 keskell\u00e4 olemista kaikkea semmoista ratkeamattomuutta ja sit\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuutta, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin siin\u00e4 tavallaan on ajatuksena my\u00f6s semmoinen lineaarisen tarinamuodon hajoaminen, tietynlainen aikakokemus, ett\u00e4 hetket ei en\u00e4\u00e4 kiinnity ik\u00e4\u00e4n kuin toisiinsa semmoiseksi jatkumoksi, vaan jollakin tavalla sitten sek\u00e4 mennyt ett\u00e4 tuleva on vaan vaikea hahmottaa ja jollakin tavalla on vaan se hetki t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Ja m\u00e4 haluaisin my\u00f6s problematisoida semmoista sairauden ja terveyden vastakkainasettelua, ett\u00e4 m\u00e4 kirjoittaisin jotenkin niin, ett\u00e4 jos terveys on kyky olla el\u00e4v\u00e4sti l\u00e4sn\u00e4, vastaanottavainen sille mit\u00e4 tapahtuu t\u00e4ss\u00e4 ja nyt, ik\u00e4\u00e4n kuin aistit avoinna, niin silloin sairastuminen voi jossakin mieless\u00e4 tehd\u00e4 terveemm\u00e4ksi, kuin on ollut ennen sairautta. Ja my\u00f6s tavallaan her\u00e4\u00e4minen semmoisesta hallinnan illuusiosta, meid\u00e4n suhdetta kertomuksiin my\u00f6s usein kuvaa se, ett\u00e4 me yritet\u00e4\u00e4n kertomuksin saada haltuun todellisuutta ja selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 ja sill\u00e4 tavalla lis\u00e4t\u00e4 semmoista hallinnan tunnetta, mutta kuitenkin monet asiat el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on hallitsemattomia, ja me ollaan paitsi henkisi\u00e4 niin my\u00f6s biologisia olentoja, me ei voida hallita niit\u00e4 solujen jakautumisen hiljaisia ketjuja, ja pandemiakin osoittaa, ett\u00e4 me ei hallita luontoa sill\u00e4 tavalla, kuin me on ajateltu, niin m\u00e4 halusin sitten just taistella-tarinan sijaan pohtia just t\u00e4t\u00e4 t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 yhteyden tunnetta, just luontoa ja siihen veden kiertokulkua, t\u00e4m\u00e4 sijoittuu saaristoon ja se on jotenkin semmoinen mulle itselleni lohtua tuova ajatus siit\u00e4, miten t\u00e4mm\u00f6inen veden kiertokulku yhdist\u00e4\u00e4 kaikkea elollista. Ja my\u00f6s ajatus toimijuudesta sillain, ett\u00e4 helposti miellet\u00e4\u00e4n toimijuutta kykyn\u00e4 vaikuttaa omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja maailmaan, mutta kuitenkin toimijuutta on my\u00f6s semmoinen kyky tulla toisten kannattelemaksi, ja ottaa vastaan sit\u00e4 tukea toisilta, ja siin\u00e4 mieless\u00e4 niin me usein ajatellaan esimerkiksi riippuvuutta toisista jotenkin negatiivisena asiana tai heikkoutena, mutta itse asiassa se on aika iso vahvuus ja tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 on ihmisi\u00e4, joista me v\u00e4litet\u00e4\u00e4n ja jotka on meille t\u00e4rkeit\u00e4 ja jotka v\u00e4litt\u00e4\u00e4 meist\u00e4, niin jotenkin haluaisin my\u00f6s sit\u00e4 toimijuuden ajatusta sillain laajentaa, ett\u00e4 kyky ottaa vastaan sit\u00e4 toisten l\u00e4heisyytt\u00e4 ja hellyytt\u00e4 ja tukea, niin t\u00e4m\u00e4n tyyppisi\u00e4 asioita tavallaan ne mun tutkimusintressit ja sitten se oma kokemus ja erilaiset kirjoittamisen perinteet, akateeminen ja sitten t\u00e4mm\u00f6inen kaunokirjallisuus tapana tutkia t\u00e4m\u00e4n tyyppist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4, niin jotenkin kietoutuu yh\u00e4 enemm\u00e4n yhteen mun sek\u00e4 akateemisessa kirjoittamisessa ett\u00e4 kaunokirjallisuudessa. Ja mua kiinnostaa my\u00f6s ne eri tavat, kaunokirjallisuus ja sitten tutkimus erilaisina tapoina, tutkia n\u00e4it\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ja kertomusten hankauspintoja ja yhteenkietoutumisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Joo, nimenomaan n\u00e4m\u00e4 teemat, mit\u00e4 Hannakin t\u00e4st\u00e4 puhui, niin on ollut my\u00f6s niiss\u00e4 ty\u00f6pajoissa sellaisia, siis ty\u00f6pajoissa, mit\u00e4 ollaan ohjattu ja miss\u00e4 ollaan usein luettu katkelmia yhdess\u00e4 \u00e4\u00e4neen ja tehty my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 luovan kirjoittamisen harjoituksia, niin jollain