{"id":4379,"date":"2024-04-04T10:47:00","date_gmt":"2024-04-04T07:47:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4379"},"modified":"2024-04-03T16:51:48","modified_gmt":"2024-04-03T13:51:48","slug":"hyva-hengitys-on-terveyden-kulmakivi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/hyva-hengitys-on-terveyden-kulmakivi\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4 hengitys on terveyden kulmakivi"},"content":{"rendered":"\n

Hengitys on perusluonteeltaan luonnollista. Hengitykseen on hyv\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, ennen kuin siihen tulee ongelmia. Mahdolliset ongelmat hengityksess\u00e4 ovat yh\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin seurausta nyky-yhteiskunnan hektisyydest\u00e4, jatkuvasta kiireest\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4ntyneest\u00e4 istumaty\u00f6st\u00e4. Luonnollisen hengityksen h\u00e4iriintyminen saattaa johtaa oravanpy\u00f6r\u00e4\u00e4n, jossa keho ja mieli eiv\u00e4t pysty palautumaan, koska pinnallinen hengitystapa yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4 stressitilaa. Terveydenhuollon ammattilaisten olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tunnistaa hengityksen ongelmat ja osata vaikuttaa niihin, jotta oireisiin voitaisiin puuttua ajoissa.<\/p>\n\n\n\n

Luonnollinen hengitys<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Hengityksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on hapen tuominen kaikkiin kehonosiin sek\u00e4 aineenvaihdunnan ja lihastoiminnan seurauksena syntyneen hiilidioksidin poistaminen. Lis\u00e4ksi hengitys s\u00e4\u00e4telee elimist\u00f6n hiilidioksidipitoisuutta ja happoem\u00e4stasapainoa solujen toiminnan kannalta sopivaksi. Purjemainen pallealihas on t\u00e4rkein hengityslihaksemme, kun taas apuhengityslihakset, kuten kaulan lihakset, toimivat nimens\u00e4 mukaisesti vain apureina. Sis\u00e4\u00e4nhengityksen aikana pallea supistuu ja laskeutuu alasp\u00e4in tehden keuhkoille tilaa t\u00e4ytty\u00e4 kunnolla, kun taas uloshengityksell\u00e4 pallea kohoaa rintaonteloa kohti helpottaen keuhkojen tyhjenemist\u00e4. Hyvin toimiva pallea luo perustan niin tasapainoiselle hengitykselle kuin mielelle sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 se s\u00e4\u00e4telee vahvasti my\u00f6s koko keskivartalon toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

\n



\u201dHengitys on silta, joka yhdist\u00e4\u00e4 kehon ja mielen, sielun ja ruumiin, tietoisen ja tiedostamattoman sek\u00e4 itsen ja toisen.\u201d <\/em><\/strong><\/p>\n-Minna Martin<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Hengitt\u00e4minen itsess\u00e4\u00e4n on monimutkainen fysiologinen tapahtuma, jossa tarvitaan joukko reseptoreiden s\u00e4\u00e4t\u00f6toimintoja ja v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineita, jotta se toimii oikein. Lis\u00e4ksi hyv\u00e4 hengitys vaatii hyvin kehittyneen anatomian ja tasapainoisen psyyken. Kansankielell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 hengitys h\u00e4iriintyy helposti, jos kehossa tai mielen maailmassa tapahtuu j\u00e4rkkymist\u00e4. Hengityksell\u00e4 ja hengityselimist\u00f6ll\u00e4 on psykofyysiseen hyvinvointiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, joita ei aina tiedosteta.
<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ep\u00e4tasapainoinen hengitys<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Edesmenneen, allergia-asiantuntijana tunnetun, professori Klaus A.J. J\u00e4rvisen mukaan hengityksen on sopeuduttava hapen tarpeen mukaan, oli sitten kyseess\u00e4 henkinen tai ruumiillinen ty\u00f6. H\u00e4iri\u00f6it\u00e4 hengitykseen syntyy, jos hengitys on liian voimakasta tai siin\u00e4 on vajausta. Hengitt\u00e4mist\u00e4 voi h\u00e4irit\u00e4 kehossa tapahtuvat j\u00e4rkkymiset kuten esimerkiksi keuhkojen, syd\u00e4men, lihasten, luuston, hermoston, aivojen, sis\u00e4elinten, vatsan tai suoliston ongelmat ja kipu. Ep\u00e4tasapainoisen hengityksen taustalla voi olla fyysinen hengenahdistus (esim. astma, syd\u00e4nsairaus) tai ahdistuneisuus (esim. stressi, pelko) tai molemmat. Fyysiset sairaudet on t\u00e4rke\u00e4 poissulkea, kun potilaalla on hengitysongelmia.<\/p>\n\n\n\n

