{"id":4198,"date":"2023-05-09T09:01:33","date_gmt":"2023-05-09T06:01:33","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4198"},"modified":"2023-05-09T09:19:12","modified_gmt":"2023-05-09T06:19:12","slug":"yhteinen-aani-miksi-yksinaisyys-ja-ostrakismi-voivat-johtaa-vakivaltaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yhteinen-aani-miksi-yksinaisyys-ja-ostrakismi-voivat-johtaa-vakivaltaan\/","title":{"rendered":"Yhteinen \u00e4\u00e4ni: Miksi yksin\u00e4isyys ja ostrakismi voivat johtaa v\u00e4kivaltaan?"},"content":{"rendered":"\n<p>Millaisia yhteyksi\u00e4 nuorten yksin\u00e4isyydell\u00e4, ulkopuolisuudella ja v\u00e4kivaltaisella k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on toisiinsa? Millaiset syyt voivat johtaa yksin\u00e4isyyteen? Ent\u00e4 v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n? Mit\u00e4 asialle voisi tehd\u00e4? Kasvatuspsykologian professori Niina Junttilan (TY ja JY) ja ylikomisario Jari Taposen (Helsingin poliisi) keskustelua juontaa toimittaja Sanna Ra.<\/p>\n\n\n\n<p>Jakson aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 keskustelua jatketaan 29.5.2023 Demokratiakorjaamo-tilaisuuden kaikille avoimessa ty\u00f6pajassa 2:&nbsp;<em>Miksi yksin\u00e4isyys ja ulkopuolisuus voivat johtaa v\u00e4kivaltaan?<\/em>&nbsp;Osallistua voi verkossa tai paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4tietoja ja ilmoittautuminen:&nbsp;<a href=\"https:\/\/www.aka.fi\/stn-demokratiakorjaamo-2023\">https:\/\/www.aka.fi\/stn-demokratiakorjaamo-2023<\/a>&nbsp;.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 podcast-jakso on tuotettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 strategisen tutkimuksen&nbsp;YOUNG-ohjelman ja Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><br><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Miksi yksin\u00e4isyys ja ostrakismi voivat johtaa v\u00e4kivaltaan? by Turun yliopisto - University of Turku\" width=\"1027\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1509850447&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1027\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Tervetuloa kuuntelemaan Demokratiakorjaamon podcastia. Demokratiakorjaamo on strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmien yhteinen tapahtuma, jossa esitell\u00e4\u00e4n uusinta demokratiatutkimusta ja keskustellaan n\u00e4k\u00f6kulmista suomalaisen demokratian kehitt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 jakso on tuotettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 STN:n YOUNG- ja PANDEMICS-ohjelmien ja Turun yliopiston Sote-akatemian kanssa. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa pureudutaan siihen, miksi yksin\u00e4isyys ja ostrakismi voivat johtaa v\u00e4kivaltaan. Aiheesta keskustelevat kasvatuspsykologian professori Niina Junttila Turun ja Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistoista ja ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisilaitokselta. Min\u00e4 olen Sanna Ra. Niina Junttila, kertoisitko hieman, miten oma ty\u00f6si liittyy t\u00e4h\u00e4n aiheeseen?<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: Kiitos. Min\u00e4 olen pitk\u00e4\u00e4n ollut, oikeastaan 20 vuotta ollut kiinnostunut erityisesti lasten ja nuorten yksin\u00e4isyydest\u00e4, ja siit\u00e4 kokemuksesta, ett\u00e4 tulee suljetuksi ulkopuolelle. Jotenkin tunne siit\u00e4, ett\u00e4 on merkitykset\u00f6n, kuulumaton, ei sovi porukkaan. Eli yksin\u00e4isyys ja ostrakismi on pitk\u00e4\u00e4n olleet mun tutkimusaiheita sek\u00e4 yliopistolla ett\u00e4 Opetushallituksessa opetusneuvoksen virassa, my\u00f6s osa niit\u00e4 hyvinvoinnin asioita. Ja nyt min\u00e4 johdan Right to Belong -konsortiota, jossa me l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n miettim\u00e4\u00e4n keinoja lasten ja nuorten yksin\u00e4isyyden ja ostrakismin v\u00e4hent\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Ent\u00e4 Jari Taponen, miten ty\u00f6si liittyy aiheeseen?<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: No min\u00e4 ty\u00f6skentelen Helsingin poliisilaitoksella ylikomisariona. Johdan t\u00e4llaista valvonta ja ennalta est\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintoa, ja me ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n oikeastaan joka p\u00e4iv\u00e4 v\u00e4kivallan parissa. Pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 keinoja, miten voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa. Ja yksin\u00e4isyys on yksi siell\u00e4 taustalla vaikuttava syy miksi ihmiset joutuu kiusaamisen ja v\u00e4kivallan kohteeksi, tai jopa liittyy sellaisiin porukoihin, joissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n v\u00e4kivaltaa. Samalla m\u00e4 olen t\u00e4ss\u00e4 tutkimushankkeessa nimelt\u00e4 Ulos ep\u00e4toivosta, joka tutkii nuorten ihmisten itsemurha- ja v\u00e4kivaltakuolleisuutta, niit\u00e4 syit\u00e4 miksi nuoret kuolee v\u00e4kivaltaan ja my\u00f6skin huumekuolemiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Niina Junttila, miten m\u00e4\u00e4rittelisit yksin\u00e4isyyden ja ostrakismin?