tavalla pys\u00e4htyminen sen \u00e4\u00e4relle, ett\u00e4 miten itse asiassa hyvin hallitsevasti sairaudesta usein kerrotaan, ja laajemmin my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkriiseist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Joo, on tullut tosiaan semmoinen tunne ainakin itselle, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sairauskertomukset on tosiaan sellaisia kulttuurisia kertomuksia, ja ne saattaa tosiaan olla aika j\u00e4ykki\u00e4kin kategorioita. Mutta kun me ollaan tehty n\u00e4it\u00e4, on viety esimerkiksi Hannan tekstej\u00e4 erilaisiin ryhmiin, m\u00e4 olen vienyt joihinkin omiin ryhmiin ja sitten me ollaan yhdess\u00e4 erilaisissakin paikoissa luettu, niin sitten samalla on semmoinen tunne, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on aika herkk\u00e4 ja sensiibeli alue my\u00f6skin, ett\u00e4 semmoinen niin kuin demoaminen on kanssa, siin\u00e4 on omat haasteensa, ett\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 puristaa t\u00e4llainen asia semmoiseen puoleen tuntiin tai tuntiin, silloin kun tavallaan ollaan tekem\u00e4ss\u00e4 se, ett\u00e4 avaamassa niit\u00e4 merkityksi\u00e4 tai just avaamassa sit\u00e4 tarinallista horisonttia, tai kunnianhimoisesti ajatellen avartamassa sit\u00e4 tarinallista tai kerronnallista tietoisuutta. Ett\u00e4 ensin pit\u00e4\u00e4 tavallaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 avaamaan se luova tila ja ajatella, ett\u00e4 miss\u00e4 erilaisissa tiloissa ollaan, ett\u00e4 kaikilla meill\u00e4 on ihmisi\u00e4, ett\u00e4 jos ei ole itse sairastunut sy\u00f6p\u00e4\u00e4n, niin \u00e4iti on tai t\u00e4ti on tai mummo on tai is\u00e4 on, tai joku muu, tai johonkin muuhun el\u00e4m\u00e4nkriisiin, ett\u00e4 kerta kaikkiaan t\u00e4st\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ei selvi\u00e4 ilman kriisej\u00e4. Ett\u00e4 voi hyvin ajatella, ett\u00e4 t\u00e4llaisia sairauskertomuksia voisi vied\u00e4 vaikka kirjastoonkin, ja muuta. Mutta ett\u00e4 ei noin vain, ett\u00e4 se vaatii semmoisen ohjaajan, joka sitten taas osaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4. Ett\u00e4 ei voi noin vaan sanoa, ett\u00e4 luetaanpas t\u00e4m\u00e4 p\u00e4tk\u00e4 ja kirjoitetaanpas tuosta pieni j\u00e4nsk\u00e4 luova kirjoitusharjoitus, ett\u00e4 niin se ei tapahdu, ett\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 tosiaan mietti\u00e4, mit\u00e4 tavoitellaan, ja vied\u00e4 tavallaan se prosessi loppuun, vaikkei sit\u00e4 voi kontrolloidakaan, eik\u00e4 ajatella, ett\u00e4 se on t\u00e4ydellinen prosessi, mutta kuitenkin t\u00e4ytyy olla tietoisuus siit\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 ollaan tekemisiss\u00e4. Ett\u00e4 siksi m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on erinomainen, ja siksi olen t\u00e4ss\u00e4 itse hankkeessa mukana, ett\u00e4 tosiaan olen kirjallisuusterapeutti ja kirjallisuusterapiakouluttaja, ja mullahan on psykoterapeutin koulutus my\u00f6skin, ett\u00e4 siit\u00e4 kontekstista ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on erinomainen menetelm\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 voisi vied\u00e4 my\u00f6skin terveydenhuoltoalalle, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4h\u00e4n pystyisi kilpailemaan, tai siis ainakin tulemaan rinnalle semmoisten niin kuin kerronnallinen l\u00e4\u00e4ketiede, ja ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 menetelmi\u00e4 on, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 voisi olla ihan, n\u00e4en aineksia ja potentiaalia. Mutta ett\u00e4 ei sit\u00e4 voi maailmallekaan noin vaan vied\u00e4, ett\u00e4 sitten t\u00e4ytyy olla kokemusta, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 sitten nyt t\u00e4t\u00e4 kokemusta on ammennettu.