{"id":4138,"date":"2023-03-28T12:36:51","date_gmt":"2023-03-28T09:36:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4138"},"modified":"2023-03-28T12:36:54","modified_gmt":"2023-03-28T09:36:54","slug":"yksinaisyys-ja-ostrakismi-uhkaavat-koko-yhteiskunnan-hyvinvointia-ja-turvallisuutta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yksinaisyys-ja-ostrakismi-uhkaavat-koko-yhteiskunnan-hyvinvointia-ja-turvallisuutta\/","title":{"rendered":"Yksin\u00e4isyys ja ostrakismi uhkaavat koko yhteiskunnan hyvinvointia ja turvallisuutta"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuva: Timon Studler \/ Unsplash<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyys koskettaa yh\u00e4 useampaa suomalaista. Suomen Punaisen Ristin yksin\u00e4isyysbarometriin<\/a> vastanneista l\u00e4hes kaksi kolmasosaa kertoi kokevansa yksin\u00e4isyytt\u00e4 ainakin joskus ja nelj\u00e4sosa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n ajoittain. Joka kymmenes vastanneista koki yksin\u00e4isyytt\u00e4 usein tai jatkuvasti. Luvut ovat suurempia kuin vuosi sitten. Koronarajoitusten poistaminen ei siis ole tuonut tilanteeseen helpotusta \u2013 p\u00e4in vastoin. Barometrin tulokset kertovat erityisesti nuorten ahdingosta.<\/p>\n\n\n\n

Jatkuva ulkopuolelle j\u00e4\u00e4minen sairastuttaa sek\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 ett\u00e4 yhteiskuntaa aiheuttaen valtavia inhimillisi\u00e4 ja taloudellisia kustannuksia ja turvallisuuteen liittyvi\u00e4 uhkia. Toistuvasti itsens\u00e4 yksin\u00e4iseksi kokevat ihmiset k\u00e4yv\u00e4t muita useammin l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4 ja sairaalahoitojaksoilla. Iso-Britanniassa on laskettu, ett\u00e4 yksin\u00e4isyys maksaa valtiolle yli 11 000 euroa yksin\u00e4ist\u00e4 ihmist\u00e4 kohden vuodessa. Alankomaissa yksin\u00e4isyyden on katsottu aiheuttavan yli kahdeksan prosenttia kaikista terveydenhuollon kustannuksista.<\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6n tragedia muuttuu yhteiskunnan tragediaksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyys tarkoittaa ahdistavaa ja negatiivista kokemusta siit\u00e4, etteiv\u00e4t olemassa olevat sosiaaliset suhteet vastaa toivottuja. Koettu puutos voi kohdistua joko sosiaalisiin verkostoihin, jolloin puhutaan sosiaalisesta yksin\u00e4isyydest\u00e4, tai l\u00e4heisiin t\u00e4rkeisiin ihmissuhteisiin, jolloin kyseess\u00e4 on emotionaalinen yksin\u00e4isyys. Termin\u00e4 yksin\u00e4isyys sekoitetaan usein virheellisesti yksin olemiseen, joka kuitenkin voi olla my\u00f6s toivottua ja hyvinvointia vahvistavaa. Yksin\u00e4isyydeksi se muodostuu vasta silloin, jos tunne on ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4 ja tilanteesta halutaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon.<\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyys ei ole ikin\u00e4 mukavaa, valittua tai hyvinvointia lis\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4. Se on aina tragedia yksil\u00f6lle, ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa koko yhteiskunnan tragediaan. Lis\u00e4\u00e4ntynyt yksin\u00e4isyys uhkaa Suomen kokonaisturvallisuutta yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 siksi, ett\u00e4 pitkittyneet yksin\u00e4isyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset alentavat ihmisen toimintakyky\u00e4 sek\u00e4 kriisinkest\u00e4vyytt\u00e4, ja toisaalta siksi, ett\u00e4 ne lis\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4kivallan ja radikalisoitumisen riski\u00e4. V\u00e4est\u00f6n toimintakyky, henkinen kriisinkest\u00e4vyys ja sis\u00e4inen turvallisuus kuuluvat Turvallisuuskomitean m\u00e4\u00e4rittelemiin<\/a> suomalaisen yhteiskunnan elint\u00e4rkeisiin toimintoihin.