<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: Se m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 on oikeastaan todella t\u00e4rke\u00e4 sen takia, ett\u00e4 aika usein yksin\u00e4isyys sekoitetaan yksin olemiseen, ja sitten voi tulla sellaisia, tavallaan voidaan kyseenalaistaa ja sanoa, ett\u00e4 kyll\u00e4 nyt kaikkien pit\u00e4\u00e4 osata olla yksin, ja tsemppaa nyt vaan ja hanki niit\u00e4 kavereita. Mutta ett\u00e4 yksin\u00e4isyys ei ole yksin olemista. Yksin oleminen voi olla my\u00f6s positiivista, neutraalia olotilaa, mik\u00e4 voi lis\u00e4t\u00e4 hyvinvointia tai luovuutta. Mutta yksin\u00e4isyys on sellainen negatiivinen, ahdistava tunne siit\u00e4, ett\u00e4 sun sosiaalinen todellisuus ei t\u00e4yt\u00e4 sun tarpeita. Eli voi olla, ett\u00e4 puuttuu se l\u00e4heinen, t\u00e4rke\u00e4 yst\u00e4v\u00e4, tai voi olla ett\u00e4 kaipaa isoa verkostoa, ja se puuttuu. Mutta se, miten meid\u00e4n nuoret kuvaa yksin\u00e4isyytt\u00e4, niin se yleens\u00e4 menee niihin kivun sanoihin. Ett\u00e4 he kuvaa sit\u00e4, ett\u00e4 jotenkin oksettaa, mutta mit\u00e4\u00e4n ei tule ulos. Ja v\u00e4h\u00e4n niin kuin isku vasten kasvoja, tai se tuntuu ihan j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n kamalalta, pahemmalta kuin yht\u00e4\u00e4n mik\u00e4\u00e4n muu. Ja yksi asia joka usein voi johtaa siihen yksin\u00e4isyyden kokemukseen on se ostrakismi, eli ulos suljetuksi tuleminen. Sill\u00e4 ei ole oikeastaan viel\u00e4 kauhean toimivaa suomennosta, mutta se tarkoittaa tahallista tai tahatonta sulkemista ulkopuolisuuteen. Se voi olla sit\u00e4, ett\u00e4 vaikka opettajalla on niin paljon oppilaita luokassa, ett\u00e4 aika ei riit\u00e4 kaikille. Tai se voi olla sit\u00e4, ett\u00e4 halutaan tarkoituksella loukata jotakuta henkil\u00f6\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4net suljetaan ulkopuolisuuteen. Se on itseasiassa ihan meid\u00e4n kaikkien aikojen k\u00e4ytetyimpi\u00e4 rangaistusmenetelmi\u00e4, sen takia meill\u00e4 on vankilat ja eristyssellit, tai tuhmat lapset laitettu nurkkaan, tai jotenkin huonosti k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t oppilaat k\u00e4yt\u00e4v\u00e4lle. Se niin kuin mekanismina, yleens\u00e4 ensimm\u00e4inen vastine siihen on se, ett\u00e4 ihminen alkaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 positiivisemmin \u2013 koska h\u00e4n haluaa takaisin, jotta h\u00e4n on sosiaalisesti olemassa. Ja sen takia sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n niin paljon. Mutta se mit\u00e4 ei viel\u00e4 tiedet\u00e4, niin laajasti on, ett\u00e4 se seuraava reaktio on antisosiaalisuus. Sitten voi tulla sit\u00e4 v\u00e4kivaltaa, radikalisoitumista, liittymist\u00e4 sellaiseen porukkaan, mihin ei muuten halua. Tai jotenkin niin kuin nyrkit pystyss\u00e4 taistelemista sen eteen, ett\u00e4 hei m\u00e4kin oon olemassa, n\u00e4hk\u00e4\u00e4 mut, ja huomatkaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Joo, jos tohon voisi jatkaa, niin kyll\u00e4 me ollaan huomattu t\u00e4ss\u00e4 ainakin koulumaailmassa, ett\u00e4 yh\u00e4 useampi nuori esimerkiksi toisella asteella kokee, ett\u00e4 jollain lailla heid\u00e4t j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ulkopuolelle. Ja t\u00e4st\u00e4 ei ole montaakaan viikkoa, kun meill\u00e4 oli sellainen tapaus tuossa Stadin ammattiopistolla, jossa k\u00e4ytiin ratkomassa t\u00e4ll\u00e4ist\u00e4 kiusaamistapausta, v\u00e4kivaltatapausta, miss\u00e4 opettajille oli her\u00e4nnyt huoli, ett\u00e4 osa oppilaista selke\u00e4sti j\u00e4tt\u00e4\u00e4 muita ulkopuolelle ja tietyll\u00e4 lailla on nostanut sellaista huolta, ett\u00e4 mit\u00e4 mahtaa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 py\u00f6ri\u00e4. Ett\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla ei en\u00e4\u00e4 avaudu samalla tavalla opettajille, kuin aiemmin. Ja sellaista tietynlaista huolta, mik\u00e4 siit\u00e4 ryhm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 on tullut opettajille. Ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 me ollaan oltu siell\u00e4 paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 niit\u00e4 ratkomassa ja kertomassa ehk\u00e4 ihan t\u00e4llaisia yksinkertaisia asioita, ett\u00e4 miten ihmisten pit\u00e4isi kesken\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 ja ottaa toisiaan huomioon. Niin sill\u00e4 lailla t\u00e4m\u00e4 yksin\u00e4isyys ja ulos j\u00e4tt\u00e4minen n\u00e4ytt\u00e4ytyy meille kyll\u00e4 ihan t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ilmi\u00f6n\u00e4 enemm\u00e4n kuin ennen.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Mink\u00e4laiset syyt johtaa yksin\u00e4isyyteen? Onko se sukupuolittunutta?<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: Yksin\u00e4isyys on jossain m\u00e4\u00e4rin varmastikin joo sukupuolittunutta, toisaalta ehk\u00e4 heikoimmassa asemassa on semmoiset nuoret, jotka ei halua m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 itse\u00e4\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n sukupuoleen kuuluvaksi. Vaikka yleens\u00e4 semmoiset nuoret, jotka ajattelee, ett\u00e4 he ovat kovasti erilaisia kuin muut, niin voivat kokea viel\u00e4 muita enemm\u00e4n sit\u00e4 yksin\u00e4isyytt\u00e4. Tavallaan ei sovi eik\u00e4 kuulu mihink\u00e4\u00e4n, ei oikein tied\u00e4 edes, ett\u00e4 mihin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haluaisi kuulua. Mutta yksin\u00e4isyys on my\u00f6s sukupolvittaista, eli siell\u00e4 on aika selke\u00e4stikin periytyvyytt\u00e4 vanhemmilta lapsille. Se voi olla joko opittuja malleja, miten kotona k\u00e4ytt\u00e4ydyt\u00e4\u00e4n, tai sitten ihan tietynlaisia geneettisi\u00e4 ominaisuuksia, mitk\u00e4 joidenkin tutkimusten mukaan periytyy vanhemmilta lapsille, ja jotka vaikuttaa siihen, ett\u00e4 miten s\u00e4 havainnoit sosiaalisissa tilanteissa vaikka muita ihmisi\u00e4, tai miten sun fysiologiset reaktiot, millaisia reaktioita nousee siit\u00e4, ett\u00e4 joku toinen katsoo sua p\u00e4in, tai joku l\u00e4henee sua. Ett\u00e4 onko se pelottavaa, vai ajatteletko s\u00e4, ett\u00e4 se on mahdollisuus siihen tilanteeseen. Mutta yksin\u00e4isyyteen on paljon syit\u00e4, ehk\u00e4 sellainen julmin syy on ihan sattuma. Ett\u00e4 sattumalta olet tietyll\u00e4 luokalla tai muutata tietylle alueelle, ja sitten ne muut p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4kin jotenkin sulkea sut ulkopuolisuuteen. Tai joku tytt\u00f6ryhm\u00e4, ett\u00e4 ei mahdu en\u00e4\u00e4 yksi siihen mukaan. Tai no ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kiinni sukupuolesta, eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oo kiinni muistakaan taustatekij\u00f6ist\u00e4. Mutta saattaa olla, ett\u00e4 riskit on yleens\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6ryhmill\u00e4 aina suurempia.