![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/10\/tulijajaa-1024x682.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nV\u00e4litt\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\nOlen itse toiminut tuollaisena v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 kahdessa tutkimushankkeessa (LANUPS<\/a> ja NEPSOS<\/a>). Viestij\u00e4-v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 voi olla vain sellaisia viestinn\u00e4n ja vuorovaikutuksen teht\u00e4vi\u00e4, jotka voidaan ulkoistaa asiantuntija-tutkijan ulkopuolelle. Voin esimerkiksi olla apuna tiedotteiden kirjoittamisessa tai koota yhteen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6suositukset, mutta en voi tuottaa itse asiantuntijatietoa. Ty\u00f6 toki on helpompaa, jos omaa jo entuudestaan jotakin tietoa aiheesta. Toisaalta pieni et\u00e4isyys aiheeseen voi auttaa kysym\u00e4\u00e4n oikeita kysymyksi\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\nTutkimus ja viestint\u00e4 toimivat eri logiikoilla ja seuraavat eri virtauksia. Tutkimus kuvaa yh\u00e4 kompleksisempaa maailmaa yh\u00e4 kompleksisemmilla tavoilla – t\u00e4m\u00e4n joskus sekavalta tuntuvan ja erikoistumista suosivan maailman keskell\u00e4 tutkimusta popularisoiva viestint\u00e4 hamuaa selkeytt\u00e4, yksinkertaisuutta, helppoja ratkaisuja. T\u00e4ss\u00e4 maastossa viestij\u00e4n on tasapainoltava kaatumatta kumpaankaan ojaan. Laadukas tutkimusviestint\u00e4 ei astu huomiotalouden ansoihin<\/a>. Miten nuo ansat kierret\u00e4\u00e4n? Kenties kilpailun ja kiireen keskell\u00e4 valttikortti onkin monimutkaisten asioiden \u00e4\u00e4relle pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n saattaminen ja rauha?<\/p>\n\n\n\nHengitet\u00e4\u00e4n hetki.<\/p>\n\n\n\n
\u2026<\/p>\n\n\n\n
\u2026<\/p>\n\n\n\n
\u2026<\/p>\n\n\n\n
Kun haemme Sote-akatemiassa rahaa tutkimushankkeelle, hakemuksessa on usein erikseen varattu resurssia\/rahoitusta viestinn\u00e4lle ja tulosten jalkauttamiselle. Tuo ty\u00f6 on kohdennettu yleens\u00e4 yhdelle ihmiselle tai ty\u00f6parille, joka on vastuussa hankkeen viestinn\u00e4st\u00e4 kokonaisuutena. T\u00e4m\u00e4 malli on todettu eritt\u00e4in toimivaksi monitieteisiss\u00e4 tutkimushankkeissamme.<\/p>\n\n\n\n
Sote-akatemian kohderyhm\u00e4\u00e4 ovat useimmiten esimerkiksi poliitikot sek\u00e4 sote-palvelujen johtajat ja asiantuntijat. Keinoinamme ovat podcastit, videot, avoin koulutus, blogi, visuaaliset taitetut raportit, dialogitapahtumat ja sosiaalinen media. Edelleen kiihtyv\u00e4n, et\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ja laajentuvan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s tutkimusmaailmassa ja viestinn\u00e4ss\u00e4. Poliitikot ja virkamiehet kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat hyvin kiireisi\u00e4 ja huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n materiaalin tuottaminen korostuu entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi hyv\u00e4 visuaalinen silm\u00e4 ja kohdentamisen taidot ovat avuksi.<\/p>\n\n\n\n
Viestitulva on j\u00e4rjet\u00f6n itse kullakin. Viestij\u00e4n\u00e4 on oppinut ainakin sen, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia kontakteja ei voita mik\u00e4\u00e4n. Siksi kasvokkain kohtaaminen, mieluusti liven\u00e4, on aina parasta vaikuttamisty\u00f6t\u00e4. Kun toista katsoo silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n, h\u00e4nen asiaansa on l\u00e4hes mahdoton sivuuttaa. <\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2023\/10\/rakennusluonto-1024x768.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\nEnsimm\u00e4inen vai kolmas teht\u00e4v\u00e4?<\/strong><\/h3>\n\n\n\nViime vuosina maapallon kriisit ovat nostattaneet uusia, voimakkaitakin virtauksia. Mm. Scientist rebellion<\/a> sanoo, ett\u00e4 yliopisto on ep\u00e4onnistunut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n koskien ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. He kaipaavat tutkijoilta aktiivisempaa yhteiskunnallista otetta ja toivovat, ett\u00e4 YVV-teht\u00e4v\u00e4t otetaan paremmin huomioon yliopiston ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6nkuvassa. Onko t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4onnistuttu?