{"id":4324,"date":"2024-01-16T11:47:00","date_gmt":"2024-01-16T08:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4324"},"modified":"2024-01-17T11:26:04","modified_gmt":"2024-01-17T08:26:04","slug":"4324-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/4324-2\/","title":{"rendered":"Nuoret neurokirjolla: pohdintaa yhteiskunnan ja diagnostiikan n\u00e4k\u00f6kulmista (NEPSOS)"},"content":{"rendered":"\n<p>Onko neurokirjon piirteiden yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaality\u00f6n professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kytt\u00e4l\u00e4.&nbsp;Podcast&nbsp;on osa&nbsp;NEPSOS-hankkeen (Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen py\u00f6rteiss\u00e4)&nbsp;podcast-sarjaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed is-type-rich is-provider-soundcloud wp-block-embed-soundcloud\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Nuoret neurokirjolla: pohdintaa yhteiskunnan ja diagnostiikan n\u00e4k\u00f6kulmista (NEPSOS) by Turun yliopisto - University of Turku\" width=\"1027\" height=\"400\" scrolling=\"no\" frameborder=\"no\" src=\"https:\/\/w.soundcloud.com\/player\/?visual=true&#038;url=https%3A%2F%2Fapi.soundcloud.com%2Ftracks%2F1718860341&#038;show_artwork=true&#038;maxheight=1000&#038;maxwidth=1027\"><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/sites.utu.fi\/sote\/yhteistyo\/hankkeet\/nepsos-neuropsykiatrisesti-oireilevat-nuoret-palvelujen-pyorteissa\/\">Lue lis\u00e4\u00e4&nbsp;NEPSOS-hankkeesta.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/soundcloud.com\/turun-yliopisto\/neuropsykiatrisesti-oireileva-nuori-palvelut-laheisen-nakokulmasta-nepsos?si=a34e986d96d74d8385b37aa51cf4f378&amp;utm_source=clipboard&amp;utm_medium=text&amp;utm_campaign=social_sharing\">Kuuntele t\u00e4st\u00e4 edellinen sarjan jakso.<\/a><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">Tekstivastine<\/h3>\n\n\n\n<p>[rauhallista musiikkia, musiikki vaimenee]<\/p>\n\n\n\n<p>Nais\u00e4\u00e4ni: Yhteinen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja Anis: Tervetuloa Turun yliopiston Sote-akatemian monialaisen podcastin pariin. Kiva, kun kuuntelet. T\u00e4m\u00e4 jakso on tuotettu yhteisty\u00f6ss\u00e4 Neuropsykiatrisesti oireilevat nuoret palvelujen py\u00f6rteiss\u00e4 eli NEPSOS-hankkeen kanssa, ja on osa hankkeen podcastsarjaa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on aiheena nuorten neurokirjo ilmi\u00f6n\u00e4 sosiaality\u00f6n, koulun ja nuorisopsykiatrian n\u00e4k\u00f6kulmista. K\u00e4yt\u00e4mme termein\u00e4 nuorten neuropsykiatriset oireet, diagnoosit tai nuorten neurokirjo riippuen siit\u00e4, miss\u00e4 kontekstissa aiheesta milloinkin puhumme. K\u00e4sittelemme t\u00e4n\u00e4\u00e4n aihetta yleisesti yhteiskunnan tasolla sek\u00e4 omien osaamisalueidemme n\u00e4k\u00f6kulmista. Min\u00e4 olen sosiaality\u00f6n professori Merja Anis Turun yliopistosta. Olen t\u00e4m\u00e4n NEPSOS-hankkeen vastuullinen johtaja. Ja kanssani keskustelemassa ovat nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kytt\u00e4l\u00e4 Turun yliopistosta. Haluaisitteko Max ja Minna t\u00e4h\u00e4n alkuun kertoa, mit\u00e4 teette t\u00e4ss\u00e4 hankkeessa?<\/p>\n\n\n\n<p>Max Karukivi: Joo, kiitos. Totta kai. M\u00e4 olen tosiaan Max Karukivi. Ja taustakoulutukseltani olen nuorisopsykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Eli t\u00e4m\u00e4n Turun yliopiston ty\u00f6n ohella m\u00e4 toimin sivuvirkaisena ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 Tyks nuorisopsykiatrialla. Ja sanoisin, ett\u00e4 m\u00e4 tarkastelen n\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 varmaan aika paljon my\u00f6s t\u00e4mm\u00f6isen\u00e4 kliinikkona. T\u00e4ss\u00e4 NEPSOS-hankkeessa m\u00e4 vastaan t\u00e4st\u00e4 rekisteritutkimusosuudesta. Eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voisi sanoa, ett\u00e4 m\u00e4 tarkastelen n\u00e4it\u00e4 asioita diagnoosien, lastensuojelun palveluiden k\u00e4yt\u00f6n ja sanoisiko sosioekonomisen aseman n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna Kytt\u00e4l\u00e4: Joo, hei vaan kaikille. M\u00e4 olen Minna Kytt\u00e4l\u00e4. Ja vastaan Turun yliopistossa erityispedagogiikan oppiaineesta ja sen koulutuksista. Ja olen toiminut pitk\u00e4\u00e4n erityisopettajan kouluttajana, ja tuon sit\u00e4 kautta t\u00e4h\u00e4n keskusteluun ja t\u00e4h\u00e4n hankkeeseen erityispedagogiikan ja my\u00f6s opettajankoulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmaa.&nbsp; Ja t\u00e4ss\u00e4 NEPSOS hankkeessa ved\u00e4n kolmosty\u00f6pakettia, jossa keskityt\u00e4\u00e4n moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: Ja itse tosiaan olen ehk\u00e4 vahvimmin mukana ty\u00f6paketissa kaksi, jossa on nuorten haastatteluja, vanhempien haastatteluja. Ja t\u00e4ss\u00e4 on sitten useita tutkijoita meill\u00e4 kaikissa ty\u00f6paketeissa my\u00f6skin toteuttamassa t\u00e4t\u00e4 tutkimusta. No jos ihan aluksi pohditaan sit\u00e4, ett\u00e4 miksi neuropsykiatriset oireet, diagnoosit ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet viime vuosikymmenin\u00e4. Tied\u00e4mme tutkimuksista, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 on yleistynyt. Ja me t\u00e4ss\u00e4 nyt pohdiskellaan, mit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mahdollisesti voisi olla taustana. Osaatko Max sanoa t\u00e4h\u00e4n nyt sielt\u00e4 nuorisopsykiatrian