<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Ehk\u00e4 tosta v\u00e4hemmist\u00f6ryhmist\u00e4 voisi napata kiinni sen verran, ett\u00e4 selkeesti ihmisill\u00e4, kenell\u00e4 ei ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4 valmiina kovin vahvoja sosiaalisia verkostoja, niin j\u00e4\u00e4 meid\u00e4n huomioiden mukaan paljon helpommin n\u00e4iden vallitsevien sosiaalisten verkostojen ulkopuolelle, ett\u00e4 niin helposti ei l\u00f6ydy niit\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4. Sitten m\u00e4 mietin sit\u00e4kin, ett\u00e4 miten t\u00e4\u00e4 mahtaa kokonaisuudessaan liitty\u00e4 jopa t\u00e4llaiseen alueelliseen eriarvoistumiseen. Ett\u00e4 miten koetaan, ett\u00e4 onko tarpeeksi hyv\u00e4 asumaan vaikka toisella asuinalueella. Meill\u00e4h\u00e4n on sellaisia nuoria, jotka asuu p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, ja Helsingiss\u00e4, jotka ei ole koskaan k\u00e4ynyt esimerkiksi Helsingin keskustassa. Ja pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sen takia, ett\u00e4 he eiv\u00e4t koe, ett\u00e4 he olisivat jollain lailla hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 menem\u00e4\u00e4n sinne. Er\u00e4s opettaja tosiaan oli kysynyt luokalta, ett\u00e4 kuinka moni on k\u00e4ynyt ravintolassa koskaan sy\u00f6m\u00e4ss\u00e4. Niin luokasta nousi kaksi k\u00e4tt\u00e4 yl\u00f6s. Ja opettaja p\u00e4\u00e4tti, ett\u00e4 nyt h\u00e4n vie n\u00e4m\u00e4 lapset keskustaan, varasivat p\u00f6yd\u00e4t sielt\u00e4 ja meniv\u00e4t sinne keskustaan ravintolaan. Niin osa tyt\u00f6ist\u00e4 j\u00e4i sinne oven ulkopuolelle, ja sanoi, ett\u00e4 eih\u00e4n he voi tulla t\u00e4nne sy\u00f6m\u00e4\u00e4n, t\u00e4nne ravintolaan, miss\u00e4 on noin hienoja ihmisi\u00e4. Ett\u00e4 he eiv\u00e4t niin kuin pit\u00e4neet itse\u00e4ns\u00e4 sill\u00e4 lailla samanarvoisina. Ett\u00e4 tietyll\u00e4 lailla, t\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihan suoraan mene ehk\u00e4 t\u00e4h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n piiriin, mutta t\u00e4m\u00e4 voi my\u00f6skin johtaa t\u00e4llaiseen lopputulemaan, ettei pid\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ehk\u00e4 muiden arvoisena. Ett\u00e4 tuntee ainakin sit\u00e4, ettei kuulu joukkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Ent\u00e4 koronapandemia, mill\u00e4 tavalla se vaikutti yksin\u00e4isyyteen ja onko viel\u00e4 jotain sellaisia seuraamuksia, mit\u00e4 ei olla viel\u00e4 n\u00e4hty?<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: No koronapandemia selke\u00e4sti n\u00e4kyy ainakin tutkimustuloksissa ja n\u00e4kyy k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 my\u00f6skin, ett\u00e4 yksin\u00e4isyys on lis\u00e4\u00e4ntynyt nuorilla. Taisi olla kouluterveyskysely, joka sattui juuri siihen pandemia-aikaan 2021, niin siin\u00e4 n\u00e4kyi aivan selke\u00e4sti, varmaan monessa kaupungissa, ainakin p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla, ett\u00e4 nuoret, etenkin tyt\u00f6t, tuntui kokevan huomattavasti useammin yksin\u00e4isyytt\u00e4 kuin aiemmin. Se on toisaalta selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos sosiaaliset suhteet on olleet kouluun ja harrastuksiin liittyvi\u00e4, ja kun ne kaikki laitetaan kerralla kiinni, ja oot ainoastaan kotona nelj\u00e4n sein\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4, niin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 se sosiaalinen media ei korvaa sit\u00e4 yksin\u00e4isyyden tunnetta. Ja someahan paljon aina parjataan, ett\u00e4 se on kaiken pahan alku ja juuri. Mutta m\u00e4 luulen, ett\u00e4 kuitenkin pandemian aikanakin se oli monelle henkireik\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4si sosiaalisia suhteita k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Ja taitaa se nuorille olla noin yleens\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 kautta niit\u00e4 yst\u00e4vi\u00e4 tai kontakteja paljon haetaan ja saadaankin.<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: Just n\u00e4in kuten Jari sanoikin, se oli siell\u00e4 kouluterveyskyselyss\u00e4. Vaikka jos lukiolaisnuoria ajatellaan, niin oli pitk\u00e4\u00e4n siell\u00e4 kymmenen prosentin kieppeill\u00e4 sellaista toistuvaa yksin\u00e4isyytt\u00e4 kokevat. Ja silloin toisena koronakev\u00e4\u00e4n\u00e4 eli 2021 se nousi sinne 18 prosenttiin, joka oli aika j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n korkea luku. Ja silloin viel\u00e4 OECD:n raportissa ja monessa, vaikka lapsistrategian koronaty\u00f6ryhm\u00e4n loppuselvityksess\u00e4 huomattiin, ett\u00e4 tilanne on tosi paha t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, mutta oli viel\u00e4 sellainen optimistinen oletus siit\u00e4, ett\u00e4 kun rajoitukset puretaan ja palataan normaaliin, niin tilanne palautuu. Mutta nyt ne luvut, mit\u00e4 vaikka viime syksyn\u00e4 ja t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4kin on ker\u00e4tty eri selvityksist\u00e4, niin ei olla palattu alasp\u00e4in sielt\u00e4 korkeimmista luvuista. Oikeastaan p\u00e4invastoin, siell\u00e4 on osittain menty yl\u00f6sp\u00e4in. Eli t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vaikka 15-20-vuotiaista nuorista meid\u00e4n School to Belong -selvityksen mukaan, niin siell\u00e4 nelj\u00e4nnes kokee, ett\u00e4 on jotenkin enemm\u00e4n ulkopuolinen, kuin kokisi yhteenkuuluvuutta muiden kanssa. Sama nelj\u00e4nnes kokee, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole porukkaa, johon kuuluisi, ja vastaavasti nelj\u00e4nnes kokee, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole yst\u00e4v\u00e4\u00e4 tai yst\u00e4vi\u00e4, joiden kanssa vois jutella. Ne on todella vakavia lukuja, mutta m\u00e4 ajattelen ett\u00e4 viel\u00e4 vakavampi voi olla se, mihin s\u00e4 viittasit tuossa kysymyksess\u00e4, ett\u00e4 onko jotain tulossa. Kun n\u00e4ilt\u00e4 nuorilta kysyttiin