Mielen j\u00e4rkkymiset h\u00e4iritsev\u00e4t my\u00f6s hengityst\u00e4. Esimerkiksi pelko, j\u00e4nnitys, huoli, mielipaha, suuttumus tai suru voivat aiheuttaa hengitysongelmia ja ahdistuneisuutta. Psykologi ja fysioterapeutti Minna Martin on viisaasti sanonut, ett\u00e4 \u201dHengitys on silta, joka yhdist\u00e4\u00e4 kehon ja mielen, sielun ja ruumiin, tietoisen ja tiedostamattoman sek\u00e4 itsen ja toisen\u201d. Omalla hengitt\u00e4misell\u00e4 vaikutamme my\u00f6s toisen ihmisen hengitt\u00e4miseen, joka on erityisen t\u00e4rke\u00e4 huomioida hengitysongelmien hoidossa.<\/p>\n\n\n\n

Martin on my\u00f6s tuonut esille, ett\u00e4 hengitys ja mieli voivat joutua ep\u00e4tasapainotilaan monenlaisista syist\u00e4. Laukaisijana voi olla erilaiset ulkoiset tekij\u00e4t tai sis\u00e4inen olotila. Tilanteen voi laukaista vaaratonkin asia, jonka elimist\u00f6mme tai mielemme tulkitsee uhkaavaksi tai ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ksi. Seurauksena voi olla esimerkiksi paniikkikohtauksissa \u00e4killinen liikahengitys, jolloin alamme tiedostamatta poistaa hiilidioksidia elimist\u00f6st\u00e4 uloshengityst\u00e4 kiihdytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai syvent\u00e4m\u00e4ll\u00e4, jolloin ep\u00e4tasapainoisen hengityksen ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 oiretuntemuksia ei aiheuta hapen puute, vaan liiallinen hiilidioksidin poistuminen. Ep\u00e4tasapainoinen hengitys voi olla my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n jatkunutta liikahengityst\u00e4, jolloin hengitysongelmat tunnistaa esimerkiksi huokailusta ja haukottelusta, suuhengityksest\u00e4 lepotilanteessa, lepohengityksen kiivaudesta ja apuhengityslihasten tehostuneesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ep\u00e4tasapainoisen hengityksen hoito<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

\u00c4killisess\u00e4 liikahengityksess\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 rauhoitella potilasta ja ohjata h\u00e4net asentoon, jossa h\u00e4nen on turvallinen ja hyv\u00e4 olla. Istuminen jalat tukevasti alustaa vasten tai makuulle meno voivat olla hyvi\u00e4 vaihtoehtoja. Ohjataan rauhallista nen\u00e4hengityst\u00e4 ja uloshengityst\u00e4. Pitk\u00e4\u00e4n jatkuneessa liikahengityksess\u00e4 nen\u00e4hengityksen opettelu on ensisijaista ja siin\u00e4 voidaan tarvittaessa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 apuna kevytt\u00e4 suun teippausta hengitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 haavateipill\u00e4 tai hengitysongelmiin suunnitellulla erikoisteipill\u00e4 (uniliuskat suuteippi). Lis\u00e4ksi painotetaan ja opetellaan rauhoittavia uloshengityksi\u00e4 esimerkiksi mehupillin avulla ja huuliraosta. Tavoitteena on pident\u00e4\u00e4 uloshengityst\u00e4 ja rauhoittaa siten hengitystiheytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Optimitilanteessa luonnollisen hengityksen sis\u00e4\u00e4n-uloshengityksen suhde on 1:2. Nen\u00e4hengityksell\u00e4 ja rauhoittavilla uloshengityksell\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n hiilidioksidin poistumista elimist\u00f6st\u00e4 hengityksen mukana, joka puolestaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liikahengityksen aiheuttamia ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 oireita. Huulirakohengitys pit\u00e4\u00e4 pienet ilmatiehyet paremmin auki ja voi siten helpottaa my\u00f6s esimerkiksi astmasta ja hengenahdistuksesta johtuvia oireita.<\/p>\n\n\n\n

