{"id":4554,"date":"2026-05-19T19:40:54","date_gmt":"2026-05-19T16:40:54","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/?p=4554"},"modified":"2026-05-19T20:08:09","modified_gmt":"2026-05-19T17:08:09","slug":"haluan-lapsille-yhdenvertaisen-koulun-vanhempainyhdistys-tarjoaa-kahvit-ja-mahdollisuuden-yhteiskunnalliseen-vaikuttamiseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/soteakatemia\/haluan-lapsille-yhdenvertaisen-koulun-vanhempainyhdistys-tarjoaa-kahvit-ja-mahdollisuuden-yhteiskunnalliseen-vaikuttamiseen\/","title":{"rendered":"\u201cHaluan lapsille yhdenvertaisen koulun\u201d – vanhempainyhdistys tarjoaa kahvit ja mahdollisuuden yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen"},"content":{"rendered":"\n
\"\"<\/span>
\n

<\/p>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Tarkastelimme vanhempainyhdistyksi\u00e4 alakouluik\u00e4isten lasten vanhempien ja huoltajien n\u00e4k\u00f6kulmasta talvella 2025-2026 proseminaarity\u00f6n\u00e4mme. Pyrimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 vanhempainyhdistystoimintaan osallistuminen edellytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tukee osallistumista ja mitk\u00e4 tekij\u00e4t puolestaan est\u00e4v\u00e4t tai vaikeuttavat sit\u00e4. Lis\u00e4ksi tarkastelimme yhdistystoiminnan merkityst\u00e4 vanhemmille sek\u00e4 kodin ja koulun yhteisty\u00f6t\u00e4, joihin keskitymme erityisesti t\u00e4ss\u00e4 blogissa. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimme ty\u00f6ss\u00e4mme vanhempainyhdistyksi\u00e4, sill\u00e4 kouluarki ja vanhempainyhdistystoiminta koskettavat suurta osaa suomalaisista. Lapsiperheit\u00e4 on yli puoli miljoonaa ja lapsia syntyy noin 40 000-50 000 vuosittain. Kun lapsi aloittaa koulutiens\u00e4, tulee vanhempainyhdistyksest\u00e4 ainakin jollain tavalla ajankohtainen lapsen huoltajille. Vanhempainliiton tuottaman vuoden 2025 vanhempien barometrin vastaajista 15 prosenttia osallistui yhdistystoimintaan. Vanhempainyhdistyksi\u00e4 on kuitenkin tutkittu Suomessa v\u00e4h\u00e4n. Merkitt\u00e4vin ja ajankohtaisin aiempi tutkimus kiteytyykin Vanhempainliiton vanhempien barometriin<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Selvitimme vanhempien ajatuksia ja kokemuksia verkkokyselyn avulla. Siihen vastasi 104 \u00e4iti\u00e4, is\u00e4\u00e4 tai huoltajaa eri puolilta Suomea. Analysoimme vastauksia sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti ett\u00e4 laadullisesti. Suurin osa vastaajista ei osallistunut yhdistystoimintaan vastaushetkell\u00e4, mutta joukossa oli sek\u00e4 nykyisi\u00e4 ett\u00e4 entisi\u00e4 yhdistysaktiiveja, ja heid\u00e4n lis\u00e4kseen henkil\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet koskaan olleet mukana vanhempainyhdistyksess\u00e4. Vastaajat puhuivat \u00e4idinkielen\u00e4\u00e4n suomea, ruotsia ja muutamia muita kieli\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Koulutuksella, statuskokemuksella tai sosioekonomisella asemalla ei aineiston perusteella vaikuttanut olevan yhteytt\u00e4 osallistumiseen, mik\u00e4 on osin ristiriidassa aiemman tutkimuksen kanssa. T\u00e4m\u00e4 tulos saattaa kuitenkin johtua aineistosta, jossa korostuivat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t ja koulutetut naiset. Jos tulokset summaa yhteen lauseeseen, se voisi kuulua n\u00e4in: vanhempainyhdistys tarjoaa mahdollisuuden toteuttaa aktiivista kansalaisuutta ja vaikuttaa lasten kouluarkeen, mutta vain osa vanhemmista voi tai haluaa osallistua. Yksi tutkimuksen tavoitteista olikin tarjota vastauksia siihen, miten kokemukseen siit\u00e4, ettei voi osallistua, voisi vaikuttaa.<\/p>\n\n\n\n