my\u00f6s keinoja selvit\u00e4 siit\u00e4 tilanteestaan. Niin siell\u00e4 oli kokonaisuudessaan 38 % oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 he ei tied\u00e4 mit\u00e4 he tekisiv\u00e4t, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t tilanteesta ulos. Mutta kun katsottiin 15-vuotiailla, niin se luku oli 30 %, jotka koki ett\u00e4 omat keinot ei riit\u00e4, mutta 20-vuotiailla se oli l\u00e4hes 80 %. Eli ne nuoret, jotka on pitk\u00e4\u00e4n nyt k\u00e4rsineet yksin\u00e4isyydest\u00e4, ja joiden osuus on jatkuvasti noussut, niin heill\u00e4 alkaa ne omat keinot loppua, ja mun mielest\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n nyt meid\u00e4n aikuisten on aika nyt tarttua tilanteeseen. Koska me tiedet\u00e4\u00e4n niit\u00e4 vaikutuksia, paitsi siihen v\u00e4kivaltaan ja radikalisoitumiseen, niin ahdistuneisuuteen, itsetuhoisuuteen, masennukseen, kaikenlaisiin mielenterveyden ongelmiin, jotka on my\u00f6s valtavasti kasvussa ja jotka maksaa my\u00f6s tosi paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Ja itseasiassa kun puhuttiin t\u00e4st\u00e4, miten aikuiset n\u00e4kee nuoret ja nuorten k\u00e4ytt\u00e4ytymisen vaikka julkisilla paikoilla, niin koronapandemian aikaan nuorethan katosivat katukuvasta t\u00e4ysin, ja kun he sinne palasi, niin sitten alkoi j\u00e4lleen se keskustelu siit\u00e4, ett\u00e4 nyt meill\u00e4 on kaduilla nuorisojengej\u00e4, katujengej\u00e4. Yleens\u00e4kin se, ett\u00e4 nuoret kokoontui yhteen, niin se koettiin pelottavaksi. Ja se on mielenkiintoista, miten aikuiset n\u00e4kee tosiaan nuoret, versus se miten nuoret itse n\u00e4kee oman tilanteensa. Nuorilla on tapana ker\u00e4\u00e4nty\u00e4 yhteen ik\u00e4istens\u00e4 kanssa ja viett\u00e4\u00e4 aikaa, ja nuorista l\u00e4htee melua paljon. Se mihin he kokoontuu, niin aina jotain tapahtuu. Mutta enemm\u00e4n m\u00e4 oon ollut huolissani siit\u00e4, ett\u00e4 silloin kun nuoret ei kokoontuneet, ett\u00e4 miten, kun tietyll\u00e4 tavalla he h\u00e4visi tutkasta kokonaan. H\u00e4visi opettajiltakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sellainen livekohtaaminen, vaikka et\u00e4koulua k\u00e4viv\u00e4tkin. Niin kyll\u00e4 m\u00e4 enemm\u00e4nkin olin huolissani siit\u00e4, ett\u00e4 miten niill\u00e4 nuorilla silloin meni, kun ei ole sit\u00e4 tavallista nuorten ryhm\u00e4k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4, ei ollut siihen mahdollisuutta. M\u00e4 luulen, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4, t\u00e4llaisista pandemian t\u00e4st\u00e4 puolesta me tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n lieveilmi\u00f6it\u00e4 ja laineita, vuosien p\u00e4\u00e4h\u00e4n viel\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se aiheutti meid\u00e4n nuorten kasvulle ja sosiaalisille suhteille. Ja yleens\u00e4kin siihen, miten he k\u00e4sittelee muita ik\u00e4isi\u00e4\u00e4n ja muita ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: T\u00e4\u00e4 on yksi asia mit\u00e4 siin\u00e4 EduRESCUEssa, eli PANDEMICS-ohjelman kosnortiossa me tutkitaan. Eli miten t\u00e4m\u00e4 korona-aika vaikutti erityisesti resilienssiin, eli kykyyn selvit\u00e4 erilaisista tilanteista. Ja jos me katsotaan kansainv\u00e4lisi\u00e4 tai suomalaisiakin teorioita, niin sellaisen selviytymisen, kriiseist\u00e4 ylip\u00e4\u00e4semisen ehk\u00e4 t\u00e4rkein voimavara siin\u00e4 tilanteessa on se, ett\u00e4 sulla on toisia ihmisi\u00e4. Sulla on joku jonka kanssa s\u00e4 voit puhua siit\u00e4, jonka kanssa s\u00e4 prosessoit, ja niin kuin p\u00e4\u00e4set takaisin kiinni siihen toivoon ja muuhun. Eli siin\u00e4 mieless\u00e4 se erist\u00e4ytyminen ja rajoitukset, niin se iski siihen ik\u00e4vimp\u00e4\u00e4n, tavallaan haavoittuvimpaan kohtaan. Joka on yleens\u00e4 voimavara, ja nyt se oli ainakin monelle nuorelle pois. S\u00e4 et p\u00e4\u00e4ssyt kokoontumaan sinne ostarille tai harrastuksiin. Sulla oli kyll\u00e4 se netti, mutta v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ei ollut semmoisia henkil\u00f6it\u00e4, joita l\u00f6yt\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 netist\u00e4. Tai on saattanut olla, ett\u00e4 sielt\u00e4 on l\u00f6ytynyt sellaisia ei-niin-toivottuja ryhmi\u00e4. Tottakai useimmat on l\u00f6yt\u00e4nyt sit\u00e4 kautta niit\u00e4 kavereita, ja saanut yll\u00e4pidetty\u00e4 sosiaalisia suhteita. Mutta ei kaikki. Eli my\u00f6s jakaumat on aika isoja n\u00e4iss\u00e4 asioissa.<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Ja sitten kun n\u00e4\u00e4 rajoitukset kesti suht pitk\u00e4\u00e4n, niin selke\u00e4sti kadulla jalkautuvat aikuiset, poliisit ja nuorisoty\u00f6ntekij\u00e4t, j\u00e4rjest\u00f6ty\u00f6ntekij\u00e4t, kaikki on raportoineet sit\u00e4, ett\u00e4 nuoret k\u00e4ytt\u00e4ytyy rajattomammin kuin ennen. T\u00e4\u00e4 toki voi olla harhaa siit\u00e4, kun nuoria pitk\u00e4st\u00e4 aikaa taas tapaa, niin se voi olla ett\u00e4 aika tietyll\u00e4 tapaa kultaa muistoja. Mutta kyll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4ist\u00e4 viitett\u00e4 on ollut, ett\u00e4 nuoret, kenell\u00e4 ei n\u00e4it\u00e4 kontakteja ole ollut tietyss\u00e4 kasvui\u00e4ss\u00e4 ole ollut, niin ei oikein osaa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 siin\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4. Tai sitten voi olla siit\u00e4kin kyse, ett\u00e4 nuoret hakee taas paikkaansa niiss\u00e4 ryhmiss\u00e4, ett\u00e4 tietynlainen roolinhaku on kesken, joka sitten aiheuttaa sitten kaikenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4 h\u00e4rvellyst\u00e4, jopa v\u00e4kivaltaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: No millainen on yksin\u00e4isyyden vaikutus v\u00e4kivaltaan?