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: Ehk\u00e4 semmoisen voi tohon jatkaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on nyt alustavia suunnitelmia, ollaan haettu rahoitusta sellaiseen hankkeeseen, ett\u00e4 viet\u00e4isiin just tonne sairaalaan sellaista lukupiiri-sovellusta t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n kerronnallisen toimijuuden lukupiirist\u00e4, miss\u00e4 keskitytt\u00e4isiin nimenomaan sairastumista k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 ajatuksena olisi, ett\u00e4 se toimisi sek\u00e4 tietynlaisena vertaistukena esimerkiksi sy\u00f6p\u00e4\u00e4n sairastuneille, mutta sitten my\u00f6s terveydenhuollon ammattilaisille olisi oma lukupiiri, koska se on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 terveydenhuoltoalalla toimivat, niin heid\u00e4nkin kerronnallinen toimijuus vahvistuu, eli hekin niin paljon toimii n\u00e4iden, ihan kun he kertoo diagnooseista potilaille ja k\u00e4sittelee sit\u00e4 sairastumista potilaan kanssa, niin v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s heihin vaikuttaa t\u00e4mm\u00f6iset kulttuuriset kertomusmallit, ja se on hyv\u00e4, ett\u00e4 hekin pohtii mink\u00e4laisten mallien kautta ja mink\u00e4laisten tarinakaavojen kautta he kertoo ja puhuu sairauksista. Ja se oli tosi kiva huomata, ett\u00e4 se idea sai positiivisen vastaanoton tuolla Tyksiss\u00e4, ett\u00e4 toivotaan nyt, ett\u00e4 saataisiin rahoitus, niin p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin kokeilemaan t\u00e4t\u00e4. Mutta ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on yksi esimerkki, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 mallilla on meid\u00e4n mielest\u00e4 paljon erilaisia sovellusmahdollisuuksia, ja yksi on nimenomaan t\u00e4m\u00e4 sairastumisen maailma ja terveydenhuoltoala.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Yksi suunta, mihin ollaan sitten my\u00f6skin kurkoteltu, niin on t\u00e4m\u00e4 kirjallisuusterapia toisaalta semmoisena, ett\u00e4 m\u00e4 n\u00e4en, ett\u00e4 se olisi mallia tietyll\u00e4 tavalla vaikka kirjallisuusterapiaohjaajakoulutukseen. Mutta toisaalta my\u00f6skin sen hahmottamisen ajattelen, ett\u00e4 jos ajatellaan, ett\u00e4 toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 on luova tekeminen, vaikka luova kirjoittaminen tai luova lukeminen, jota nyt sitten voisi ajatella, ett\u00e4 sit\u00e4 voi vied\u00e4 kouluun ja sen tyyppist\u00e4 toimintaa voi tehd\u00e4 kouluissa ja kirjastoissa, johon terapiaa ei voi vied\u00e4. Ja sitten toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 sitten se semmoinen kirjallisuusterapeuttinen ty\u00f6skentely, niin itselle on ainakin t\u00e4ss\u00e4 hahmottunut se, ett\u00e4 vaikka kirjallisuusterapiaprosessi on osittain v\u00e4lineellist\u00e4 ja osittain ei-v\u00e4lineellist\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 on erilaiset, siihen prosessiin kuuluu tietyll\u00e4 tavalla se luova poeettinen prosessi, se tutkiva sanataidety\u00f6skentely lukemisen tai kirjoittamisen \u00e4\u00e4rell\u00e4, niiden kertomusten tutkimisen \u00e4\u00e4rell\u00e4, mutta ett\u00e4 terapia tuo aina sitten tavallaan sen terapiasopimuksen ja tavoitteellisen ty\u00f6skentelyn jonkin muutoksen eteen. T\u00e4ss\u00e4 m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n kerronnallisen toimijuuden lukupiirimalli sijoittuu n\u00e4iden v\u00e4liin. Ett\u00e4 me voidaan ammentaa, ett\u00e4 m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 kirjoitusterapiasta on tavallaan hy\u00f6ty\u00e4 siin\u00e4 suhteessa, vaikkei teht\u00e4isi t\u00e4ss\u00e4 nyt puhdasta kirjoitusterapiaa, niin kuitenkin tavallaan sen rajakohdan hahmottamiseksi paremmin. Ett\u00e4 sen kerronnallisen toimijuuden kulloisenkin tavoitteen tavallaan kirkastamiseksi. Ja tavallaan m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 se on asia, joka liittyy siihen eettisyyteen ja sen hoitavan lukemisen ja sen tyyppisen toiminnan etiikkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni-<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: Niin m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 yksi sellainen hyvinvointia laajassa mieless\u00e4 tuottava kokemus lukemisessa ja yhdess\u00e4 lukemisessa voi olla just se kokemus, ettei ole yksin, ja semmoinen