<\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isi\u00e4 nuoria on valtavasti<\/a>, mutta siit\u00e4 huolimatta moni ajattelee olevansa ainoa yksin\u00e4inen. Yksin\u00e4isyys koetaankin usein \u201domaksi h\u00e4pe\u00e4ksi\u201d. Yksin\u00e4isyyden ja ulkopuolelle j\u00e4\u00e4misen kokemukset heikent\u00e4v\u00e4t yhteenkuuluvuuden ja autonomian tunnetta sek\u00e4 tunnetta kykenevyydest\u00e4 vaikuttaa asioihin. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkityksellisyyden kokemusta ja alentaa toimintakyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4kyv\u00e4ksi keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ostrakismilla<\/a> tarkoitetaan tahallista tai tahatonta ulkopuolelle sulkemista. Ulkopuolelle j\u00e4\u00e4nyt tai j\u00e4tetty ihminen pyrkii yleens\u00e4 takaisin vuorovaikutukseen \u2013 ensin hyv\u00e4ll\u00e4. H\u00e4n saattaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 prososiaalisesti ja yritt\u00e4\u00e4 korottaa arvoaan muiden silmiss\u00e4. Jos tilanne ei muutu, ihminen saattaa alkaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 antisosiaalisesti tai jopa itsetuhoisesti ja aggressiivisesti<\/a>. My\u00f6s radikalisoitumisen riski<\/a> kasvaa.<\/p>\n\n\n\n

Suomalaisessa tutkimuksessa on todettu yksin\u00e4isyydell\u00e4 olevan yhteys rikoksiin<\/a>. Ne vangit, jotka olivat kokeneet muita enemm\u00e4n yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja ulkopuolisuutta, olivat syyllistyneet muita useammin rikoksiin, jotka kohdistuivat toisiin ihmisiin. T\u00e4llaisia rikoksia ovat seksuaali-, v\u00e4kivalta- ja henkirikokset. Yhdysvaltalaisten kouluampujien taustoja selvitt\u00e4neen tutkimuksen mukaan<\/a> kolmetoista viidest\u00e4toista haastatellusta koulusurmaajasta oli kokenut yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n ostrakismia. Kokemus ulkopuolelle ty\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 oli saanut heid\u00e4t ajattelemaan, ett\u00e4 itsens\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi \u2013 keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Johdonmukaista ty\u00f6t\u00e4 yhten\u00e4 rintamana<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Suomessa on viime vuosina tehty paljon hyv\u00e4\u00e4 ja vaikuttavaa ty\u00f6t\u00e4 yksin\u00e4isyyden v\u00e4hent\u00e4miseksi. T\u00e4st\u00e4 huolimatta vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 yksin\u00e4isyys vain lis\u00e4\u00e4ntyy ja kroonistuu. Keinoja ongelmaan puuttumiseksi on, mutta t\u00e4h\u00e4n asti niiden hy\u00f6dynt\u00e4minen on ollut hajanaista. Nyt on korkea aika ottaa seuraava askel. Yksin\u00e4isyysk\u00e4yrien k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen laskuun vaatii yhteist\u00e4 pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. Tarvitaan suunnitelma siit\u00e4, mit\u00e4 yksin\u00e4isyysty\u00f6ss\u00e4 kannattaa painottaa ja miten toimenpiteit\u00e4 arvioidaan vaikuttavimpien l\u00f6yt\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta (SDP) ja Paula Risikko (Kok.) perustivat vuonna 2022 eduskuntaan Yksin\u00e4isyyden ja ostrakismin v\u00e4hent\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4n. Ty\u00f6ryhm\u00e4n tavoitteena on saada mukaan hallitusohjelmaan kansallinen strategia ja toimenpidesuunnitelma yksin\u00e4isyyden ja ostrakismin v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n

Yhdysvaltalaisten kouluampujien taustoja selvitt\u00e4neen tutkimuksen mukaan kolmetoista viidest\u00e4toista haastatellusta koulusurmaajasta oli kokenut yhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n ostrakismia. Kokemus ulkopuolelle ty\u00f6nt\u00e4misest\u00e4 oli saanut heid\u00e4t ajattelemaan, ett\u00e4 itsens\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi \u2013 keinolla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Ty\u00f6ryhm\u00e4st\u00e4 kansanliikkeeksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Strategia ja toimenpidesuunnitelma eiv\u00e4t kuitenkaan riit\u00e4, vaan my\u00f6s toimeenpanosta on huolehdittava kaikilla