n\u00e4k\u00f6kulmasta, ja diagnoosien n\u00e4k\u00f6kulmasta, milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Max: Joo, se on hyv\u00e4 kysymys. M\u00e4 ottaisin n\u00e4in diagnoosien vinkkelist\u00e4, ett\u00e4 varmaan selkeimpi\u00e4 semmoisia muutoksia niin sanotusti entisaikoihin verrattuna on se, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 kehitykselliset neuropsykiatriset diagnoosit on tullut tautiluokituksiin selke\u00e4mmin oikeastaan tuossa 1990-luvulla. Joten kyse ei ole oikeastaan siit\u00e4 diagnoosien n\u00e4k\u00f6kulmasta, ettei n\u00e4it\u00e4 olisi aikaisemmin ollut olemassa, vaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ett\u00e4 niihin on alettu diagnostisessa mieless\u00e4 kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n huomiota vasta oikeastaan t\u00e4ss\u00e4 viime vuosikymmenien aikana. Ja m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 n\u00e4in terveydenhuollon palveluiden n\u00e4k\u00f6kulmasta, niin se ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 on tullut selke\u00e4mmin 90-luvulla t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 vasta esille, niin oikeastaan t\u00e4m\u00e4 2000-luku on ollut sitten sit\u00e4 aikaa, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 on opeteltu tunnistamaan. Tietoisuus n\u00e4ist\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt ja n\u00e4ihin on ruvettu kiinnitt\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n huomiota. Niin toisaalta terveydenhuollon ammattilaiset kuin sitten, kun tietoisuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt, my\u00f6s lapset, nuoret ja heid\u00e4n vanhempansa on aktiivisemmin ehk\u00e4 sitten hakeutunut kanssa palveluiden piiriin n\u00e4it\u00e4 asioita selvitt\u00e4\u00e4kseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: Milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sitten koulun n\u00e4k\u00f6kulmasta, Minna?<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: No kyll\u00e4 m\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 totta kai se diagnoosien m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen ja se tietoisuus niist\u00e4 diagnooseista, niin se n\u00e4kyy my\u00f6s koulua koskevassa keskustelussa. Ja se tietyll\u00e4 tavalla my\u00f6s ehk\u00e4 suuntaa sit\u00e4 semmoista, mill\u00e4 tavalla koulussa n\u00e4ihin diagnooseihin esimerkiksi suhtaudutaan ja miten niiden oletetaan vaikuttavan siihen kouluun. Mutta jotenkin m\u00e4 n\u00e4kisin, ett\u00e4 ehk\u00e4 siit\u00e4 koulun n\u00e4k\u00f6kulmasta on oleellisempaa mietti\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 selitt\u00e4\u00e4k\u00f6 jotkut koulussa tapahtuneet muutokset sit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4laiset ominaispiirteet meill\u00e4 jotenkin korostuu vahvuuksina ja mitk\u00e4 taas eiv\u00e4t. Ett\u00e4 esimerkiksi t\u00e4mm\u00f6iset itseohjautuvuutta painottavat oppimisymp\u00e4rist\u00f6t korostaa toiminnanohjauksen ja tarkkavaisuuden merkityst\u00e4. Ja eiv\u00e4t siten tue sellaisen oppijan ty\u00f6skentely\u00e4 tai oppimista, jolle se ty\u00f6skentelyn itsen\u00e4inen k\u00e4ynnist\u00e4minen, suunnittelu ja yll\u00e4pit\u00e4minen on haastavaa. Ett\u00e4 meill\u00e4 on paljon koulussa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka on ehk\u00e4 merkityksellisempi\u00e4 t\u00e4m\u00e4n keskustelun kannalta kuin se, ett\u00e4 kuinka paljon niit\u00e4 diagnooseja on ja kuinka yleistynytt\u00e4 se on. Niin pikemminkin se koulun mahdollisuus kohdata.<\/p>\n\n\n\n<p>Max: Tuo oli mun mielest\u00e4 tosi t\u00e4rke\u00e4, mit\u00e4 Minna sanoit. Ja mun mielest\u00e4 se pointtihan t\u00e4ss\u00e4 on, ett\u00e4 ne tarpeet on sin\u00e4ns\u00e4 paljon keskeisempi\u00e4 kuin se diagnoosi. M\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarve saada jollekin oireelle tai ongelmille tai ominaisuuksille nimi, niin on aika jotenkin semmoinen inhimillinen piirre. Ett\u00e4 meill\u00e4 on sis\u00e4syntyinen halu tavallaan tiet\u00e4\u00e4. Ja kun tietoisuus n\u00e4ist\u00e4 asioista on kasvanut, niin monella voi olla toiveita sille, ett\u00e4 onko n\u00e4ille mun kokemille vaikeuksille esimerkiksi joku nimi. Ja toisaalta me halutaan my\u00f6s lokeroida asioita. Ett\u00e4 asiat tuntuu meist\u00e4 selke\u00e4mmilt\u00e4 ja hallittavammilta silloin, kun asioilla on jonkinlainen nimi. Mutta t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4, m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 me yritet\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 laittaa aika kapeisiin laatikoihin aika moninaista ja yksil\u00f6llist\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4, jolla on paljon erilaisia ulottuvuuksia. Niin mun mielest\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikessa olisi hirve\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 muistaa t\u00e4m\u00e4 yksil\u00f6llisyys ja yksil\u00f6lliset tarpeet ja yksil\u00f6lliset ominaisuudet. Ett\u00e4 diagnooseihin fiksoituminen tarjoaa aika kuitenkin semmoisen kapea-alaisen, toisaalta t\u00e4rke\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman, mutta kapea-alaisen n\u00e4k\u00f6kulman.