tietynlainen yhteyden tunne, ja se on ollut semmoinen ehk\u00e4 parhaita asioita mulle tossa romaanin kirjoittamisessa, ett\u00e4 monet on sitten tullut sanomaan siit\u00e4, ett\u00e4 se on saanut jotenkin tuntemaan, ett\u00e4 on v\u00e4hemm\u00e4n yksin, ett\u00e4 kun sairastuminen on niin sellainen omaa rumista koskeva kokemus, niin sen voi ajatella tai se voi tuntea, jos ei sit\u00e4 pysty jakamaan, niin hyvin sellaiselta, se saa tuntemaan usein itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi ja jotenkin maailmasta erilliseksi. Mutta sitten itse asiassa tosi monet k\u00e4y l\u00e4pi samantyyppisi\u00e4, vaikka se on aina yksil\u00f6llist\u00e4, niin kuitenkin saman tyyppisi\u00e4 kauhuja ja ep\u00e4varmuuden, ep\u00e4tietoisuuden kokemuksia, niin se, ett\u00e4 sen pystyy jakamaan, niin kun kirjallisuus on yksi tapa saada yhteys toisiin ihmisiin, ja just l\u00f6yt\u00e4\u00e4 niit\u00e4 sanoja my\u00f6s omalle kokemukselle. Ja semmoinen tietynlainen suru ja haavoittuvaisuuden n\u00e4ytt\u00e4minen voi olla my\u00f6s tapa saada yhteys toisiin, ett\u00e4 se on semmoinen yksi tavallaan teema tossa mun romaanissakin, ja musta tuntuu, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 lukupiireiss\u00e4 on my\u00f6s jonkun verran n\u00e4kynyt sit\u00e4, ett\u00e4 ne on tosiaan herkki\u00e4 aiheita, mutta jos p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n sellaiseen turvalliseen tilaan, miss\u00e4 pystyy jakamaan sen tyyppisi\u00e4 puolia omista kokemuksista just sen tekstin \u00e4\u00e4rell\u00e4, niin se voi olla my\u00f6s hyvin semmoinen voimakas yhteyden kokemus.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Ja n\u00e4iss\u00e4 meid\u00e4nkin lukupiireiss\u00e4 on kuitenkin tavallaan se, ett\u00e4 se teksti tuo my\u00f6skin turvaa. Ett\u00e4 silloin, kun me ei olla terapiaa tekem\u00e4ss\u00e4, niin tavallaan se ohjeistus on meill\u00e4 koko ajan, ett\u00e4 aina palataan tekstiin, ja tietenk\u00e4\u00e4n ei ket\u00e4\u00e4n j\u00e4tet\u00e4 yksin, mutta ett\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla se, ett\u00e4 voidaan s\u00e4\u00e4dell\u00e4 my\u00f6skin sit\u00e4 et\u00e4isyytt\u00e4 siihen, ett\u00e4 kuinka l\u00e4helle jokainen haluaa tulla sit\u00e4 asiaa, mist\u00e4 on puhe.<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Joo, siin\u00e4 p\u00e4\u00e4see kirjoitusharjoituksissa usein sitten viel\u00e4 itsekseen sen j\u00e4lkeen v\u00e4h\u00e4n syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ajatusta. Ehk\u00e4 jos jollain tavalla sanallistaa sit\u00e4 sitten itselleen viel\u00e4 enemm\u00e4n. Ja nimenomaan t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mainittu yhteys on sellainen, ja koen, ett\u00e4 niiss\u00e4 lukupiireiss\u00e4 on hyvin t\u00e4rke\u00e4 osa sit\u00e4 my\u00f6s niiden ik\u00e4\u00e4n kuin hyvinvointimerkityst\u00e4. Ja siin\u00e4 my\u00f6s olennaista on se, ett\u00e4 ne on nimenomaan lukupiirej\u00e4, miss\u00e4 on se teksti l\u00e4sn\u00e4. Eli se tosiaan niin, kuin on puhuttu, tarjoo sit\u00e4 turvallista et\u00e4isyytt\u00e4 tarpeen tullen, mutta tietyll\u00e4 tavalla moni on my\u00f6s kuvannut, ett\u00e4 juuri siksi, kun siin\u00e4 on se teksti, niin se muuttuu tietyll\u00e4 tavalla intensiivisemm\u00e4ksi se yhdess\u00e4olo, ett\u00e4 sen tekstin kautta ja sen \u00e4\u00e4rell\u00e4 ollessa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n hyvin nopeasti, my\u00f6s vaikka ei tuntisi ket\u00e4\u00e4n aikaisemmin lukupiiriss\u00e4, niin todella merkityksellisten asioiden \u00e4\u00e4relle. Eli se teksti on hyvin t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa nimenomaan siin\u00e4 yhteyden luomisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Ja ihan se, ett\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 meid\u00e4n kerronnallisen toimijuuden lukupiireiss\u00e4 voidaan lukea \u00e4\u00e4neen, tai sitten voidaan lukea kotona, mutta ett\u00e4 \u00e4\u00e4neen lukeminenkin on aika mielenkiintoista, ett\u00e4 siin\u00e4 se yhteys totta