{"id":4299,"date":"2023-09-19T10:16:00","date_gmt":"2023-09-19T07:16:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4299"},"modified":"2023-09-19T11:12:45","modified_gmt":"2023-09-19T08:12:45","slug":"yritan-ajatella-lapseni-itkun-taakse-vanhemman-ja-taaperon-valmistautuminen-tuleviin-eroamiskokemuksiin-ja-siirtymaan-kotihoidosta-varhaiskasvatukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/yritan-ajatella-lapseni-itkun-taakse-vanhemman-ja-taaperon-valmistautuminen-tuleviin-eroamiskokemuksiin-ja-siirtymaan-kotihoidosta-varhaiskasvatukseen\/","title":{"rendered":"\u201dYrit\u00e4n ajatella lapseni itkun taakse\u201d Vanhemman ja taaperon valmistautuminen tuleviin eroamiskokemuksiin ja siirtym\u00e4\u00e4n kotihoidosta varhaiskasvatukseen"},"content":{"rendered":"\n

Lapsen aloitus varhaiskasvatuksessa on merkitt\u00e4v\u00e4 siirtym\u00e4 niin lapselle kuin vanhemmille. Siirtym\u00e4vaihe kotoa varhaiskasvatukseen her\u00e4tti tutkimukseen osallistuneissa vanhemmissa pohdintaa, tunteita ja el\u00e4ytymist\u00e4 pienen lapsen tuleviin kokemuksiin. Vanhempien kuvailema ep\u00e4varmuus n\u00e4ytt\u00e4ytyi pient\u00e4 lasta suojaavana tekij\u00e4n\u00e4, kun siihen liittyi riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 turvallisuutta ja reflektiivisyytt\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseen osallistui 21 vanhempaa, joiden lapsi oli 10\u201324kk ik\u00e4inen ja pian siirtym\u00e4ss\u00e4 kotihoidosta varhaiskasvatukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten vanhemmat valmistautuivat taaperon kanssa tulevaan siirtym\u00e4\u00e4n ja eroamiskokemuksiin. Lis\u00e4ksi tutkimuksessa haluttiin selvitt\u00e4\u00e4, milt\u00e4 vanhempien mentalisaatiokyky n\u00e4ytti mahdollisesti stressi\u00e4 aiheuttavassa el\u00e4m\u00e4nvaiheessa.<\/p>\n\n\n\n

Vanhemman mentalisaatiokyvyll\u00e4 tarkoitetaan vanhemman kyky\u00e4 havainnoida, yhdist\u00e4\u00e4 ja tarkastella k\u00e4ytt\u00e4ytymisen taustalla olevia mielentiloja \u2013 omia sek\u00e4 lapsen. Mentalisaatio on kehityksellinen saavutus ja se vaihtelee samallakin ihmisell\u00e4 eri tilanteissa. V\u00e4symys, stressi ja kiihtynyt mielentila vaikuttavat mentalisaatiokykyymme sit\u00e4 heikent\u00e4en. Vanhemmilla voi liitty\u00e4 stressi\u00e4 siirtym\u00e4vaiheen eroamistilanteisiin taaperostaan, t\u00e4m\u00e4 voi haastaa heid\u00e4n mentalisaatiokyvyn k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Samanaikaisesti taapero tarvitsee tuekseen vanhempansa mentalisaatiokyky\u00e4 erityisesti t\u00e4ss\u00e4 molemmille uudessa tilanteessa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

unguryany\/shutterstock.com<\/p>\n\n\n\n

Tuleva siirtym\u00e4 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 vanhemmissa pohdintaa<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Tutkimustulostemme perusteella vanhempien suhtautuminen tulevaan siirtym\u00e4vaiheeseen ja eroamiskokemuksiin lapsestaan oli toiveikasta, pelokasta, tunnustelevaa ja pragmaattista. Vanhempien mieleen nousi lapsuudesta omia eroamiskokemuksia vanhemmistaan. Vanhemmat pohtivat sit\u00e4, miten he ja lapsi pystyv\u00e4t muodostamaan hyvi\u00e4 suhteita varhaiskasvatuksen ammattilaisiin. Vanhemmat pyrkiv\u00e4t my\u00f6s ennakoimaan oman lapsensa k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja tunnereaktioita tulevissa eroamistilanteissa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4h\u00e4n asti pienen lapsen siirtym\u00e4vaihetta kotihoidosta varhaiskasvatukseen on tutkittu p\u00e4\u00e4asiassa siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten lapsi sopeutuu varhaiskasvatukseen. Ensimm\u00e4isen siirtym\u00e4vaiheen tutkiminen vanhemman kokemuksena, sek\u00e4 lapsen ja vanhemman v\u00e4lisen vuorovaikutussuhteen n\u00e4k\u00f6kulmasta, on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti.<\/p>\n\n\n\n

Vanhemman turvallinen ep\u00e4varmuus<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Vanhemmille on nyky\u00e4\u00e4n tarjolla valtavasti ajankohtaista tietoa lapsen kehityksen tukemisesta. T\u00e4h\u00e4n saattaa liitty\u00e4 riski siit\u00e4, ett\u00e4 hyv\u00e4n vanhemmuuden ajatellaan yleisesti olevan viimeisimp\u00e4\u00e4n tietoon perustuvia oikeita valintoja ja harjoiteltuja vanhemmuustaitoja. Vanhemman mentalisaatiokyvyn valossa kuitenkin korostuu vanhemman kyky siet\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmuudenkin tunteita yhdess\u00e4 pienen lapsen kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimustulosten mukaan turvallinen ja reflektiivinen ep\u00e4varmuus tarkoitti vanhemman pyrkimyst\u00e4 tehd\u00e4 havaintoja lapsen kokemuksesta sek\u00e4 pyrkimyst\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 kosketus omiin tunteisiin ja ajatteluun uudessa tilanteessa. Vanhempien mentalisoivalle ajattelulle oli tyypillist\u00e4 erilaisten vaihtoehtoisten mielikuvien rakentaminen ja ajan antaminen muutosvaiheelle. Pient\u00e4 lasta auttaa ensimm\u00e4isess\u00e4 siirtym\u00e4vaiheessa oman vanhemman joustava suhtautuminen sek\u00e4 halu jakaa yhteist\u00e4, ehk\u00e4 stressaavaakin kokemusta lapsensa kanssa, huomioiden kuitenkin lapsen ik\u00e4taso.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus tehtiin Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa ja julkaistiin Journal of Infant, Child, and Adolescent Psychotherapy -lehdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

V\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta ovat tukeneet apurahoin Alli Paasikivi s\u00e4\u00e4ti\u00f6, Eemil Aaltosen s\u00e4\u00e4ti\u00f6 ja MLL:n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Linkki tutkimusartikkeliin: https:\/\/www.tandfonline.com\/eprint\/ZPA5IS6MMV8S7VCVJEWS\/full?target=10.1080\/15289168.2023.2240004<\/a><\/p>\n\n\n\n