<\/p>\n\n\n\nYVV kirjattiin yliopistolakiin vasta vuonna 2005, vaikka tietenkin yhteiskunnallista vaikuttavuutta on ollut ennenkin. Tuon lakimuutoksen j\u00e4lkeen vaikuttavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Joskus yliopiston ty\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 saattaa tuntua, ett\u00e4 YVV-teht\u00e4v\u00e4t tulevat ik\u00e4\u00e4n kuin opetuksen ja tutkimuksen p\u00e4\u00e4lle. Haastaisin kuitenkin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n asian, kuten Matti Manninen (2013):<\/p>\n\n\n\n
\u201dYliopisto toimii l\u00e4hes yksinomaan verorahoilla. Kaikki toimintamme on tarkoitettu yhteiskunnan hyv\u00e4ksi. Onko YVV meid\u00e4n kolmas teht\u00e4v\u00e4mme vai ensimm\u00e4inen ja ainoa teht\u00e4v\u00e4mme?\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\nYliopisto on yhteiskunnallinen instituutio, ja voidaan ajatella, ett\u00e4 kaikki vuorovaikutus on yhteiskunnallista. Kenties emme siis ole varsinaisesti ep\u00e4onnistuneet YVV-teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4mme, vaan opettelemme vasta artikuloimaan ja hahmottamaan sen osana toimintaamme \u2013 tai koko toimintaamme YVV:n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Yliopistojen YVV mitattavana tutkimuskohteena on hankala, sill\u00e4 kaikki yliopiston teht\u00e4v\u00e4t ovat yhteenkietoutuneita. Ihmisten reaktioita ja kaikkia niit\u00e4 huomaamattomasti laajenevia heijastevaikutuksia, joita tutkimuksen yhteiskunnallinen ja yhteis\u00f6llinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellus ja tiedostaminen saattaa aiheuttaa, ei voida t\u00e4ysin ennakoida. Viel\u00e4 vaikeampi niit\u00e4 on mitata, esimerkiksi konsultaatiokertojen, julkisten luentojen tai tiedeviestinn\u00e4n tuotosten m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi er\u00e4s sudenkuoppa, johon niin yhteiskuntamme muut toimijat kuin tiedeyhteis\u00f6kin usein tuntuu hatkahtavan, on ns. Goodheartin laki: Kun mittarista itsess\u00e4\u00e4n tulee tavoiteltava asia, mittari menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimien vaikuttavuus saattaa n\u00e4ky\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta kymmenien vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. YVV, kuten koulutus ja tutkimuskin, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 itseisarvoisena toimintana. Paras t\u00e4m\u00e4nhetkinen tieto kuuluu kaikille.<\/p>\n\n\n\n
Rohkeasti kohti systeemist\u00e4 muutosta<\/strong><\/h4>\n\n\n\nAjattelen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa, jossa tarvitaan nopeita yhteiskunnallisia muutoksia, on tiedeyhteis\u00f6ll\u00e4 avainrooli. Jatkuvalla virralla julkaistavissa tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa on hurjasti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 potentiaalia. Siksi jokainen tutkimus ansaitsee v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden ihmisen joka keskittyy viestint\u00e4\u00e4n, k\u00e4\u00e4rii raportit ja julkaisut kauniiseen pakettiin, auttaa kansankielist\u00e4misess\u00e4 ja muotoilee materiaalit monipuolisesti eri kanaviin. Jonkun, joka koordinoi konsultointipyynt\u00f6j\u00e4, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tilaisuuksia ja sujuvoittaa verkostoitumista. Parasta on, jos vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen reitit kulkevat kasvokkaisten kohtaamisten ja dialogin kautta. <\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 rohkaisun sana omasta kokemuksesta heille, jotka ep\u00e4r\u00f6iv\u00e4t viestint\u00e4ty\u00f6n tekemist\u00e4: Tutkimushankkeen pienimuotoinen viestint\u00e4 on erinomainen mahdollisuus oppia viestinn\u00e4n keinoja ja olla luova, kun siihen on resursoitu riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja turvallinen mentoriverkosto. Jokaisen \u00e4\u00e4nt\u00e4 tarvitaan, sill\u00e4 olemme systeemisen muutoksen edess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Viime vuonna p\u00e4\u00e4ttyneen LANUPS -hankkeen politiikkapaperit voit lukea ja podcastit kuunnella <\/em>t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/em><\/a>. NEPSOS-hankkeessa kertyv\u00e4\u00e4 materiaalia lis\u00e4t\u00e4\u00e4n <\/em>t\u00e4nne.<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n