kai, mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on aika paljon t\u00e4n\u00e4\u00e4n korostunut, kun puhutaan lukupiireist\u00e4, se yhteys toiseen, mutta ett\u00e4 sitten tekee mieli painottaa my\u00f6skin sit\u00e4, ett\u00e4 joskus se on niinkun yhteytt\u00e4 itseen ja tavallaan sen tekstin peilausta ja heijastelua, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mussa her\u00e4tt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mun kehossa, mun ajattelussa, ett\u00e4 se on se toinen puoli. Ja se tulee esiin \u00e4\u00e4neen lukiessa, ett\u00e4 se on ollut itselle ainakin uusi semmoinen tutkimuskohde, sen \u00e4\u00e4neen lukemisen merkitys, ja todella se kirjallisuuden el\u00e4v\u00e4 l\u00e4sn\u00e4olo. Ett\u00e4 kirjallisuuden tutkijoita ollaan t\u00e4ss\u00e4 kaikki taustoiltamme, mutta ett\u00e4 kirjallisuudentutkimuksessakin niiss\u00e4 ihan peruskursseilla puhutaan metaforisesti kirjallisuuden \u00e4\u00e4nest\u00e4 ja kuka puhuu, mutta ett\u00e4 se konkretisoituu silloin, ja totta kai nyky\u00e4\u00e4n kaikki kuuntelee \u00e4\u00e4nikirjoja, ett\u00e4 se ei ole en\u00e4\u00e4 sellaista hepreaa, mutta ett\u00e4 se on viel\u00e4 eri asia, kun itse lukee. Ett\u00e4 se on viel\u00e4 eri asia, kun kuuntelee, ja sitten kuuntelee omaa \u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4n ja tuttua sit\u00e4 lukupiiriporukkaa, ett\u00e4 se avautuu kyll\u00e4 viel\u00e4 moneen suuntaan siin\u00e4 ihan istuntotilanteessa. Ja jos se on luottamuksellinen ja hyv\u00e4 ilmapiiri, niin tosiaan siin\u00e4 on tosi paljon mahdollisuuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Ja se, ett\u00e4 miten semmoinen yhteys toisiin ja yhteys itseen usein on my\u00f6s tietysti vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: Joo, ja sitten teki viel\u00e4 mieli painottaa tota, kun on puhuttu t\u00e4st\u00e4 yhteydest\u00e4, niin my\u00f6s sitten sit\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin et\u00e4isyytt\u00e4, mink\u00e4 kanssa t\u00e4ss\u00e4 joku, oliko se Eevastiina, taisi mainita, ett\u00e4 tavallaan se liittyy kaunokirjallisuuden my\u00f6s semmoiseen tiettyyn potentiaaliin, ett\u00e4 se mahdollistaa my\u00f6s semmoisen tietyn vuorovaikutuksen just sen et\u00e4isyyden oton ja et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misen ja sitten sen yhteyden v\u00e4lill\u00e4. Ett\u00e4 esimerkiksi mulle se kirjoittamisprosessi, ett\u00e4 vaikka siin\u00e4 on tosiaan se mun oma sairastumiskokemus l\u00e4ht\u00f6kohtana, mutta se on kuitenkin romaani ja fiktiota, ett\u00e4 se ei ole omael\u00e4m\u00e4kerrallinen siin\u00e4 mieless\u00e4, vaikka siin\u00e4 on joku omael\u00e4m\u00e4kerrallinen juonne, joka liittyy siihen tavallaan, ett\u00e4 se on ik\u00e4\u00e4n kuin emotionaalisesti totta se sairastumisen kokemus, mutta siin\u00e4 on kuitenkin fiktiivisi\u00e4 tapahtumia ja henkil\u00f6hahmoja. Niin jotenkin se siin\u00e4 mun omassa kirjallisuusprosessissa niin just se et\u00e4isyyden saaminen niihin omiin kokemuksiin, ja tavallaan semmoinen tietty leikillisyyden ja leikittelyn ulottuvuus, mik\u00e4 kanssa liittyy luovaan kirjoittamiseen ja n\u00e4in, niin jotakin sen tyyppist\u00e4 on my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 kirjoituspiireiss\u00e4, ett\u00e4 se itsest\u00e4 kirjoittaminen tai ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 luova kirjoittaminen, niin siin\u00e4 on my\u00f6s se et\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misen mahdollisuus, jonka kaunokirjallisuus avaa, ja m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 sill\u00e4 on my\u00f6s semmoinen hyvinvointiin liittyv\u00e4 ulottuvuus, mit\u00e4 ei ehk\u00e4 aina tule ajatelleeksi.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Ja sitten voidaan tutkia my\u00f6skin sellaisia asioita, kun just t\u00e4ss\u00e4 on tullut mainittua, vaikka surua sairastumiseen. Itsell\u00e4 on semmoinen kokemus, ett\u00e4 meill\u00e4 on aika j\u00e4yk\u00e4t kategoriat, ett\u00e4 on sitten, ett\u00e4 psykologit sanoo, mit\u00e4 suru on, ja jos m\u00e4 nyt en sure t\u00e4lleen&#8230; Ett\u00e4 luova kirjoittaminen on jo rikkonut t\u00e4t\u00e4 kentt\u00e4\u00e4. Ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla nyt sitten tulee viel\u00e4 kirjallisuus siihen mukaan tavallaan sen kirjoittamisen k\u00e4\u00e4nt\u00f6puolena. Ett\u00e4 meill\u00e4 on tapoja ilmaista asioita niiden kompleksisuudessa, ja meill\u00e4 on itsell\u00e4 mahdollisuus tavallaan kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 taitoa ilmaista itse\u00e4mme kaikessa kompleksisuudessa. Ei t\u00e4ydellisesti, mutta haavoittuvana ja ep\u00e4t\u00e4ydellisen\u00e4. Meid\u00e4n omalla sitten \u00e4\u00e4nell\u00e4\u00e4n, joka totta kai on my\u00f6skin kulttuurinen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p>-Yhteinen \u00e4\u00e4ni-<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Jos te voisitte nyt vaikuttaa johonkin yhteen asiaan t\u00e4ss\u00e4 kirjallisuutta ja hyvinvointia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 keskustelussa tai k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, niin mik\u00e4 se olisi?<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: No m\u00e4 ehk\u00e4 toivoisin, ett\u00e4 tosiaan ymm\u00e4rrett\u00e4isiin hyvinvointia ehk\u00e4 nykyist\u00e4 laajemmin. Ja just niin, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4isi esimerkiksi sen kirjallisuuden potentiaalin tehd\u00e4 meist\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin ihmisin\u00e4 moniulotteisempia ja vahvistaa meid\u00e4n toimijuutta ja merkityksellisyyden ja mielekkyyden kokemuksia, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n tyyppiset asiat m\u00e4 koen, ett\u00e4 on hyvin keskeisi\u00e4 hyvinvoinnille. My\u00f6s t\u00e4mm\u00f6inen niin kuin eettinen toimijuus, ett\u00e4 miten tosiaan olla ihminen t\u00e4ss\u00e4 maailmantilanteessa, ett\u00e4 se oma hyvinvointi ei ole irrallaan muiden hyvinvoinnista. Ett\u00e4 semmoista laajempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 hyvinvoinnista. Ja sitten my\u00f6s me jonkun verran puhuttiin jo terveydenhuollon n\u00e4ist\u00e4, mit\u00e4 mahdollisuuksia on sinne suuntaan, mutta ett\u00e4 esimerkiksi koulumaailmassa m\u00e4 toivoisin, ett\u00e4 kaunokirjallisuutta opetettaisiin enemm\u00e4n kytk\u00f6ksiss\u00e4 nimenomaan siihen, ett\u00e4 miten keskeist\u00e4 se on siihen, miten me hahmotetaan meid\u00e4n olemista maailmassa, meid\u00e4n ajattelua ja erilaisia el\u00e4m\u00e4n suuntia, ja sit\u00e4, mik\u00e4 meille on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mahdollista. Ett\u00e4 kirjallisuus ei ole vain tekstuaalinen ilmi\u00f6, vaan se on ihan olennainen sille, ett\u00e4 miten me ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mist\u00e4 me tullaan, miss\u00e4 me ollaan nyt ja mihin me ollaan menossa.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Joo, tohon tekee mieli lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 lukion opetussuunnitelmiinhan nyt t\u00e4h\u00e4n viimeiseen tuli t\u00e4m\u00e4 hyvinvointiaspekti mukaan, ja siis t\u00e4m\u00e4 ajatus siit\u00e4 my\u00f6skin, mit\u00e4 nyt paljon kouluissa mietit\u00e4\u00e4n, oon seurannut jonkin verran sit\u00e4 keskustelua, ett\u00e4 siirrytt\u00e4isiin tosiaan siit\u00e4 semmoisesta pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n analyyttisesta lukemisesta enemm\u00e4n semmoista el\u00e4myksellisyytt\u00e4 korostavaan lukutapaan, joka toisi siihen tilaa niille ajatuksille ja kokemuksille ja ajatusten vaihdolle. Ett\u00e4 sit\u00e4 m\u00e4 tietysti toivon t\u00e4nne yliopistoon, ja siin\u00e4 mieless\u00e4 m\u00e4 oon t\u00e4nne nyt v\u00e4h\u00e4n palannutkin, ett\u00e4 Taideyliopistoon on nyt otettu n\u00e4m\u00e4 taideterapiat, kirjallisuusterapia my\u00f6skin nytten alkaa ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 sitten t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 taideterapiakokonaisuudessa, ja se ei ole tietenk\u00e4\u00e4n yksi ja ainoa v\u00e4yl\u00e4, ett\u00e4 se on yksi t\u00e4ll\u00e4 health ja medical humanities -kent\u00e4ll\u00e4, niinkun terveys-, l\u00e4\u00e4ketiede, humanistiset -kombokent\u00e4ll\u00e4, mutta ett\u00e4 totta kai toivoisin my\u00f6skin tiedeyliopistoihin enemm\u00e4n tavallaan t\u00e4m\u00e4n tyyppisten menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4, avaamaan my\u00f6skin sit\u00e4 tutkimusta ja omaa ajattelua, ja jotenkin sellaisia toiveita t\u00e4ss\u00e4 on nyt viel\u00e4 loppuel\u00e4m\u00e4ksi itsell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Ent\u00e4 Eevastiina?