sektoreilla. Se vaatii johdonmukaista ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ja korjaavaa ty\u00f6t\u00e4 yhten\u00e4 rintamana valtionhallinnossa, hyvinvointialueilla, kunnissa ja j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4. Yksin\u00e4isyyden ja ostrakismin v\u00e4hent\u00e4misty\u00f6h\u00f6n tarvitaan poliitikkojen ty\u00f6ryhm\u00e4n lis\u00e4ksi kansanliikett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sellaiseksi t\u00e4ht\u00e4\u00e4 kehitysjohtaja Emil Salovuoren ja professori Niina Junttilan alulle panema L\u00e4hde-liike<\/a>, jossa on mukana jo yli viisisataa toimijaa. Liikkeen tarkoituksena on luoda jatkuvuutta hanke- ja kampanjapohjaisen yksin\u00e4isyysty\u00f6n rinnalle sek\u00e4 mahdollistaa yhteisty\u00f6 eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyytt\u00e4 on t\u00e4h\u00e4n asti pyritty v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 muuttamalla yksin\u00e4isten omaa toimintaa, ajatuksia tai tunteita. L\u00e4hde-liikkeen tavoitteena on saada aikaan asennemuutos koko yhteiskunnassa ja rikkoa yksin\u00e4isyyteen liittyv\u00e4\u00e4 stigmaa. Yleiseen asenneilmapiiriin vaikuttaminen ja yhteis\u00f6llisyyden kokemuksen vahvistaminen ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 ongelman kukistamiseksi. Yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 voidaan lis\u00e4t\u00e4 esimerkiksi kaavoitus- ja asumisratkaisuilla, kohtaamispaikkoja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4, harrastuksiin p\u00e4\u00e4syn tukemisella, oppimisen tuen riitt\u00e4vill\u00e4 resursseilla sek\u00e4 tunne- ja vuorovaikutuskasvatuksen lis\u00e4\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksin\u00e4isyyden juurisyyt ovat moninaisia ja kumuloituvia. Taustalla voi olla esimerkiksi kiusaamiskokemuksia, terveydellisi\u00e4 ongelmia, perheen vaikeuksia sek\u00e4 kouluyhteis\u00f6\u00f6n ja yhteiskunnan rakenteisiin liittyvi\u00e4 haasteita \u2013 tai sitten n\u00e4iden taustatekij\u00f6iden monimuotoisia yhdistelmi\u00e4. Siksi yksin\u00e4isyyden v\u00e4hent\u00e4miseksi ei ole yht\u00e4 kaikkiin tilanteisiin sopivaa ratkaisua, vaan tarvitaan monenlaisia keinoja \u2013 niin ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 kuin interventiomenetelmi\u00e4kin. <\/p>\n\n\n\n

Niit\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n my\u00f6s strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Right to Belong -hankkeessa<\/a>. Hankkeen tavoitteena on ehk\u00e4ist\u00e4 ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lasten ja nuorten yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja ostrakismia erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, kuten perheiss\u00e4, kouluissa, sosiaalisessa mediassa ja kaveriryhmiss\u00e4. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on yhteiskunta, joka tarjoaa jokaiselle lapselle ja nuorelle yhdenvertaisen, turvallisen ja sosiaalisesti kest\u00e4v\u00e4n tulevaisuuden, jossa yksik\u00e4\u00e4n ei j\u00e4\u00e4 ulkopuoliseksi. Se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 paitsi yksin\u00e4isen lapsen tai nuoren, my\u00f6s koko suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjoitus perustuu Right to Belong -hankkeen<\/a> ty\u00f6h\u00f6n ja eduskunnan Yksin\u00e4isyyden ja ostrakismin v\u00e4hent\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n Yksin\u00e4isyys Suomessa -keskustelutilaisuuteen (27.2.2023). Tilaisuudessa pitiv\u00e4t puheenvuoroja kansanedustajat ja ty\u00f6ryhm\u00e4n puheenjohtajat Eeva-Johanna Eloranta (SDP) ja Paula Risikko (Kok.), professori ja opetusneuvos Niina Junttila, erityisasiantuntija Maaret Alaranta, kehitysjohtaja Emil Salovuori sek\u00e4 puolueiden edustajat Hilkka Kemppi (Kesk.), Ari Koponen (PS), Inka Hopsu (Vihr.), Veronika Honkasalo (Vas.) ja Mikko Ollikainen (RKP).<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n\n\n\n