Tutkimus ja viestint\u00e4 toimivat eri logiikoilla ja seuraavat eri virtauksia. Tutkimus kuvaa yh\u00e4 kompleksisempaa maailmaa yh\u00e4 kompleksisemmilla tavoilla – t\u00e4m\u00e4n joskus sekavalta tuntuvan ja erikoistumista suosivan maailman keskell\u00e4 tutkimusta popularisoiva viestint\u00e4 hamuaa selkeytt\u00e4, yksinkertaisuutta, helppoja ratkaisuja. T\u00e4ss\u00e4 maastossa viestij\u00e4n on tasapainoltava kaatumatta kumpaankaan ojaan. Laadukas tutkimusviestint\u00e4 ei astu huomiotalouden ansoihin<\/a>. Miten nuo ansat kierret\u00e4\u00e4n? Kenties kilpailun ja kiireen keskell\u00e4 valttikortti onkin monimutkaisten asioiden \u00e4\u00e4relle pys\u00e4htym\u00e4\u00e4n saattaminen ja rauha?<\/p>\n\n\n\n Hengitet\u00e4\u00e4n hetki.<\/p>\n\n\n\n \u2026<\/p>\n\n\n\n \u2026<\/p>\n\n\n\n \u2026<\/p>\n\n\n\n Kun haemme Sote-akatemiassa rahaa tutkimushankkeelle, hakemuksessa on usein erikseen varattu resurssia\/rahoitusta viestinn\u00e4lle ja tulosten jalkauttamiselle. Tuo ty\u00f6 on kohdennettu yleens\u00e4 yhdelle ihmiselle tai ty\u00f6parille, joka on vastuussa hankkeen viestinn\u00e4st\u00e4 kokonaisuutena. T\u00e4m\u00e4 malli on todettu eritt\u00e4in toimivaksi monitieteisiss\u00e4 tutkimushankkeissamme.<\/p>\n\n\n\n Sote-akatemian kohderyhm\u00e4\u00e4 ovat useimmiten esimerkiksi poliitikot sek\u00e4 sote-palvelujen johtajat ja asiantuntijat. Keinoinamme ovat podcastit, videot, avoin koulutus, blogi, visuaaliset taitetut raportit, dialogitapahtumat ja sosiaalinen media. Edelleen kiihtyv\u00e4n, et\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n ja laajentuvan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n vaikutukset n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s tutkimusmaailmassa ja viestinn\u00e4ss\u00e4. Poliitikot ja virkamiehet kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat hyvin kiireisi\u00e4 ja huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n materiaalin tuottaminen korostuu entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi hyv\u00e4 visuaalinen silm\u00e4 ja kohdentamisen taidot ovat avuksi.<\/p>\n\n\n\n Viestitulva on j\u00e4rjet\u00f6n itse kullakin. Viestij\u00e4n\u00e4 on oppinut ainakin sen, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia kontakteja ei voita mik\u00e4\u00e4n. Siksi kasvokkain kohtaaminen, mieluusti liven\u00e4, on aina parasta vaikuttamisty\u00f6t\u00e4. Kun toista katsoo silm\u00e4st\u00e4 silm\u00e4\u00e4n, h\u00e4nen asiaansa on l\u00e4hes mahdoton sivuuttaa. <\/p>\n\n\n\n Viime vuosina maapallon kriisit ovat nostattaneet uusia, voimakkaitakin virtauksia. Mm. Scientist rebellion<\/a> sanoo, ett\u00e4 yliopisto on ep\u00e4onnistunut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n koskien ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemista. He kaipaavat tutkijoilta aktiivisempaa yhteiskunnallista otetta ja toivovat, ett\u00e4 YVV-teht\u00e4v\u00e4t otetaan paremmin huomioon yliopiston ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6nkuvassa. Onko t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4onnistuttu?