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: Joo, tuo on tosi kiinnostava n\u00e4k\u00f6kulma. Ett\u00e4 itse mietin my\u00f6s, ett\u00e4 onko t\u00e4llainen oman identiteetin pohdinta ja m\u00e4\u00e4rittelyn tarve jotenkin lis\u00e4\u00e4ntynyt, korostunut nyky-yhteiskunnassa. Ett\u00e4 sellainen oman ep\u00e4tyypillisyydenkin tunnistaminen ja nime\u00e4minen voi olla t\u00e4rke\u00e4 identiteettitekij\u00e4. Ja sitten my\u00f6skin vahvistaa itsetuntoa, jos huomaa erilaisuutta itsess\u00e4\u00e4n ja suhteessa muihin. Ja kuitenkin, ett\u00e4 se ep\u00e4tyypillisyys ei kuitenkaan ole ep\u00e4normaaliutta. Ett\u00e4 voi my\u00f6s positiivisella tavalla erottautua sellaisesta tyypillisest\u00e4 tai tavallisesta, jos ajatellaan t\u00e4mm\u00f6isen identiteetin m\u00e4\u00e4rittelyn ja rakentumisen kautta. Sitten mietin my\u00f6s yleisesti t\u00e4t\u00e4 yhteiskunnallisen keskustelun kehittymist\u00e4 ja kulkua. Ett\u00e4 on havaittavissa, ett\u00e4 moninaisuutta ja erilaisuutta ehk\u00e4 tunnistetaan, ja my\u00f6skin tunnustetaan ja hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n. Mutta sitten on my\u00f6skin tarvetta niitten erojen nime\u00e4miselle. Ja jotkut on sanoneetkin, tutkijat esimerkiksi, ett\u00e4 t\u00e4llaiset normaaliuden rajat ovat tavallaan kapeutuneet. Ett\u00e4 yh\u00e4 useampi jollain tavalla voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 sen erilaisuuden tai ep\u00e4tyypillisyyden perusteella. Mutta kuitenkaan sit\u00e4 ei haluta leimata ik\u00e4\u00e4n kuin negatiivisesti, t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 erilaisuutta. Ett\u00e4 se ehk\u00e4 on helpompi nykyisin erottautua ja identifioitua. Ja sen takia ehk\u00e4 se nime\u00e4minenkin ja oman identiteetin tarkastelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Max: Tuo oli mun mielest\u00e4 tosi hyv\u00e4 kiteytys sielt\u00e4 keskelt\u00e4. Se, ett\u00e4 ep\u00e4tyypillisyys ei ole ep\u00e4normaaliutta. Ett\u00e4 mun mielest\u00e4 n\u00e4iden diagnoosien suhteen on t\u00e4rke\u00e4 kanssa aina huomata se, ett\u00e4 suurin osa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n vaikka psykiatrisista diagnooseista, niin neh\u00e4n on t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 sopimuksia yhteiskunnan kanssa, ett\u00e4 mihink\u00e4 tavallaan laitetaan raja, ett\u00e4 milloin joku ongelma tai oire on riitt\u00e4v\u00e4n iso, ett\u00e4 se ylitt\u00e4\u00e4 diagnostisen kynnyksen. Mutta n\u00e4m\u00e4 asiat el\u00e4\u00e4 ajassa, ett\u00e4 mik\u00e4 on tietyll\u00e4 lailla hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on ei-hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, mik\u00e4 on normaalia tai ep\u00e4normaalia. N\u00e4iss\u00e4h\u00e4n tietysti on taustalla se, ett\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ett\u00e4 me voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 joku sairaudeksi, niin sill\u00e4 usein pit\u00e4isi olla l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti, sen pit\u00e4isi my\u00f6s johtaa johonkin. Ett\u00e4 on toki sairauksia, johonka meill\u00e4 on puutteellista hoitoa toistaiseksi. Mutta usein se johtoajatus jonkun asian diagnosoimisessa on, ett\u00e4 meill\u00e4 olisi my\u00f6s siihen joku hoito tarjolla ja sen suhteen voitaisiin auttaa. Mutta tuohon ep\u00e4tyypillisyyteen liittyen, musta on t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 muistaa se, ett\u00e4 vaikka t\u00e4llaisia asioita on diagnosoitu suuremassa m\u00e4\u00e4rin vasta suhteellisen lyhyen aikaa, niin n\u00e4m\u00e4h\u00e4n piirteet on ollut ominaisuuksina olemassa ihmisiss\u00e4 niin pitk\u00e4\u00e4n kuin ihmisi\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ollut. N\u00e4m\u00e4 ei ole mist\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4st\u00e4 tietyll\u00e4 lailla syntynyt n\u00e4m\u00e4 ominaisuudet ja piirteet. Se, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 piirteit\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n ihmisill\u00e4 edelleen on, niin se kertoo, ett\u00e4 ne on ollut jollain tavalla ihmislajin kehityksen mieless\u00e4 hy\u00f6dyllisi\u00e4. Ett\u00e4 semmoiset ominaisuudet, mitk\u00e4 ei ole ollenkaan hy\u00f6dyllisi\u00e4, niin niit\u00e4 ei esiinny t\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Tietyiss\u00e4 olosuhteissa on ollut esimerkiksi hy\u00f6dyllist\u00e4 vaikka ADHD-tyyppiset piirteet. Ett\u00e4 joku jaksaa hyvin v\u00e4sym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti heilua vaikka keih\u00e4\u00e4n kanssa ja on hyv\u00e4 mets\u00e4st\u00e4j\u00e4, ja jaksaa touhuta aamusta my\u00f6h\u00e4iseen y\u00f6h\u00f6n. Tai se, ett\u00e4 jollakin on vaikka jotain autistisen kirjon piirteit\u00e4 ja huomattavaa silm\u00e4\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isille yksityiskohdille, vaikkakin sitten kokonaisuuksien kustannuksella. Tai on pohjattoman kiinnostunut jostain pienest\u00e4 kokonaisuudesta. Ett\u00e4 sille on yleens\u00e4 syyns\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4mm\u00f6iset tietyt ominaisuudet kuitenkin s\u00e4ilyy. Ja niihin ehk\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla just suhtaudutaan vaan eri lailla nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: Joo. Olisiko t\u00e4llaiset erityistaidot tai kiinnostuksenkohteet, niin olisiko niit\u00e4 mahdollisuus jotenkin enemm\u00e4n huomioida esimerkiksi kouluyhteis\u00f6iss\u00e4? Ett\u00e4 miten erilaisuus ja erilaiset intressit ja tiedot ja taidot tulisi parhaiten hy\u00f6dynnetty\u00e4 ja huomioitua esimerkiksi kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Joo. Kyll\u00e4 meill\u00e4 varmasti t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on sellainen tilanne, ett\u00e4 koulun pit\u00e4isi pysty\u00e4 paljon paremmin kohtaamaan se oppijoiden moninaisuus kuin mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuu. Ja t\u00e4st\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon keskustelua. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon julkista keskustelua. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon keskustelua tutkijoiden parissa. K\u00e4yd\u00e4\u00e4n paljon keskustelua opettajien parissa, ett\u00e4 mit\u00e4 se sitten koulun n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkoittaa. Mutta t\u00e4m\u00e4 oikeastaan jotenkin nivoutuu siihen, mit\u00e4 tuossa alussa toin esiinkin, ett\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin se n\u00e4k\u00f6kulma ei ole siell\u00e4 niiss\u00e4 yksil\u00f6n ominaisuuksissa. Toki me tarvitaan tietoa niist\u00e4 yksil\u00f6n ominaisuuksista, ominaispiirteist\u00e4, jotta me voidaan suunnitella se, mill\u00e4 tavalla se yhteis\u00f6 voisi sen oppijan kohdata. Mutta se n\u00e4k\u00f6kulma on enemm\u00e4n siin\u00e4, ett\u00e4 miten meid\u00e4n koulun yhteis\u00f6n\u00e4 ja oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 pit\u00e4isi muuttua.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: Joo, toi onkin varmaan tosi keskeist\u00e4 nimenomaan t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 ne rakenteet ja olosuhteet. Eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n n\u00e4hd\u00e4 niit\u00e4 yksil\u00f6iden ominaisuuksia ongelmina, vaan mukautetaan esimerkiksi kouluymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sellaiseksi, ett\u00e4 siell\u00e4 on erilaisilla oppijoilla mahdollisuus. Voisin ajatella, ett\u00e4 nimenomaan sosiaality\u00f6ss\u00e4 my\u00f6skin t\u00e4m\u00e4 on hyvin keskeist\u00e4, n\u00e4hd\u00e4 se nuoren ja lapsen koko el\u00e4m\u00e4npiiri, ett\u00e4 mit\u00e4 on ne yksil\u00f6tason ominaisuudet tai piirteet, miten perhe toimii n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa ja miten perhett\u00e4 voidaan tukea. Ja sitten, ett\u00e4 miten muut t\u00e4mm\u00f6iset ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00e4t sitten olisi mahdollisimman sopivia neurokirjon nuorille. Ja t\u00e4m\u00e4 kokemuksellisuuden n\u00e4k\u00f6kulma on yksi t\u00e4rke\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s. Eli miten nuoret itse kokee sen oman toimijuutensa esimerkiksi, ett\u00e4 mink\u00e4laisissa olosuhteissa ja mill\u00e4 edellytyksill\u00e4 kokee sellaista vahvempaa toimijuutta. Ja miten on vuorovaikutuksessa esimerkiksi kouluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja perheess\u00e4. Ja meill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimushankkeessa nyt halutaan my\u00f6s nimenomaan lasten ja nuorten omia kokemuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmia tuoda esille.<\/p>\n\n\n\n<p>[rauhallista musiikkia, musiikki vaimenee]<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: Ja siis n\u00e4m\u00e4 erilaiset m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ja diagnoosithan on siin\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4rkeit\u00e4, ett\u00e4 ne m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 millainen asema ihmisill\u00e4 on yhteiskunnassa ja erilaisissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4, esimerkiksi palveluissa. Sosiaaliturvassa ja sosiaalipalveluissa esimerkiksi. Mutta olisiko sitten kuitenkin sill\u00e4 tavalla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lasten m\u00e4\u00e4ritelmien ja diagnoosien ei pit\u00e4isi olla staattisia. Ett\u00e4 voi tavallaan yhden ihmisen, yhden nuorenkin kohdalla, se voi muuttua. Ett\u00e4 vaikka papereissa on tietty diagnoosi, niin sitten kuitenkin se tilanne voi el\u00e4m\u00e4nkulussa muuttua. Ja nuorten k\u00e4sitys itsest\u00e4\u00e4n ja sitten k\u00e4sitys my\u00f6s siit\u00e4 omasta toimijuudestaan ja kyvyst\u00e4\u00e4n ja taidoistaan voi muuttua. Ja sitten se pit\u00e4isi my\u00f6skin ammattilaisten huomioida. Mit\u00e4 ajattelette t\u00e4llaisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 diagnoosit ei olisikaan semmoisia staattisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, vaan jollain tavalla sitten mahdollistaisi my\u00f6s muutoksia?<\/p>\n\n\n\n<p>Max: Tuo on tosi hyv\u00e4 kysymys. Ja tietysti, m\u00e4 ajattelen, kun n\u00e4m\u00e4 neuropsykiatriset diagnoosithan on sellaisia tavallaan, ett\u00e4 ne on kehityksellisi\u00e4 luonteeltaan. Ett\u00e4 ne on tavallaan pit\u00e4nyt ne piirteet olla pienest\u00e4 pit\u00e4en. Ja ajatus on, ett\u00e4 ne on tietyll\u00e4 tavalla hyvin pysyvi\u00e4. Toisaalta me tiedet\u00e4\u00e4n tutkimusten perusteella, ett\u00e4 valtaosa niist\u00e4, kenell\u00e4 on lapsuudessa asetettu ADHD-diagnoosi, niin he ei pari-kolmekymppisen\u00e4 t\u00e4yt\u00e4 en\u00e4\u00e4 niit\u00e4 diagnostisia kriteereit\u00e4. Ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 n\u00e4m\u00e4 diagnoosit el\u00e4\u00e4 kuitenkin ajassa. Ja me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tietyt ADHD:n tyyppipiirteet esimerkiksi ik\u00e4\u00e4 my\u00f6ten lieventyy enemm\u00e4n kuin toiset. Tyypillisesti esimerkiksi impulsiivisuus ja t\u00e4mm\u00f6inen yliaktiivisuus lieventyy enemm\u00e4n kuin tarkkaamattomuuteen liittyv\u00e4t pulmat.