Sill\u00e4, kuka voi osallistua, on v\u00e4li\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksemme vastaajat kuvasivat yhdistysaktiiveja ihan tavallisiksi, aktiivisiksi ja sosiaalisiksi ihmisiksi, joita koulumaailma ja lasten arki kiinnostaa yleisesti. Suurin osa yhdistystoiminnassa mukana olevista vastaajista oli \u00e4itej\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t toimintaan 0-5 tuntia kuukaudessa. Vanhempainyhdistystoiminnan ulkopuolelle j\u00e4\u00e4mist\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4t tutkimuksemme perusteella ajan, kiinnostuksen tai tiedon puute, arjen kuormittavuus, arvoristiriidat tai vaikeus p\u00e4\u00e4st\u00e4 toimintaan mukaan. Osa vastaajista kertoi, ettei osallistu, koska perheen toinen vanhempi osallistuu. Lis\u00e4ksi aineistosta nousi esiin se, etteiv\u00e4t kaikki koe olevansa tervetulleita eik\u00e4 vanhempainyhdistys ole kaikille luontainen toiminnan kentt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4isen\u00e4 huomiona haluamme nostaa esiin erityist\u00e4 tukea saavien lasten vanhempien osallistumisen esteet. 20 prosenttia vastaajista kertoi lapsensa olevan erityisen tuen piiriss\u00e4. Heist\u00e4 76 prosenttia ei osallistunut vanhempainyhdistystoimintaan. Er\u00e4s vanhempi kuvasi osallistumattomuuttaan n\u00e4in: \u201cHaluaisin olla, mutta ei ole voimavaroja. Kolme peruskouluik\u00e4ist\u00e4 lasta, joilla jokaisella jokin haaste, huterat tukiverkot, oma ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen ja vaativa ty\u00f6. Sosiaalisesti on my\u00f6s kynnys korkea menn\u00e4 mukaan, kun meill\u00e4 on ihan tavallinen perhe ja asumme alueella jolla on hienoja perheit\u00e4.\u201d<\/em>

Toinen ryhm\u00e4, jonka arjen kuormitus korostuu, ovat yksinhuoltajavanhemmat. Er\u00e4s vastaaja kuvasi tilannettaan n\u00e4in: \u201cYksinhuoltajuuden ja p\u00e4iv\u00e4t\u00f6iden lis\u00e4ksi en jaksa juuri muuta, kun on viel\u00e4 omia ja lapsen harrastuksiakin.\u201d<\/em> Ajan puute ja arjen kuormitus eiv\u00e4t tietenk\u00e4\u00e4n ole erityislasten vanhempien, yksinhuoltajien tai yhden vanhemman perheiden yksinoikeus, mutta heid\u00e4n kohdallaan n\u00e4m\u00e4 syyt korostuivat. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ottaa huomioon se, mink\u00e4laisten vanhempien osallistuminen on vaikeaa, jotta heid\u00e4n puuttumisensa toiminnasta ei saa p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n, ettei heit\u00e4 olisi, eik\u00e4 heid\u00e4n \u00e4\u00e4nens\u00e4 j\u00e4isi t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kuulematta. Sill\u00e4 voi olla vaikutusta toiminnan sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n tai koululle viestitt\u00e4viin teemoihin, jos tietynlaisten perheiden todellisuus ei ole l\u00e4sn\u00e4 yhdistyksen toiminnassa eiv\u00e4tk\u00e4 erilaisten ihmisten arjet, tarpeet ja haasteet nouse luontevasti esille. <\/p>\n\n\n\n