<\/p>\n\n\n\n YVV kirjattiin yliopistolakiin vasta vuonna 2005, vaikka tietenkin yhteiskunnallista vaikuttavuutta on ollut ennenkin. Tuon lakimuutoksen j\u00e4lkeen vaikuttavuusvaatimukset ovat kasvaneet. Joskus yliopiston ty\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 saattaa tuntua, ett\u00e4 YVV-teht\u00e4v\u00e4t tulevat ik\u00e4\u00e4n kuin opetuksen ja tutkimuksen p\u00e4\u00e4lle. Haastaisin kuitenkin n\u00e4kem\u00e4\u00e4n asian, kuten Matti Manninen (2013):<\/p>\n\n\n\n \u201dYliopisto toimii l\u00e4hes yksinomaan verorahoilla. Kaikki toimintamme on tarkoitettu yhteiskunnan hyv\u00e4ksi. Onko YVV meid\u00e4n kolmas teht\u00e4v\u00e4mme vai ensimm\u00e4inen ja ainoa teht\u00e4v\u00e4mme?\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n Yliopisto on yhteiskunnallinen instituutio, ja voidaan ajatella, ett\u00e4 kaikki vuorovaikutus on yhteiskunnallista. Kenties emme siis ole varsinaisesti ep\u00e4onnistuneet YVV-teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4mme, vaan opettelemme vasta artikuloimaan ja hahmottamaan sen osana toimintaamme \u2013 tai koko toimintaamme YVV:n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yliopistojen YVV mitattavana tutkimuskohteena on hankala, sill\u00e4 kaikki yliopiston teht\u00e4v\u00e4t ovat yhteenkietoutuneita. Ihmisten reaktioita ja kaikkia niit\u00e4 huomaamattomasti laajenevia heijastevaikutuksia, joita tutkimuksen yhteiskunnallinen ja yhteis\u00f6llinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovellus ja tiedostaminen saattaa aiheuttaa, ei voida t\u00e4ysin ennakoida. Viel\u00e4 vaikeampi niit\u00e4 on mitata, esimerkiksi konsultaatiokertojen, julkisten luentojen tai tiedeviestinn\u00e4n tuotosten m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. Lis\u00e4ksi er\u00e4s sudenkuoppa, johon niin yhteiskuntamme muut toimijat kuin tiedeyhteis\u00f6kin usein tuntuu hatkahtavan, on ns. Goodheartin laki: Kun mittarista itsess\u00e4\u00e4n tulee tavoiteltava asia, mittari menett\u00e4\u00e4 merkityksens\u00e4. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimien vaikuttavuus saattaa n\u00e4ky\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vasta kymmenien vuosien p\u00e4\u00e4st\u00e4. YVV, kuten koulutus ja tutkimuskin, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 itseisarvoisena toimintana. Paras t\u00e4m\u00e4nhetkinen tieto kuuluu kaikille.<\/p>\n\n\n\n Ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa, jossa tarvitaan nopeita yhteiskunnallisia muutoksia, on tiedeyhteis\u00f6ll\u00e4 avainrooli. Jatkuvalla virralla julkaistavissa tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa on hurjasti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 potentiaalia. Siksi jokainen tutkimus ansaitsee v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden ihmisen joka keskittyy viestint\u00e4\u00e4n, k\u00e4\u00e4rii raportit ja julkaisut kauniiseen pakettiin, auttaa kansankielist\u00e4misess\u00e4 ja muotoilee materiaalit monipuolisesti eri kanaviin. Jonkun, joka koordinoi konsultointipyynt\u00f6j\u00e4, j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tilaisuuksia ja sujuvoittaa verkostoitumista. Parasta on, jos vaikuttamisen ja vuorovaikutuksen reitit kulkevat kasvokkaisten kohtaamisten ja dialogin kautta. <\/p>\n\n\n\n Viel\u00e4 rohkaisun sana omasta kokemuksesta heille, jotka ep\u00e4r\u00f6iv\u00e4t viestint\u00e4ty\u00f6n tekemist\u00e4: Tutkimushankkeen pienimuotoinen viestint\u00e4 on erinomainen mahdollisuus oppia viestinn\u00e4n keinoja ja olla luova, kun siihen on resursoitu riitt\u00e4v\u00e4sti aikaa ja turvallinen mentoriverkosto. Jokaisen \u00e4\u00e4nt\u00e4 tarvitaan, sill\u00e4 olemme systeemisen muutoksen edess\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Viime vuonna p\u00e4\u00e4ttyneen LANUPS -hankkeen politiikkapaperit voit lukea ja podcastit kuunnella <\/em>t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/em><\/a>. NEPSOS-hankkeessa kertyv\u00e4\u00e4 materiaalia lis\u00e4t\u00e4\u00e4n <\/em>t\u00e4nne.<\/em><\/a><\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\nEnsimm\u00e4inen vai kolmas teht\u00e4v\u00e4?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Rohkeasti kohti systeemist\u00e4 muutosta<\/strong><\/h4>\n\n\n\n