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: M\u00e4 en tied\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isik\u00f6 t\u00e4h\u00e4n sitten todeta, ett\u00e4 koulun n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 voisi ehk\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 tuen tasojen, oppimisen ja koulunk\u00e4ynnin tuen tasojen ja tasojen v\u00e4lill\u00e4 liikkumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ett\u00e4 meill\u00e4 on yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki. Ja n\u00e4m\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole staattisia. Vaan on tarkoitus, ett\u00e4 pystyy sujuvasti liikkumaan tasolta toiselle, ja my\u00f6s palaamaan tasolta toiselle. Ja se on ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 se semmoinen olennainen n\u00e4k\u00f6kulma. Ja sitten toisaalta my\u00f6s sen huomioiminen, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin neurokirjon diagnoosi ei viel\u00e4 tarkoita mit\u00e4\u00e4n sen tuen tason n\u00e4k\u00f6kulmasta. Eli he voivat sijoittua yleisen tuen tasolle, tehostetun tuen tasolle tai erityisen tuen tasolle. Eli se diagnoosi ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kerro mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4 tasoisen tuen tarvetta koulussa on.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: T\u00e4rke\u00e4 huomio nimenomaan just koulun n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ja nyt t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4h\u00e4n siirryn semmoiseen aihepiiriin kuin lastensuojeluasiakkuus. Kun meh\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 neurokirjon nuoria ja lapsia on lastensuojelupalveluissa ja sijoitettuna paljon. Heid\u00e4n osuus siell\u00e4 sijoitetuissa on aika suuri. Ett\u00e4 miten lastensuojelun asiakkuus liittyy t\u00e4h\u00e4n ilmi\u00f6\u00f6n. Ja seh\u00e4n on meill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tutkimushankkeessa my\u00f6s yksi kiinnostuksenkohde, ett\u00e4 kuinka sielt\u00e4 lastensuojelun sijaishuollosta saadaan tukea. Ja t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4 viel\u00e4p\u00e4 moninaista tukea ottaen huomioon t\u00e4m\u00e4n ilmi\u00f6n moninaisuus ja nuorten erilaiset tarpeet. Vai tarvittaisiinko ehk\u00e4 jotakin muunlaista tukea siihen. Niin n\u00e4it\u00e4 haasteita, joihin lastensuojelusta ehk\u00e4 haetaan sitten tukea, niin on ehk\u00e4 lapsen ja nuoren ep\u00e4tyypillinen reagointi ja kommunikaatio, sopeutumattomuus, ylivilkkaus ja k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6t. Ehk\u00e4 aggressiivisuuskin. Jotka voi sitten ilmet\u00e4 kotona ja koulussa ja kaveripiiriss\u00e4kin. T\u00e4m\u00e4 voi johtaa sitten my\u00f6s siihen, ett\u00e4 lasten kaltoinkohtelun riski on suurempi. Ja t\u00e4m\u00e4 on tutkimuksissakin havaittu, ett\u00e4 vanhemmat ei aina jaksa. N\u00e4m\u00e4 lapset voi my\u00f6s useammin joutua kiusaamisen kohteeksi esimerkiksi koulussa. Ja vanhemmuus, kuten sitten ehk\u00e4 koulussakin opettajilla, ne kyvyt on koetuksella. Vanhemmilla voi my\u00f6s itsell\u00e4 ehk\u00e4 olla neurokirjon piirteit\u00e4. On perheess\u00e4 ehk\u00e4 enemm\u00e4n stressi\u00e4 ja vanhemmilla uupumista. Ja nyt sitten, jos mietit\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mink\u00e4laista tukea t\u00e4mm\u00f6isiss\u00e4 tilanteissa voidaan antaa, niin voi tietysti kysy\u00e4, ett\u00e4 onko se kodin ulkopuolelle sijoittaminen sitten se hyv\u00e4 ratkaisu. Vai olisiko meill\u00e4 tarvetta enemm\u00e4n t\u00e4mm\u00f6iselle avohuollon tuelle, perhety\u00f6lle. Sit\u00e4 varmasti onkin hyvin paljon. Mutta tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sijoitukset lastensuojelun toimenpitein\u00e4 on varsin yleisi\u00e4. N\u00e4kyyk\u00f6 t\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6 jotenkin nyt teid\u00e4n alalla nuorisopsykiatriassa ja erityispedagogiikassa?<\/p>\n\n\n\n<p>Max: No n\u00e4kyy kyll\u00e4. M\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 tuossa oli monta t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ajatusta. Ja m\u00e4 voisin sillain kuvata n\u00e4in vaikka erikoissairaanhoidon n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 haastehan tietyll\u00e4 tavalla on, ett\u00e4 vaikka t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 piirteit\u00e4 tai ominaisuuksia olisi ehk\u00e4 diagnoosiinkin saakka, jos kaikki menee kivasti, niin tyypillisesti he ei edes tule erikoissairaanhoitoon saakka. Ett\u00e4 usein siin\u00e4, ett\u00e4 jos erikoissairaanhoitoon saakka tullaan, niin usein siell\u00e4 on rinnalla jotain muuta pulmaa. Ett\u00e4 sitten on esimerkiksi masennus siin\u00e4 ADHD:n rinnalla. Tai vastaavasti vaikka autismin kirjon h\u00e4iri\u00f6 rinnalla. Ja voi olla, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 koko, sanoisiko n\u00e4in, ett\u00e4 koko diagnostiseen prosessiin ryhdyt\u00e4\u00e4n vasta tavallaan siin\u00e4 vaiheessa. Ett\u00e4 usein mit\u00e4\u00e4n tarvetta terveydenhuollon palveluiden k\u00e4yt\u00f6lle tai diagnostiikalle ei olekaan, jos kaikki menee sillain kivasti ja saa esimerkiksi siin\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarvitsemansa tuen ilmankin sit\u00e4 diagnoosia. Mutta usein sitten meill\u00e4 ollaan siin\u00e4 tilanteessa, ett\u00e4 siihen on kasautunut jo muun tyyppist\u00e4 pulmaa p\u00e4\u00e4lle. Ja t\u00e4m\u00e4 on meille sill\u00e4 