<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Tuo on hyv\u00e4 kysymys. Sit\u00e4 voi l\u00e4hesty\u00e4 uhrin n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 jos ajatellaan, ett\u00e4 jos ajatellaan vaikka koulumaailmaa, ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ulos kaveriporukoista. Niin tietyll\u00e4 tavalla voidaan luokitella jo henkiseksi v\u00e4kivallaksi. Aika helposti sitten se, joka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n ulos tarkoituksella, joutuu sitten ennemmin tai my\u00f6hemmin valitettavasti my\u00f6skin fyysisen v\u00e4kivallan kohteeksi, ja kavereiden puolesta. T\u00e4llaisia vaikutuksia voi olla. Sitten voi olla tietysti se, ett\u00e4 t\u00e4llainen yksin j\u00e4tetty ihminen voi alkaa hautoa kostoa, taikka turhautuu, jolloin se v\u00e4kivalta itseasiassa k\u00e4\u00e4ntyykin niin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 yksin j\u00e4tetyst\u00e4 tulee v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 samalla. Koska me tiedet\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 nuorista ne, ketk\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4kivaltaa, niin he ovat yleens\u00e4 itse my\u00f6s v\u00e4kivallan uhreja tietyll\u00e4 lailla. Vaikka t\u00e4ss\u00e4 ei voi syy-seuraussuhdetta sanoa, mutta t\u00e4llainen korrelaatio l\u00f6ytyy sielt\u00e4. Ett\u00e4 kyll\u00e4 se yksit\u00e4isyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy monella tavalla my\u00f6skin sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 jos ei l\u00f6yd\u00e4 sellaista viitekehyst\u00e4, mihin haluaisi kuulua, niin sitten haetaan se viitekehys jostain muualta. Ja voi ollakin ett\u00e4 ne kaverit, joihin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n mukaan niin voi ollakin ett\u00e4 se porukka on jo sin\u00e4ns\u00e4 v\u00e4kivaltainen, ja opitaan sitten niit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymismalleja, jotta hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n siihen porukkaan. Ett\u00e4 siin\u00e4 on monelaisia ulottuvuuksia minun mielest\u00e4. Ett\u00e4 jos puhutaan esimerkiksi n\u00e4ist\u00e4 nuorisojengeist\u00e4, jotka tekee v\u00e4kivaltaa, niin kyll\u00e4 m\u00e4 luulen, ett\u00e4 siell\u00e4 se tietynlainen ryhm\u00e4paine on joillakin mukana siin\u00e4, ett\u00e4 on tietyll\u00e4 lailla coolia olla mukana t\u00e4llaisissa porukoissa, vaikka yksin ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haluaisi v\u00e4kivaltaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Se voi tulla ryhm\u00e4paineen johdosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: Kyll\u00e4, ja siin\u00e4 Demokratiakorjaamon tilaisuudessahan meill\u00e4 tulee todella mielenkiintoinen vieras, nuori, joka itse kertoo siit\u00e4, miten h\u00e4n oli koulussa joutunut ryhmien ulkopuolelle ja kiusatuksi, torjutuksi, syrjityksi, ja miten se yhdistettyn\u00e4 vaikka siihen kotona saatuihin kokemuksiin, niin johti siihen, ett\u00e4 h\u00e4n koki, ett\u00e4 ainoa tapa selvit\u00e4 on ne nyrkit. Ja sill\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4, ja sill\u00e4 jotenkin saa edes jonkunlaisen aseman, ett\u00e4 on edes olemassa. Ihmisille on ehk\u00e4 pahin se, ett\u00e4 s\u00e4 et ole olemassa lainkaan, niin mieluummin on vaikka sitten pel\u00e4tty tai vihattu tai jotain muuta, kuin ett\u00e4 s\u00e4 et ole yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Musta t\u00e4\u00e4 oli itseasiassa hyv\u00e4 mink\u00e4 nostit esiin, t\u00e4n kotona saadut kokemukset. Koska seh\u00e4n voi olla, ett\u00e4 se ulosj\u00e4tt\u00e4minen on tapahtunut jo kotona, kotoa l\u00e4htenyt tietynlainen v\u00e4litt\u00e4misen puute. Ja sit se huomionhaku on voinut l\u00e4hte\u00e4 sielt\u00e4 kotoa jo ja siell\u00e4 on voinut tulla vaikka v\u00e4kivalta ratkaisukeinoksi mukaan vanhemmillla. Ja sit\u00e4 sitten toistetaan samanlaista k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 muiden nuorten kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Mainitsitkin jo jengiv\u00e4kivallasta, ja julkisuudessahan on paljon puhuttu nuorten tekem\u00e4st\u00e4 v\u00e4kivallasta. Mutta millaisia havaintoja teill\u00e4 on, onko se nuorten tekem\u00e4 v\u00e4kivalta lis\u00e4\u00e4ntynyt tai yleistynyt? Ent\u00e4 p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6? Millaisia trendej\u00e4 siin\u00e4 on n\u00e4kynyt?<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: No jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, niin nuorten alkoholin k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt vuosien aikana todella paljon, ett\u00e4 jos menn\u00e4\u00e4n parikymment\u00e4 vuotta taaksep\u00e4in, niin nuoret k\u00e4ytti paljon enemm\u00e4n alkoholia. Se on tullut oikeastaan lineaarisesti sielt\u00e4 asti alasp\u00e4in. Mut sitten huumeet on jollain lailla, ei voi sanoa, ett\u00e4 ne olis korvanneet alkoholia, koska suurin osa nuorista ei k\u00e4yt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n p\u00e4ihteit\u00e4, se on suurin muutos t\u00e4ss\u00e4. Mutta ne ketk\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4ihteit\u00e4, niin yh\u00e4 enemm\u00e4n k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kannabista muun muassa, ja se on ehk\u00e4 sellanen ik\u00e4v\u00e4 trendi. Sit\u00e4 kautta my\u00f6skin t\u00e4m\u00e4 nuorten v\u00e4kivalta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laskeneen, se me tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6skin, ett\u00e4 alkoholink\u00e4ytt\u00f6 ja v\u00e4kivalta on niin kuin syy-seuraussuhteessa toisiinsa. Ja kun nuorten alkoholink\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt, niin my\u00f6skin v\u00e4kivalta on v\u00e4hentynyt huomattavasti. Ja t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy noissa uhritutkimuksissa ja kouluterveyskyselyiss\u00e4 ja lapsiuhritutkimuksissa. Ja monihan, nelj\u00e4 suhtkoht tuoretta tutkimusta tuo samankaltaisen tuloksen, ett\u00e4 noin 25 % nuorten v\u00e4kivalta on v\u00e4hentynyt t\u00e4ss\u00e4 muutaman vuoden aikana. Mut sitten poliisin tilastoissa tilanne onkin ihan toisenlainen, ett\u00e4 siell\u00e4 taas n\u00e4kyy, ett\u00e4 