\n


\u201dOmalla hengitt\u00e4misell\u00e4 vaikutamme my\u00f6s toisen ihmisen hengitt\u00e4miseen, joka on erityisen t\u00e4rke\u00e4 huomioida hengitysongelmien hoidossa.\u201d<\/em><\/strong><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Hengitysharjoitteissa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota my\u00f6s apuhengityslihasten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n – vaikka uloshengityst\u00e4 tehostetaankin huulirakohengityksen avulla, ei ole tarkoitus voimistaa my\u00f6s sis\u00e4\u00e4nhengityst\u00e4, vaan luoda siihen rauhaa. Terveydenhuollon ammattilaisen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 luoda rauhaa tilanteeseen my\u00f6s n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 mallia. Oma tapamme hengitt\u00e4\u00e4 vaikuttaa potilaaseen ja p\u00e4invastoin, mist\u00e4 syyst\u00e4 jokaisen terveydenhuollon ammattilaisen olisikin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutustua omaan hengitykseens\u00e4 ja aloittaa hengitysty\u00f6 ensin itsens\u00e4 kanssa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Kohti luonnollista hengityst\u00e4<\/strong><\/h4>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen askel kohti luonnollista hengityst\u00e4 on lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta hengityksen merkityksest\u00e4 niin kehon kuin mielen terveydelle. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten hengitys reagoi ulkoisiin tekij\u00f6ihin, kuten stressiin ja kiireeseen. Nykyinen hektinen el\u00e4m\u00e4, huonontunut nukkuminen ja lis\u00e4\u00e4ntynyt istumaty\u00f6 altistavat jo lapsuusi\u00e4ss\u00e4 huonoon hengitt\u00e4miseen. Palautumista tukeva tekeminen, riitt\u00e4v\u00e4 nukkuminen sek\u00e4 tupakkatuotteiden v\u00e4ltt\u00e4minen edesauttavat luonnollista ja hyv\u00e4\u00e4 hengitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kun oppii tunnistamaan oman luonnollisen hengityksens\u00e4 ja kehonsa reaktiot, voi tehd\u00e4 tietoisia valintoja ja harjoituksia, jotka auttavat parantamaan hengityst\u00e4. Hengityslihasten havainnointi ja harjoittaminen voivat auttaa my\u00f6s erityisesti silloin, kun on flunssassa tai harrastaa liikuntaa, jolloin hengityksen tulee sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tunnistaa paremmin hengitykseen liittyv\u00e4t ongelmat ja tarjota niihin apua. \u00c4killisiin hengitysongelmiin apua on yleens\u00e4 saatavissa, mutta pitkittyneiss\u00e4 hengitysongelmissa, sek\u00e4 kehollisiin sairauksiin ett\u00e4 mielen kuormittuneisuuteen tai n\u00e4iden yhteisvaikutuksiin liittyviss\u00e4 ongelmissa, avun saaminen on usein haastavampaa. Yleisesti terveydenhuollon ammattilaisilla, kuten l\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4, hoitohenkil\u00f6kunnalla ja fysioterapeuteilla, on liian v\u00e4h\u00e4n osaamista hengitykseen liittyen ja hengitysasiantuntijoiden l\u00f6yt\u00e4minen voi olla vaikeaa. Julkisessa terveydenhuollossa n\u00e4it\u00e4 asiantuntijoita on vain v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomiota omaan ja muiden hengitysterveyteen ja tarvittaessa saamalla ohjeistusta hengityksen hoitamiseen ja hengitysharjoituksiin, voimme monin tavoin parantaa el\u00e4m\u00e4nlaatua ja ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 sairauksia. Huonosti hengitt\u00e4minen sek\u00e4 pahentaa perussairauksia ett\u00e4 laukaisee sairauksia, ja voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 my\u00f6s monissa mielenterveyden haasteissa.

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on tehty osana Turun yliopiston terveystieteen maisteriohjelman Hoitotieteen tutkimus ja raportointi- kurssia kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024.<\/em><\/p>\n\n\n\n