tavoin haaste, ett\u00e4 psykiatrialta, m\u00e4 sanoisin, ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n perusteettomastikin odotetaan v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 pystytt\u00e4isiin hoitamaan ik\u00e4\u00e4n kuin se ongelma pois. Ett\u00e4 meill\u00e4 olisi joku l\u00e4\u00e4ke, meill\u00e4 olisi joku temppu, joku yksinkertainen hoidollinen toimenpide, jolla se ongelma ik\u00e4\u00e4n kuin lakkaisi olemasta. Ja kuten t\u00e4ss\u00e4kin on puhuttu, ett\u00e4 kun me puhutaan t\u00e4mm\u00f6isist\u00e4 hyvin pitk\u00e4aikaisista piirteist\u00e4, ominaisuuksista, johonka n\u00e4m\u00e4 ongelmat sitten osaltaan nivoutuu, niin ne ei ole yksinkertaisesti jollain helpolla tempulla ik\u00e4\u00e4n kuin hoidettavissa pois. Me voidaan lievitt\u00e4\u00e4 tiettyj\u00e4 oireita, helpottaa tiettyj\u00e4 asioita. Esimerkiksi ADHD:n hoitoon on hyvi\u00e4, sanoisiko erinomaisiakin, l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 olemassa. Mutta se on vaan osa sit\u00e4 ratkaisua. Silti tietyt piirteet, tietyt ominaisuudet, ja monen sorttista tuen tarvetta esimerkiksi siin\u00e4 arjessa. Joten m\u00e4 ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ryhm\u00e4n kohdalla korostuneesti me tarvitaan hoidon tueksi muita ammattilaisia. On ne sitten lastensuojelun piirist\u00e4, koulussa teht\u00e4vi\u00e4 tukitoimia. Me ei yksin nuorisopsykiatrialla p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyviin lopputuloksiin. Joten m\u00e4 n\u00e4kisin tosi t\u00e4rke\u00e4ksi t\u00e4ss\u00e4 sen yhteisty\u00f6n ja muiden tukitoimien olemassa olon kuin vain sen terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n hoidon.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Eli t\u00e4m\u00e4 nivoutuu aika vahvasti siihen moniammatilliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja monialaiseen ymm\u00e4rrykseen. Ja s\u00e4 Max mainitsit tuolla ne liian suuret odotukset. Ja t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s sellainen asia, joka on nyt noussut esiin n\u00e4ist\u00e4 fokusryhm\u00e4haastatteluista, joita me ollaan t\u00e4ss\u00e4 NEPSOS-hankkeessa tehty. Eli tavallaan semmoiset ep\u00e4realistiset odotukset, joita esimerkiksi koulussa voi olla esimerkiksi siihen, mit\u00e4 terveydenhuollon puolella voidaan tehd\u00e4. Toivotaan jotain sellaista, mik\u00e4 ei ole mahdollista. Ja sitten taas toisaalta kaikki yhdess\u00e4, n\u00e4m\u00e4 ammattilaiset, jotka on ollut keskustelemassa n\u00e4iss\u00e4 meid\u00e4n haastatteluissa, niin n\u00e4kev\u00e4t my\u00f6skin sen tarpeen semmoiseen jaettuun ymm\u00e4rrykseen nimenomaan sen takia, ett\u00e4 niit\u00e4 ep\u00e4realistisia odotuksia ei tulisi. Ett\u00e4 n\u00e4ht\u00e4isiin kaikki ne mahdollisuudet, mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 meid\u00e4n omalla alalla on. Mit\u00e4 me voidaan esimerkiksi koulussa tehd\u00e4, mill\u00e4 tavalla terveydenhuolto voi tukea t\u00e4ss\u00e4, mill\u00e4 tavalla sosiaality\u00f6 voi tukea t\u00e4ss\u00e4. Ja sitten eri aloilla n\u00e4ht\u00e4isiin ik\u00e4\u00e4n kuin ne eri alojen mahdollisuudet, mit\u00e4 kenell\u00e4kin on mahdollista tehd\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: Toitte esiin just nyt sitten meid\u00e4n hankkeenkin ytimess\u00e4 olevan asian eli monitieteisen ja moniammatillisen ymm\u00e4rryksen merkityksen t\u00e4ss\u00e4, ja palvelujen merkityksen, kun neurokirjon lapsia ja nuoria ja heid\u00e4n perheit\u00e4\u00e4n tuetaan. Se lapsen ja nuoren arjen j\u00e4rjestyminen niin koulussa ja tietysti my\u00f6s sitten kotona&#8230;<\/p>\n\n\n\n<p>Max: Kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: &#8230;perheess\u00e4, niin se on sit\u00e4 olennaista. Ja miten siihen pystytt\u00e4isiin sitten paremmin tukea antamaan. Ett\u00e4 tied\u00e4mme, ett\u00e4 neurokirjon lasten vanhemmat on usein hyvin aktiivisia. Ja heid\u00e4n t\u00e4ytyykin olla aktiivisia, t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 ik\u00e4\u00e4n kuin palvelujen koordinaattoreita, kun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 on niin moninainen ja pirstaleinen. Ja varmasti toiveita olisi, ett\u00e4 ammattilaiset paremmin tunnistaisi n\u00e4it\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Ja olisi my\u00f6s sitten enemm\u00e4n sit\u00e4 palveluvalikkoa ennen kuin on tarvetta sitten menn\u00e4 t\u00e4mm\u00f6isiin niin sanottuihin raskaampiin palveluihin, joita niit\u00e4kin toki ilman muuta tarvitaan.<\/p>\n\n\n\n<p>[rauhallista musiikkia, musiikki vaimenee]<\/p>\n\n\n\n<p>Merja: No me ollaan t\u00e4ss\u00e4 nyt keskusteltu siit\u00e4, ett\u00e4 neuropsykiatrisesti oireilevien nuorten diagnoosien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Ja me haluttiin pohdiskella sit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 mahdollisesti on taustalla. No t\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 ei tietenk\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n vastauksia. Asia on varmasti hyvin moninainen ja moniselitteinen my\u00f6skin. Mutta tied\u00e4mme, ett\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on kehitt\u00e4misen tarvetta. Ja nimenomaan halutaan t\u00e4ll\u00e4 tutkimuksella, kuten nyt my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 keskustelulla, korostaa sit\u00e4 monialaisen yhteisty\u00f6n merkityst\u00e4 ja t\u00e4llaisen kokonaisvaltaisen ymm\u00e4rryksen saavuttamista n\u00e4itten lasten ja nuorten tilanteessa. Ja sit\u00e4 kautta sitten kehitt\u00e4\u00e4 mahdollisimman toimivia tuki- ja palvelumuotoja. Kiitos, kun Max ja Minna olitte mukana t\u00e4ss\u00e4 keskustelussa. Ja kiitos kuulijoille, ett\u00e4 olitte mukana kuuntelemassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Max: Kiitos paljon.