pitk\u00e4n laskutrendin j\u00e4lkeen, juuri ennen koronasulkuja nuorten v\u00e4kivalta on k\u00e4\u00e4ntynytkin nousuun. Ja t\u00e4m\u00e4 on tietyll\u00e4 tavalla mielenkiintoinen ilmi\u00f6, ett\u00e4 siihen on monta selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 syyt\u00e4, ett\u00e4 se voi olla niin, ett\u00e4 ne nuoret jotka tekee rikoksia, he tekee niit\u00e4 aiempaa enemm\u00e4n, ja se n\u00e4kyy poliisin tilastoissa. Sitten voi olla my\u00f6skin se, ett\u00e4 tietynlainen kontrolli on entist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poliisi pystyy selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aiempaa enemm\u00e4n nuorten rikollisuutta. Sitten on my\u00f6s se, ett\u00e4 lastensuojelulakiin on tehty muutoksia vuonna 2015, juuri silloin, kun alle 15-vuotiaiden v\u00e4kivalta on l\u00e4htenyt nousuun. Niin juuri silloin tehtiin sellainen muutos lastensuojelulakiin, jolloin viranomaisten velvollisuudeksi tuli ilmoittaa poliisille, jos alle 18-vuotias on joutunut pahoinpitelyn kohteeksi. T\u00e4llaisia monenlaisia selitt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on olemassa sille, miksi poliisin tilastoissa t\u00e4m\u00e4 v\u00e4kivalta n\u00e4kyy aiempaa runsaammin. Toki sitten esimerkiksi ry\u00f6st\u00f6rikollisuudessa, joka on my\u00f6skin tilastoissa noussut hyvin paljon, niin siell\u00e4 taustalla saattaa jopa olla nuorisokulttuurin muutosta. Tietynlaisen jengiel\u00e4m\u00e4n ihannointia ja tietynlaisten vaatetyylien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, johon liittyy sitten katuv\u00e4kivalta. Jopa t\u00e4llaisia saattaa siell\u00e4 taustalla olla, mutta olen hyvin varovainen l\u00e4htem\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n kovin vahvoja tulkintoja viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa yht\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Ent\u00e4 millaisia toimenpiteit\u00e4 yksin\u00e4isyyden lievitt\u00e4miseksi on tehty, ja millaisia tuloksia on saatu?<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: Yksin\u00e4isyyden v\u00e4hent\u00e4miseksi on tehty valtavan paljon, jos katsotaan ihan vaikka STEA:n rahoittamia hankkeita, niin siell\u00e4h\u00e4n on satoja hankkeita, jotka on p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4\u00e4n pit\u00e4nyt sit\u00e4, ett\u00e4 jonkun ik\u00e4isen v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4n yksin\u00e4isyys v\u00e4henee. Ja m\u00e4 uskon, ett\u00e4 kaikki hankkeet on olleet ihan paikallaan, kaikki on saaneet hyvi\u00e4 tuloksia. Mutta ehk\u00e4 hiukan ongelma on se, ett\u00e4 ne on lyhytkestoisia, ja ne on ehk\u00e4 hiukan koordinoimattomia. Eli monet voi tehd\u00e4 suhteellisen samaa asiaa, ilman ett\u00e4 siin\u00e4 on vaikuttavuuden arviointi jotenkin yhteisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 ja toisesta hy\u00f6tyminen ja kaikista keskin\u00e4inen synergiahy\u00f6ty. Mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on mun mielest\u00e4 erinomaisen hyv\u00e4 asia se, ett\u00e4 eduskuntaan perustettiin viime syksyn\u00e4 t\u00e4llainen yksin\u00e4isyyden ja ostrakismin v\u00e4hent\u00e4misen ty\u00f6ryhm\u00e4, joka on eri puolueiden edustajista koostuva, jonka on tarkoitus ylitt\u00e4\u00e4 hallituskaudet. Ja heid\u00e4n kanssa tehd\u00e4\u00e4n paljon yhteisty\u00f6t\u00e4 ja toivotaan nyt, ett\u00e4 saadaan sit\u00e4 varhaista puuttumista vahvistettua \u2013 meid\u00e4n Right to Belong -konsortion osalta tietysti erityisesti lapsilla ja nuorilla, mutta my\u00f6s kaikki muun ik\u00e4iset. Ett\u00e4 jos s\u00e4 vaikka autat tai saat j\u00e4rjestetty\u00e4 toimintaa \u00e4idille, joka on raskaana tai on pieni\u00e4 lapsia, ja on sen takia kotona ja yksin\u00e4isyys on voinut lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Niin ainahan se n\u00e4kyy my\u00f6s tulevissa sukupolvissa, eli jos me pystyt\u00e4\u00e4n auttamaan vaikka pienten lasten \u00e4itej\u00e4, niin silloin me autetaan samalla my\u00f6s n\u00e4it\u00e4 lapsia ja heid\u00e4n tulevaisuuttaan aina siit\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Mutta on siis oikeastaan nelj\u00e4 keinokategoriaa. Me voidaan joko varhaisessa vaiheessa tukea taitoja ja vuorovaikutusta, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 semmoisia tiloja ja tilaisuuksia, miss\u00e4 mahdollistuu ne sosiaaliset kontaktit toisiin ik\u00e4isiin. Sitten seuraava keino on n\u00e4it\u00e4 sosioekologisia interventioita, mit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, se on ehk\u00e4 kaikkein vaikein, jossakin m\u00e4\u00e4rin. Toisaalta se ois ehk\u00e4 hyvin tehokas. Eli siin\u00e4 ajatuksena on, ett\u00e4 miten me voidaan muuttaa ryhm\u00e4\u00e4. Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vaikka sit\u00e4 nuorta, joka kokee yksin\u00e4isyytt\u00e4 ja ulkopuolisuutta. Ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 h\u00e4nen tarvii muuttua. Vaan miten me muut voitaisiin muuttua, toimia toisin, jotta me n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, kohdataan muita ihmisi\u00e4. Mit\u00e4 meid\u00e4n palveluj\u00e4rjestelm\u00e4t voisi vaikka, varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, harrastuksissa, ihan kaikissa toimissa, tehd\u00e4 toisin, jotta jokainen kokisi, ett\u00e4 h\u00e4n tulee kuulluksi ja kohdatuksi. N\u00e4\u00e4 on niit\u00e4 sosioekologisia interventiota. Mutta jos oikeastaan n\u00e4it\u00e4 kahta tai kolmea ensimm\u00e4ist\u00e4 keinoa ei k\u00e4ytet\u00e4, niin silloin me tarvitaan hyvin sellaisia intensiivisi\u00e4, pitk\u00e4jaksoisia yksil\u00f6tason interventioita, mitk\u00e4 yleens\u00e4 perustuu vaikka kognitiiviseen psyko- tai k\u00e4ytt\u00e4ytymisterapiaan. Mutta mitk\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 siihen on henkil\u00f6n sitouduttava pitk\u00e4ksi aikaa. Se voi olla todella vaikeaa silloin, jos n\u00e4kee maailman jo niiden silm\u00e4lasien l\u00e4pi, ett\u00e4 kaikki