Siin\u00e4, ett\u00e4 yhdistysaktiivit tai hallituksen j\u00e4senet ovat kesken\u00e4\u00e4n samanlaisia tai ett\u00e4 vanhempia edustavat ne, joilla ei ole arjessaan merkitt\u00e4vi\u00e4 kuormitustekij\u00f6it\u00e4, ei ole mit\u00e4\u00e4n pahaa, v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai korjattavaa, jos erilaisten perheiden tarpeet, huolet ja viestit kulkevat koululle heid\u00e4n kauttaan. Onkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiedostaa se, ett\u00e4 osallistumattomuus ei kieli yksil\u00f6n v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 tai kiinnostuksen puutteesta. Se voi kertoa kuormituksesta, tiedon puutteesta, saavutettavuuden ongelmista tai siit\u00e4, ettei toiminta tunnu omalta.<\/p>\n\n\n\n

Mahdollisuus toteuttaa omia arvoja vetoaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perinteisesti vanhempainyhdistykset on n\u00e4hty varainhankkijoina ja tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4jin\u00e4. Mediassa my\u00f6s koulukuvausten j\u00e4rjest\u00e4minen on saanut mennein\u00e4 vuosina huomiota. Sek\u00e4 aiempi tutkimus ett\u00e4 meid\u00e4n tuloksemme laajentavat merkitt\u00e4v\u00e4sti kuvaa yhdistysten roolista, merkityksest\u00e4 ja potentiaalista.<\/p>\n\n\n\n

Aineistossamme nousi esiin mielenkiintoinen j\u00e4nnite, joka on osin havaittu jo aiemmassakin tutkimuksessa: koulut tarjoavat vanhemmille usein mahdollisuuksia osallistua varainhankintaan ja tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4miseen, mutta v\u00e4hemm\u00e4n mahdollisuuksia esimerkiksi kiusaamisen ennaltaehk\u00e4isyyn, koulun toiminnan arviointiin, opiskeluhuollon yhteis\u00f6lliseen ty\u00f6h\u00f6n tai koulun arjen kehitt\u00e4miseen. Osa vanhemmista haluaa kuitenkin osallistua juuri vaikuttamiseen, suunnitteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Jos t\u00e4h\u00e4n ei ole mahdollisuuksia, he eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe yhdistystoimintaa omakseen.<\/p>\n\n\n\n

Vastaavasti omien arvojen toteutuminen osana toimintaa ja mahdollisuudet vaikuttaa yhdistyksen kautta n\u00e4htiin merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 motivaatiotekij\u00e4n\u00e4 osallistumiselle. Er\u00e4s vastaaja kuvasi osallistumisensa syit\u00e4 arvojensa ja vaikuttamishalunsa kautta n\u00e4in: \u201cHaluan lapsille yhdenvertaisen koulun. Haluan koulun monimuotoisuuden n\u00e4kyv\u00e4n kaupungin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Haluan vaikuttaa.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n

Jos vanhempainyhdistyksen rooli rajataan liian tiukasti, sen tarjoama potentiaali yhteiskunnallisen vaikuttamisen areenana j\u00e4\u00e4 vajaaksi. Rooli ei ole vain yhdistyksen omissa k\u00e4siss\u00e4. Koulu vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti siihen, mink\u00e4laiseksi vanhempainyhdistyksen toiminta muotoutuu ja mink\u00e4laisia osallistumisen mahdollisuuksia vanhemmille tarjotaan.<\/p>\n\n\n\n