<\/p>\n\n\n\n<p>Minna: Kiitos.<\/p>\n\n\n\n<p>[rauhallista musiikkia, musiikki vaimenee]<\/p>\nSeuraa meit\u00e4:    <a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/facebook\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Seuraa koulutuksiamme\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" href=\"https:\/\/twitter.com\/UTU_Sote\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Twitteriss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-rss nolightbox\" data-provider=\"rss\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" href=\"https:\/\/feeds.feedburner.com\/MyFeedName\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"rss\" title=\"Subscribe to our RSS Feed\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/rss.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-youtube nolightbox\" data-provider=\"youtube\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" href=\"https:\/\/www.youtube.com\/channel\/UCVZp5k-UGHG6kbQkYW_YSTA\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"youtube\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Youtubessa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/youtube.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-follow synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-instagram nolightbox\" data-provider=\"instagram\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" href=\"https:\/\/www.instagram.com\/soteakatemia\/\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"instagram\" title=\"Seuraa meit\u00e4 Instagramissa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-follow\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/instagram.png\" \/><\/a><br\/>Jaa julkaisu:    <span class=\"synved-social-container synved-social-container-share\"><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-facebook nolightbox\" data-provider=\"facebook\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on Facebook\" href=\"https:\/\/www.facebook.com\/sharer.php?u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324&#038;t=Nuoret%20neurokirjolla%3A%20pohdintaa%20yhteiskunnan%20ja%20diagnostiikan%20n%C3%A4k%C3%B6kulmista%20%28NEPSOS%29&#038;s=100&#038;p&#091;url&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324&#038;p&#091;images&#093;&#091;0&#093;=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2024%2F01%2FAdobeStock_429194877-scaled.jpeg&#038;p&#091;title&#093;=Nuoret%20neurokirjolla%3A%20pohdintaa%20yhteiskunnan%20ja%20diagnostiikan%20n%C3%A4k%C3%B6kulmista%20%28NEPSOS%29\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"Facebook\" title=\"Share on Facebook\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/facebook.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-twitter nolightbox\" data-provider=\"twitter\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Twiittaa\" href=\"https:\/\/twitter.com\/intent\/tweet?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324&#038;text=Hey%20check%20this%20out\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"twitter\" title=\"Twiittaa\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/twitter.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-reddit nolightbox\" data-provider=\"reddit\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.reddit.com\/submit?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324&#038;title=Nuoret%20neurokirjolla%3A%20pohdintaa%20yhteiskunnan%20ja%20diagnostiikan%20n%C3%A4k%C3%B6kulmista%20%28NEPSOS%29\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"reddit\" title=\"Jaa Redditiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/reddit.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-pinterest nolightbox\" data-provider=\"pinterest\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" href=\"https:\/\/pinterest.com\/pin\/create\/button\/?url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324&#038;media=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-content%2Fuploads%2Fsites%2F534%2F2024%2F01%2FAdobeStock_429194877-scaled.jpeg&#038;description=Nuoret%20neurokirjolla%3A%20pohdintaa%20yhteiskunnan%20ja%20diagnostiikan%20n%C3%A4k%C3%B6kulmista%20%28NEPSOS%29\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"pinterest\" title=\"Pinnaa Pinterestiss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/pinterest.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-linkedin nolightbox\" data-provider=\"linkedin\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" href=\"https:\/\/www.linkedin.com\/shareArticle?mini=true&#038;url=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324&#038;title=Nuoret%20neurokirjolla%3A%20pohdintaa%20yhteiskunnan%20ja%20diagnostiikan%20n%C3%A4k%C3%B6kulmista%20%28NEPSOS%29\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"linkedin\" title=\"Jaa LinkedIniss\u00e4\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/linkedin.