vihaa mua, niin miksi m\u00e4 en vihaisi muita, tai miksi m\u00e4 en kostaisi muille sit\u00e4, ett\u00e4 ne satuttaa mua jatkuvasti. Koska se kipu joka siit\u00e4 yksin\u00e4isyydest\u00e4 tai ulkopuolisuudesta tulee niin se aktivoituu samalla alueella meid\u00e4n aivoissa kuin fyysinen kipu. Ja silloin tarvitaan tosi voimakkaita toimenpiteit\u00e4 just sen ahdistuneisuuden, masentuneisuuden, radikalisoitumisen riskin, ja semmoitsen v\u00e4kivaltaisten \u00e4\u00e4ritekojan ennaltaehk\u00e4isemiseksi. Kaikkia n\u00e4it\u00e4 tarvitaan, mutta m\u00e4 jotenkin vahvasti ajattelen, ett\u00e4 jos me panostettaisiin enemm\u00e4n nihin varhaisiin asioihin, siihen yhteis\u00f6llisyyden osaamiseen, miten kohdellaan toisia, miten panostetaan aikaa lapsiin ja nuoriin, paitsi tietenkin kotona, niin koulussa, varhaiskasavtuksessa, kaikissa muissa yhteis\u00f6iss\u00e4. Ja miten me arvostetaan heit\u00e4, vaikka kadulla kohdatessa. Mit\u00e4 Jari toi esille, niin ei silleen ett\u00e4 me suljettaisiin silm\u00e4mme tai k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n katseemme pois, jos on ryhm\u00e4 nuoria, jotka on vaikka v\u00e4h\u00e4n kova\u00e4\u00e4nisi\u00e4. Pit\u00e4isi ehk\u00e4 ennemmin peukuttaa ja olla iloisia siit\u00e4, ett\u00e4 he on kokoontuneet yhteen ja heill\u00e4 on jotain kivaa siin\u00e4 tekemisess\u00e4. Eli meill\u00e4 on paljon kyll\u00e4 my\u00f6s t\u00e4llaista asennemuutosta mit\u00e4 me tarvittaisiin ihan resurssien lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Joo kyll\u00e4h\u00e4n Niina tuossa tyhjensi pankin aika hyvin. Ja jos katsotaan poliisin silmin, ja puhutaan siit\u00e4 yksin\u00e4isyydest\u00e4 ja v\u00e4kivallasta, niin tietysti m\u00e4 aina kiinnit\u00e4n huomiota siihen, ett\u00e4 miksi joku k\u00e4ytt\u00e4ytyy v\u00e4kivaltaisesti. Pyrit\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n syit\u00e4, niihin on erilaisia keinoja. Mutta kaikissa niiss\u00e4 toistuu se, ett\u00e4 poliisi ei yksin\u00e4\u00e4n pysty tekem\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, vaan tarvitaan aina siihen muita kumppaneita, oli ne sitten viranomaisia tai j\u00e4rjest\u00f6kumppaneita, tai ihan nuorten vanhempia. Ett\u00e4 tietyll\u00e4 lailla l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n se syy, ett\u00e4 miksi vaikka, jos johtuu siit\u00e4 ulossulkemisesta taikka t\u00e4mm\u00f6nen joku kiusaaminen on siell\u00e4 taustalla. Niin pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisemaan ne, vaikka yhdess\u00e4 koulujen kanssa. Ja meill\u00e4h\u00e4n on Helsingiss\u00e4 erilaisia malleja kun koulukiusaamiseen vaikka puututaan. Ja \u00e4\u00e4ritapauksissa sitten poliisi on mukana niiss\u00e4 selvityksiss\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4 pandemia-aika opetti sen kyll\u00e4, ett\u00e4 jos nuorilla ei ole niit\u00e4 tilaisuuksia ja paikkoja, mihin he voi kokoontua harrastamaan tai viett\u00e4m\u00e4\u00e4n aikaa, niin ollaan ongelmissa. Ett\u00e4 periaatteessa t\u00e4llaisten yksinkertaisten asioiden yll\u00e4pit\u00e4minen ja luomalla niit\u00e4 tilaisuuksia ja paikkoja, joissa nuoret pystyy kokoontumaan ja toteuttaa itse\u00e4\u00e4n ja olemaan omia itsej\u00e4\u00e4n, niin kyll\u00e4 siit\u00e4 jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n liikenteeseen, ja ne on sellaisia kaikille saavutettavia paikkoja, ja kuka mist\u00e4kin on sitten kiinnostunut. Niin se on varmasti l\u00e4ht\u00f6kohta. Jos puhutaan t\u00e4st\u00e4 Ulos ep\u00e4toivosta -tutkimushankkeesta, niin siin\u00e4h\u00e4n ehk\u00e4 menn\u00e4\u00e4n hiukan pidemm\u00e4lle ja selvitell\u00e4\u00e4n tosiaan niit\u00e4, ett\u00e4 mitk\u00e4 syyt on johtaneet vaikka itsemurhaan. Meill\u00e4h\u00e4n nuorten itsemurhat on olleet pitk\u00e4\u00e4n, vuosia laskussa, kunnes taas muutama vuosi sitten nekin on k\u00e4\u00e4ntyneet nousuun. Ja mik\u00e4 on h\u00e4lytt\u00e4vint\u00e4, niin 15-19-vuotiailla pojilla itsemurha on yleisin kuolinsyy. Ja se on minusta aika h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4 asia ja itsess\u00e4\u00e4n tutkimuksen arvoinen paikka, ett\u00e4 miksi n\u00e4in on. Ett\u00e4 jotain meill\u00e4 on pieless\u00e4. Kun samaan aikaan meid\u00e4n nuorten huumekuolemat on voimakkaassa kasvussa ja siin\u00e4kin me taidetaan olla EU:n johtaja t\u00e4ll\u00e4 saralla. Ett\u00e4 kyll\u00e4 meill\u00e4 paljon on t\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa tekemist\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n semmoiseen tilanteeseen, ett\u00e4 me voidaan sanoa, ett\u00e4 oikeasti varustaa meid\u00e4n nuoria, ett\u00e4 meid\u00e4n palveluverkosto pystyy auttamaan n\u00e4it\u00e4. Ja nimenomaan niin, ett\u00e4 ei vain suljeta silmi\u00e4 niilt\u00e4 kenell\u00e4 menee huonosti, ja ketk\u00e4 sitten yksin\u00e4isyydess\u00e4\u00e4n saattaa hakea sit\u00e4 ratkaisua t\u00e4llaisilla keinoilla, ett\u00e4 p\u00e4ihteiden, huumeiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 taikka p\u00e4\u00e4tyy sitten jopa itsemurhaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Niina Junttila: Jari sanoi musta ihan olennaisen t\u00e4rke\u00e4n asian, t\u00e4m\u00e4 t\u00e4mm\u00f6nen poikkisektoriaalinen yhteisty\u00f6. Ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n taho ei pysty yksin\u00e4\u00e4n asiaa hoitamaan. Meill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n liikaa ehk\u00e4 sellainen kulttuuri, ett\u00e4 nuorten ongelmista syytet\u00e4\u00e4n vaikka koteja tai syytet\u00e4\u00e4n kouluja, tai jotain perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita, tai jotain tietty\u00e4 yksitt\u00e4ist\u00e4 lakia, tai poliisien resursseja, tai mit\u00e4 tahansa yksitt\u00e4isi\u00e4 asioita. Mutta ei me yht\u00e4 asiaa muuttamalla saada t\u00e4t\u00e4 isoa ongelmavyyhti\u00e4 mill\u00e4\u00e4n lailla ratkaistua. Me tarvitaan samaan aikaan monia muutoksia ja semmoista yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuutta siihen, ett\u00e4 nuoret on meid\u00e4n tulevaisuus. Eih\u00e4n meill\u00e4 ole t\u00e4\u00e4ll\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta, jos ne meid\u00e4n aina v\u00e4henev\u00e4t lapset ja nuoret, muutenkin heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee. Niin jos siell\u00e4 sellainen huonovointisuus lis\u00e4\u00e4ntyy, niin kuka meid\u00e4t aikuiset t\u00e4st\u00e4 joskus pelastaa t\u00e4st\u00e4 tilanteesta. Ett\u00e4 vaikka ajateltais ihan itsekk\u00e4\u00e4sti, niin me tarvitaan nuoria. Me tarvitaan sit\u00e4, ett\u00e4 yh\u00e4 aina suurempi osa heist\u00e4 voisi hyvin.