Koulun rooli yhteisty\u00f6ss\u00e4 korostuu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vanhempainyhdistys on sek\u00e4 tulostemme ett\u00e4 aiemman tutkimuksen mukaan t\u00e4rke\u00e4 linkki kodin ja koulun yhteisty\u00f6ss\u00e4. Keskeinen havaintomme on, ett\u00e4 koulu m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lti sen, mink\u00e4lainen rooli vanhemmille tai vanhempainyhdistykselle on tarjolla. Vastavuoroisuus, toiminnan monipuolisuus sek\u00e4 vanhempien toiveiden ja huolien aktiivinen kuunteleminen luovat kest\u00e4v\u00e4\u00e4 pohjaa yhteisty\u00f6lle. Yhdistyksen kautta kodin ja koulun yhteisty\u00f6st\u00e4 voi tulla pitk\u00e4j\u00e4nteinen tapa rakentaa yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, joka maadoittaa muutoin pirstaleisessa ja hektisess\u00e4 nyky-yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi yhdistystoiminta mahdollistaa vanhempien verkostoitumisen. Vanhempien v\u00e4linen yhteys ei ole toiminnan sivujuonne, vaan sen ydin. Se tarjoaa mahdollisuuden rakentaa lasten ymp\u00e4rille aikuisten verkostoa, jonka kautta voidaan puuttua yhteisiin huoliin, sopia pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja parantaa lasten turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa ja vapaa-ajalla. Kun vanhemmat tuntevat toisensa ja koululla on toimiva yhteys vanhempiin, huoliin voidaan tarttua yhdess\u00e4 ehk\u00e4 jo ennen kuin ne muodostuvat ongelmiksi.<\/p>\n\n\n\n

Vastuu kodin ja koulun yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4 on ensisijaisesti koululla. N\u00e4kemyksemme on, ett\u00e4 koululla on my\u00f6s ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4 rooli vanhempainyhdistyksen houkuttelevuudessa. Koulu voi madaltaa osallistumisen kynnyst\u00e4 tiedottamalla vanhempainyhdistyksen toiminnasta monikanavaisesti, kannustamalla vanhempia mukaan ja tarjoamalla osallistumisen paikkoja my\u00f6s niille, jotka eiv\u00e4t halua tai voi sitoutua hallitusty\u00f6skentelyyn. Suurin osa vanhemmista saa tiedon vanhempainyhdistyksen olemassaolosta koululta. Vanhempainillat ovatkin merkitt\u00e4v\u00e4 mahdollisuus kannustaa uusia vanhempia mukaan toimintaan ja tiedottaa toiminnan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Wilma-viestinn\u00e4nk\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 ei pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4, vaikka tiedottaminen tavoittaakin paremmin hyv\u00e4osaisia perheit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Parhaimmillaan vanhempainyhdistys on sek\u00e4 arkinen kansalaisaktiivisuuden muoto ett\u00e4 mahdollisuus kiinnitty\u00e4 lapsen hyvinvoinnin kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4n yhteis\u00f6\u00f6n. Se on v\u00e4yl\u00e4 osallistua yhteiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja kouluyhteis\u00f6n kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 paikka tavata muita lapsiperhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4 viett\u00e4vi\u00e4 aikuisia. Mahdollisuus suoraan vaikuttamiseen ei kyseenalaista tapahtumien j\u00e4rjest\u00e4misen yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 tukevaa ulottuvuutta tai varainhankinnan n\u00e4kemist\u00e4 eriarvoisuuskehityksen vastustamisena tai lasten liikuntamahdollisuuksia tukevana ty\u00f6n\u00e4. Vanhempainyhdistyksen toiminnassa kahvin keitt\u00e4minen ja kansalaisvaikuttaminen asettuvat samalle jatkumolle. <\/p>\n\n\n\n

\n

Ehk\u00e4 yhdistystoiminnan tai yhteisty\u00f6n tulevaisuutta pohdittaessa t\u00e4rkein kysymys ei kuulukaan, kuinka monta vapaaehtoista saadaan mukaan seuraavaan hallitukseen tai tapahtumaan. T\u00e4rke\u00e4mpi kysymys voisi olla: Mink\u00e4laisilla keinoilla rakennamme kouluyhteis\u00f6\u00e4, jossa mahdollisimman moni vanhempi kokee voivansa ja haluavansa osallistua lasten kouluarjen ja hyvinvoinnin tukemiseen?<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n