<\/p>\n\n\n\n<p>Eevastiina: Ihan my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ulottuvuus on se, ett\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteinen rahoitus, tutkimus- kuin my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n menetelmien kehitt\u00e4misen ty\u00f6ss\u00e4 on se, mik\u00e4 mahdollistaa sen, ett\u00e4 saadaan tutkittua hyvin tarkasti ja syv\u00e4luotaavasti n\u00e4it\u00e4, niin kuin t\u00e4ss\u00e4 on keskusteltu, niin lukemisen hyvin hyvin moniulotteista ilmi\u00f6t\u00e4. Ett\u00e4 me ollaan nyt puhuttu aika paljon t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4st\u00e4 meid\u00e4n tutkimushankkeesta, totta kai, koska se on meille tuttu, mutta ett\u00e4 todella paljon eritt\u00e4in mielenkiintoista tutkimusta sek\u00e4 lukemistutkimukseen ett\u00e4 kulttuurihyvinvoinnin, ett\u00e4 muutenkin hyvinvoinnin tutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n totta kai paljon muutakin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4ivi: Esimerkiksi kouluopetuksessa on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tosi paljon erilaisia hankkeita. Ett\u00e4 siis Turun yliopistossakin on vaikka kuinka monta lukemistutkimushanketta, ett\u00e4 lukemisen kompleksisuus on avautunut ihan parina viime vuosikymmenen\u00e4. Ett\u00e4 se, mit\u00e4 aina luultiin, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 nyt tunnetaan ja tiedet\u00e4\u00e4n, niin se vaan paljastuu todella kiinnostavammaksi, aina vain kiinnostavammaksi kent\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna: Ja ainakin m\u00e4 olen iloinen, ett\u00e4 just t\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 lukeminen on noussut tosi monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta viime aikoina eri hankkeissa, ett\u00e4 kirjallisuus saa aina merkityksen vasta siin\u00e4 lukuprosessissa, ja sen takia lukeminen on ihan keskeist\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Ja sitten se yhdess\u00e4 lukeminen, niin siin\u00e4 avautuu uusia n\u00e4k\u00f6kulmia, se teksti avautuu moniulotteisempana, kun s\u00e4 pystyt jakamaan niit\u00e4 lukukokemuksia. Ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n mulla on ainakin semmoinen dialoginen ihmiskuva, ett\u00e4 me tullaan aina itseksemme suhteessa dialogissa toisten kanssa, ja sill\u00e4 tavalla relationaalisesti suhteessa toisiin, niin my\u00f6s lukijoina me muotoudutaan aina suhteessa toisiin. Ja se, ett\u00e4 m\u00e4 olen iloinen siit\u00e4, ett\u00e4 on enemm\u00e4n tullut esiin t\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4 lukemisen ja jakamisen mahdollisuudet ja sen merkitys hyvinvoinnille. Ja m\u00e4 toivon, ett\u00e4 satsattaisiin siihen, ett\u00e4 sit\u00e4 potentiaalia pystyt\u00e4\u00e4n aktualisoimaan hyvin erilaisilla el\u00e4m\u00e4n alueilla tosiaan ihan sielt\u00e4 kouluista terveydenhuoltoon ja kirjastoihin, ja on todella paljon mahdollisuuksia soveltaa ja ammentaa siit\u00e4 kirjallisuuden potentiaalista ja voimasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Anu: Kiitos paljon Hanna, P\u00e4ivi ja Eevastiina, kun olitte t\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Hanna, P\u00e4ivi ja Eevastiina: Kiitos.