<\/p>\n\n\n\n<p>Jari Taponen: Ja v\u00e4lill\u00e4 tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 me itse keski-ik\u00e4iset unohdetaan, ett\u00e4 me ollaan oltu nuoria my\u00f6s.<\/p>\n\n\n\n<p>Toimittaja Sanna Ra: Juuri n\u00e4in. Kiitos paljon keskustelusta Niina Junttila ja Jari Taponen. Keskustelussa mainittuja hankkeita voi seurata Twitteriss\u00e4 tunnuksella @RtoB_research ja @ulosepatoivosta. Turun yliopiston Sote-akatemia l\u00f6ytyy Twitterist\u00e4 nimell\u00e4 @UTU_Sote.<\/p>\nSeuraa meit\u00e4:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu:    <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Miksi%20yksin%C3%A4isyys%20ja%20ostrakismi%20voivat%20johtaa%20v%C3%A4kivaltaan%3F&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2023%2F05%2Fgary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-scaled.jpg&#038;p&#091;title&#093;=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Miksi%20yksin%C3%A4isyys%20ja%20ostrakismi%20voivat%20johtaa%20v%C3%A4kivaltaan%3F\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Miksi%20yksin%C3%A4isyys%20ja%20ostrakismi%20voivat%20johtaa%20v%C3%A4kivaltaan%3F\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2023%2F05%2Fgary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-scaled.jpg&#038;description=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Miksi%20yksin%C3%A4isyys%20ja%20ostrakismi%20voivat%20johtaa%20v%C3%A4kivaltaan%3F\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198&#038;title=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Miksi%20yksin%C3%A4isyys%20ja%20ostrakismi%20voivat%20johtaa%20v%C3%A4kivaltaan%3F\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&#038;v=3&#038;t=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Miksi%20yksin%C3%A4isyys%20ja%20ostrakismi%20voivat%20johtaa%20v%C3%A4kivaltaan%3F&#038;u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Yhteinen%20%C3%A4%C3%A4ni%3A%20Miksi%20yksin%C3%A4isyys%20ja%20ostrakismi%20voivat%20johtaa%20v%C3%A4kivaltaan%3F&#038;body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4198\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Millaisia yhteyksi\u00e4 nuorten yksin\u00e4isyydell\u00e4, ulkopuolisuudella ja v\u00e4kivaltaisella k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on toisiinsa? Millaiset syyt voivat johtaa yksin\u00e4isyyteen? Ent\u00e4 v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n? Mit\u00e4 asialle voisi tehd\u00e4?<\/p>\n","protected":false},"author":15563,"featured_media":4204,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51],"tags":[1086,81,1084,567,1068,393,1072,1070,1071,1069,1085,1083,297],"class_list":["post-4198","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","tag-demokratiakorjaamo","tag-hyvinvointi","tag-itsemurha","tag-nuoret","tag-ostrakismi","tag-paihteet","tag-righttobelong","tag-stn","tag-strateginentutkimus","tag-ulkopuolisuus","tag-ulosepatoivosta","tag-vakivalta","tag-yksinaisyys"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-scaled.jpg",2560,1709,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-150x150.jpg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-300x200.jpg",300,200,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-768x513.jpg",768,513,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-1024x684.jpg",1024,684,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-400x400.jpg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-1536x1025.jpg",1536,1025,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-2048x1367.jpg",2048,1367,true],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-449x300.jpg",449,300,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-484x300.jpg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-1560x300.jpg",1560,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-800x300.jpg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-512x300.jpg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-780x560.jpg",780,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/05\/gary-meulemans-J8sh37XZ8ww-unsplash-480x600.jpg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>Millaisia yhteyksi\u00e4 nuorten yksin\u00e4isyydell\u00e4, ulkopuolisuudella ja v\u00e4kivaltaisella k\u00e4ytt\u00e4ytymisell\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on toisiinsa? Millaiset syyt voivat johtaa yksin\u00e4isyyteen? Ent\u00e4 v\u00e4kivallan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n? Mit\u00e4 asialle voisi tehd\u00e4?<\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>","author_info_v2":{"name":"Dialogiblogi","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/peemhe\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4198","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/15563"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4198"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4198\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4207,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4198\/revisions\/4207"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4204"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4198"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4198"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4198"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}