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-tumblr nolightbox\" data-provider=\"tumblr\" target=\"_blank\" rel=\"nofollow\" title=\"Share on tumblr\" href=\"https:\/\/tumblr.com\/share?s=&#038;v=3&#038;t=Nuoret%20neurokirjolla%3A%20pohdintaa%20yhteiskunnan%20ja%20diagnostiikan%20n%C3%A4k%C3%B6kulmista%20%28NEPSOS%29&#038;u=https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px;margin-right:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"tumblr\" title=\"Share on tumblr\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/tumblr.png\" \/><\/a><a class=\"synved-social-button synved-social-button-share synved-social-size-32 synved-social-resolution-single synved-social-provider-mail nolightbox\" data-provider=\"mail\" rel=\"nofollow\" title=\"Share by email\" href=\"mailto:?subject=Nuoret%20neurokirjolla%3A%20pohdintaa%20yhteiskunnan%20ja%20diagnostiikan%20n%C3%A4k%C3%B6kulmista%20%28NEPSOS%29&#038;body=Hey%20check%20this%20out:%20https%3A%2F%2Fblogit.utu.fi%2Fsoteakatemia%2Fwp-json%2Fwp%2Fv2%2Fposts%2F4324\" style=\"font-size: 0px;width:32px;height:32px;margin:0;margin-bottom:10px\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" alt=\"mail\" title=\"Share by email\" class=\"synved-share-image synved-social-image synved-social-image-share\" width=\"32\" height=\"32\" style=\"display: inline;width:32px;height:32px;margin: 0;padding: 0;border: none;box-shadow: none\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/plugins\/social-media-feather\/synved-social\/image\/social\/regular\/64x64\/mail.png\" \/><\/a><\/span>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onko neurokirjon piirteiden yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaality\u00f6n professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kytt\u00e4l\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":5186,"featured_media":4329,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,51,39],"tags":[1131,1132,72,564,126,1106,1107,1128,1129,567,651,1130,929,513,1123],"class_list":["post-4324","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-artikkelit","category-podcast","category-tutkimus","tag-diagnostiikka","tag-erityispedagogiikka","tag-koulu","tag-lapset","tag-monialaisuus","tag-nepsos","tag-nepsy","tag-neurokirjo","tag-neuropsykiatrinen","tag-nuoret","tag-nuorisopsykiatria","tag-oireet","tag-perheet","tag-sosiaalityo","tag-yhteiskunta"],"featured_image_urls_v2":{"full":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-scaled.jpeg",2560,1772,false],"thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-150x150.jpeg",150,150,true],"medium":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-300x208.jpeg",300,208,true],"medium_large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-768x532.jpeg",768,532,true],"large":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-1024x709.jpeg",1024,709,true],"hd_qu_size2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-400x400.jpeg",400,400,true],"1536x1536":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-1536x1063.jpeg",1536,1063,true],"2048x2048":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-2048x1418.jpeg",2048,1418,true],"post-thumbnail":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-433x300.jpeg",433,300,true],"esotera-featured":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-484x300.jpeg",484,300,true],"esotera-featured-lp":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-1560x300.jpeg",1560,300,true],"esotera-featured-half":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-800x300.jpeg",800,300,true],"esotera-featured-third":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-512x300.jpeg",512,300,true],"esotera-lpbox-1":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-780x560.jpeg",780,560,true],"esotera-lpbox-2":["https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-content\/uploads\/sites\/534\/2024\/01\/AdobeStock_429194877-480x600.jpeg",480,600,true]},"post_excerpt_stackable_v2":"<p>Onko neurokirjon piirteiden yleistyminen seurausta yhteiskunnallisista muutoksista, tietoisuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 vai diagnostiikan tarkentumisesta? Miten neurokirjo huomioidaan nuorten palveluissa? Aiheesta keskustelemassa sosiaality\u00f6n professori Merja Anis, nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Max Karukivi ja erityispedagogiikan apulaisprofessori Minna Kytt\u00e4l\u00e4.<\/p>\n","category_list_v2":"<a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/artikkelit\/\" rel=\"category tag\">Artikkelit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/podcast\/\" rel=\"category tag\">Podcastit<\/a>, <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/category\/tutkimus\/\" rel=\"category tag\">Tutkimus<\/a>","author_info_v2":{"name":"Dialogiblogi","url":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/author\/sumaput\/"},"comments_num_v2":"0 comments","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4324","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5186"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4324"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4324\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4335,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4324\/revisions\/4335"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4329"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4324"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4324"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4324"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}