<\/p>\nSeuraa meit\u00e4:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu:    <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20Kirjallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin%20yhteydet&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2023%2F03%2Fbooks.jpeg&#038;p&#091;title&#093;=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20Kirjallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin%20yhteydet\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20Kirjallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin%20yhteydet\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2023%2F03%2Fbooks.jpeg&#038;description=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20Kirjallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin%20yhteydet\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20Kirjallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin%20yhteydet\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&#038;v=3&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20Kirjallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin%20yhteydet&#038;u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%20%E2%80%93%20Kirjallisuuden%20ja%20hyvinvoinnin%20yhteydet&#038;body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4114\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Miten kirjallisuus ja yhdess\u00e4 lukeminen voivat tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 on kerronnallinen toimijuus? Kirjallisuuden potentiaalisista hyvinvointivaikutuksista keskustelevat professori Hanna Meretoja, kirjallisuusterapeutti P\u00e4ivi Kosonen ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Eevastiina Kinnunen Turun yliopistosta. Haastattelijana Anu Laukkanen.<\/p>\n","protected":false},"author":5186,"featured_media":4117,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51],"tags":[81,1064,1042,1065,87,111,246],"class_list":["post-4114","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","tag-hyvinvointi","tag-kirjallisuus","tag-kulttuurihyvinvointi","tag-lukeminen","tag-podcast","tag-terveys","tag-yhteinenaani"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books.jpeg",2048,1366,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-300x200.jpeg",300,200,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-768x512.jpeg",768,512,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-1024x683.jpeg",1024,683,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-400x400.jpeg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-1536x1025.jpeg",1536,1025,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books.jpeg",2048,1366,false],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-450x300.jpeg",450,300,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-484x300.jpeg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-1560x300.jpeg",1560,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-800x300.jpeg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-512x300.jpeg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-780x560.jpeg",780,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/03\/books-480x600.jpeg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>Miten kirjallisuus ja yhdess\u00e4 lukeminen voivat tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4? Mit\u00e4 on kerronnallinen toimijuus? Kirjallisuuden potentiaalisista hyvinvointivaikutuksista keskustelevat professori Hanna Meretoja, kirjallisuusterapeutti P\u00e4ivi Kosonen ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Eevastiina Kinnunen Turun yliopistosta. Haastattelijana Anu Laukkanen.<\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>","author_info_v2":{"name":"Dialogiblogi","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/sumaput\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4114","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5186"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4114"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4114\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4120,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4114\/revisions\/4120"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4114"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4114"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4114"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}